Kotimaa http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/2/all Wed, 17 Jan 2018 15:52:02 +0200 fi Havaintoja ennakkoäänestyksestä http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249290-havaintoja-ennakkoaanestyksesta <p>Omalla vaalialueellani ennakkoäänestys näyttää alkaneen erityisen vilkkaana, varsinkin eläkeläiset ovat sankoin joukoin liikkeellä. Heitä oli ennakkoäänestyspaikalla jopa pitkäksi jonoksi saakka. Eli äänestäjäryhmä, jolla yleensä ei ole mikään kiire, kiirehtii antamaan äänensä ensimmäisten joukossa.</p><p>Kävin itse äänestämässä noin kello 14 aikoihin ja silloin ääniä oli annettu jo parin täyden laatikollisen verran ja kolmaskin oli täyttymässä kuorista. Äänestysprosentti saattaisi tämän havainnon perusteella nousta jopa edellisiä vaaleja korkeammaksi, joskin tämän havainnon virhemarginaali on +/- sata prosenttia.</p><p>Äänestäjien jonoista näyttivät&nbsp;puuttuvan hiukset jakaukselle kammatut ja silmälasipäiset&nbsp;kauppislaiset eikä hassuihin jamaika- tai villapipoihin sonnustautuneita äänestäjiäkään liiemmälti&nbsp;äänestyspaikalla notkunut.</p> Omalla vaalialueellani ennakkoäänestys näyttää alkaneen erityisen vilkkaana, varsinkin eläkeläiset ovat sankoin joukoin liikkeellä. Heitä oli ennakkoäänestyspaikalla jopa pitkäksi jonoksi saakka. Eli äänestäjäryhmä, jolla yleensä ei ole mikään kiire, kiirehtii antamaan äänensä ensimmäisten joukossa.

Kävin itse äänestämässä noin kello 14 aikoihin ja silloin ääniä oli annettu jo parin täyden laatikollisen verran ja kolmaskin oli täyttymässä kuorista. Äänestysprosentti saattaisi tämän havainnon perusteella nousta jopa edellisiä vaaleja korkeammaksi, joskin tämän havainnon virhemarginaali on +/- sata prosenttia.

Äänestäjien jonoista näyttivät puuttuvan hiukset jakaukselle kammatut ja silmälasipäiset kauppislaiset eikä hassuihin jamaika- tai villapipoihin sonnustautuneita äänestäjiäkään liiemmälti äänestyspaikalla notkunut.

]]>
4 http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249290-havaintoja-ennakkoaanestyksesta#comments Kotimaa Politiikka Presidentinvaali 2018 Presidentinvaalit Wed, 17 Jan 2018 13:52:02 +0000 Juha-Pekka Kosonen http://kosonenjuhapekka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249290-havaintoja-ennakkoaanestyksesta
Presidenttiehdokas Haaviston kanta Natosta http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249261-presidenttiehdokas-haaviston-kanta-natosta <p>Pekka Haaviston YLE:n presidenttitentissä esittämät ajatukset Nato ja EU:n turvatakuista&nbsp;olivat epäloogisia.&nbsp; Haaviston mukaan kriisitilanteessa Nato ei auttaisi Suomea.&nbsp; Naton turvatakuusta eli 5.artiklan avusta jokainen jäsenmaa päättää erikseen, eikä Suomi olisi näille niin tärkeä, että apua kannattaisi antaa.</p><p>Sen sijaan EU:n Lissabonin-sopimukseen sisältyvän turvatakuulausekkeen perusteella EU:n jäsenvaltioilta tulisi apua.</p><p>Haaviston mukaan siis Nato-Saksa päättäisi olla antamatta apua mutta EU-Saksa antaisi apua?</p><p>Toinen kummallisuus oli siinä, että jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi, Venäjä lisäisi aseistusta ja joukkoja Suomen rajalle (Natorajalle) ja vastaavasti Nato lisäisi aseita ja joukkoja Suomen ja Venäjän rajalle. &nbsp;Tämä johtaisi kilpavarusteluun.</p><p>&nbsp;</p><p>Haavisto on tässä väärässä.&nbsp;</p><p><strong>Ensinnäkin</strong>, jos Venäjä lisäisi Suomen rajalle aseita ja joukkoja, ne täytyisi siirtää jostakin muualta, mistä? &nbsp;Ehkä toisen Natomaan rajalta tai peräti Ukrainasta tai Kiinan rajalta.&nbsp; Tuskin Nato-Suomi olisi suurempi &nbsp;uhka kuin ne maat, joiden rajoilla nuo joukot nyt ovat?</p><p><strong>Toiseksi</strong>, miksi Venäjä lisäisi Suomen rajalle aseistusta, jos Suomessa olisi vain nykyisen Suomen Armeijan joukkoja?&nbsp; Eihän pelkkä jäsenyysasiapaperin allekirjoittaminen tarkoita automaattisesti sitä, että Suomeen virtaisi 29 Naton jäsenmaan joukkoja odottamaan Venäjän mahdollista hyökkäystä.</p><p><strong>Kolmanneksi</strong>, Nato ei lähetä joukkoja Suomeen, ellei Suomi pyydä ja silloinkin, kuten Haavisto itse totesi, jokainen jäsenmaa tekee päätöksen itse, eli Nato ei päätä joukkojen lähettämisestä.&nbsp; Jos siihen tilanteeseen jouduttaisiin, että tuo pyyntö esitettäisiin, tilanne on jo aika vakava.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Pekka Haaviston YLE:n presidenttitentissä esittämät ajatukset Nato ja EU:n turvatakuista olivat epäloogisia.  Haaviston mukaan kriisitilanteessa Nato ei auttaisi Suomea.  Naton turvatakuusta eli 5.artiklan avusta jokainen jäsenmaa päättää erikseen, eikä Suomi olisi näille niin tärkeä, että apua kannattaisi antaa.

Sen sijaan EU:n Lissabonin-sopimukseen sisältyvän turvatakuulausekkeen perusteella EU:n jäsenvaltioilta tulisi apua.

Haaviston mukaan siis Nato-Saksa päättäisi olla antamatta apua mutta EU-Saksa antaisi apua?

Toinen kummallisuus oli siinä, että jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi, Venäjä lisäisi aseistusta ja joukkoja Suomen rajalle (Natorajalle) ja vastaavasti Nato lisäisi aseita ja joukkoja Suomen ja Venäjän rajalle.  Tämä johtaisi kilpavarusteluun.

 

Haavisto on tässä väärässä. 

Ensinnäkin, jos Venäjä lisäisi Suomen rajalle aseita ja joukkoja, ne täytyisi siirtää jostakin muualta, mistä?  Ehkä toisen Natomaan rajalta tai peräti Ukrainasta tai Kiinan rajalta.  Tuskin Nato-Suomi olisi suurempi  uhka kuin ne maat, joiden rajoilla nuo joukot nyt ovat?

Toiseksi, miksi Venäjä lisäisi Suomen rajalle aseistusta, jos Suomessa olisi vain nykyisen Suomen Armeijan joukkoja?  Eihän pelkkä jäsenyysasiapaperin allekirjoittaminen tarkoita automaattisesti sitä, että Suomeen virtaisi 29 Naton jäsenmaan joukkoja odottamaan Venäjän mahdollista hyökkäystä.

Kolmanneksi, Nato ei lähetä joukkoja Suomeen, ellei Suomi pyydä ja silloinkin, kuten Haavisto itse totesi, jokainen jäsenmaa tekee päätöksen itse, eli Nato ei päätä joukkojen lähettämisestä.  Jos siihen tilanteeseen jouduttaisiin, että tuo pyyntö esitettäisiin, tilanne on jo aika vakava. 

 

]]>
24 http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249261-presidenttiehdokas-haaviston-kanta-natosta#comments Kotimaa EU:n puolustus Haavisto Nato Presidentinvaalit Venäjä Tue, 16 Jan 2018 21:53:17 +0000 Matti Villikari http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249261-presidenttiehdokas-haaviston-kanta-natosta
Lenininpuisto jää Helsinkiin! http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin <p>Tänään pidetyssä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa käsiteltiin sinisen valtuustoryhmän aloitetta Lenininpuiston nimeämiseksi Ukko-Pekan puistoksi.</p><p>Lautakuntamme lisäksi aloitteesta oli pyydetty nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunta ei lausunnossaan puoltanut nimen muuttamista: &rdquo;kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä&rdquo;. Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.</p><p>Pääsyy nimen muuttamisen vastustamiseen liittyi kuitenkin ehdotettuun Ukko-Pekan puistoon. Ukko-Pekka -alkuisia paikannimiä on Kulosaaressa useita, minkä vuoksi myös uusien Ukko-Pekka &ndash;alkuisten paikannimien tulisi sijaita samassa kaupunginosassa. Tämän vuoksi Alppilassa sijaitsevaa puisto ei voida nimetä Kuolosaareen liittyvällä nimellä.</p><p>Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa yhdyttiin nimistötoimikunnan lausuntoon. Olin nimistötoimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Ukko-Pekan puisto ollut esitetyistä syistä johtuen sopiva nimi. Sen sijaan olin sitä mieltä, että Lenininpuisto tulisi nimetä uudelleen. Tähän liittyen tein vastaehdotuksen.</p><p>Helsingissä on vaikuttanut monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty alueita. Nähdäkseni vasta sen jälkeen kun kaikille heille on saatu nimikkoalue, on syytä harkita jonkin alueen nimeämistä Vladimir Iljitsh Leninin mukaan. Jos edes silloin.</p><p>En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi paljon kärsimystä aiheuttaneen ja kokonaisia kansanryhmiä alistaneen vallankumousjohtajan mukaan tulee olla nimettynä alue. On totta, että Leninillä oli rooli Suomen itsenäistymisessä, mutta se ei hyvitä hänen omille kansalaisilleen aiheuttamaa kärsimystä. Valitettavasti kaikki lautakuntamme jäsenet eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä.</p><p>Tekemästäni vastaehdotuksesta äänestettiin. Ehdotukseni takana olivat keskusta, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue ja yksi meidän kokoomusryhmästä. Esitystäni vastaan, siis Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta olivat yksi vihreä (toinen äänesti tyhjää), vasemmistoliitto, demarit ja yksi kokoomuslainen. Kaksi äänesti tyhjää. Äänten mentyä tasan 5-5 puheenjohtajan ääni ratkaisi. Apulaispormestari Razmyarin äänellä lautakunta vastusti Lenininpuiston nimen muuttamista.</p><p>Näin ollen Helsingissä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkossakin olemaan Lenininpuisto. Hassua sinänsä, että samassa yhteydessä hyväksyttiin vastaehdotus, joka totesi, että vähemmistö Helsingin kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Vastaehdotuksessa pidettiin tärkeänä, että tämä huomioidaan ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustus. En tiedä kuinka tosissaan tämä esityksen voi ottaa. Muutamat esitystä kannattaneista kun eivät olleet valmiita naisosuuden kasvattamiseksi luopumaan edes ulkomaalaisen mieskommunistin mukaan nimetystä puistosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kauan eläköön Lenin!</p> Tänään pidetyssä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksessa käsiteltiin sinisen valtuustoryhmän aloitetta Lenininpuiston nimeämiseksi Ukko-Pekan puistoksi.

Lautakuntamme lisäksi aloitteesta oli pyydetty nimistötoimikunnan lausunto. Nimistötoimikunta ei lausunnossaan puoltanut nimen muuttamista: ”kaupungin nimistönsuunnittelussa keskeisenä ohjenuorana on pidetty nimistön pysyvyyttä ja historiallista syvyyttä”. Lisäksi nimistötoimikunta totesi, että yli 40 vuotta käytössä ollut Lenininpuiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.

Pääsyy nimen muuttamisen vastustamiseen liittyi kuitenkin ehdotettuun Ukko-Pekan puistoon. Ukko-Pekka -alkuisia paikannimiä on Kulosaaressa useita, minkä vuoksi myös uusien Ukko-Pekka –alkuisten paikannimien tulisi sijaita samassa kaupunginosassa. Tämän vuoksi Alppilassa sijaitsevaa puisto ei voida nimetä Kuolosaareen liittyvällä nimellä.

Virkatyönä valmistellussa lautakunnan lausuntoluonnoksessa yhdyttiin nimistötoimikunnan lausuntoon. Olin nimistötoimikunnan kanssa samaa mieltä siitä, ettei Ukko-Pekan puisto ollut esitetyistä syistä johtuen sopiva nimi. Sen sijaan olin sitä mieltä, että Lenininpuisto tulisi nimetä uudelleen. Tähän liittyen tein vastaehdotuksen.

Helsingissä on vaikuttanut monia suomalaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan ei ole vielä nimetty alueita. Nähdäkseni vasta sen jälkeen kun kaikille heille on saatu nimikkoalue, on syytä harkita jonkin alueen nimeämistä Vladimir Iljitsh Leninin mukaan. Jos edes silloin.

En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi paljon kärsimystä aiheuttaneen ja kokonaisia kansanryhmiä alistaneen vallankumousjohtajan mukaan tulee olla nimettynä alue. On totta, että Leninillä oli rooli Suomen itsenäistymisessä, mutta se ei hyvitä hänen omille kansalaisilleen aiheuttamaa kärsimystä. Valitettavasti kaikki lautakuntamme jäsenet eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä.

Tekemästäni vastaehdotuksesta äänestettiin. Ehdotukseni takana olivat keskusta, kristillisdemokraatit, ruotsalainen kansanpuolue ja yksi meidän kokoomusryhmästä. Esitystäni vastaan, siis Lenininpuiston nimen säilyttämisen puolesta olivat yksi vihreä (toinen äänesti tyhjää), vasemmistoliitto, demarit ja yksi kokoomuslainen. Kaksi äänesti tyhjää. Äänten mentyä tasan 5-5 puheenjohtajan ääni ratkaisi. Apulaispormestari Razmyarin äänellä lautakunta vastusti Lenininpuiston nimen muuttamista.

Näin ollen Helsingissä tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jatkossakin olemaan Lenininpuisto. Hassua sinänsä, että samassa yhteydessä hyväksyttiin vastaehdotus, joka totesi, että vähemmistö Helsingin kaduista ja puistoista on nimetty naisten mukaan. Vastaehdotuksessa pidettiin tärkeänä, että tämä huomioidaan ja korjataan naisvaikuttajien mukaan nimettyjen katujen ja puistojen aliedustus. En tiedä kuinka tosissaan tämä esityksen voi ottaa. Muutamat esitystä kannattaneista kun eivät olleet valmiita naisosuuden kasvattamiseksi luopumaan edes ulkomaalaisen mieskommunistin mukaan nimetystä puistosta.

 

Kauan eläköön Lenin!

