Maakunta- ja soteuudistus http://tiinatuomela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/174203/all Mon, 05 Nov 2018 21:18:54 +0200 fi Maaliin pääsykö tärkeintä uudistuksissa? http://raijakuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263718-maaliin-paasyko-tarkeinta-uudistuksissa <p>Maaliin pääsykö tärkeintä uudistuksissa?</p><p>&rdquo;Tutkimustiedon merkitys nollattiin&rdquo; oli otsikkona hallintotieteiden tohtorilla Arvo Jäppisellä mielipidekirjoituksessaan 17.12.&nbsp; Päätöksenteon pitäisi perustua tutkimustietoon, siitä olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan.</p><p>&rdquo;Maan tapa&rdquo; näyttää kuitenkin olevan toinen.&nbsp; Muka tehdään tutkimusta ja muka kuunnellaan asiantuntijoita.&nbsp; Mutta lopputulos on jotain aivan muuta.</p><p>Näinhän tapahtui esim. palomiesten eläkeikäasiassa.&nbsp; Suomen tutkituin ammattikunta ovat palomiehet.&nbsp; Jo 1980-luvulla todettiin Työterveyslaitoksen tutkimuksissa, että yli 55-vuotiaista palomiehistä korkeintaan yksi tuhannesta voi selviytyä ylikuormittumatta ja terveyttään vaarantamatta vaativista savu- tai kaasusukellustehtävistä.&nbsp; Pelastussukelluksen todettiin olevan myös psyykkisesti erittäin kuormittavaa.</p><p>Tutkimustiedon merkitys nollattiin, koska kuntien Eläkevakuutuksen pääjohtaja oli saanut kuningasajatuksen: kaikille piti saada sama 65 vuoden eläkeikä.&nbsp; Mutkat vedettiin suoriksi, ja palomiesten eläkeikä karkasi 55-vuodesta 10 vuotta ylöspäin.&nbsp; Millään myöhemmilläkään tutkimuksilla ei ole ollut oikeasti merkitystä.&nbsp; Kun palomiesten eläkeikä oli kerran saatu kiskotuksi pilviin, sen alentaminen ei ole enää kiinnostanut ketään.&nbsp; Kaikkiaan 135 raskasta ammattialaa joutui kaltoin kohdelluksi, kun ammatilliset eläkeiät poistettiin vuonna 1989 tuosta noin vain. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Maakunta- ja soteuudistuksessakin on muka kuunneltu paljon asiantuntijoita.&nbsp; Mutta onko heidän varoittavia lausuntojaan otettu oikeasti huomioon?&nbsp; Tärkeintä tuntuu olevan vain &rdquo;saada&rdquo; uudistus &rdquo;maaliin&rdquo; kesään mennessä.&nbsp; Me kansalaiset saamme sitten kärvistellä lopputuloksen kanssa.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;FM Raija Kuosmanen</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hyvinkää 29.12.2017</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maaliin pääsykö tärkeintä uudistuksissa?

”Tutkimustiedon merkitys nollattiin” oli otsikkona hallintotieteiden tohtorilla Arvo Jäppisellä mielipidekirjoituksessaan 17.12.  Päätöksenteon pitäisi perustua tutkimustietoon, siitä olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan.

”Maan tapa” näyttää kuitenkin olevan toinen.  Muka tehdään tutkimusta ja muka kuunnellaan asiantuntijoita.  Mutta lopputulos on jotain aivan muuta.

Näinhän tapahtui esim. palomiesten eläkeikäasiassa.  Suomen tutkituin ammattikunta ovat palomiehet.  Jo 1980-luvulla todettiin Työterveyslaitoksen tutkimuksissa, että yli 55-vuotiaista palomiehistä korkeintaan yksi tuhannesta voi selviytyä ylikuormittumatta ja terveyttään vaarantamatta vaativista savu- tai kaasusukellustehtävistä.  Pelastussukelluksen todettiin olevan myös psyykkisesti erittäin kuormittavaa.

Tutkimustiedon merkitys nollattiin, koska kuntien Eläkevakuutuksen pääjohtaja oli saanut kuningasajatuksen: kaikille piti saada sama 65 vuoden eläkeikä.  Mutkat vedettiin suoriksi, ja palomiesten eläkeikä karkasi 55-vuodesta 10 vuotta ylöspäin.  Millään myöhemmilläkään tutkimuksilla ei ole ollut oikeasti merkitystä.  Kun palomiesten eläkeikä oli kerran saatu kiskotuksi pilviin, sen alentaminen ei ole enää kiinnostanut ketään.  Kaikkiaan 135 raskasta ammattialaa joutui kaltoin kohdelluksi, kun ammatilliset eläkeiät poistettiin vuonna 1989 tuosta noin vain.       

Maakunta- ja soteuudistuksessakin on muka kuunneltu paljon asiantuntijoita.  Mutta onko heidän varoittavia lausuntojaan otettu oikeasti huomioon?  Tärkeintä tuntuu olevan vain ”saada” uudistus ”maaliin” kesään mennessä.  Me kansalaiset saamme sitten kärvistellä lopputuloksen kanssa.  