]]>
69 http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin#comments Kotimaa Helsinki Politiikka V.I. Lenin Tue, 16 Jan 2018 19:33:09 +0000 Otto Meri http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249259-lenininpuisto-jaa-helsinkiin
Hyvät presidenttiehdokkaat http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249246-hyvat-presidenttiehdokkaat <p>Kuuntelin melkein koko lauantaipäivän Ylen radio-ohjelmia presidenttiehdokkaista ja tuli hirveän ikävä fiilis, kun yhtä lukuunottamatta ehdokkaita vain haukuttiin, kritisoitiin ja moitittiin. Vastarannan kiiski ilmoittautuu ja aionkin kertoa jokaisesta presidenttiehdokkaasta yhden hyvän sanan kuvailemaan hänen parempia ominaisuuksiaan. Toivon, että kommenteissa tällä kertaa keskitytään vain positiivisiin asioihin ehdokkaista.</p><p><strong>Pekka Haavisto</strong> on hyvä diplomaatti. Hän kuuntelee, ymmärtää, keskustelee eikä hosu tuomitsemaan.</p><p><strong>Paavo Väyrynen</strong> on hyvin osaava. Hänen osaaminen maailmasta, valtioista, päättäjistä, historiasta, nykypäivästä ja kulttuureista on valtava.</p><p><strong>Sauli Niinistö</strong> on hyvä poliitikko. Hän tuntee puolueet, politiikan pelin säännöt ja osaa tuoda puoluekoneistot mukaan tehokkaasti.</p><p><strong>Laura Huhtasaari</strong> on hyvä kristitty. Hänellä on raamatun armon ja rakkauden sanomaa aina matkassa mukana.</p><p><strong>Tuula Haatainen</strong> on hyvä feministi. Hän ei pelkää sanan käyttöä ja on valmis myös laajalti perustelemaan ja avaamaan sitä.</p><p><strong>Merja Kyllönen</strong> on hyvä vastavoima. Hän näkee maailmaa myös köyhän ja hyljeksityn silmin.</p><p><strong>Matti Vanhanen</strong> on hyvä viilipytty. Hän kestää kovatkin paineet maltillisena.</p><p><strong>Nils Torvalds</strong> on hyvä porvari. Perinteisen arvokkaat porvarilliset arvot löytävät hänestä modernin kodin.</p><p>Loppuun korostan vielä varoiksi, että edellä ei ole sarkastisia ilmaisuja. On luonnollista että moni em. sanoista on sellaisia että jotkut ottavat ne hyvänä, jotkut pahana. Niinpä. Siksihän tässä vaaleissa äänestetään. Ehdotan kuitenkin, että jokaiselle meille on yksi asia ennen muuta, missä presidentin pitäisi olla hyvä. Mieti se sana mieleesi ja mieti sitten kuka ehdokkaista sen toteuttaa.</p> Kuuntelin melkein koko lauantaipäivän Ylen radio-ohjelmia presidenttiehdokkaista ja tuli hirveän ikävä fiilis, kun yhtä lukuunottamatta ehdokkaita vain haukuttiin, kritisoitiin ja moitittiin. Vastarannan kiiski ilmoittautuu ja aionkin kertoa jokaisesta presidenttiehdokkaasta yhden hyvän sanan kuvailemaan hänen parempia ominaisuuksiaan. Toivon, että kommenteissa tällä kertaa keskitytään vain positiivisiin asioihin ehdokkaista.

Pekka Haavisto on hyvä diplomaatti. Hän kuuntelee, ymmärtää, keskustelee eikä hosu tuomitsemaan.

Paavo Väyrynen on hyvin osaava. Hänen osaaminen maailmasta, valtioista, päättäjistä, historiasta, nykypäivästä ja kulttuureista on valtava.

Sauli Niinistö on hyvä poliitikko. Hän tuntee puolueet, politiikan pelin säännöt ja osaa tuoda puoluekoneistot mukaan tehokkaasti.

Laura Huhtasaari on hyvä kristitty. Hänellä on raamatun armon ja rakkauden sanomaa aina matkassa mukana.

Tuula Haatainen on hyvä feministi. Hän ei pelkää sanan käyttöä ja on valmis myös laajalti perustelemaan ja avaamaan sitä.

Merja Kyllönen on hyvä vastavoima. Hän näkee maailmaa myös köyhän ja hyljeksityn silmin.

Matti Vanhanen on hyvä viilipytty. Hän kestää kovatkin paineet maltillisena.

Nils Torvalds on hyvä porvari. Perinteisen arvokkaat porvarilliset arvot löytävät hänestä modernin kodin.

Loppuun korostan vielä varoiksi, että edellä ei ole sarkastisia ilmaisuja. On luonnollista että moni em. sanoista on sellaisia että jotkut ottavat ne hyvänä, jotkut pahana. Niinpä. Siksihän tässä vaaleissa äänestetään. Ehdotan kuitenkin, että jokaiselle meille on yksi asia ennen muuta, missä presidentin pitäisi olla hyvä. Mieti se sana mieleesi ja mieti sitten kuka ehdokkaista sen toteuttaa.

]]>
9 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249246-hyvat-presidenttiehdokkaat#comments Kotimaa Politiikka Presidentinvaali 2018 Tue, 16 Jan 2018 17:01:15 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249246-hyvat-presidenttiehdokkaat
Kipeitä kysymyksiä presidenttiehdokkaille http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249171-kipeita-kysymyksia-presidenttiehdokkaille <p>Kävelin Helsingin Tapanilan rautatiesillalla, jonne on pystytetty rivistöksi presidenttiehokkaiden mainokset. Vilkaisin julisteet vasemmalta oikealle. Ja tällaisia ajatuksia siinä heräsi:</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Merja Kyllönen</strong> (Vasemmistoliitto) on itärajalla asunut välitön ja huumoriin valmis luonnonlapsi. Hän on ehdokkaista ainoa, joka selvästi nauttii saadessaan olla korokkeella ihmisten edessä. Hän ei kuitenkaan välittäisi puhua vaaliteemoista ja sen sellaisesta tyhjänpäiväisyydestä. Älkäämme siis kysykö, mitä pitäisi ajatella, jos Kyllösen äänisaalis jäisi vielä Paavo Arhinmäen v:n 2012 lukemien 5,48% alapuolelle.</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Pekka Haavisto</strong> (Vihreät) oli edellisten vaalien yllättäjä v. 2012. Mutta hänen teemansa ovat hiukan verran haalistuneet. Viime kerralla hän sai toisella kierroksella taakseen koko Labour-blokin, koska &rdquo;herrojen kanssa marjaan&rdquo; erehtynyttä Paavo Lipposta ei enää pidetty työväenliikkeen edustajana. Mutta toimittajat, älkää kysykö Haavistolta, miksi sähköyhtiö Caruna myytiin kapitalisteille.</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Matti Vanhanen</strong> (Keskusta) on ollut presidenttiehdokkaana ennätyspitkään. Mutta kunnon kampanjaa ei ole vieläkään näkynyt suurissa kaupungeissa. Nyttemmin Vanhanen keksi, että Suomen pitäisi lähestyä Afrikan maita, joita USA:n presidentti Trump on juuri solvannut tökerösti. &nbsp;Vanhasen trauma on Paavo Väyrynen, oman puolueen kunniapuheenjohtaja, joka haluaa taas presidentiksi. Älkää kysykö Vanhaselta, mitä hän ajattelee Väyrysestä.</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Laura Huhtasaari</strong> (Perussuomalaiset) on vaalipaneeleissa pirteä ja sanavalmis. Hän vastustaa maahanmuuttoa, EU:ta, euroa ja Natoa. Mutta älkää kysykö häneltä, mistä Perussuomalaiset saisivat yhteistyökumppaneita, kun Sipilän-Orpon-Soinin SOS-hallituskin sai tarpeekseen.</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Tuula Haatainen</strong> (Sdp) edustaa puoluetta, joka piti hallussaan presidentinlinnaa Kekkosen jälkeen lähes 30 vuotta eli pitempään kuin itse UKK. Viime vaaleissa v. 2012 tuli katastrofi. Paavo Lipponen sai äänistä 6,7 % ja jäi viidenneksi. Se oli hirveä romahdus pitkäaikaiselle valtapuolueelle. Älkää kysykö Haataiselta, miten nimittää vaalitulosta, jos demariehdokas saa tällä kertaa vielä vähemmän kannatusta kuin Paavo Lipponen.</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Paavo Väyrynen</strong> (valitsijayhdistys) taklasi jo 1970-luvulla puoluetoverinsa Keijo Korhosen ja nousi ministeriksi. Korhonen maksoi kalavelat v:n 1994 vaaleissa, joihin hän tuli valitsijayhdistyksen ehdokkaana, hajotti Keskustan äänet ja esti Väyrysen pääsyn toiselle kierrokselle. Taktiikka oli siis sama kuin Väyrysellä nyt Vanhasta vastaan. Väyryseltä on myös viety &rdquo;manuaalisesti&rdquo; &rdquo;varma pääministerin paikka&rdquo; v:n 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Jne, jne. Kaikesta voitte kysyä Väyryseltä. Hän ottaa esille kirjoittamansa kirjan, jossa on kerrottu &rdquo;oikea totuus&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Sauli Niinistö</strong>&nbsp;(valitsijayhdistys) ei vaalimainoksessaan&nbsp; katso silmästä silmään vaan jopa kääntää selkänsä. Ei kannata kysyä miksi. Niinistö on istuva presidentti, jonka kannatus on ennätyksellistä. Hänellä on tässä vaalikampanjassa vain menetettävää. Niinistön kannatti mennä v:n 2012 vaaleihin &rdquo;työväenpresidenttiehdokkaana&rdquo;. Demarit ja vasurit ovat vieläkin shokissa. Mutta älkää kysykö Niinistöltä, pitäisikö 1990-luvun pankkikriisistä ja konkurssilurjusteluista järjestää Totuuskomissio.</p><p>&nbsp;</p><p># <strong>Nils Torvalds</strong> (Rkp) oli 1970-luvulla aktiivi taistolainen, joka jopa opiskeli Neuvostoliiton puoluekoulussa. Nyt hän on ainoa ehdokas, joka kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tekisi mieli saada tietää tarkemmin, miten tällainen kuperkeikka on tapahtunut. Torvalds on sitä mieltä, että Venäjä romahtaa 10 -15 vuodessa. Ei kannata kysyä, miksi meidän pitää varustautua noin järeästi noin heikkoa valtiota vastaan. Ehkä Linus tietää?</p><p>&nbsp;</p><p>Kristillisdemokraatit &nbsp;- niin ja Sininen tulevaisuus - ovat ilmeisesti ainoat puolueet, joiden ei tarvitse katua lähtöään omalla ehdokkaalla presidentinvaaleihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Siinä on vaalikommentaattoreille kysymyksiä, joita ei pitäisi esittää näille ehdokkaille. Älkää siis kysykö, toimittajat. Jaa, mutta &ndash; kysykää sittenkin.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Vaalimainoksia Helsingin Tapanilan rautatiesillalla. Kuva: Timo Uotila</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Kävelin Helsingin Tapanilan rautatiesillalla, jonne on pystytetty rivistöksi presidenttiehokkaiden mainokset. Vilkaisin julisteet vasemmalta oikealle. Ja tällaisia ajatuksia siinä heräsi:

 

# Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto) on itärajalla asunut välitön ja huumoriin valmis luonnonlapsi. Hän on ehdokkaista ainoa, joka selvästi nauttii saadessaan olla korokkeella ihmisten edessä. Hän ei kuitenkaan välittäisi puhua vaaliteemoista ja sen sellaisesta tyhjänpäiväisyydestä. Älkäämme siis kysykö, mitä pitäisi ajatella, jos Kyllösen äänisaalis jäisi vielä Paavo Arhinmäen v:n 2012 lukemien 5,48% alapuolelle.

 

# Pekka Haavisto (Vihreät) oli edellisten vaalien yllättäjä v. 2012. Mutta hänen teemansa ovat hiukan verran haalistuneet. Viime kerralla hän sai toisella kierroksella taakseen koko Labour-blokin, koska ”herrojen kanssa marjaan” erehtynyttä Paavo Lipposta ei enää pidetty työväenliikkeen edustajana. Mutta toimittajat, älkää kysykö Haavistolta, miksi sähköyhtiö Caruna myytiin kapitalisteille.

 

# Matti Vanhanen (Keskusta) on ollut presidenttiehdokkaana ennätyspitkään. Mutta kunnon kampanjaa ei ole vieläkään näkynyt suurissa kaupungeissa. Nyttemmin Vanhanen keksi, että Suomen pitäisi lähestyä Afrikan maita, joita USA:n presidentti Trump on juuri solvannut tökerösti.  Vanhasen trauma on Paavo Väyrynen, oman puolueen kunniapuheenjohtaja, joka haluaa taas presidentiksi. Älkää kysykö Vanhaselta, mitä hän ajattelee Väyrysestä.

 

# Laura Huhtasaari (Perussuomalaiset) on vaalipaneeleissa pirteä ja sanavalmis. Hän vastustaa maahanmuuttoa, EU:ta, euroa ja Natoa. Mutta älkää kysykö häneltä, mistä Perussuomalaiset saisivat yhteistyökumppaneita, kun Sipilän-Orpon-Soinin SOS-hallituskin sai tarpeekseen.

 

# Tuula Haatainen (Sdp) edustaa puoluetta, joka piti hallussaan presidentinlinnaa Kekkosen jälkeen lähes 30 vuotta eli pitempään kuin itse UKK. Viime vaaleissa v. 2012 tuli katastrofi. Paavo Lipponen sai äänistä 6,7 % ja jäi viidenneksi. Se oli hirveä romahdus pitkäaikaiselle valtapuolueelle. Älkää kysykö Haataiselta, miten nimittää vaalitulosta, jos demariehdokas saa tällä kertaa vielä vähemmän kannatusta kuin Paavo Lipponen.

 

# Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) taklasi jo 1970-luvulla puoluetoverinsa Keijo Korhosen ja nousi ministeriksi. Korhonen maksoi kalavelat v:n 1994 vaaleissa, joihin hän tuli valitsijayhdistyksen ehdokkaana, hajotti Keskustan äänet ja esti Väyrysen pääsyn toiselle kierrokselle. Taktiikka oli siis sama kuin Väyrysellä nyt Vanhasta vastaan. Väyryseltä on myös viety ”manuaalisesti” ”varma pääministerin paikka” v:n 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Jne, jne. Kaikesta voitte kysyä Väyryseltä. Hän ottaa esille kirjoittamansa kirjan, jossa on kerrottu ”oikea totuus”.

 

# Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) ei vaalimainoksessaan  katso silmästä silmään vaan jopa kääntää selkänsä. Ei kannata kysyä miksi. Niinistö on istuva presidentti, jonka kannatus on ennätyksellistä. Hänellä on tässä vaalikampanjassa vain menetettävää. Niinistön kannatti mennä v:n 2012 vaaleihin ”työväenpresidenttiehdokkaana”. Demarit ja vasurit ovat vieläkin shokissa. Mutta älkää kysykö Niinistöltä, pitäisikö 1990-luvun pankkikriisistä ja konkurssilurjusteluista järjestää Totuuskomissio.

 

# Nils Torvalds (Rkp) oli 1970-luvulla aktiivi taistolainen, joka jopa opiskeli Neuvostoliiton puoluekoulussa. Nyt hän on ainoa ehdokas, joka kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tekisi mieli saada tietää tarkemmin, miten tällainen kuperkeikka on tapahtunut. Torvalds on sitä mieltä, että Venäjä romahtaa 10 -15 vuodessa. Ei kannata kysyä, miksi meidän pitää varustautua noin järeästi noin heikkoa valtiota vastaan. Ehkä Linus tietää?

 

Kristillisdemokraatit  - niin ja Sininen tulevaisuus - ovat ilmeisesti ainoat puolueet, joiden ei tarvitse katua lähtöään omalla ehdokkaalla presidentinvaaleihin.

 

Siinä on vaalikommentaattoreille kysymyksiä, joita ei pitäisi esittää näille ehdokkaille. Älkää siis kysykö, toimittajat. Jaa, mutta – kysykää sittenkin.