                                                                                                                     FM Raija Kuosmanen

                                                                                                                     Hyvinkää 29.12.2017

]]>
2 http://raijakuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263718-maaliin-paasyko-tarkeinta-uudistuksissa#comments Ammatilliset eläkeiät Kuntien Eläkevakuutus Maakunta- ja soteuudistus Tutkimustieto Työterveyslaitos Mon, 05 Nov 2018 19:18:54 +0000 Raija Kuosmanen http://raijakuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263718-maaliin-paasyko-tarkeinta-uudistuksissa
Hallitus on tuomassa sotemaku-uudistuksen eduskunnalle ilman sote-sisältöä! http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262433-kaataako-potilaan-itsemaaramisoikeus-koko-sotemaku-uudistuksen-valmistelun <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Itsemääräämisoikeutta vahvistavan lakikokonaisuuden valmistelu jatkuu - asiakas- ja potilaslaki ei ehdi eduskuntaan tällä hallituskaudella </strong></p><p>Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Kaikki lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluvat lait eivät kuitenkaan ehdi tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn.</p><p><strong>Asiakas- ja potilaslaki on päätetty poistaa tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta. Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään valmisteluun. </strong>Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.</p><p>Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua jatkettiin entistä laajemmin alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.</p><p>Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä.</p><p><strong>Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jolla on vahva kytkös perustuslakiin.</strong> <strong>Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen.</strong> <strong>Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tällöin on kyse ihmisen perusoikeuksista ja niihin puuttumisesta.</strong>&quot;</p><p><strong>Alkuperäinen lähde (tummennukset omia): </strong></p><p>Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote alla:</p><p><a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/itsemaaraamisoikeutta-vahvistavan-lakikokonaisuuden-valmistelu-jatkuu-asiakas-ja-potilaslaki-ei-ehdi-eduskuntaan-talla-hallituskaudella" title="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/itsemaaraamisoikeutta-vahvistavan-lakikokonaisuuden-valmistelu-jatkuu-asiakas-ja-potilaslaki-ei-ehdi-eduskuntaan-talla-hallituskaudella">https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/itsemaaraamisoikeutta-vahvist...</a></p><p><a href="https://pro.almatalent.fi/article/itsemaaraamisoikeutta-vahvistavan-lakikokonaisuuden-valmistelu-jatkuu-asiakas-ja-potilaslaki-ei-ehdi-eduskuntaan-talla-hallituskaudella/7346?utm_source=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje" title="https://pro.almatalent.fi/article/itsemaaraamisoikeutta-vahvistavan-lakikokonaisuuden-valmistelu-jatkuu-asiakas-ja-potilaslaki-ei-ehdi-eduskuntaan-talla-hallituskaudella/7346?utm_source=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje">https://pro.almatalent.fi/article/itsemaaraamisoikeutta-vahvistavan-laki...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Itsemääräämisoikeutta vahvistavan lakikokonaisuuden valmistelu jatkuu - asiakas- ja potilaslaki ei ehdi eduskuntaan tällä hallituskaudella

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Kaikki lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluvat lait eivät kuitenkaan ehdi tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn.

Asiakas- ja potilaslaki on päätetty poistaa tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta. Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään valmisteluun. Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla.

Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua jatkettiin entistä laajemmin alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä.

Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jolla on vahva kytkös perustuslakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tällöin on kyse ihmisen perusoikeuksista ja niihin puuttumisesta."

Alkuperäinen lähde (tummennukset omia):

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote alla:

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/itsemaaraamisoikeutta-vahvistavan-lakikokonaisuuden-valmistelu-jatkuu-asiakas-ja-potilaslaki-ei-ehdi-eduskuntaan-talla-hallituskaudella

https://pro.almatalent.fi/article/itsemaaraamisoikeutta-vahvistavan-lakikokonaisuuden-valmistelu-jatkuu-asiakas-ja-potilaslaki-ei-ehdi-eduskuntaan-talla-hallituskaudella/7346?utm_source=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Juridiikan+ja+talouden+uutiskirje

 