 

Kuva: Vaalimainoksia Helsingin Tapanilan rautatiesillalla. Kuva: Timo Uotila

 

 

]]>
35 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249171-kipeita-kysymyksia-presidenttiehdokkaille#comments Kotimaa Nato Presidentinvaalit 2018 Totuuskomissio Vaaligallupit Mon, 15 Jan 2018 12:05:12 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249171-kipeita-kysymyksia-presidenttiehdokkaille
Helsingin valtuusto keskustelee sukupuolisuhteista ja ehkäisystä http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249166-helsingin-valtuusto-keskustelee-sukupuolisuhteista-ja-ehkaisysta <p>&nbsp;</p><p>Keskiviikkona on Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous tänä vuonna. Valtuusto saa käsiteltäväkseen paljon puhututtaneen ehdotuksen, jonka mukaan helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi kustantaa kaikille alle 25-vuotiaille naisille hormonaalinen ehkäisy. Kaupunginhallituksessa meni läpi esitys, että alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan kierukka tai ehkäisykapseli aina maksutta ja lisäksi ehkäisypillerit ja ehkäisyrenkaat vuodeksi maksutta.</p><p>&nbsp;</p><p>En ole vielä keksinyt syytä, miksi veronmaksajien täytyisi kustantaa tämä nuorille juuri ehdotetussa muodossa. Jos nainen ja mies harrastavat seksiä yksiavioisessa parisuhteessa, niin eikö vastuu ehkäisystä ja sen kustannuksista kuulu heille itselleen, kummallekin yhdessä? Jos mies ja nainen taas löytävät toisensa satunnaisissa irtosuhteissa, niin luulisi heidän haluavan suojata itsensä myös sukupuolitaudeilta. Hormonaalinen ehkäisy ei suojaa taudeilta lainkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Aloitteessa on ongelmana myös se, että hormonaalisten ehkäisymenetelmien korostaminen antaa nuorille väärän viestin siitä, että ehkäisy olisi yksinään naisen vastuulla. Ei se ole. Ehkäisypalvelut pitää suunnata tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Erityisesti ihmettelen, että tämä tasa-arvon vastainen aloite on tullut Vihreiltä ja vasemmiston kannattamana. Ainoa tilanne, jossa voisin kuvitella tällaisen idean syntyneen, olisi nuorten, viriilien miesten toimesta baarissa lauantaiyönä klo 3.54. Tapahtumaketju kulkisi jotensakin niin, että Pena toteaa Makelle:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Tiedäkshä mitä mä oon miettiny?&rdquo;<br />&rdquo;No?</p><p>&rdquo;Oish hyvä idea, et yhteishkunta hoitaish kaikille alle parikymppishille hyvännäköishille muijille ilmashen hormoniehkäishyn.&rdquo;</p><p>Maken silmät syttyvät loistamaan.</p><p>&rdquo;Loishtava ajatush.&rdquo; Hetken mietittyään hän lisää: &rdquo;Mikshei kaikille alle kakshvitoshillekin.&rdquo;</p><p>&rdquo;Oot oikeesha.&rdquo;</p><p>Make tarkentaa:</p><p>&rdquo;Eikä niiden tarttish välttämättä olla kauniitakaan.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten sanottu, näen ideassa useampia heikkoja kohtia. Jos ylipäätään lähdetään siitä, että hesinkiläisille veronmaksajille kuuluisi rahoitusvastuu ihmisten sukupuolisuhteista, niin ongelmia jää yhä tasa-arvon ja sukupuolitautien leviämisen suhteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Esitänkin valtuuston kokouksessa asiaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että huomioitaisiin, että sukupuolisuhteet eivät nykyään rajoitu vakiintuneisiin parisuhteisiin. Vahinkoraskauksien torjuminen ei voi siten olla päänäkökulma nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä, vaan vähintään yhtä suurella painopisteellä pitäisi torjua sukupuolitauteja.</p><p>&nbsp;</p><p>Alle 25-vuotiaille nuorille kannattasisi tarjota nykyistä enemmän maksuttomia kondomeja. Nuorille on myös annettava tietoa muista kuin hormonaalisista ehkäisymenetelmistä, joilla on osalle käyttäjistä haitallisia sivuvaikutuksia (kuten lihomista ja haluttomuutta) ja vakaviakin seurauksia (kuten veritulppia). Kaupungin toimesta olisi hyvä tehostaa seksuaalivalistusta ja lisätä sekä monipuolistaa tautitestien tarjontaa.</p><p>&nbsp;</p>  

Keskiviikkona on Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous tänä vuonna. Valtuusto saa käsiteltäväkseen paljon puhututtaneen ehdotuksen, jonka mukaan helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi kustantaa kaikille alle 25-vuotiaille naisille hormonaalinen ehkäisy. Kaupunginhallituksessa meni läpi esitys, että alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan kierukka tai ehkäisykapseli aina maksutta ja lisäksi ehkäisypillerit ja ehkäisyrenkaat vuodeksi maksutta.

 

En ole vielä keksinyt syytä, miksi veronmaksajien täytyisi kustantaa tämä nuorille juuri ehdotetussa muodossa. Jos nainen ja mies harrastavat seksiä yksiavioisessa parisuhteessa, niin eikö vastuu ehkäisystä ja sen kustannuksista kuulu heille itselleen, kummallekin yhdessä? Jos mies ja nainen taas löytävät toisensa satunnaisissa irtosuhteissa, niin luulisi heidän haluavan suojata itsensä myös sukupuolitaudeilta. Hormonaalinen ehkäisy ei suojaa taudeilta lainkaan.

 

Aloitteessa on ongelmana myös se, että hormonaalisten ehkäisymenetelmien korostaminen antaa nuorille väärän viestin siitä, että ehkäisy olisi yksinään naisen vastuulla. Ei se ole. Ehkäisypalvelut pitää suunnata tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Erityisesti ihmettelen, että tämä tasa-arvon vastainen aloite on tullut Vihreiltä ja vasemmiston kannattamana. Ainoa tilanne, jossa voisin kuvitella tällaisen idean syntyneen, olisi nuorten, viriilien miesten toimesta baarissa lauantaiyönä klo 3.54. Tapahtumaketju kulkisi jotensakin niin, että Pena toteaa Makelle:

 

”Tiedäkshä mitä mä oon miettiny?”
”No?

”Oish hyvä idea, et yhteishkunta hoitaish kaikille alle parikymppishille hyvännäköishille muijille ilmashen hormoniehkäishyn.”

Maken silmät syttyvät loistamaan.

”Loishtava ajatush.” Hetken mietittyään hän lisää: ”Mikshei kaikille alle kakshvitoshillekin.”

”Oot oikeesha.”

Make tarkentaa:

”Eikä niiden tarttish välttämättä olla kauniitakaan.”

 

Kuten sanottu, näen ideassa useampia heikkoja kohtia. Jos ylipäätään lähdetään siitä, että hesinkiläisille veronmaksajille kuuluisi rahoitusvastuu ihmisten sukupuolisuhteista, niin ongelmia jää yhä tasa-arvon ja sukupuolitautien leviämisen suhteen.

 

Esitänkin valtuuston kokouksessa asiaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että huomioitaisiin, että sukupuolisuhteet eivät nykyään rajoitu vakiintuneisiin parisuhteisiin. Vahinkoraskauksien torjuminen ei voi siten olla päänäkökulma nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä, vaan vähintään yhtä suurella painopisteellä pitäisi torjua sukupuolitauteja.

 

Alle 25-vuotiaille nuorille kannattasisi tarjota nykyistä enemmän maksuttomia kondomeja. Nuorille on myös annettava tietoa muista kuin hormonaalisista ehkäisymenetelmistä, joilla on osalle käyttäjistä haitallisia sivuvaikutuksia (kuten lihomista ja haluttomuutta) ja vakaviakin seurauksia (kuten veritulppia). Kaupungin toimesta olisi hyvä tehostaa seksuaalivalistusta ja lisätä sekä monipuolistaa tautitestien tarjontaa.

 

]]>
20 http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249166-helsingin-valtuusto-keskustelee-sukupuolisuhteista-ja-ehkaisysta#comments Kotimaa Ehkäisy Maksuton ehkäisy Mon, 15 Jan 2018 10:03:11 +0000 Terhi Koulumies http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249166-helsingin-valtuusto-keskustelee-sukupuolisuhteista-ja-ehkaisysta
Porkkanaa aktivointiin kepin sijaan http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249159-porkkanaa-aktivointiin-kepin-sijaan <p>Työllisyyden aktiivimalli on saanut osakseen arvostelua, ja osin ihan syystä. Suurin ongelma on, että työvoimapalveluita ja työmahdollisuuksia, joihin osallistumalla työtön voisi osittaa aktiivisuutensa, on varsin epätasaisesti eri puolilla Suomea.</p><p>Sen sijaan en jaa sitä osan viher-vasemmisto-opposition kritiikkiä, jossa työttömyydestä on tehty ikään kuin saavutettu etu, johon vaipuneen rauhaa ei tule häiritä. Aktiivimallin perimmäinen tavoite on estää työttömyyden pitkittymistä tai ainakin auttaa työelämäkytkennän säilymistä työttömyyden jatkuessa. Joutuu kuitenkin epäilemään, onnistuuko se tällä hallituksen mallilla.</p><p>Työttömyyden suurimmat syyt ovat kuitenkin työpaikkojen puute, työelämän rakenteelliset ongelmat eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja osa-aikatöiden kannustinloukut. Tarvitaan enemmän yksilökohtaisia työllistymistä edistäviä palveluja, jotta työttömiä saataisiin autettua avoimiin työpaikkoihin. Aktiivimalliin on haettu esimerkkiä muista Pohjoismaista. Näissä malleissa työttömyysetuudet ovat kestoltaan lyhemmät, mutta työllistymispalvelut ovat merkittävästi paremmat. Ruotsin työvoimatoimistoissa työskentelee yli 14 000 virkailijaa tilanteessa, jossa työttömien määrä on sama kuin Suomessa. Täällä TE-toimistojen työntekijöiden määrä on nyt 2200 henkilöä.</p><p>Lisäksi meillä myös sitkeästi työnhakijoina pyöritellään päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, joiden elämän haasteista työttömyys on loppujen lopuksi pienimpiä. Heidän kohdallaan sosiaali- ja terveyspuolen päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsy on ensisijaista. Osa-työkykyisten ja vajaakuntoisten kohdalla taas tarvitaan välityömarkkinoita eli esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä ja kolmannen sektorin työllistämistuella tapahtuvaa toimintaa.</p><p>Aktiivimallin yhteydessä ei ole tarpeeksi puhuttu kannustinloukuista, joiden purkaminen olisi myös aloitettava. Määräaikaisia, osa-aikaisia tai tuntitöitä voi olla tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Henkilö, joka on joutunut &rdquo;työttömyysturvan-asumistuen ja toimeentulotuen- Bermudan kolmioon, ei sieltä hevin ulos pääse. Useassa tapauksessa, kun työtön siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot sosiaalitukien leikkaantumisen, työmatkojen ja verotuksen takia eivät lisäänny juurikaan, tai voivat jopa pienentyä. Lisäksi byrokratia vie aikansa, ja työtön saattaa joutua viikoiksi tilanteeseen, jossa rahaa ei tule mistään.</p><p>Työnteon heikko kannattavuus kannustinloukkutilanteessa ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta, jotta työllistämistoimenpiteet toimisivat. KD:n malli, kannustava perusturva yhdistää perustukimuodot ja huolehtii reaaliaikaisen tulorekisterin kautta vähenemisasteesta, joka jättää jokaisesta ansaitusta eurosta enemmän käteen. Kannustava perusturva on keppilinjan sijaan porkkanamalli aktivointiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työllisyyden aktiivimalli on saanut osakseen arvostelua, ja osin ihan syystä. Suurin ongelma on, että työvoimapalveluita ja työmahdollisuuksia, joihin osallistumalla työtön voisi osittaa aktiivisuutensa, on varsin epätasaisesti eri puolilla Suomea.

Sen sijaan en jaa sitä osan viher-vasemmisto-opposition kritiikkiä, jossa työttömyydestä on tehty ikään kuin saavutettu etu, johon vaipuneen rauhaa ei tule häiritä. Aktiivimallin perimmäinen tavoite on estää työttömyyden pitkittymistä tai ainakin auttaa työelämäkytkennän säilymistä työttömyyden jatkuessa. Joutuu kuitenkin epäilemään, onnistuuko se tällä hallituksen mallilla.

Työttömyyden suurimmat syyt ovat kuitenkin työpaikkojen puute, työelämän rakenteelliset ongelmat eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja osa-aikatöiden kannustinloukut. Tarvitaan enemmän yksilökohtaisia työllistymistä edistäviä palveluja, jotta työttömiä saataisiin autettua avoimiin työpaikkoihin. Aktiivimalliin on haettu esimerkkiä muista Pohjoismaista. Näissä malleissa työttömyysetuudet ovat kestoltaan lyhemmät, mutta työllistymispalvelut ovat merkittävästi paremmat. Ruotsin työvoimatoimistoissa työskentelee yli 14 000 virkailijaa tilanteessa, jossa työttömien määrä on sama kuin Suomessa. Täällä TE-toimistojen työntekijöiden määrä on nyt 2200 henkilöä.

Lisäksi meillä myös sitkeästi työnhakijoina pyöritellään päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, joiden elämän haasteista työttömyys on loppujen lopuksi pienimpiä. Heidän kohdallaan sosiaali- ja terveyspuolen päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsy on ensisijaista. Osa-työkykyisten ja vajaakuntoisten kohdalla taas tarvitaan välityömarkkinoita eli esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä ja kolmannen sektorin työllistämistuella tapahtuvaa toimintaa.

Aktiivimallin yhteydessä ei ole tarpeeksi puhuttu kannustinloukuista, joiden purkaminen olisi myös aloitettava. Määräaikaisia, osa-aikaisia tai tuntitöitä voi olla tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Henkilö, joka on joutunut ”työttömyysturvan-asumistuen ja toimeentulotuen- Bermudan kolmioon, ei sieltä hevin ulos pääse. Useassa tapauksessa, kun työtön siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot sosiaalitukien leikkaantumisen, työmatkojen ja verotuksen takia eivät lisäänny juurikaan, tai voivat jopa pienentyä. Lisäksi byrokratia vie aikansa, ja työtön saattaa joutua viikoiksi tilanteeseen, jossa rahaa ei tule mistään.

Työnteon heikko kannattavuus kannustinloukkutilanteessa ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta, jotta työllistämistoimenpiteet toimisivat. KD:n malli, kannustava perusturva yhdistää perustukimuodot ja huolehtii reaaliaikaisen tulorekisterin kautta vähenemisasteesta, joka jättää jokaisesta ansaitusta eurosta enemmän käteen. Kannustava perusturva on keppilinjan sijaan porkkanamalli aktivointiin.

]]>
24 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249159-porkkanaa-aktivointiin-kepin-sijaan#comments Kotimaa Mon, 15 Jan 2018 08:04:53 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249159-porkkanaa-aktivointiin-kepin-sijaan
En voi äänestää http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249150-en-voi-aanestaa <p>Sain äänioikeuden vuonna 1987, ja siitä asti olen kiitollisena oikeuttani käyttänyt. Jos ei aina ihan nappiehdokasta ole löytynytkään, riittävän hyvä sentään, ja demokratiahan on yhtä kompromissia niin päättäjien pöydissä kuin äänestyskopissakin.</p><p>Mutta näissä presidentinvaaleissa en äänestä. Kompromisseihin pitää myöntyä, mutta rajansa silläkin, kuinka paljon voi arvoistaan, näkemyksistään ja periaatteistaan joustaa.</p><p>Nyt pitäisi liikaa.</p><p>Kun äänestämme presidentistä, valitsemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaa ja puolustusvoimien ylipäällikköä. On siis kiinnitettävä huomiota linjauksiin muun muassa seuraavissa kolmessa kysymyksessä, joissa ei ole loputtomasti tinkimisvaraa.</p><p>Ylipäällikölle pitäisi ensinnäkin olla selvää, että näin pieni maa ei yksin pysty rakentamaan riittävää puolustuskykyä &ndash; ei vaikka juhlapuheissa miten sitkeästi muuta hokisimme. Jotta kynnys suunnata Suomeen sotilaallista aggressiota olisi mahdollisimman korkea, meidän&nbsp;kannattaa pyrkiä jäseneksi puolustusliittoon, jonka piirissä jo 95 % Euroopan unionin väestöstä on.</p><p>Nato-allergisessa ilmapiirissä liian vähälle huomiolle on jäänyt muun muassa Upseeriliiton kysely, jonka mukaan vain 15 % upseereista katsoo, että resurssimme riittävät omaan uskottavaan puolustukseen.</p><p>Presidentin toivoisi myös ymmärtävän, ettei Natosta pidä järjestää kansanäänestystä. Se olisi altis ulkopuoliselle manipuloinnille ja tällaisissa äänestyksissä helposti äänestetään jostain muusta kuin itse asiasta. Suomen tapauksessa äänestystä sitä paitsi vinouttaisi median vuosikymmeniä kestänyt länttä demonisoiva ja itänaapuria aina parhain päin ymmärtävä perusvire.</p><p>Kolmas kohta liittyy oman armeijan päivittämiseen. Enää ei ole järkeä ylläpitää vanhentunutta ja välillisine kustannuksineen kallista asevelvollisuutta; se tuottaa miesmääräisesti isot mutta riittämättömästi varustetut ja puutteellisesti varustetut reserviläislaumat, joilla ei vastata nykypäivän sotilaallisiin uhkiin. Määrää pitäisi korvata laadulla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<strong> Hassuja lausuntoja</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Katsotaanpa mitä ehdokkaat tuumivat. Pelkkää punaista tulee heti Vanhaselle, Huhtasaarelle, Haataiselle ja Väyryselle. Heistä jokainen kannattaa Suomen jättäytymistä puolustusliiton ulkopuolelle (eikö historiasta ole opittu mitään), kaikki kannattavat kansanäänestystä Natosta (eikö brexitistä opittu mitään) ja miesten asevelvollisuutta (eikö sukupuolten tasa-arvosta ole opittu mitään). Vanhanen saakoon vielä erityismaininnan siitä, että vertasi Suomen mahdollista Nato-hakemusta Venäjän sotatoimiin Ukrainassa.</p><p>Surullisen maininnan ansaitsee myös Haatainen. Tasa-arvoministerinäkin toimineen ylipäällikköehdokkaan todellinen rimanalitus on lausunto, jossa hän ei näe sukupuolitetussa asevelvollisuudessa mitään tasa-arvo-ongelmaa.</p><p>Jos ratsastaa yhdenvertaisuudella, olisi syytä ymmärtää jotain yhdenvertaisuudesta.</p><p>Pieniä valopilkkuja kajastaa muiden puheista. Niinistöä pelastaa pieni epämääräisyys, mutta jos olen tulkinnut ärtyneen venkoilun oikein, presidenttimme vastustaa Nato-jäsenyyttä ja kannattaa kansanäänestystä ja miesten asevelvollisuutta. Olisi vaikeaa äänestää maan tärkeimmäksi mielipidevaikuttajaksi ehdokasta, joka haluaa, että laki määrää naisille ja miehille eri velvollisuudet ja nuoria tuomitaan sukupuoliperusteisesti vankilaan. (Melkein kaikissa muissa läntisissä demokratioissahan tällaisesta sukupuoli-apartheidista on luovuttu.)</p><p>Osaltaan lohdullisempia tapauksia ovat Torvalds, Haavisto ja, uskokaa tai älkää, Kyllönen. Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä ja kaiketi vastustaa kansanäänestystä. Toisaalta hän on innokas asevelvollisuuden kannattaja. Ohittaa ei voi Torvaldsin taustaakaan: arvojohtajaksi ei sovi ihminen, joka pitkään ihaili yhtä maailmanhistorian hirvittävimmistä sortokoneistoista, Neuvostoliittoa. (Ei ainakaan maassa, joka loputtomasti kauhistelee 1930-luvun tiedemiesten ja taiteilijoiden Saksa-yhteyksiä.)</p><p>Torvaldsin äänestäjien soisi pohtivan, olisiko mahdollista äänestää presidentiksi myös ihmistä, jolla on historia natsina tai uusnatsina; Neuvostoliittohan ei julmuudessaan jäänyt vähääkään jälkeen Hitlerin Saksasta.</p><p>Kyllönen on erikoinen tapaus hänkin. Ehdokkaista ainoana hän oivaltaa sen tasa-arvo-ongelmaksi, että ihmisiä heitetään vankilaan sukupuolensa vuoksi &ndash; Kyllönenhän haluaa luopua totaalikieltäytyjien rankaisemisesta. Tästä iso plussa, mutta lyhyeksi jää tämäkin ilo, muutamat muut lausahdukset kun ovat uskomattoman höhliä.</p><p>Saakoon Kyllönen oman erityismainintansa Helsingin Sanomien haastattelusta, jossa hän kertoi Suomen sijaitsevan EU:n ja Venäjän <em>välissä</em>. Herran tähden, eikö Suomi olekaan EU:ssa? Jos halajaa ulkopolitiikan johtoon, ei pidä ehdoin tahdoin sysiä Suomea harmaalle alueelle, josta juuri EU-jäsenyyden avulla pyrimme pois. Ja Kyllönenhän on ehdokkaista se, joka haluaa muurata Suomen Nato-oven ikiajoiksi umpeen, tapahtuipa ympärillämme mitä tahansa.</p><p>Entä Haavisto? Pisteet siitä, että hän selvästi vastustaa Nato-kansanäänestystä, mutta se ei suuremmin ilahduta, koska hän itse vastustaa Nato-jäsenyyttä &ndash; ja kannattaa omituista kansalaisvelvollisuusmallia, jossa kaikki sukupuolet komennettaisiin alkupalvelukseen mutta jatkoon ilmeisesti käskettäisiin yksi sukupuoli. Luulisi olevan järkevämpää rekrytoida soveltuvuuden ja motivaation, ei sukupuolen perusteella.</p><p>Eli lopputulos? Ei hyvältä näytä. Jos olisin palkkaamassa ihmisiä töihin ja tuossa olisivat hakijat, olisi pakko julistaa uusi hakukierros. Selitykseksi antaisin, että &rdquo;tällä kertaa hakijoiden joukosta ei löytynyt tehtävään etsimäämme henkilöä&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sain äänioikeuden vuonna 1987, ja siitä asti olen kiitollisena oikeuttani käyttänyt. Jos ei aina ihan nappiehdokasta ole löytynytkään, riittävän hyvä sentään, ja demokratiahan on yhtä kompromissia niin päättäjien pöydissä kuin äänestyskopissakin.

Mutta näissä presidentinvaaleissa en äänestä. Kompromisseihin pitää myöntyä, mutta rajansa silläkin, kuinka paljon voi arvoistaan, näkemyksistään ja periaatteistaan joustaa.

Nyt pitäisi liikaa.

Kun äänestämme presidentistä, valitsemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaa ja puolustusvoimien ylipäällikköä. On siis kiinnitettävä huomiota linjauksiin muun muassa seuraavissa kolmessa kysymyksessä, joissa ei ole loputtomasti tinkimisvaraa.

Ylipäällikölle pitäisi ensinnäkin olla selvää, että näin pieni maa ei yksin pysty rakentamaan riittävää puolustuskykyä – ei vaikka juhlapuheissa miten sitkeästi muuta hokisimme. Jotta kynnys suunnata Suomeen sotilaallista aggressiota olisi mahdollisimman korkea, meidän kannattaa pyrkiä jäseneksi puolustusliittoon, jonka piirissä jo 95 % Euroopan unionin väestöstä on.

Nato-allergisessa ilmapiirissä liian vähälle huomiolle on jäänyt muun muassa Upseeriliiton kysely, jonka mukaan vain 15 % upseereista katsoo, että resurssimme riittävät omaan uskottavaan puolustukseen.

Presidentin toivoisi myös ymmärtävän, ettei Natosta pidä järjestää kansanäänestystä. Se olisi altis ulkopuoliselle manipuloinnille ja tällaisissa äänestyksissä helposti äänestetään jostain muusta kuin itse asiasta. Suomen tapauksessa äänestystä sitä paitsi vinouttaisi median vuosikymmeniä kestänyt länttä demonisoiva ja itänaapuria aina parhain päin ymmärtävä perusvire.

Kolmas kohta liittyy oman armeijan päivittämiseen. Enää ei ole järkeä ylläpitää vanhentunutta ja välillisine kustannuksineen kallista asevelvollisuutta; se tuottaa miesmääräisesti isot mutta riittämättömästi varustetut ja puutteellisesti varustetut reserviläislaumat, joilla ei vastata nykypäivän sotilaallisiin uhkiin. Määrää pitäisi korvata laadulla.

 

                                    Hassuja lausuntoja

 

Katsotaanpa mitä ehdokkaat tuumivat. Pelkkää punaista tulee heti Vanhaselle, Huhtasaarelle, Haataiselle ja Väyryselle. Heistä jokainen kannattaa Suomen jättäytymistä puolustusliiton ulkopuolelle (eikö historiasta ole opittu mitään), kaikki kannattavat kansanäänestystä Natosta (eikö brexitistä opittu mitään) ja miesten asevelvollisuutta (eikö sukupuolten tasa-arvosta ole opittu mitään). Vanhanen saakoon vielä erityismaininnan siitä, että vertasi Suomen mahdollista Nato-hakemusta Venäjän sotatoimiin Ukrainassa.

Surullisen maininnan ansaitsee myös Haatainen. Tasa-arvoministerinäkin toimineen ylipäällikköehdokkaan todellinen rimanalitus on lausunto, jossa hän ei näe sukupuolitetussa asevelvollisuudessa mitään tasa-arvo-ongelmaa.

Jos ratsastaa yhdenvertaisuudella, olisi syytä ymmärtää jotain yhdenvertaisuudesta.

Pieniä valopilkkuja kajastaa muiden puheista. Niinistöä pelastaa pieni epämääräisyys, mutta jos olen tulkinnut ärtyneen venkoilun oikein, presidenttimme vastustaa Nato-jäsenyyttä ja kannattaa kansanäänestystä ja miesten asevelvollisuutta. Olisi vaikeaa äänestää maan tärkeimmäksi mielipidevaikuttajaksi ehdokasta, joka haluaa, että laki määrää naisille ja miehille eri velvollisuudet ja nuoria tuomitaan sukupuoliperusteisesti vankilaan. (Melkein kaikissa muissa läntisissä demokratioissahan tällaisesta sukupuoli-apartheidista on luovuttu.)

Osaltaan lohdullisempia tapauksia ovat Torvalds, Haavisto ja, uskokaa tai älkää, Kyllönen. Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä ja kaiketi vastustaa kansanäänestystä. Toisaalta hän on innokas asevelvollisuuden kannattaja. Ohittaa ei voi Torvaldsin taustaakaan: arvojohtajaksi ei sovi ihminen, joka pitkään ihaili yhtä maailmanhistorian hirvittävimmistä sortokoneistoista, Neuvostoliittoa. (Ei ainakaan maassa, joka loputtomasti kauhistelee 1930-luvun tiedemiesten ja taiteilijoiden Saksa-yhteyksiä.)

Torvaldsin äänestäjien soisi pohtivan, olisiko mahdollista äänestää presidentiksi myös ihmistä, jolla on historia natsina tai uusnatsina; Neuvostoliittohan ei julmuudessaan jäänyt vähääkään jälkeen Hitlerin Saksasta.

Kyllönen on erikoinen tapaus hänkin. Ehdokkaista ainoana hän oivaltaa sen tasa-arvo-ongelmaksi, että ihmisiä heitetään vankilaan sukupuolensa vuoksi – Kyllönenhän haluaa luopua totaalikieltäytyjien rankaisemisesta. Tästä iso plussa, mutta lyhyeksi jää tämäkin ilo, muutamat muut lausahdukset kun ovat uskomattoman höhliä.

Saakoon Kyllönen oman erityismainintansa Helsingin Sanomien haastattelusta, jossa hän kertoi Suomen sijaitsevan EU:n ja Venäjän välissä. Herran tähden, eikö Suomi olekaan EU:ssa? Jos halajaa ulkopolitiikan johtoon, ei pidä ehdoin tahdoin sysiä Suomea harmaalle alueelle, josta juuri EU-jäsenyyden avulla pyrimme pois. Ja Kyllönenhän on ehdokkaista se, joka haluaa muurata Suomen Nato-oven ikiajoiksi umpeen, tapahtuipa ympärillämme mitä tahansa.

Entä Haavisto? Pisteet siitä, että hän selvästi vastustaa Nato-kansanäänestystä, mutta se ei suuremmin ilahduta, koska hän itse vastustaa Nato-jäsenyyttä – ja kannattaa omituista kansalaisvelvollisuusmallia, jossa kaikki sukupuolet komennettaisiin alkupalvelukseen mutta jatkoon ilmeisesti käskettäisiin yksi sukupuoli. Luulisi olevan järkevämpää rekrytoida soveltuvuuden ja motivaation, ei sukupuolen perusteella.

Eli lopputulos? Ei hyvältä näytä. Jos olisin palkkaamassa ihmisiä töihin ja tuossa olisivat hakijat, olisi pakko julistaa uusi hakukierros. Selitykseksi antaisin, että ”tällä kertaa hakijoiden joukosta ei löytynyt tehtävään etsimäämme henkilöä”.

 

 