]]>
6 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262433-kaataako-potilaan-itsemaaramisoikeus-koko-sotemaku-uudistuksen-valmistelun#comments Itsemääräämisoikeus Maakunta- ja soteuudistus Perusoikeudet Potilaslaki Fri, 12 Oct 2018 09:35:53 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262433-kaataako-potilaan-itsemaaramisoikeus-koko-sotemaku-uudistuksen-valmistelun
Tanskan malliin, 1. osa http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262189-opintomatka-tanskaan-1-osa <p>Osallistuin viime viikolla kolmen päivän pituiseen opintomatkaan Tanskaan. Mukana oli sekä viranhaltijoita että kuntapäättäjiä eri kunnista, Vantaalta oli kaksi johtajaa ja viisi luottamushenkilöä. Oli todella mukavaa tutustua eri puolelta Suomea olevien kuntien edustajiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Eniten olin tietenkin yhteydessä Vantaan kaupungin ihmisten kanssa.&nbsp;</p><p>Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti&nbsp;<a href="http://www.fcg.fi/fin/etusivu/">Finnish Consulting Group FCG</a>, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto.&nbsp;Opintomatkan vetäjänä toimi asiantuntevasti Suomen Kuntaliiton toimialajohtaja Jari Koivisto. Pidin hänen kuivasta brittityyppisestä huumoristaan.</p><p>Opintomatkan aiheena oli&nbsp;<em>Tanskan kokemukset kuntien kehittämisestä - voiko suomalainen kunta oppia Tanskasta?</em></p><p>Ohjelma oli hyvin tiivis, mutta iltaisin oli onneksi aikaa tutustua vähän Kööpenhaminaankin.&nbsp;Iltaisin kuljeskelin kaupungilla Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Vähäkankaan (kesk.) kanssa.</p><p>Lentokentältä siirryimme suoraan Tanskan Kuntaliittoon, sieltä menimme Ballerupin kunnantalolle. Seuraavana aamuna tutustuimme Roskilden kuntaan. Ehkä mielenkiintoisinta oli Kööpenhaminan työvoimatoimistossa vierailu. Kolmantena päivänä syvennyimme Tanskan maakuntahallintoon.</p><p>Kirjoitan matkan kokemuksista kaksiosaisen blogikirjoituksen.</p><p>Ohjelma oli niin tiivis, että bussisiirtymistenkin aikana meitä koulutettiin. Heti alkuun matkalla lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan Jari Koivisto kertoi meille tanskalaisten suhtautumisesta valtioon ja kuntiin.&nbsp;</p><p>Tanskalaiset eivät pidä&nbsp;<em>excel-hallintohimmeleistä</em>&nbsp;toisin kuin me suomalaiset. Heille tärkeitä asioita ovat joustavuus ja yhteistyö. He käyttävät itsestään nimitystä&nbsp;kansalainen, jolla ei ole poliittissävyistä merkitystä.&nbsp;</p><p>Kansalaisen on saatava tehdä omia päätöksiä häntä itseään koskevissa asioissa. Silloin hallinnon on ymmärrettävä, että joskus päätökset voivat olla vääriäkin. Kansalaiset osallistuvat, Tanska onkin yhdistysten luvattu maa.&nbsp;</p><p>Tanskalaiset ovat iloisia veronmaksajia. He kokevat, että he saavat veroilleen myös vastinetta. Kokonaisveroaste v. 2016 oli Euroopan korkein 45,9. Suomi oli neljäs, kokonaisveroaste oli 44,1.&nbsp;</p><p><a href="http://www.kl.dk">KL - Tanskan Kuntaliitto</a></p><p>Lentokentältä menimme suoraan komeaan Local Coverment Houseen. Tanskassa kunnat saavat liittyä vapaaehtoisesti Kuntaliittoon. Silti kuntien talousohjaus on tiukkaa, vaikka talouden ohjaus pohjautuukin neuvotteluun ja sopimiseen.</p><p>Tanska teki sote- ja maakuntauudistuksensa v. 2007. Se tehtiin melkoisella rytinällä, yhdessä yössä. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Kun taas Suomessa maakuntien määräksi kaavaillaan 18, eikä kuntia juurikaan olla yhdistämässä!</p><p>Tanskassa terveydenhuolto jaettiin viidelle alueelle. Perustason terveydenhuolto hoidetaan perhelääkäreiden voimin, jotka ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Heidän toimiaan säädellään vähän samaan tapaan kuin Suomessa apteekkeja. Kansalainen saa tietysti valita oman perhelääkärinsä. Lääkärit voivat toimia myös yhteistyössä. Ongelma on, että osa perhelääkäreistä on pudonnut kehityksen kyydistä ja heitä joudutaan patistelemaan täydennyskoulutukseen.&nbsp;Meillä yksityinen terveydenhoito on keskittymässä suurten ylikansallisten yritysten käsiin.</p><p>Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.</p><p>Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä. Kuntien vastuulla ovat päivähoito ja lastensuojelu sekä Folkeskole, kansakoulu, joka vastaa meidän peruskouluamme. Kymppiluokan käy huomattavasti suurempi osa oppilaista kuin Suomessa.</p><p>Tanskassa ei ole maksutonta kouluruokailua, vaan maan perinne on, että eväät otetaan kotoa mukaan kouluun.</p><p>Kunnille jäivät vanhustenhuolto, kulttuuri ja liikunta sekä tulonsiirrot, pääosa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista jää valtiolle. Vanhusten määrän nopea kasvu etenkin yli 80-vuotiaissa aiheuttaa kunnissa kovasti päänvaivaa. Vanhuskin on kansalainen, joka päättää asuuko hän kotona tai laitoksessa.</p><p>Kunnille jäivät myös työvoimapalvelut Job Centereineen, paikallinen tieverkko, pelastustoimi, vesi- ja jätehuolto jne.</p><p>Local Business Climate</p><p>Tanskan kunnissa kiinnitetään erityisesti huomiota yritysten saamiseksi kuntiin ja myös yritysten tukemiseen,&nbsp;<em>municipal support to local business</em>. Kuntien yrityspanokset ovat tuplaantuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana.</p><p>Yritysten kehittämistä haittaa pätevien ammattimiesten puute. Jos suomalaisella ammattimiehelle ei kotimaasta löydy töitä, kannattaa harkita Tanskaan muuttoa.</p><p>Tanskan kilpailukykyä määrittelee kovasti maantiede, sillä maa sijaitsee Saksan, Puolan ja Ruotsin yhtymäkohdassa. Greater Copenhageniin kuuluu elimellisesti Malmön alue, kaupunkeja yhdistää pitkä silta, yhteistyötä tehdään paljon. Job Centerit voivat välittää työtä tanskalaiselle myös sillan toisen puolen.</p><p>Kovia Suur-Kööpenhaminan kilpailijoita ovat Hampuri ja Tukholma. Helsinkiä ei pidetä Suur-Kööpenhaminan kilpailijana, ilmeisesti Helsinki on niin perifeerinen kaupunki, että sen asemaa ei korostettu.</p><p>Koko ajan tuntui siltä, että Tanska on silta Pohjoismaista Eurooppaan. Tanska tuntui hyvin yritysystävälliseltä maalta.</p><p>Opintomatkailijoissa herätti suurta ihastusta Kuntaliiton kauniisti katettu lounaspöytä. Ruoka oli monipuolista ja hyvää. Kysyin ravintolan työntekijältä, paljonko lounas maksaa työntekijälle. Vastaus ei enää ihastuttanutkaan, 23 euroa eli yli tuplat tyypilliseen suomalaiseen työpaikkalounaaseen verrattuna. Tanskalaisten ostovoima on hieman laskenut, v. 2016 Suomi oli ostovoimassa pykälää edellä Tanskaa.</p><p><a href="http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/opintomatka-tanskaan-1-osa.html">http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/opintomatka-tanskaan-1-osa.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Osallistuin viime viikolla kolmen päivän pituiseen opintomatkaan Tanskaan. Mukana oli sekä viranhaltijoita että kuntapäättäjiä eri kunnista, Vantaalta oli kaksi johtajaa ja viisi luottamushenkilöä. Oli todella mukavaa tutustua eri puolelta Suomea olevien kuntien edustajiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Eniten olin tietenkin yhteydessä Vantaan kaupungin ihmisten kanssa. 

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Opintomatkan vetäjänä toimi asiantuntevasti Suomen Kuntaliiton toimialajohtaja Jari Koivisto. Pidin hänen kuivasta brittityyppisestä huumoristaan.

Opintomatkan aiheena oli Tanskan kokemukset kuntien kehittämisestä - voiko suomalainen kunta oppia Tanskasta?

Ohjelma oli hyvin tiivis, mutta iltaisin oli onneksi aikaa tutustua vähän Kööpenhaminaankin. Iltaisin kuljeskelin kaupungilla Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Vähäkankaan (kesk.) kanssa.

Lentokentältä siirryimme suoraan Tanskan Kuntaliittoon, sieltä menimme Ballerupin kunnantalolle. Seuraavana aamuna tutustuimme Roskilden kuntaan. Ehkä mielenkiintoisinta oli Kööpenhaminan työvoimatoimistossa vierailu. Kolmantena päivänä syvennyimme Tanskan maakuntahallintoon.

Kirjoitan matkan kokemuksista kaksiosaisen blogikirjoituksen.

Ohjelma oli niin tiivis, että bussisiirtymistenkin aikana meitä koulutettiin. Heti alkuun matkalla lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan Jari Koivisto kertoi meille tanskalaisten suhtautumisesta valtioon ja kuntiin. 

Tanskalaiset eivät pidä excel-hallintohimmeleistä toisin kuin me suomalaiset. Heille tärkeitä asioita ovat joustavuus ja yhteistyö. He käyttävät itsestään nimitystä kansalainen, jolla ei ole poliittissävyistä merkitystä. 

Kansalaisen on saatava tehdä omia päätöksiä häntä itseään koskevissa asioissa. Silloin hallinnon on ymmärrettävä, että joskus päätökset voivat olla vääriäkin. Kansalaiset osallistuvat, Tanska onkin yhdistysten luvattu maa. 

Tanskalaiset ovat iloisia veronmaksajia. He kokevat, että he saavat veroilleen myös vastinetta. Kokonaisveroaste v. 2016 oli Euroopan korkein 45,9. Suomi oli neljäs, kokonaisveroaste oli 44,1. 

KL - Tanskan Kuntaliitto

Lentokentältä menimme suoraan komeaan Local Coverment Houseen. Tanskassa kunnat saavat liittyä vapaaehtoisesti Kuntaliittoon. Silti kuntien talousohjaus on tiukkaa, vaikka talouden ohjaus pohjautuukin neuvotteluun ja sopimiseen.

Tanska teki sote- ja maakuntauudistuksensa v. 2007. Se tehtiin melkoisella rytinällä, yhdessä yössä. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Kun taas Suomessa maakuntien määräksi kaavaillaan 18, eikä kuntia juurikaan olla yhdistämässä!

Tanskassa terveydenhuolto jaettiin viidelle alueelle. Perustason terveydenhuolto hoidetaan perhelääkäreiden voimin, jotka ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Heidän toimiaan säädellään vähän samaan tapaan kuin Suomessa apteekkeja. Kansalainen saa tietysti valita oman perhelääkärinsä. Lääkärit voivat toimia myös yhteistyössä. Ongelma on, että osa perhelääkäreistä on pudonnut kehityksen kyydistä ja heitä joudutaan patistelemaan täydennyskoulutukseen. Meillä yksityinen terveydenhoito on keskittymässä suurten ylikansallisten yritysten käsiin.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä. Kuntien vastuulla ovat päivähoito ja lastensuojelu sekä Folkeskole, kansakoulu, joka vastaa meidän peruskouluamme. Kymppiluokan käy huomattavasti suurempi osa oppilaista kuin Suomessa.

Tanskassa ei ole maksutonta kouluruokailua, vaan maan perinne on, että eväät otetaan kotoa mukaan kouluun.

Kunnille jäivät vanhustenhuolto, kulttuuri ja liikunta sekä tulonsiirrot, pääosa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista jää valtiolle. Vanhusten määrän nopea kasvu etenkin yli 80-vuotiaissa aiheuttaa kunnissa kovasti päänvaivaa. Vanhuskin on kansalainen, joka päättää asuuko hän kotona tai laitoksessa.

Kunnille jäivät myös työvoimapalvelut Job Centereineen, paikallinen tieverkko, pelastustoimi, vesi- ja jätehuolto jne.

Local Business Climate

Tanskan kunnissa kiinnitetään erityisesti huomiota yritysten saamiseksi kuntiin ja myös yritysten tukemiseen, municipal support to local business. Kuntien yrityspanokset ovat tuplaantuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Yritysten kehittämistä haittaa pätevien ammattimiesten puute. Jos suomalaisella ammattimiehelle ei kotimaasta löydy töitä, kannattaa harkita Tanskaan muuttoa.