]]>
87 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249150-en-voi-aanestaa#comments Kotimaa Nato Presidentivaalit Turpo Mon, 15 Jan 2018 06:07:07 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249150-en-voi-aanestaa
Ajatuksia Kainuun sähkökriisistä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249114-ajatuksia-kainuun-sahkokriisista <p>Aloitin Kuhmon kaupunginjohtajana 1.1.2018. Uudenvuoden tienoon ympärillä sähköt olivat usein poikki mökillämme Varajoella. Mitään pitkiä sähkökatkoja ei ollut. Aloitin virallisesti työt Tammikuun toisena päivänä. Samana päivänä Kainuun pelastuslaitos kutsui Kainuun kuntajohtajat yhteiseen palaveriin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Loisteen kanssa. Mukana oli myös muita viranomaisia. Osallistuimme hallintojohtajan kanssa kokoukseen etäyhteydellä. Tuossa palaverissa ymmärsin, että edessä tulisi olemaan laajempi normaaliolojen häiriötilanne koko Kainuussa.</p><p>Tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot olivat jatkuneet jo jonkin aikaa Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Pyynnöstä kunnat toimittivat tiedotepohjansa myös meidän muiden kuntien käyttöön.&nbsp; Määrittelimme evakuointipaikat, vedenjakelupisteet sekä paikat, joissa olisi mahdollista käydä lataamassa sähkölaitteita.&nbsp; Alustava tieto sähkökatkoihin varautumisesta lähti tekstiviestillä kyläyhdistysten yhteyshenkilöille ja digitaalisia kanavia pitkin kuntalaisille.</p><p>Kainuun pelastuslaitos otti johtovastuun tilanteesta 4.1. Pelastuslaitos ilmoitti kunnille määräajat, joiden puitteissa tilannekuva oli toimitettava pelastuslaitoksen johtokeskukseen.&nbsp; Perustimme välittömästi Kuhmoon valmiusajan johtoryhmän. Kainuun Pelastuslaitos piti meidät kiitettävästi tilanteen tasalla ja antoi kunnalle erinäisiä tietopyyntöjä sekä tehtäviä. Lisäksi kunnille määrättiin raportointivelvoite klo 9.00 ja klo 17.00.</p><p>Tässä yhteydessä en lähde kuvamaan kaikkia keskiviikon ja maanantain välisenä aikana tapahtuneita käänteitä. Esitän kuitenkin muutamia huomioita liittyen normaaliolojen häiriötilanteiden johtamiseen ja poikkeuaoloihin varautumiseen.</p><p><strong>Aivan ensimmäiseksi haluan todeta, että harjoittelu ja kouluttautuminen eivät ole turhaa</strong>. Viranomaisille järjestetään aluehallintoviraston ja Pelastusopiston toimesta runsaasti maksutonta tai hyvin edullista koulutusta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyen. Perustaidot kannattaa hankkia näistä tilaisuuksista, eikä omien tietojen päivittäminenkään haitaksi ole. Harjoittelu puolestaan auttaa hahmottamaan yhteistyökumppanit, tarpeet ja tiedottamisen merkityksen. Ilman harjoittelua yhteistyö ei suju tosipaikan tullen.</p><p><strong>Jotta voi johtaa tilannetta, on oltava tilanteen tasalla eli hankittava ajantasaista tietoa ja ennusteita.</strong> Kainuun Pelastuslaitos hankki sitä meiltä kunnilta ja muilta yhteistyötahoilta mm. ilmatieteenlaitokselta. Kuhmon kaupunki hankki sitä mm. kyläyhdistyksiltä. Uskon, että hyvällä yhteistyöllä tilannetta johtanut pelastuslaitoksen johtaja pysyi hyvin tilanteen tasalla.&nbsp; Kuhmon johtoryhmälle äärimmäisen tärkeäksi yhteistyökumppaniksi muodostuivat kyläyhdistykset. Tiesin toki yhdistysten potentiaalin, mutta olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten ratkaisevaksi niiden rooli muodostui. &nbsp;Suomen pelastusalan keskusliitolla on ollut kylien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä hankkeita sekä koulutuksia. Myös kylien turvallisuussuunnitelmia on laadittu. Annan täyden tuen ja tunnustuksen tälle työlle. Kuhmon kaupunki päivittää kaupungin varautumissuunnitelman, jotta olemme tulevaisuudessa entistäkin paremmin varautuneita poikkeusoloihin.</p><p><strong>Sitoutuminen tilanteen hoitamiseen korostui.</strong> Se, että toimijat sitoutuivat alusta asti jokainen hoitamaan omaa tehtävänsä, tuntui ja näkyi. Kun saimme ruokapalvelupyynnön Loisteelta hieman myöhässä, johtuen tietokatkoksesta kunnanjohtajan vaihtumisesta, lähti vastaava henkilö kunnan johtoryhmästä heti hoitamaan asian. Henkilökunta varattiin ja tarvikkeet hankittiin todella nopealla varoitusajalla. Tärkeä viesti oli, että haluamme tukea asentajien jaksamista maastossa kaikin mahdollisin tavoin. &nbsp;&nbsp;Myös vapaaehtoiset olivat valmiina kun heitä tarvittiin.</p><p><strong>Paikallistuntemuksen merkitys kriisissä korostuu. </strong>Kainuu on pääosin harvaan asuttua maaseutua. Itse tuoreena johtajana en luonnollisesti tunne ihmisiä ja toimijoita, saati yksittäisiä kyliä tai niissä asuvia ihmisiä. Mutta tiimini tuntee. Soteväki tuntee kotihoidon asiakkaat ja omaishoitajat, hallintojohtaja kylien puheenjohtajat, kyläläiset ja tekninen johtaja maaston. Tätä kokoamaamme tietoa pyrimme välittämään myös pelastuslaitokselle ja hyödyntämään omassa tiedotuksessamme ja johtamisessa.</p><p>Kainuun tykkylumen aiheuttama kriisi hoidettiin hyvin. Myös luonto antoi armoa, sillä keli pakastui juuri kun sähköt saatiin palautettua. Kun tilanne on tuoreessa muistissa, on siitä myös mahdollisuus oppia. Nyt on juuri se hetki, kun henkilökunta ja kansalaiset ovat kiinnostuneita varautumisesta.</p><p>Tässä muutamia huomioita:</p><ul><li><p>Varavoiman määrä maakunnallisesti on laajaa sähkökriisiä ajatellen liian pieni. Jokaisen maakunnan tulisi tarkastella varavoimaa tarvitsevat kriittiset kohteet, liitäntävalmiudet ja kuljettaminen. Paikallisesti tarvitaan myös pieniä siirrettäviä aggregaatteja. Riittävä varavoima ja sen hyvä organisoiminen mahdollistaa mm. kunnan normaalin palvelutoiminnan jatkamisen mahdollisimman pitkään häiriöttä. Vesi tulee hanasta, koulut ja varhaiskasvatus pyörivät ja terveysasemalla homma toimii. Hyvään varautumiseen liittyy myös polttoainejakelun varmistamisen taajamien sähkökatkoksissa.Maakuntien tulee tehdä yhteistyötä varavoiman suhteen ja aggregaatteja tulee pystyä toimittamaan nopealla aikatauluilla häiriöalueille. Kansanedustaja Mikko Kärnä tekikin tästä jo erinomaisen<a href="http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248781-suomen-siviilikriisinhallintakykya-kehitettava"> esityksen</a> koskien kylien varavoimaa. Toivottavasti asia myös realisoituu poliittiseksi päätökseksi.</p></li><li><p>Virveverkon toiminnassa ja puhelinmastojen toiminnassa oli selkeitä puutteita. Näihin tulee reagoida nopealla aikataululla. Lisäksi toivon, että virvepuhelimen käyttö tulisi arkipäiväisemmäksi kommunikaatiossa kuntaviranomaisten kanssa.</p></li><li><p>Raja-alueilla rajaviranomaisen, pelastuslaitoksen ja kuntien välistä yhteistyötä tulee tiivistää. Viranomaisten tulee harjoitella yhdessä ja laatia suunnitelma siitä, miten eri alueiden osalta toimijat vastuutetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja toisaalta poikkeusoloissa.</p></li><li><p>Kyläyhdistysten potentiaali harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Kyläyhdistykset on otettava mukaan valmiusharjoituksiin.</p></li><li><p>Harvaan asuttujen alueiden ihmiset ovat pääsääntöisesti varautuneet todella&nbsp;hyvin. Taajamaan ulkopuolella hyvin monella on varavoimaa, kaivo ja vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Sen sijaan harvaan asuttujen alueiden taajamat, isoista kaupungeista puhumattakaan, ovat riskialuetta. Jatkossa varautumissuunnitelmissa ja evakuointisuunnitelmissa on huomioitava tämä seikka.</p></li><li><p>Sähköverkkoyhtiön vastuu ja velvoitteet tulee käydä läpi lainsäädännöllisesti. Loisteen tulee ottaa myös pikimmiten käyttöön häiriötiedottaminen tekstiviestein. Tämä malli on käytössä monin paikoin myös muualla.</p><p>&nbsp;</p></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aloitin Kuhmon kaupunginjohtajana 1.1.2018. Uudenvuoden tienoon ympärillä sähköt olivat usein poikki mökillämme Varajoella. Mitään pitkiä sähkökatkoja ei ollut. Aloitin virallisesti työt Tammikuun toisena päivänä. Samana päivänä Kainuun pelastuslaitos kutsui Kainuun kuntajohtajat yhteiseen palaveriin sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Loisteen kanssa. Mukana oli myös muita viranomaisia. Osallistuimme hallintojohtajan kanssa kokoukseen etäyhteydellä. Tuossa palaverissa ymmärsin, että edessä tulisi olemaan laajempi normaaliolojen häiriötilanne koko Kainuussa.

Tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot olivat jatkuneet jo jonkin aikaa Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Pyynnöstä kunnat toimittivat tiedotepohjansa myös meidän muiden kuntien käyttöön.  Määrittelimme evakuointipaikat, vedenjakelupisteet sekä paikat, joissa olisi mahdollista käydä lataamassa sähkölaitteita.  Alustava tieto sähkökatkoihin varautumisesta lähti tekstiviestillä kyläyhdistysten yhteyshenkilöille ja digitaalisia kanavia pitkin kuntalaisille.

Kainuun pelastuslaitos otti johtovastuun tilanteesta 4.1. Pelastuslaitos ilmoitti kunnille määräajat, joiden puitteissa tilannekuva oli toimitettava pelastuslaitoksen johtokeskukseen.  Perustimme välittömästi Kuhmoon valmiusajan johtoryhmän. Kainuun Pelastuslaitos piti meidät kiitettävästi tilanteen tasalla ja antoi kunnalle erinäisiä tietopyyntöjä sekä tehtäviä. Lisäksi kunnille määrättiin raportointivelvoite klo 9.00 ja klo 17.00.

Tässä yhteydessä en lähde kuvamaan kaikkia keskiviikon ja maanantain välisenä aikana tapahtuneita käänteitä. Esitän kuitenkin muutamia huomioita liittyen normaaliolojen häiriötilanteiden johtamiseen ja poikkeuaoloihin varautumiseen.

Aivan ensimmäiseksi haluan todeta, että harjoittelu ja kouluttautuminen eivät ole turhaa. Viranomaisille järjestetään aluehallintoviraston ja Pelastusopiston toimesta runsaasti maksutonta tai hyvin edullista koulutusta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyen. Perustaidot kannattaa hankkia näistä tilaisuuksista, eikä omien tietojen päivittäminenkään haitaksi ole. Harjoittelu puolestaan auttaa hahmottamaan yhteistyökumppanit, tarpeet ja tiedottamisen merkityksen. Ilman harjoittelua yhteistyö ei suju tosipaikan tullen.

Jotta voi johtaa tilannetta, on oltava tilanteen tasalla eli hankittava ajantasaista tietoa ja ennusteita. Kainuun Pelastuslaitos hankki sitä meiltä kunnilta ja muilta yhteistyötahoilta mm. ilmatieteenlaitokselta. Kuhmon kaupunki hankki sitä mm. kyläyhdistyksiltä. Uskon, että hyvällä yhteistyöllä tilannetta johtanut pelastuslaitoksen johtaja pysyi hyvin tilanteen tasalla.  Kuhmon johtoryhmälle äärimmäisen tärkeäksi yhteistyökumppaniksi muodostuivat kyläyhdistykset. Tiesin toki yhdistysten potentiaalin, mutta olen myönteisesti yllättynyt siitä, miten ratkaisevaksi niiden rooli muodostui.  Suomen pelastusalan keskusliitolla on ollut kylien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä hankkeita sekä koulutuksia. Myös kylien turvallisuussuunnitelmia on laadittu. Annan täyden tuen ja tunnustuksen tälle työlle. Kuhmon kaupunki päivittää kaupungin varautumissuunnitelman, jotta olemme tulevaisuudessa entistäkin paremmin varautuneita poikkeusoloihin.

Sitoutuminen tilanteen hoitamiseen korostui. Se, että toimijat sitoutuivat alusta asti jokainen hoitamaan omaa tehtävänsä, tuntui ja näkyi. Kun saimme ruokapalvelupyynnön Loisteelta hieman myöhässä, johtuen tietokatkoksesta kunnanjohtajan vaihtumisesta, lähti vastaava henkilö kunnan johtoryhmästä heti hoitamaan asian. Henkilökunta varattiin ja tarvikkeet hankittiin todella nopealla varoitusajalla. Tärkeä viesti oli, että haluamme tukea asentajien jaksamista maastossa kaikin mahdollisin tavoin.   Myös vapaaehtoiset olivat valmiina kun heitä tarvittiin.

Paikallistuntemuksen merkitys kriisissä korostuu. Kainuu on pääosin harvaan asuttua maaseutua. Itse tuoreena johtajana en luonnollisesti tunne ihmisiä ja toimijoita, saati yksittäisiä kyliä tai niissä asuvia ihmisiä. Mutta tiimini tuntee. Soteväki tuntee kotihoidon asiakkaat ja omaishoitajat, hallintojohtaja kylien puheenjohtajat, kyläläiset ja tekninen johtaja maaston. Tätä kokoamaamme tietoa pyrimme välittämään myös pelastuslaitokselle ja hyödyntämään omassa tiedotuksessamme ja johtamisessa.

Kainuun tykkylumen aiheuttama kriisi hoidettiin hyvin. Myös luonto antoi armoa, sillä keli pakastui juuri kun sähköt saatiin palautettua. Kun tilanne on tuoreessa muistissa, on siitä myös mahdollisuus oppia. Nyt on juuri se hetki, kun henkilökunta ja kansalaiset ovat kiinnostuneita varautumisesta.

Tässä muutamia huomioita:

  • Varavoiman määrä maakunnallisesti on laajaa sähkökriisiä ajatellen liian pieni. Jokaisen maakunnan tulisi tarkastella varavoimaa tarvitsevat kriittiset kohteet, liitäntävalmiudet ja kuljettaminen. Paikallisesti tarvitaan myös pieniä siirrettäviä aggregaatteja. Riittävä varavoima ja sen hyvä organisoiminen mahdollistaa mm. kunnan normaalin palvelutoiminnan jatkamisen mahdollisimman pitkään häiriöttä. Vesi tulee hanasta, koulut ja varhaiskasvatus pyörivät ja terveysasemalla homma toimii. Hyvään varautumiseen liittyy myös polttoainejakelun varmistamisen taajamien sähkökatkoksissa.Maakuntien tulee tehdä yhteistyötä varavoiman suhteen ja aggregaatteja tulee pystyä toimittamaan nopealla aikatauluilla häiriöalueille. Kansanedustaja Mikko Kärnä tekikin tästä jo erinomaisen esityksen koskien kylien varavoimaa. Toivottavasti asia myös realisoituu poliittiseksi päätökseksi.

  • Virveverkon toiminnassa ja puhelinmastojen toiminnassa oli selkeitä puutteita. Näihin tulee reagoida nopealla aikataululla. Lisäksi toivon, että virvepuhelimen käyttö tulisi arkipäiväisemmäksi kommunikaatiossa kuntaviranomaisten kanssa.

  • Raja-alueilla rajaviranomaisen, pelastuslaitoksen ja kuntien välistä yhteistyötä tulee tiivistää. Viranomaisten tulee harjoitella yhdessä ja laatia suunnitelma siitä, miten eri alueiden osalta toimijat vastuutetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja toisaalta poikkeusoloissa.

  • Kyläyhdistysten potentiaali harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Kyläyhdistykset on otettava mukaan valmiusharjoituksiin.

  • Harvaan asuttujen alueiden ihmiset ovat pääsääntöisesti varautuneet todella hyvin. Taajamaan ulkopuolella hyvin monella on varavoimaa, kaivo ja vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Sen sijaan harvaan asuttujen alueiden taajamat, isoista kaupungeista puhumattakaan, ovat riskialuetta. Jatkossa varautumissuunnitelmissa ja evakuointisuunnitelmissa on huomioitava tämä seikka.

  • Sähköverkkoyhtiön vastuu ja velvoitteet tulee käydä läpi lainsäädännöllisesti. Loisteen tulee ottaa myös pikimmiten käyttöön häiriötiedottaminen tekstiviestein. Tämä malli on käytössä monin paikoin myös muualla.

     