Tanskan kilpailukykyä määrittelee kovasti maantiede, sillä maa sijaitsee Saksan, Puolan ja Ruotsin yhtymäkohdassa. Greater Copenhageniin kuuluu elimellisesti Malmön alue, kaupunkeja yhdistää pitkä silta, yhteistyötä tehdään paljon. Job Centerit voivat välittää työtä tanskalaiselle myös sillan toisen puolen.

Kovia Suur-Kööpenhaminan kilpailijoita ovat Hampuri ja Tukholma. Helsinkiä ei pidetä Suur-Kööpenhaminan kilpailijana, ilmeisesti Helsinki on niin perifeerinen kaupunki, että sen asemaa ei korostettu.

Koko ajan tuntui siltä, että Tanska on silta Pohjoismaista Eurooppaan. Tanska tuntui hyvin yritysystävälliseltä maalta.

Opintomatkailijoissa herätti suurta ihastusta Kuntaliiton kauniisti katettu lounaspöytä. Ruoka oli monipuolista ja hyvää. Kysyin ravintolan työntekijältä, paljonko lounas maksaa työntekijälle. Vastaus ei enää ihastuttanutkaan, 23 euroa eli yli tuplat tyypilliseen suomalaiseen työpaikkalounaaseen verrattuna. Tanskalaisten ostovoima on hieman laskenut, v. 2016 Suomi oli ostovoimassa pykälää edellä Tanskaa.

http://kaiarilundell.blogspot.com/2018/10/opintomatka-tanskaan-1-osa.html

]]>
3 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262189-opintomatka-tanskaan-1-osa#comments Kuntien yritysystävällisyys Maakunta- ja soteuudistus Perhelääkärit Tanska Sun, 07 Oct 2018 13:28:39 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262189-opintomatka-tanskaan-1-osa
Maku- ja sote-uudistus on siirtymässä lainvalmistelusta toimeenpanovaiheeseen http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262088-maku-ja-sote-uudistus-on-siirtymassa-lainvalmistelusta-toimeenpanovaiheeseen <p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Johdanto: Maakunta- ja sote-uudistus on siirtymässä lainvalmistelusta uudistuksen toimeenpanovaiheeseen, jolla luodaan maakuntien toiminnan edellytykset vuoteen 2021 mennessä.&quot; </strong></p><p>- -&quot;1) Rakennamme yhdessä maailman parhaat maakunnat &ndash; toimeenpanon tavoitteet</p><p>Maakunta- ja sote-uudistus on historiallisen suuri uudistus, joka toimeenpannaan maakuntien, ministeriöiden, valtion virastojen sekä kuntien yhteistyöllä. Maakuntien toimeenpanossa on tällä hetkellä noin 700 palkattua valmistelijaa ja ministeriöiden virkamiehistä noin 100 on nimetty uudistusta koordinoivan valtioneuvoston yhteisen tilannekeskuksen toimintaan. Lisäksi maakuntien yhteisissä palvelukeskuksissa työskentelee yli 50 asiantuntijaa. Eri työryhmissä työskentelevien asiantuntijoiden lukumäärää ei ole erikseen arvioitu, mutta määrä on todennäköisesti useita tuhansia laskettaessa maakuntavalmisteluun osallistuvat koko Suomen osalta.</p><p>Ministeriöt ja maakunnat huolehtivat yhdessä uudistuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteiden saavuttamisen keskeinen edellytys on onnistunut muutoksen johtaminen, jossa vastuut ovat selkeät, eri vaihtoehtojen vaikutukset tavoitteiden saavuttamiseen ja kustannuskehitykseen tunnistetaan ja palvelujen jatkuvuus varmistetaan koko uudistuksen ajan. Valtakunnallisessa toimeenpanossa kiinnitetään huomioita myös tunnistettuihin taitekohtiin, kuten väliaikaishallinnon ja maakuntavaltuustojen toiminnan käynnistymiseen.&quot; - -</p><p><strong>- -&quot;Toimeenpanon tueksi on valmisteilla yhteistyökumppanin hankinta vuoden 2019 alusta lukien. Yhteistyökumppani osallistuu strategisen tilannekeskuksen toimintaan ja myös yhteisen tilannekuvan rakentamiseen.&quot; - -</strong></p><p><strong>Lähde:</strong></p><p><a href="https://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+toimeenpanon_runkosuunnitelma_03102018.pdf/6a4a3f7c-89f2-4320-9023-13ee0a271a9b" title="https://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+toimeenpanon_runkosuunnitelma_03102018.pdf/6a4a3f7c-89f2-4320-9023-13ee0a271a9b">https://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakunta-+ja+sote-uudi...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Johdanto: Maakunta- ja sote-uudistus on siirtymässä lainvalmistelusta uudistuksen toimeenpanovaiheeseen, jolla luodaan maakuntien toiminnan edellytykset vuoteen 2021 mennessä."

- -"1) Rakennamme yhdessä maailman parhaat maakunnat – toimeenpanon tavoitteet

Maakunta- ja sote-uudistus on historiallisen suuri uudistus, joka toimeenpannaan maakuntien, ministeriöiden, valtion virastojen sekä kuntien yhteistyöllä. Maakuntien toimeenpanossa on tällä hetkellä noin 700 palkattua valmistelijaa ja ministeriöiden virkamiehistä noin 100 on nimetty uudistusta koordinoivan valtioneuvoston yhteisen tilannekeskuksen toimintaan. Lisäksi maakuntien yhteisissä palvelukeskuksissa työskentelee yli 50 asiantuntijaa. Eri työryhmissä työskentelevien asiantuntijoiden lukumäärää ei ole erikseen arvioitu, mutta määrä on todennäköisesti useita tuhansia laskettaessa maakuntavalmisteluun osallistuvat koko Suomen osalta.

Ministeriöt ja maakunnat huolehtivat yhdessä uudistuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Tavoitteiden saavuttamisen keskeinen edellytys on onnistunut muutoksen johtaminen, jossa vastuut ovat selkeät, eri vaihtoehtojen vaikutukset tavoitteiden saavuttamiseen ja kustannuskehitykseen tunnistetaan ja palvelujen jatkuvuus varmistetaan koko uudistuksen ajan. Valtakunnallisessa toimeenpanossa kiinnitetään huomioita myös tunnistettuihin taitekohtiin, kuten väliaikaishallinnon ja maakuntavaltuustojen toiminnan käynnistymiseen." - -

- -"Toimeenpanon tueksi on valmisteilla yhteistyökumppanin hankinta vuoden 2019 alusta lukien. Yhteistyökumppani osallistuu strategisen tilannekeskuksen toimintaan ja myös yhteisen tilannekuvan rakentamiseen." - -

Lähde:

https://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakunta-+ja+sote-uudistuksen+toimeenpanon_runkosuunnitelma_03102018.pdf/6a4a3f7c-89f2-4320-9023-13ee0a271a9b

 

 

]]>
3 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262088-maku-ja-sote-uudistus-on-siirtymassa-lainvalmistelusta-toimeenpanovaiheeseen#comments Alueellinen tasa-arvo Julkinen lainsäädäntö Maakunta- ja soteuudistus Fri, 05 Oct 2018 13:45:17 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262088-maku-ja-sote-uudistus-on-siirtymassa-lainvalmistelusta-toimeenpanovaiheeseen
Harjateräksestä soteuudistuksesta http://mikayli-kaakinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260095-harjateraksesta-soteuudistuksesta <p>Joudun vielä kerran pyörittämään vanhaa levyä mutta pakko on, kun vastavoimat ovat niin innoissaan hyvinvointiyhteiskunnan tuhoamisesta. Jos on muutama sana, joita inhoan yli kaiken, niin ne ovat maali ja leveät hartiat. Soteuudistukseen ei päde kumpikaan termi. Terveyspalveluiden ulkoistaminen ei tuo mitään leveitä harteita, emmekä sellaista omaa maalia halua. Uudistuksen luvataan tuoda tasavertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta. Vääntäkää nyt joku viisas minulle rautalangasta miten se tapahtuu, kun minä en sitä millään älyä. &nbsp;Eli sillä Savukoskella asuvalla mökin mummolla on tämän logiikan mukaan yhtä hyvät ja tasavertaiset palvelut kuin jollain isossa kaupungissa asuvalla serkulla. Pitää olla melkoisen typerä ihminen jos uskoo moista roskaa. Vai johdetaanko tässä jälleen tarkoituksella harhaan ja valehdellaan. Se ei kyllä olisi tältä äärioikeistolaiselta hallitukselta ensimmäinen kerta. Nykyisin kuntayhtymät keskittävät palveluitaan isompiin kuntakeskuksiin ja silloin ne syrjäkyliltä häviävät. Ne syrjäkylät eivät myöskään ole yksityiselle toimijalle tarpeeksi hyvä bisnes mennä vuolemaan kultaa. Jo Jyväskylän kokoisessa isommassa kaupungissa nähtiin, että pannaan lappu luukulle kuten Pihlajalinna teki kokeilussaan. Se niistä tasavertaisista palveluista ja valinnanvapaudesta.</p><p>Yllättävän monen mieleen on myös iskostunut ajatus yksityisten terveyspalveluiden erinomaisuudesta ja niissä välittömästi hoitoon pääsystä. Esimerkiksi Lahden seudulla, jossa on ollut valinnanvapauskokeilu, julkiselle puolelle on päässyt nopeammin hoitoon. Ja jos tuo hölmöily jatkuu isommassa mittakaavassa, niin ne yksityiset terveysasemat ruuhkautuvat ihan samalla tapaa. Ei pidä myöskään unohtaa, että lukuisissa tutkimuksissa suomalainen julkinen terveydenhuolto on erinomaista laadultaan sekä kustannustehokasta. Siinä kun ei ole välissä sitä ahnetta välikättä, jonka pitäisi tuottaa voittoa osakkaille ja kovaa palkkaa päälliköilleen. Meillä on kuitenkin vain tietty summa X rahaa käytettävissä, niin ainakin itse käyttäisin sen voittomarginaalin ihmisten hoitamiseen. Lisäksi monet verosuunnittelulla kikkailevat firmat toimivat vastuuttomasti jättäessään suuren osan veroistaan maksamatta Suomeen. Joillekin, varsinkin Kokoomukselle, ne verot vaan ovat ainainen riesa, eikä niitä haluta hoitaa. Siitä hyvänä esimerkkinä on hallituksen ajamat veronkevennykset niille, joilla muutenkin menee hyvin.</p><p>Uudistuksen luvataan tuovan myös säästöjä. Säästöjähän se voi tuoda ainoastaan sillä tapaa, että potilaita ei hoideta jatkossa kunnolla saati ollenkaan. Näitä soten pilotteja kuten Etelä-Karjalan Eksote on nähty ja niissä jo budjetit paukkuvat ja mietitään uusia säästöjä. Tähän kytkeytyy myös idioottimainen maakuntauudistus, jossa rahaa maakunnille tulisi sitten miten sattuu, jos tulee laisinkaan. Lisäksi isot toimijat käyttävät yhä enenevässä määrin halpatyövoimaa, joka puolestaan johtaa muihin ongelmiin. Tämän hallituksen ansiosta moni ihminen ei tule enää palkkatuloillaan toimeen ja tämä uudistus vain lisää kansan kurjistamista ja nöyryyttämistä, jossa tämä hallitus on loistanut.</p><p>Itsellä on kunnia tuntea työni kautta monta julkisen terveydenhuollon huippuosaajaa ja useimmat heistä ovat kauhuissaan tästä &rdquo;uudistuksesta&rdquo;. Nykyinen kuntayhtymämalli on hyvä kaikella tapaa, kun siinä myös pienet kunnat saavat äänensä kuuluviin. Ja jos jossain kunnassa kuten esimerkiksi Heinolassa riittää paukut ja tahtoa, niin voidaan järjestää vielä paremmat terveyspalvelut kuin esimerkiksi isossa naapurissamme Lahdessa. Se niistä leveistä harteista. Eli jos joku yksittäinen kunta ei selviä velvoitteistaan, niin sen takia ei saa tuhota hyvin asiansa hoitaneita kuntia näillä uudistuksilla, jota sanaa nykyään käytetään kaikessa synonyyminä tuhoamiselle ja purkamiselle. Nekin rahat, jotka tämän soten valmisteluun on laitettu, olisi voitu laittaa esimerkiksi perusterveydenhuollon kehittämiseen. Se on pitkä penni mitä tämä hölmöilyn suunnittelu on maksanut. Itse laittaisin siihen osallistuneet henkilöt viralta omista &rdquo;oikeista&rdquo; töistään ja maksamaan omista rahoistaan kaikki valmisteluun liittyneet kustannukset. Valtion yksityistämisvimma tuhoaa tällä menolla hienon isänmaamme.</p><p>&nbsp;</p><p>Mika Yli-Kaakinen</p><p>Heinolan mies</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joudun vielä kerran pyörittämään vanhaa levyä mutta pakko on, kun vastavoimat ovat niin innoissaan hyvinvointiyhteiskunnan tuhoamisesta. Jos on muutama sana, joita inhoan yli kaiken, niin ne ovat maali ja leveät hartiat. Soteuudistukseen ei päde kumpikaan termi. Terveyspalveluiden ulkoistaminen ei tuo mitään leveitä harteita, emmekä sellaista omaa maalia halua. Uudistuksen luvataan tuoda tasavertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta. Vääntäkää nyt joku viisas minulle rautalangasta miten se tapahtuu, kun minä en sitä millään älyä.  Eli sillä Savukoskella asuvalla mökin mummolla on tämän logiikan mukaan yhtä hyvät ja tasavertaiset palvelut kuin jollain isossa kaupungissa asuvalla serkulla. Pitää olla melkoisen typerä ihminen jos uskoo moista roskaa. Vai johdetaanko tässä jälleen tarkoituksella harhaan ja valehdellaan. Se ei kyllä olisi tältä äärioikeistolaiselta hallitukselta ensimmäinen kerta. Nykyisin kuntayhtymät keskittävät palveluitaan isompiin kuntakeskuksiin ja silloin ne syrjäkyliltä häviävät. Ne syrjäkylät eivät myöskään ole yksityiselle toimijalle tarpeeksi hyvä bisnes mennä vuolemaan kultaa. Jo Jyväskylän kokoisessa isommassa kaupungissa nähtiin, että pannaan lappu luukulle kuten Pihlajalinna teki kokeilussaan. Se niistä tasavertaisista palveluista ja valinnanvapaudesta.