]]>
14 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249114-ajatuksia-kainuun-sahkokriisista#comments Kotimaa Sähkökriisi Tykkylumi Varautuminen Sun, 14 Jan 2018 08:29:31 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249114-ajatuksia-kainuun-sahkokriisista
Sote ja yrittäjyys http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249113-sote-ja-yrittajyys <p>Aluehallintovirasto lähestyi minua 8.1.2018 päivätyllä kirjeellä muistuttaen terveydenhuollon itsenäistä ammatinharjoittajaa vuoden 2017 toimintakertomuksen antamisesta 28.2.2018 mennessä. Olen pitänyt lääkärin vastaanottoa vuodesta 1988 alkaen ja joudun joka vuosi raportoimaan hoitamani potilaat ja vielä ryhmiteltynä valvovan viranomaisen haluamalla tavalla. Ihan selvää minulle ei ole, mihin noita tietoja käytetään, mutta jos haluan ammattiani harjoittaa, on minun tehtävä viraston vaatimat vuosittaiset ilmoitukset. Ammatinharjoittamisen aloittaminen ja toimipaikan vaihtaminen on kuitenkin ollut suhteellisen helppoa - teet vain ilmoituksen ja maksat vaaditut maksut valtion kassaan.</p><p>Sipilän hallitus on markkinoinut sote-uudistustaan paitsi palvelujen asiakaslähtöisyyden ja saatavuuden parantumisella, myös yrittäjyyden edistämisellä. Siirtämällä julkista verorahoitusta aiempaa enemmän yksityisen sektorin palveluntuottajille, on haluttu edistää yksityistä elinkeinotoimintaa ja synnyttää uusia yrityksiä. Yrittäjäjärjestöt ovat olleet tästä ajatuksesta innoissaan. Valinnanvapautta onkin järjestöjen toimesta lobattu enemmän kuin ammatinharjoittajien toimintaedellytysten turvaamista uudessa toimintaympäristössä.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 18 549 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Näistä 6 326 tuotti lääkäri- tai hammaslääkäripalveluja. Terveyspalveluissa eniten toimipaikkoja on kuitenkin luokassa muut terveydenhuoltopalvelut (8 930 toimipaikkaa vuonna 2015), johon kuuluvat sellaiset palvelut, joita ei anneta esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tai joita eivät anna lääkärit ja hammaslääkärit. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi fysioterapia sekä suuhygienistien tuottamat palvelut. Lääkäreillä ja hammaslääkäreillä toimipaikkoja oli 7166 eli moni yrittäjänä toimiva lääkäri (hammaslääkärit harvemmin) on pitänyt vastaanottoa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Huomionarvoista on, että vuosina 2013-2015 näiden toimipaikkojen määrä kuitenkin väheni 4,5 %.</p><p>Lääkärit ja hammaslääkärit tarvitsevat toimintaansa varten paitsi tiloja ja laitteita, myös erilaisia palveluja. Toiminnan kannalta välttämättömiä ovat potilastietojärjestelmät sekä erilaiset diagnostiset palvelut (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), joiden pystyttäminen omalle vastaanotolle on kallista. Sipilän hallituksen toimesta uusittu hankintalainsäädäntö on tehnyt käytännössä mahdottomaksi terveydenhuollon tukipalvelujen myymisen julkiselta sektorilta yksityisyrittäjille, vaikka se olisi terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan kannalta järkevää.</p><p>Kuten kaikkien yrittäjien myös ammatinharjoittajan toimivan lääkärin tai hammaslääkärin toimeentulon kannalta on keskeistä, että asiakkaat maksavat laskunsa ja että palvelun tuottaja saa rahansa. Merkittävä osa lääkärin tuloista muodostuu erilaisista vakuutuskorvauksista, joita maksaa joko Kansaneläkelaitos sairausvakuutuksesta taikka yksityiset vakuutusyhtiöt eri vakuutusmuodoistaan.</p><p>Jotta yrittäjyys sosiaali- ja terveydenhuollossa toimisi, tulisi markkinoille pääsyn (so. toiminnan aloittamisen) olla helppoa. On kuitenkin aivan selvää, että sote-uudistus ei ammatinharjoittajana toimivan lääkärin asemaa helpota. Tälle on useita toiminnallisia syitä: Sote-keskukselle, jossa lääkärit toimivat, on asetettu valinnanvapauslaissa uusia vaatimuksia. Palvelun tuottajan on mm. täytettävä vaatimukset palveluvalikoiman laajuudesta eli hänen on toimittava yksikössä, jossa tuotetaan myös joidenkin erikoisalojen erikoislääkäripalveluita ja jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö antaa ohjausta ja neuvontaa. Maakunta voi lisäksi päättää mm. palvelujen laatua ja saatavuutta koskevista lisävaatimuksista. Käytännössä vastaanottoa pitävien lääkärien tulee vastaanottotulollaan jatkossa maksaa nuo uudet kustannukset.</p><p>Toiseksi sote-keskuksessa toimivan lääkärin on liityttävä useisiin suunnitteilla oleviin tietojärjestelmiin sekä raportoitava erilaisia toiminnallisia tietoja sekä maakunnalle että valtakunnallisille viranomaisille. Tämä tulee merkitsemään uusia investointeja, raportointiin irrotettavaa työaikaa sekä vuosittaisia maksuja tietojärjestelmien käytöstä.</p><p>Kolmanneksi Kela-korvaukset poistuvat. Sote-keskuksessa työskentelevän lääkärin tulee saada toimeentulonsa maakunnan maksamasta kapitaatiokorvauksesta, joka pyritään sitten painamaan mahdollisimman alhaiseksi maakunnan kustannusten säästämiseksi.</p><p>Edellä mainittujen vaatimusten toteuttaminen onnistuu suurille terveysyrityksille, mutta on yksityiselle ammatinharjoittajalle vaikeaa. Kapitaatiokorvaus sote-palveluista perustasolla voi myös riittää isolle terveysyritykselle, jos se voi lisäksi ohjata potilaita käyttämään muita palvelujaan. Yksittäinen ammatinharjoittaja sen sijaan tulee kapitaatiokorvauksella todennäköisesti hyvin huonosti toimeen ja kantaa ison taloudellisen riskin hoidon kustannuksista. Sote-uudistus ajaakin nyt yrittäjänä toimivia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia terveysyritysten palvelukseen taikka rengeiksi eli terveydenhuoltoala keskittyy näillä näkymin yhä harvempien yksityisten toimijoiden käsiin. Itselleni ei olekaan vielä täysin selvinnyt, miten sote-uudistus edistää pyrkimystä lisätä yrittäjyyttä taikka parantaa terveydenhuoltoalan yrittäjän toimintaedellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aluehallintovirasto lähestyi minua 8.1.2018 päivätyllä kirjeellä muistuttaen terveydenhuollon itsenäistä ammatinharjoittajaa vuoden 2017 toimintakertomuksen antamisesta 28.2.2018 mennessä. Olen pitänyt lääkärin vastaanottoa vuodesta 1988 alkaen ja joudun joka vuosi raportoimaan hoitamani potilaat ja vielä ryhmiteltynä valvovan viranomaisen haluamalla tavalla. Ihan selvää minulle ei ole, mihin noita tietoja käytetään, mutta jos haluan ammattiani harjoittaa, on minun tehtävä viraston vaatimat vuosittaiset ilmoitukset. Ammatinharjoittamisen aloittaminen ja toimipaikan vaihtaminen on kuitenkin ollut suhteellisen helppoa - teet vain ilmoituksen ja maksat vaaditut maksut valtion kassaan.

Sipilän hallitus on markkinoinut sote-uudistustaan paitsi palvelujen asiakaslähtöisyyden ja saatavuuden parantumisella, myös yrittäjyyden edistämisellä. Siirtämällä julkista verorahoitusta aiempaa enemmän yksityisen sektorin palveluntuottajille, on haluttu edistää yksityistä elinkeinotoimintaa ja synnyttää uusia yrityksiä. Yrittäjäjärjestöt ovat olleet tästä ajatuksesta innoissaan. Valinnanvapautta onkin järjestöjen toimesta lobattu enemmän kuin ammatinharjoittajien toimintaedellytysten turvaamista uudessa toimintaympäristössä.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 18 549 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Näistä 6 326 tuotti lääkäri- tai hammaslääkäripalveluja. Terveyspalveluissa eniten toimipaikkoja on kuitenkin luokassa muut terveydenhuoltopalvelut (8 930 toimipaikkaa vuonna 2015), johon kuuluvat sellaiset palvelut, joita ei anneta esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tai joita eivät anna lääkärit ja hammaslääkärit. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi fysioterapia sekä suuhygienistien tuottamat palvelut. Lääkäreillä ja hammaslääkäreillä toimipaikkoja oli 7166 eli moni yrittäjänä toimiva lääkäri (hammaslääkärit harvemmin) on pitänyt vastaanottoa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Huomionarvoista on, että vuosina 2013-2015 näiden toimipaikkojen määrä kuitenkin väheni 4,5 %.

Lääkärit ja hammaslääkärit tarvitsevat toimintaansa varten paitsi tiloja ja laitteita, myös erilaisia palveluja. Toiminnan kannalta välttämättömiä ovat potilastietojärjestelmät sekä erilaiset diagnostiset palvelut (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), joiden pystyttäminen omalle vastaanotolle on kallista. Sipilän hallituksen toimesta uusittu hankintalainsäädäntö on tehnyt käytännössä mahdottomaksi terveydenhuollon tukipalvelujen myymisen julkiselta sektorilta yksityisyrittäjille, vaikka se olisi terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan kannalta järkevää.

Kuten kaikkien yrittäjien myös ammatinharjoittajan toimivan lääkärin tai hammaslääkärin toimeentulon kannalta on keskeistä, että asiakkaat maksavat laskunsa ja että palvelun tuottaja saa rahansa. Merkittävä osa lääkärin tuloista muodostuu erilaisista vakuutuskorvauksista, joita maksaa joko Kansaneläkelaitos sairausvakuutuksesta taikka yksityiset vakuutusyhtiöt eri vakuutusmuodoistaan.

Jotta yrittäjyys sosiaali- ja terveydenhuollossa toimisi, tulisi markkinoille pääsyn (so. toiminnan aloittamisen) olla helppoa. On kuitenkin aivan selvää, että sote-uudistus ei ammatinharjoittajana toimivan lääkärin asemaa helpota. Tälle on useita toiminnallisia syitä: Sote-keskukselle, jossa lääkärit toimivat, on asetettu valinnanvapauslaissa uusia vaatimuksia. Palvelun tuottajan on mm. täytettävä vaatimukset palveluvalikoiman laajuudesta eli hänen on toimittava yksikössä, jossa tuotetaan myös joidenkin erikoisalojen erikoislääkäripalveluita ja jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö antaa ohjausta ja neuvontaa. Maakunta voi lisäksi päättää mm. palvelujen laatua ja saatavuutta koskevista lisävaatimuksista. Käytännössä vastaanottoa pitävien lääkärien tulee vastaanottotulollaan jatkossa maksaa nuo uudet kustannukset.

Toiseksi sote-keskuksessa toimivan lääkärin on liityttävä useisiin suunnitteilla oleviin tietojärjestelmiin sekä raportoitava erilaisia toiminnallisia tietoja sekä maakunnalle että valtakunnallisille viranomaisille. Tämä tulee merkitsemään uusia investointeja, raportointiin irrotettavaa työaikaa sekä vuosittaisia maksuja tietojärjestelmien käytöstä.

Kolmanneksi Kela-korvaukset poistuvat. Sote-keskuksessa työskentelevän lääkärin tulee saada toimeentulonsa maakunnan maksamasta kapitaatiokorvauksesta, joka pyritään sitten painamaan mahdollisimman alhaiseksi maakunnan kustannusten säästämiseksi.

Edellä mainittujen vaatimusten toteuttaminen onnistuu suurille terveysyrityksille, mutta on yksityiselle ammatinharjoittajalle vaikeaa. Kapitaatiokorvaus sote-palveluista perustasolla voi myös riittää isolle terveysyritykselle, jos se voi lisäksi ohjata potilaita käyttämään muita palvelujaan. Yksittäinen ammatinharjoittaja sen sijaan tulee kapitaatiokorvauksella todennäköisesti hyvin huonosti toimeen ja kantaa ison taloudellisen riskin hoidon kustannuksista. Sote-uudistus ajaakin nyt yrittäjänä toimivia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia terveysyritysten palvelukseen taikka rengeiksi eli terveydenhuoltoala keskittyy näillä näkymin yhä harvempien yksityisten toimijoiden käsiin. Itselleni ei olekaan vielä täysin selvinnyt, miten sote-uudistus edistää pyrkimystä lisätä yrittäjyyttä taikka parantaa terveydenhuoltoalan yrittäjän toimintaedellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

]]>
14 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249113-sote-ja-yrittajyys#comments Kotimaa Ammatinharjoittaja Kannattavuus Sote-uudistus Yrittäjyys Sun, 14 Jan 2018 08:27:57 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249113-sote-ja-yrittajyys
Matti Vanhasen kannatus http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249083-matti-vanhasen-kannatus <p>Entinen pääministeri Matti Vanhanen on ollut Keskustan presidenttiehdokkaana jo runsaat puolitoista vuotta. Hän on sen ajan kiertänyt ahkerasti ympäri maata, mutta hänen kannatuksensa laahaa vain parissa prosentissa. Vanhasen ongelmana on juuri Keskustan omat kannattajat.&nbsp; Kyselyjen mukaan heistä 69% antaisi Sauli Niinistölle äänensä ja Paavo Väyryselle 9%. Vanhaselle itselleen Keskustan kannattajien äänistä jäisi vain 17%.</p><p>Kun vaalipäivään on enää runsaat kaksi viikkoa, kutsui Keskusta koolle ensimmäiset valtakunnalliset puheenjohtajapäivänsä tarkoituksenaan patistaa Keskustan kenttäväki tekemään työtä Matti Vanhasen puolesta. Keskustalle ja erityisesti sen puheenjohtaja Juha Sipilälle olisi valtava imagotappio, jos puolueen ehdokas saisi vähemmän ääniä kuin valitsijayhdistyksen ehdokas, Keskustan kunniapuheenjohtaja, Paavo Väyrynen. Siksi Keskustan poliittinen ykkösrivistö ministerit mukaanlukien oli tuotu puheenjohtajapäiville tukemaan Matti Vanhasen vaalityötä.</p><p>Keskustalla on tunnetusti tehokas &quot;puoluekone&quot;, mutta riittääkö sillekään aika enää kääntämään tilannetta Vanhasen ja Väyrysen välisessä taistossa? Ennen vaalipäivää julkaistaan vielä joitakin väliaikagallupeja ehdokkaiden tilanteesta, mutta varsinaisen tuloksen saamme vasta vaalipäivän iltana.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10020622" title="https://yle.fi/uutiset/3-10020622">https://yle.fi/uutiset/3-10020622</a></p> Entinen pääministeri Matti Vanhanen on ollut Keskustan presidenttiehdokkaana jo runsaat puolitoista vuotta. Hän on sen ajan kiertänyt ahkerasti ympäri maata, mutta hänen kannatuksensa laahaa vain parissa prosentissa. Vanhasen ongelmana on juuri Keskustan omat kannattajat.  Kyselyjen mukaan heistä 69% antaisi Sauli Niinistölle äänensä ja Paavo Väyryselle 9%. Vanhaselle itselleen Keskustan kannattajien äänistä jäisi vain 17%.

Kun vaalipäivään on enää runsaat kaksi viikkoa, kutsui Keskusta koolle ensimmäiset valtakunnalliset puheenjohtajapäivänsä tarkoituksenaan patistaa Keskustan kenttäväki tekemään työtä Matti Vanhasen puolesta. Keskustalle ja erityisesti sen puheenjohtaja Juha Sipilälle olisi valtava imagotappio, jos puolueen ehdokas saisi vähemmän ääniä kuin valitsijayhdistyksen ehdokas, Keskustan kunniapuheenjohtaja, Paavo Väyrynen. Siksi Keskustan poliittinen ykkösrivistö ministerit mukaanlukien oli tuotu puheenjohtajapäiville tukemaan Matti Vanhasen vaalityötä.

Keskustalla on tunnetusti tehokas "puoluekone", mutta riittääkö sillekään aika enää kääntämään tilannetta Vanhasen ja Väyrysen välisessä taistossa? Ennen vaalipäivää julkaistaan vielä joitakin väliaikagallupeja ehdokkaiden tilanteesta, mutta varsinaisen tuloksen saamme vasta vaalipäivän iltana.