Yllättävän monen mieleen on myös iskostunut ajatus yksityisten terveyspalveluiden erinomaisuudesta ja niissä välittömästi hoitoon pääsystä. Esimerkiksi Lahden seudulla, jossa on ollut valinnanvapauskokeilu, julkiselle puolelle on päässyt nopeammin hoitoon. Ja jos tuo hölmöily jatkuu isommassa mittakaavassa, niin ne yksityiset terveysasemat ruuhkautuvat ihan samalla tapaa. Ei pidä myöskään unohtaa, että lukuisissa tutkimuksissa suomalainen julkinen terveydenhuolto on erinomaista laadultaan sekä kustannustehokasta. Siinä kun ei ole välissä sitä ahnetta välikättä, jonka pitäisi tuottaa voittoa osakkaille ja kovaa palkkaa päälliköilleen. Meillä on kuitenkin vain tietty summa X rahaa käytettävissä, niin ainakin itse käyttäisin sen voittomarginaalin ihmisten hoitamiseen. Lisäksi monet verosuunnittelulla kikkailevat firmat toimivat vastuuttomasti jättäessään suuren osan veroistaan maksamatta Suomeen. Joillekin, varsinkin Kokoomukselle, ne verot vaan ovat ainainen riesa, eikä niitä haluta hoitaa. Siitä hyvänä esimerkkinä on hallituksen ajamat veronkevennykset niille, joilla muutenkin menee hyvin.