https://yle.fi/uutiset/3-10020622

]]>
115 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249083-matti-vanhasen-kannatus#comments Kotimaa Keskusta Matti Vanhanen Presidentinvaalit Sat, 13 Jan 2018 11:29:20 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249083-matti-vanhasen-kannatus
Vuosi 1918 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249068-vuosi-1918 <p>Tampereen yliopistolla eilen järjestetyssä vaalikeskustelussa meiltä kysyttiin sukumme kokemuksista vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumissa.</p><p>Kerroin, että isosetäni Aapeli Väyrynen, isoisäni Juho Väyrysen (1881-1976) veli, oli joutunut 18-vuotiaana Tammisaaren vankileirille. Hän ei ollut osallistunut taisteluihin, mutta ollut muuten mukana punaisten toiminnassa.</p><p>Isoisäni Juho Väyrynen ei ollut mukana sodassa, mutta hän oli aktiivinen vasemmistolainen. Vuonna 1930 hänet erotettiin kommunistilakien nojalla Simon valtuustosta. Hän palasi myöhemmin ja toimi vielä 1950-luvulla kansandemokraattien valtuutettuna. Vakaumuksensa hän säilytti kuolemaansa saakka, mutta minua hän kertoi 1970-luvulla äänestäneensä.</p><p>Isäni Eemeli Väyrynen (1910-2011) ei päässyt vuonna 1929 suorittamaan asepalvelustaan. Syyksi sanottiin &rdquo;pysyväinen sydänvika&rdquo;.</p><p>Ei hänen sydäntään mikään vaivannut. Todellinen syy oli, että suojeluskuntalaiset olivat pitäneet häntä yhteiskunnallisesti epäluotettavana sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja vasemmistososialisti. Kutsunta-asiakirjoihin isän &rdquo;kansalaiskunnoksi&rdquo; merkittiin numero 3. Jatkosotaan isä kelpuutettiin ja hän oli mukana myös Lapin sodassa.</p><p>Isäni ja hänen kaikki sisarensa ja veljensä olivat maalaisliittolaisia. Tästä huolimatta kilpailijoiden tukijoukot vuoden 1970 eduskuntavaalien alla levittivät väitteitä, että olen epäluotettava, kun isäni poliittinen kanta on epämääräinen ja kun isoisäni oli ollut Simon johtavia kommunisteja.</p><p>Kansalaissota oli hirvittävä murhenäytelmä, joka ei saa koskaan toistua. Oppia meidän on otettava myös sodan jälkeisistä tapahtumista.</p><p>1920- ja 1930-luvuilla Suomessa koettiin voimakas oikeistovirtaus. Vasemmisto oli suljettu yhteiskunnallisen vallankäytön ulkopuolelle. Suhteita Neuvostoliittoon rasitti oikeiston jopa aseellinen toiminta Karjalan &rdquo;vapauttamiseksi&rdquo;.</p><p>1930-luvulla oikeistoa johti P. E. Svinhufvud. Vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen hän tasavallan presidenttinä esti punamultahallituksen muodostamisen.</p><p>Seuraavan vuoden presidentinvaaleissa oikeistovoimat yli puoluerajojen kokoontuivat yhteen turvatakseen Svinhufvudin uudelleenvalinnan. Sosialidemokraatit kuitenkin ratkaisivat vaalin Maalaisliiton Kyösti Kallion eduksi. Hänen valintansa avasi tien punamultayhteistyölle. Tämä oli niissä oloissa ratkaisevan tärkeää maan tulevaisuutta ajatellen.</p><p>Nytkin Suomessa on vallalla voimakas kokoomuspuolueen johtama oikeistosuuntaus.</p><p>Euroopan unionin ja euroalueen puitteissa Suomen itsenäisyyttä murennetaan. Meitä,hivutetaan kohti sotilaallista liittoutumista, Nato-jäsenyyttä ja vastakkainasettelua Venäjän kanssa.</p><p>Viimeisten kymmenen vuoden aikana elintasomme on alentunut, köyhyys lisääntynyt ja valtio pahasti velkaantunut. On meneillään ennen näkemätön yksityistäminen ja alueellinen keskittäminen.</p><p>Yhtäläisyys 1930-lukuun on siinäkin, että oikeistovoimat yli puoluerajojen ovat valtamedian tukemina liittoutuneet turvaamaan Sauli Niinistön uudelleenvalinnan. Jos ne tässä onnistuvat, oikeistovirtaus jatkuu ja voimistuu.</p><p>Merkille pantavaa on, että Niinístön tueksi on kerätty talouselämän piiristä peräti 1,5 miljoonan suuruinen vaalirahoitus. Rahaa tulee erityisesti niiltä, jotka hyötyvät taloudellisesti yksityistämisestä ja suurkaupunkien rajusta kasvusta. Kärsijöinä ovat erityisesti pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset kautta maan, mutta myös koko muu Suomi.</p><p>Presidentinvaalien kautta Suomelle voidaan osoittaa uusi kestävä suunta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa että maamme sisäisessä kehitystyössä.</p><p>Lahjoitin eilen Tampereen yliopiston kirjastoon kaksi kappaletta teostani &rdquo;Eemeli Väyrysen vuosista&rdquo;, jossa kerron myös sukumme kokemuksista vuoden 1918 tapahtumissa ja niiden jälkeen.</p> Tampereen yliopistolla eilen järjestetyssä vaalikeskustelussa meiltä kysyttiin sukumme kokemuksista vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumissa.

Kerroin, että isosetäni Aapeli Väyrynen, isoisäni Juho Väyrysen (1881-1976) veli, oli joutunut 18-vuotiaana Tammisaaren vankileirille. Hän ei ollut osallistunut taisteluihin, mutta ollut muuten mukana punaisten toiminnassa.

Isoisäni Juho Väyrynen ei ollut mukana sodassa, mutta hän oli aktiivinen vasemmistolainen. Vuonna 1930 hänet erotettiin kommunistilakien nojalla Simon valtuustosta. Hän palasi myöhemmin ja toimi vielä 1950-luvulla kansandemokraattien valtuutettuna. Vakaumuksensa hän säilytti kuolemaansa saakka, mutta minua hän kertoi 1970-luvulla äänestäneensä.

Isäni Eemeli Väyrynen (1910-2011) ei päässyt vuonna 1929 suorittamaan asepalvelustaan. Syyksi sanottiin ”pysyväinen sydänvika”.

Ei hänen sydäntään mikään vaivannut. Todellinen syy oli, että suojeluskuntalaiset olivat pitäneet häntä yhteiskunnallisesti epäluotettavana sillä perusteella, että hänen isänsä oli kruununtorppari ja vasemmistososialisti. Kutsunta-asiakirjoihin isän ”kansalaiskunnoksi” merkittiin numero 3. Jatkosotaan isä kelpuutettiin ja hän oli mukana myös Lapin sodassa.

Isäni ja hänen kaikki sisarensa ja veljensä olivat maalaisliittolaisia. Tästä huolimatta kilpailijoiden tukijoukot vuoden 1970 eduskuntavaalien alla levittivät väitteitä, että olen epäluotettava, kun isäni poliittinen kanta on epämääräinen ja kun isoisäni oli ollut Simon johtavia kommunisteja.

Kansalaissota oli hirvittävä murhenäytelmä, joka ei saa koskaan toistua. Oppia meidän on otettava myös sodan jälkeisistä tapahtumista.

1920- ja 1930-luvuilla Suomessa koettiin voimakas oikeistovirtaus. Vasemmisto oli suljettu yhteiskunnallisen vallankäytön ulkopuolelle. Suhteita Neuvostoliittoon rasitti oikeiston jopa aseellinen toiminta Karjalan ”vapauttamiseksi”.

1930-luvulla oikeistoa johti P. E. Svinhufvud. Vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen hän tasavallan presidenttinä esti punamultahallituksen muodostamisen.

Seuraavan vuoden presidentinvaaleissa oikeistovoimat yli puoluerajojen kokoontuivat yhteen turvatakseen Svinhufvudin uudelleenvalinnan. Sosialidemokraatit kuitenkin ratkaisivat vaalin Maalaisliiton Kyösti Kallion eduksi. Hänen valintansa avasi tien punamultayhteistyölle. Tämä oli niissä oloissa ratkaisevan tärkeää maan tulevaisuutta ajatellen.

Nytkin Suomessa on vallalla voimakas kokoomuspuolueen johtama oikeistosuuntaus.

Euroopan unionin ja euroalueen puitteissa Suomen itsenäisyyttä murennetaan. Meitä,hivutetaan kohti sotilaallista liittoutumista, Nato-jäsenyyttä ja vastakkainasettelua Venäjän kanssa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana elintasomme on alentunut, köyhyys lisääntynyt ja valtio pahasti velkaantunut. On meneillään ennen näkemätön yksityistäminen ja alueellinen keskittäminen.

Yhtäläisyys 1930-lukuun on siinäkin, että oikeistovoimat yli puoluerajojen ovat valtamedian tukemina liittoutuneet turvaamaan Sauli Niinistön uudelleenvalinnan. Jos ne tässä onnistuvat, oikeistovirtaus jatkuu ja voimistuu.

Merkille pantavaa on, että Niinístön tueksi on kerätty talouselämän piiristä peräti 1,5 miljoonan suuruinen vaalirahoitus. Rahaa tulee erityisesti niiltä, jotka hyötyvät taloudellisesti yksityistämisestä ja suurkaupunkien rajusta kasvusta. Kärsijöinä ovat erityisesti pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset kautta maan, mutta myös koko muu Suomi.

Presidentinvaalien kautta Suomelle voidaan osoittaa uusi kestävä suunta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa että maamme sisäisessä kehitystyössä.

Lahjoitin eilen Tampereen yliopiston kirjastoon kaksi kappaletta teostani ”Eemeli Väyrysen vuosista”, jossa kerron myös sukumme kokemuksista vuoden 1918 tapahtumissa ja niiden jälkeen.

]]>
15 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249068-vuosi-1918#comments Kotimaa Politiikka Sat, 13 Jan 2018 07:17:53 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249068-vuosi-1918
Kultainen Venla -gaala veti pohjat http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249063-kultainen-venla-gaala-veti-pohjat <p>Kultainen Venla -gaala 12.1.2018 tuli paljastaneeksi hienosti nykyajan kaksinaismoralismin. Koska se ei sitä tehnyt tarkoituksella vaan täysin tiedostamattaan, eikä siellä ohjelman tekijöissä kukaan varmasti tajua vieläkään tapahtunutta, on se samalla niin huikea pohjanoteeraus alkuvuoteen, että tulevien gaalojen täytyy jo ihan tosissaan yrittää samaan päästäkseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä on kyse? Gaalan kohdasta 1:12:52 eteenpäin <a href="https://areena.yle.fi/1-4326506?autoplay=true">Yle Areenasta</a>, olkaa hyvät.</p><p>&nbsp;</p><p>Niille, ketkä eivät jaksa tai voi katsoa. Kyseessä oli vuoden miesnäyttelijän palkitseminen. Ehdokkaita oli kolme. Heidän tasoaan arvio kaksi julkisuudesta tuttua naista, jotka olivat ehdokkaita reilusti vanhempia. Heidät esiteltiin villeinä puumina. Kyllä, ihan oikeasti. Introssa toinen heistä kehuskeli, kuinka on saanut pussata Esko Salmista jossakin filmissä ja siksi Esko on hänen mielestään paras näyttelijä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja miten he ehdokkaita arvioivat? Ulkonäön perusteella, ns. kuola suusta valuen. Kuinka komeita he ovat. Kuinka helppo heitä on katsoa. Kuinka miellyttävän näköisiä ja nuoria mutta sopivan ikäisiä he ovat. Kenellekään ei tullut epäselväksi, mistä puhutaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Huumoriahan se oli. Kyllä sen jokainen tajuaa. Mutta kääntäkääpä tuo tilanne toisin päin.&nbsp;Jos reilusti vanhemmat miehet esiteltäisiin panomiehinä ja he olisivat eilen arvioineet naisehdokkaita ulkonäön tai iän perusteella seksuaalisesta kanssakäymisestä vihjaillen, niin arvioijilla ei olisi tänään enää töitä tai uraa jäljellä ja koko gaalan käsikirjoitustiimi olisi erotettu ison kohun saattelemana.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>ps. Miksi muuten nykyisenä tasa-arvon aikakautena valitaan paras <strong>mies</strong>- ja <strong>nais</strong>näyttelijä? Miksi ei pelkästään paras näyttelijä? Esimerkiksi vuoden urheilijaksi on valittu vuodesta 2008 lähtien ihminen. Ei erikseen miestä tai naista. Miksi kulttuuripiirit tulevat näin pahasti jälkijunassa?</p> Kultainen Venla -gaala 12.1.2018 tuli paljastaneeksi hienosti nykyajan kaksinaismoralismin. Koska se ei sitä tehnyt tarkoituksella vaan täysin tiedostamattaan, eikä siellä ohjelman tekijöissä kukaan varmasti tajua vieläkään tapahtunutta, on se samalla niin huikea pohjanoteeraus alkuvuoteen, että tulevien gaalojen täytyy jo ihan tosissaan yrittää samaan päästäkseen.

 

Mistä on kyse? Gaalan kohdasta 1:12:52 eteenpäin Yle Areenasta, olkaa hyvät.

 

Niille, ketkä eivät jaksa tai voi katsoa. Kyseessä oli vuoden miesnäyttelijän palkitseminen. Ehdokkaita oli kolme. Heidän tasoaan arvio kaksi julkisuudesta tuttua naista, jotka olivat ehdokkaita reilusti vanhempia. Heidät esiteltiin villeinä puumina. Kyllä, ihan oikeasti. Introssa toinen heistä kehuskeli, kuinka on saanut pussata Esko Salmista jossakin filmissä ja siksi Esko on hänen mielestään paras näyttelijä.

 

Ja miten he ehdokkaita arvioivat? Ulkonäön perusteella, ns. kuola suusta valuen. Kuinka komeita he ovat. Kuinka helppo heitä on katsoa. Kuinka miellyttävän näköisiä ja nuoria mutta sopivan ikäisiä he ovat. Kenellekään ei tullut epäselväksi, mistä puhutaan.

 

Huumoriahan se oli. Kyllä sen jokainen tajuaa. Mutta kääntäkääpä tuo tilanne toisin päin. Jos reilusti vanhemmat miehet esiteltäisiin panomiehinä ja he olisivat eilen arvioineet naisehdokkaita ulkonäön tai iän perusteella seksuaalisesta kanssakäymisestä vihjaillen, niin arvioijilla ei olisi tänään enää töitä tai uraa jäljellä ja koko gaalan käsikirjoitustiimi olisi erotettu ison kohun saattelemana. 

 

ps. Miksi muuten nykyisenä tasa-arvon aikakautena valitaan paras mies- ja naisnäyttelijä? Miksi ei pelkästään paras näyttelijä? Esimerkiksi vuoden urheilijaksi on valittu vuodesta 2008 lähtien ihminen. Ei erikseen miestä tai naista. Miksi kulttuuripiirit tulevat näin pahasti jälkijunassa?

]]>
16 http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249063-kultainen-venla-gaala-veti-pohjat#comments Kotimaa Epätasa-arvo Kaksinaismoralismi metoo Pohjanoteeraus Seksuaalinen häirintä Sat, 13 Jan 2018 06:07:55 +0000 Antti Rautio http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249063-kultainen-venla-gaala-veti-pohjat
Mikä Vanhasessa vetoaa, mikä ei http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249000-mika-vanhasessa-vetoaa-mika-ei <p>YLEn neljäs presidenttiehdokas oli&nbsp; pääministerivuosina eri tavoin tutuksi tullut &nbsp;pitkän linjan keskustalainen poliitikko Matti Vanhasen. Hän tunnusti, että tämä presidentinvaali on hänelle elämän tärkein vaali, mutta tuliko se mitenkään esille tämän ohjelman aikana?</p><p>&nbsp;</p><p>Yllättävä hän ei ollut, mutta&nbsp; tasainen ja luotettavan oloinen. Hän haastoi muutamassa asiassa istuvan presidentin ja kertoi myös miten uudistaisi&nbsp; ja avaisi presidentin&nbsp; suhdetta kansalaisjärjestöihin ja eri alojen asiantuntijoihin ja miten nostaisi tulevaisuuden haasteet yhteiseen keskusteluun.&nbsp; Hän sanoi olevansa pohdiskeleva ja asiakeskeinen ja oma itsensä.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentillinen puhe oli hiukkasen ilmassa ja&nbsp; pisti miettimään keille hän puheensa kohdisti ja keitä nostamiensa asioiden kautta puhutti. Vanhasen mielestä presidentin ja kansalaisten välillä on ero, jonka Matti Vanhanen haluaisi kuroa umpeen. Todellisuudessa tämä ehdokas ei kaipaa lähelle kansaa. Mieluummin hän kaipaa&nbsp; omaa rauhaa. Hän uskoi sitä olevan enemmän presidentillä kuin pääministerillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Matti Vanhasen puheen alkusanoituksesta tuli mieleen Jukka Puotila Matti Vanhasena.&nbsp;&nbsp; Tämä tunne hävisi melko pian, kun asiaa alkoi tulla.&nbsp; Välillä korostui me, kuten siinä, että me emme pelkää sotaa. Me vaikutamme vakauteen. Sitten tuli esille minä, joka vaikuttaisi globaaleihin asioihin kuten&nbsp; Afrikkaan, jossa nosti esiin väestöräjähdyksen, maapallon vähenevät peltoalat ja ilmastonmuutoksen.&nbsp; Sitten nousivat esille ihmiset, jotka joutuvat ottamaan kantaa kansainväliseen yhteistyöhön.&nbsp; Näiden eri ilmaisujen jälkeen kuulijalle tuli epämääräinen olo.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtäviin kuuluu nostaa esille tärkeitä asioita. &nbsp;Tällaisia olisivat kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen ja&nbsp; arktiset alueet. Hän toivoo, että saataisiin aikaan arktinen huippukokous.&nbsp; Jos ja kun arktinen meriliikenne avautuu, aihe on tärkeä eikä pelkästään taloudelliselta kannalta vaan myös luontokysymysten osalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hän puhui pilareista, joista yksi oli uskottava puolustus. Nato-kanta tuli samalla selväksi. Sitä presidenttiehdokas ei kannata. &nbsp;Vanhasesta ei pidä järkyttää Natolla olemassa olevaa vakautta. Hän ei usko, että Ruotsikaan lopulta muuttuisi Nato-myönteiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhanen asettui Sipilän hallituksen kannalle ja puolusti hallituksen politiikkaa. Ehkä sitä korostamalla keskustasta voisi löytyä hänelle&nbsp; kannattajia. Tiedossa on, että keskustalaiset antaisivat äänensä&nbsp; Niinistölle.&nbsp; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kansallinen eheys jäi hiukan epämääräiseksi. Mitä hän sillä tarkoitti? Ihmisten pitää kokea, että me olemme yhdessä yhteiskunta. Tällainen&nbsp; ei minulle kuulijana kertonut riittävästi siitä, mitä mahdollisesti presidenttiehdokkaan ajatuksissa olisi ollut.</p><p>&nbsp;</p><p>Koskettavin aihe, jossa oli henkilökohtaista kokemusta mukana ja jota olisi voinut kuunnella pidempäänkin oli karjalaisten siirto luovutetuilta alueilta. Tämä koski Matti Vanhasen omia vanhempia ja 11-vuotta vienyttä uuden kodin perustamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Puhujana Matti Vanhanen on kokenut, joten presidentillinen puhe ei täyttänyt täysin odotuksiani. Ehkä turhan monta asiaa nousi esille, mutta ne lienevät tärkeitä presidentin tehtäviä ajatellen. &nbsp;&nbsp;Keskustaa on kuitenkin perinteisesti johdettu puhumalla. Mitenkähän tämä puhe vaikutti keskustan äänestäjiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Tuosta seurasi ajatus, että Matti Vanhanen olisi presidenttinäkin oman puolueensa &nbsp;politiikan kannattaja.&nbsp; Aikaisemmista tai nykyisestä presidenteistä on jäänyt mieleen, että presidentti ei&nbsp; edusta tehtävässään mitään puoluetta. Matti Vanhanen oli kuitenkin sitä mieltä, että sieltä presidentti ammentaa aatepohjansa.&nbsp; Ajatus herätti.</p><p>&nbsp;</p><p>Intoa tai selkeää draivia, jolla ehdokas vaikuttaisi, oli vaikea havaita. Asialinja on hänellä kieltämättä hyvin aikaisempien&nbsp; ja kansanedustajan tehtävienkin kautta hallussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Presidentiltä odotetaan karismaa, mutta onko Vanhasella sitä niin, että hän saisi taakseen jatkoa ajatellen riittävästi &nbsp;kannattajia? &nbsp;Vanhanen ei hätkähtänyt,&nbsp; kun prosentteja nostettiin esille. Vasta, kun äänestys on ollut, tulos on tiedossa, oli Vanhasen lakoninen toteamus.&nbsp; Kuitenkin hän tunnusti harmittelevansa sitä, että keskustasta ei löydy hänelle juurikaan tukea.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> YLEn neljäs presidenttiehdokas oli  pääministerivuosina eri tavoin tutuksi tullut  pitkän linjan keskustalainen poliitikko Matti Vanhasen. Hän tunnusti, että tämä presidentinvaali on hänelle elämän tärkein vaali, mutta tuliko se mitenkään esille tämän ohjelman aikana?

 

Yllättävä hän ei ollut, mutta  tasainen ja luotettavan oloinen. Hän haastoi muutamassa asiassa istuvan presidentin ja kertoi myös miten uudistaisi  ja avaisi presidentin  suhdetta kansalaisjärjestöihin ja eri alojen asiantuntijoihin ja miten nostaisi tulevaisuuden haasteet yhteiseen keskusteluun.  Hän sanoi olevansa pohdiskeleva ja asiakeskeinen ja oma itsensä.

 

Presidentillinen puhe oli hiukkasen ilmassa ja  pisti miettimään keille hän puheensa kohdisti ja keitä nostamiensa asioiden kautta puhutti. Vanhasen mielestä presidentin ja kansalaisten välillä on ero, jonka Matti Vanhanen haluaisi kuroa umpeen. Todellisuudessa tämä ehdokas ei kaipaa lähelle kansaa. Mieluummin hän kaipaa  omaa rauhaa. Hän uskoi sitä olevan enemmän presidentillä kuin pääministerillä.

 

Matti Vanhasen puheen alkusanoituksesta tuli mieleen Jukka Puotila Matti Vanhasena.   Tämä tunne hävisi melko pian, kun asiaa alkoi tulla.  Välillä korostui me, kuten siinä, että me emme pelkää sotaa. Me vaikutamme vakauteen. Sitten tuli esille minä, joka vaikuttaisi globaaleihin asioihin kuten  Afrikkaan, jossa nosti esiin väestöräjähdyksen, maapallon vähenevät peltoalat ja ilmastonmuutoksen.  Sitten nousivat esille ihmiset, jotka joutuvat ottamaan kantaa kansainväliseen yhteistyöhön.  Näiden eri ilmaisujen jälkeen kuulijalle tuli epämääräinen olo.

 

Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtäviin kuuluu nostaa esille tärkeitä asioita.  Tällaisia olisivat kansainvälisiin tehtäviin osallistuminen ja  arktiset alueet. Hän toivoo, että saataisiin aikaan arktinen huippukokous.  Jos ja kun arktinen meriliikenne avautuu, aihe on tärkeä eikä pelkästään taloudelliselta kannalta vaan myös luontokysymysten osalta.

 

Hän puhui pilareista, joista yksi oli uskottava puolustus. Nato-kanta tuli samalla selväksi. Sitä presidenttiehdokas ei kannata.  Vanhasesta ei pidä järkyttää Natolla olemassa olevaa vakautta. Hän ei usko, että Ruotsikaan lopulta muuttuisi Nato-myönteiseksi.

 

Vanhanen asettui Sipilän hallituksen kannalle ja puolusti hallituksen politiikkaa. Ehkä sitä korostamalla keskustasta voisi löytyä hänelle  kannattajia. Tiedossa on, että keskustalaiset antaisivat äänensä  Niinistölle.   

 

Kansallinen eheys jäi hiukan epämääräiseksi. Mitä hän sillä tarkoitti? Ihmisten pitää kokea, että me olemme yhdessä yhteiskunta. Tällainen  ei minulle kuulijana kertonut riittävästi siitä, mitä mahdollisesti presidenttiehdokkaan ajatuksissa olisi ollut.

 

Koskettavin aihe, jossa oli henkilökohtaista kokemusta mukana ja jota olisi voinut kuunnella pidempäänkin oli karjalaisten siirto luovutetuilta alueilta. Tämä koski Matti Vanhasen omia vanhempia ja 11-vuotta vienyttä uuden kodin perustamista.

 

Puhujana Matti Vanhanen on kokenut, joten presidentillinen puhe ei täyttänyt täysin odotuksiani. Ehkä turhan monta asiaa nousi esille, mutta ne lienevät tärkeitä presidentin tehtäviä ajatellen.   Keskustaa on kuitenkin perinteisesti johdettu puhumalla. Mitenkähän tämä puhe vaikutti keskustan äänestäjiin?

 

Tuosta seurasi ajatus, että Matti Vanhanen olisi presidenttinäkin oman puolueensa  politiikan kannattaja.  Aikaisemmista tai nykyisestä presidenteistä on jäänyt mieleen, että presidentti ei  edusta tehtävässään mitään puoluetta. Matti Vanhanen oli kuitenkin sitä mieltä, että sieltä presidentti ammentaa aatepohjansa.  Ajatus herätti.

 

Intoa tai selkeää draivia, jolla ehdokas vaikuttaisi, oli vaikea havaita. Asialinja on hänellä kieltämättä hyvin aikaisempien  ja kansanedustajan tehtävienkin kautta hallussa.

 

Presidentiltä odotetaan karismaa, mutta onko Vanhasella sitä niin, että hän saisi taakseen jatkoa ajatellen riittävästi  kannattajia?  Vanhanen ei hätkähtänyt,  kun prosentteja nostettiin esille. Vasta, kun äänestys on ollut, tulos on tiedossa, oli Vanhasen lakoninen toteamus.  Kuitenkin hän tunnusti harmittelevansa sitä, että keskustasta ei löydy hänelle juurikaan tukea.

 

 

 

]]>
43 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249000-mika-vanhasessa-vetoaa-mika-ei#comments Kotimaa Matti Vanhanen Politiikka Presidentin vaalit 2018 Yle Thu, 11 Jan 2018 21:54:14 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249000-mika-vanhasessa-vetoaa-mika-ei
Päättäjien viinakset kunnan piikkiin http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248986-viinakset-kunnan-piikkiin <p>Kemiönsaari on pieni saaristokunta Varsinais-Suomen lounaiskolkassa.<br /><br />Kunta järjesti valtuustoseminaarin linnakesaari Örössä 3.-4.10. 1,5-vuorokauden seminaariin kuului virallista ohjelmaa työohjelman mukaan ensimmäisenä päivä viisi, toisena neljä tuntia. Lisäksi oli saarikierrosta, illallista, saunomista ja vapaamuotoista tutustumista. Seminaariin osallistui 25 henkeä, luottamus- ja virkamiehiä, ja sen kustannus kunnalle oli noin 15 000 euroa josta osallistujien palkkiot noin 5500 euroa. Konsultti veloitti 2700, kokouspaikka yöpymisineen ja aterioineen vajaa 6000. Kuljjetus Kasnäsistä Öröseen ja takaisin 750 euroa paitsi joku joka taisi missata kuljetuksen kun erikseen kunta maksoi 130 euroa taksiveneestä.<strong> Valtuustoseminaari maksoi noin 600 euroa per osanottajaja tai noin 1670 euroa / työtunti.</strong><br /><br />Matkalle varustauduttiin käymällä Alkon ja kaljakaupan kautta: 4 kpl kolmen litran viinipäniköitä ja kaksi 20 tölkin pakettia Karhua kunnan luottokortilla. Tarjoilu kuulemma tapahtui vapaa-ajalla, illanviettona kului ravintolasta tilattuna yhdeksän pulloa valko- ja punaviiniä sekä kuusi kuohuvaa ja mainittujen karhujen lisäksi reilu 50 bastuöliä ja siideriä, kunnan piikkiin. Kuulemma itsehamstratuista viineistä tuli kaksi pänikkää takaisin kunnantoimistolle. Ravintola-annoksina laskettuna kulutettiin veronmaksajien rahoilla noin 220 ravintola-annosta, eli keskimäärin yli yhdeksän per nuppi illanvietossa.<br /><br />Minulla ei ole varaa naljailla kenenkään alkoholinkäytöstä, itsellenikin maistuu. Sen sijaan voisi hyvällä syyllä kysyä, olisiko kunnilla syytä tehdä ohjeistus alkoholintarjoilun suhteen? Normaali lasi-pari viiniä illallisella ja saunakalja tuskin useimpaa haittaisi vaikka siitäkin voidaan perustellusti kysyä, pitäisikö osallistujan maksaa ne itse. Alkoholiongelmaiselle, en tiedä onko heitä joukossa, vapaa tarjoilu voi olla paha paikka.<br /><br />Taannoin me täällä&nbsp;<a href="https://svenska.yle.fi/artikel/2017/10/12/thl-pargasungdomarna-jobbar-aboungdomarna-ar-nyktra-och-kimitooungdomarna-nyttjar">järkytyimme</a> kun kemiönsaarelaisnuoret löytyivät alkoholinkäytön kärkijoukosta, tätä pohtiva tilaisuuskin järjestettiin. Ja samalla kunta ostaa meille päättäjille kahmalokaupalla alkoholia, perusteena seminaari, illanvietto ja toisiimme tutustuminen.<br /><br />Vastaava yhdeksän tunnin seminaari voitaisiin järjestää myös tiivistäen yhdessä päivässä kunnan tiloissa. Ja säästää valtaosa kuluista. Kuuluuko kunnan kannustaa valtuutettuja ryypiskelemään keskenään tutustumisen ja yhteistyön merkeissä? Kunnan budjetissa 15 000 on tietenkin pikkuraha mutta kysymys on kovin periaatteellinen, etenkin kun se pannaan haisemaan pienen joukon seminaari- ja illanviettokuluhin kahtena perättäisenä arkipäivänä.<br />&nbsp;</p><p>Muoks: Yle Åboland <a href="https://svenska.yle.fi/artikel/2018/01/12/blott-fullmaktigeseminarium-hur-mycket-alkohol-ska-skattebetalarna-sta-for">teki jutun asiasta.</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10019038">Muoks: Samoin YLE.</a></p> Kemiönsaari on pieni saaristokunta Varsinais-Suomen lounaiskolkassa.

Kunta järjesti valtuustoseminaarin linnakesaari Örössä 3.-4.10. 1,5-vuorokauden seminaariin kuului virallista ohjelmaa työohjelman mukaan ensimmäisenä päivä viisi, toisena neljä tuntia. Lisäksi oli saarikierrosta, illallista, saunomista ja vapaamuotoista tutustumista. Seminaariin osallistui 25 henkeä, luottamus- ja virkamiehiä, ja sen kustannus kunnalle oli noin 15 000 euroa josta osallistujien palkkiot noin 5500 euroa. Konsultti veloitti 2700, kokouspaikka yöpymisineen ja aterioineen vajaa 6000. Kuljjetus Kasnäsistä Öröseen ja takaisin 750 euroa paitsi joku joka taisi missata kuljetuksen kun erikseen kunta maksoi 130 euroa taksiveneestä. Valtuustoseminaari maksoi noin 600 euroa per osanottajaja tai noin 1670 euroa / työtunti.

Matkalle varustauduttiin käymällä Alkon ja kaljakaupan kautta: 4 kpl kolmen litran viinipäniköitä ja kaksi 20 tölkin pakettia Karhua kunnan luottokortilla. Tarjoilu kuulemma tapahtui vapaa-ajalla, illanviettona kului ravintolasta tilattuna yhdeksän pulloa valko- ja punaviiniä sekä kuusi kuohuvaa ja mainittujen karhujen lisäksi reilu 50 bastuöliä ja siideriä, kunnan piikkiin. Kuulemma itsehamstratuista viineistä tuli kaksi pänikkää takaisin kunnantoimistolle. Ravintola-annoksina laskettuna kulutettiin veronmaksajien rahoilla noin 220 ravintola-annosta, eli keskimäärin yli yhdeksän per nuppi illanvietossa.

Minulla ei ole varaa naljailla kenenkään alkoholinkäytöstä, itsellenikin maistuu. Sen sijaan voisi hyvällä syyllä kysyä, olisiko kunnilla syytä tehdä ohjeistus alkoholintarjoilun suhteen? Normaali lasi-pari viiniä illallisella ja saunakalja tuskin useimpaa haittaisi vaikka siitäkin voidaan perustellusti kysyä, pitäisikö osallistujan maksaa ne itse. Alkoholiongelmaiselle, en tiedä onko heitä joukossa, vapaa tarjoilu voi olla paha paikka.

Taannoin me täällä järkytyimme kun kemiönsaarelaisnuoret löytyivät alkoholinkäytön kärkijoukosta, tätä pohtiva tilaisuuskin järjestettiin. Ja samalla kunta ostaa meille päättäjille kahmalokaupalla alkoholia, perusteena seminaari, illanvietto ja toisiimme tutustuminen.

Vastaava yhdeksän tunnin seminaari voitaisiin järjestää myös tiivistäen yhdessä päivässä kunnan tiloissa. Ja säästää valtaosa kuluista. Kuuluuko kunnan kannustaa valtuutettuja ryypiskelemään keskenään tutustumisen ja yhteistyön merkeissä? Kunnan budjetissa 15 000 on tietenkin pikkuraha mutta kysymys on kovin periaatteellinen, etenkin kun se pannaan haisemaan pienen joukon seminaari- ja illanviettokuluhin kahtena perättäisenä arkipäivänä.
 

Muoks: Yle Åboland teki jutun asiasta.

Muoks: Samoin YLE.

]]>
33 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248986-viinakset-kunnan-piikkiin#comments Kotimaa Alkoholi Kuntapolitiikka kuntatalous Politiikka Yhteiskunta Thu, 11 Jan 2018 15:22:04 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248986-viinakset-kunnan-piikkiin