Uudistuksen luvataan tuovan myös säästöjä. Säästöjähän se voi tuoda ainoastaan sillä tapaa, että potilaita ei hoideta jatkossa kunnolla saati ollenkaan. Näitä soten pilotteja kuten Etelä-Karjalan Eksote on nähty ja niissä jo budjetit paukkuvat ja mietitään uusia säästöjä. Tähän kytkeytyy myös idioottimainen maakuntauudistus, jossa rahaa maakunnille tulisi sitten miten sattuu, jos tulee laisinkaan. Lisäksi isot toimijat käyttävät yhä enenevässä määrin halpatyövoimaa, joka puolestaan johtaa muihin ongelmiin. Tämän hallituksen ansiosta moni ihminen ei tule enää palkkatuloillaan toimeen ja tämä uudistus vain lisää kansan kurjistamista ja nöyryyttämistä, jossa tämä hallitus on loistanut.

Itsellä on kunnia tuntea työni kautta monta julkisen terveydenhuollon huippuosaajaa ja useimmat heistä ovat kauhuissaan tästä ”uudistuksesta”. Nykyinen kuntayhtymämalli on hyvä kaikella tapaa, kun siinä myös pienet kunnat saavat äänensä kuuluviin. Ja jos jossain kunnassa kuten esimerkiksi Heinolassa riittää paukut ja tahtoa, niin voidaan järjestää vielä paremmat terveyspalvelut kuin esimerkiksi isossa naapurissamme Lahdessa. Se niistä leveistä harteista. Eli jos joku yksittäinen kunta ei selviä velvoitteistaan, niin sen takia ei saa tuhota hyvin asiansa hoitaneita kuntia näillä uudistuksilla, jota sanaa nykyään käytetään kaikessa synonyyminä tuhoamiselle ja purkamiselle. Nekin rahat, jotka tämän soten valmisteluun on laitettu, olisi voitu laittaa esimerkiksi perusterveydenhuollon kehittämiseen. Se on pitkä penni mitä tämä hölmöilyn suunnittelu on maksanut. Itse laittaisin siihen osallistuneet henkilöt viralta omista ”oikeista” töistään ja maksamaan omista rahoistaan kaikki valmisteluun liittyneet kustannukset. Valtion yksityistämisvimma tuhoaa tällä menolla hienon isänmaamme.

 

Mika Yli-Kaakinen

Heinolan mies

 

]]>
0 Idiootit Ihmisoikeusrikkomus Kansanmurha Maakunta- ja soteuudistus Totalitarismi Tue, 28 Aug 2018 05:00:43 +0000 Mika Yli-Kaakinen http://mikayli-kaakinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260095-harjateraksesta-soteuudistuksesta
Hallitus haluaa myydä kansalaisten terveystietoja http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259841-hallitus-haluaa-myyda-kansalaisten-terveystietoja <p>Kaiken sotehässäkän taustalla perustuslakivaliokunnassa on käsittelyssä ns toisiolaki, joka mahdollistaisi kerätyn kansalaisten terveystiedon luovuttamisen erilaisiin tarkoituksiin. Tietoviikon mukaan <em>hallitus uskoo, että potilastiedot voisivat olla Suomelle melkoinen rahasampo, sillä dataa voitaisiin hyödyntää kaupallisten keksintöjen tekemisessä. Tämän povataan tuottavan tuhdin rahavirran yritysten kassoihin</em>.</p><p>Tämä laki on edennyt monilta kansalaisilta pimennossa suurempien soteasioiden taustalla. Kuitenkin tässä on kyse todella suurista asioista ja merkittävästä päätöksestä, jota ollaan jälleen kerran ajamassa kiireellä ja puutteellisilla selvityksillä.</p><p><strong>Keskustan sote-valiokunnan jäsenen mukaan tietojen hakkerointi ei ole mahdollista</strong></p><p><a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/uhka-mahdollisuus-vai-selva-katastrofi-seura-hallitus-haluaa-myyda-kansalaisten-terveystietoja-hakkerointi-ei-mahdollista-6737343?utm_source=Tivi_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Tivi_Uutiskirje">Tietoviikko kertoo</a>:</p><p><em>&quot;Toisiolakia valmisteleva STM vakuuttaa, että tietojen vuotaminen on turha pelko.&quot;</em></p><p><em>&rdquo;Tuleva tietoympäristö on sellainen, ettei hakkerointi ole enää mahdollista&rdquo;, sanoo sote-valiokunnan jäsen, erikoislääkäri ja kansanedustaja <strong>Martti Talja</strong> (kesk).</em></p><p>Itse tietoturva-asioiden parissa työskennelleenä ja mm Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristö Katakrin tuntevana voin kyllä kohtuullisella rintaäänellä todeta, ettei nyt arvon kansanedustajan lausunnot oikein vakuuta. Samalla kannalla ovat useat tietoturva-asiantuntijat lausunnoissaan.</p><p>Kansanedustaja kertoo, että hakkerointi ei ole mahdollista - varsin absurdi lausunto. Varsinkin kun Seura kertoo STM:n todenneen, että tietoja voisi kuitenkin käsitellä etäyhteydellä.</p><p><strong>Hallitus aikoo jättää tekemättä EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämän vaikutusten arvioinnin</strong></p><p>Tampereen kaupungin tietosuojavastaava Ari Andreasson kertoo <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/terveystietojen-myyminen-voisi-olla-suomen-rahasampo-mureneeko-tietosuoja-jos-toisiolaki-sallii-kansalaisten-tietojen-kauppaamisen/">Seura-lehdelle</a>, että toisiolaista pitäisi ehdottomasti tehdä EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämä vaikutusten arviointi, niin sanottu DPIA (data protection impact assessment). Siinä käytäisiin läpi, mitä seurauksia suomalaisille voisi pahimmillaan koitua. Kun riskit olisivat selvästi tiedossa ja ne olisi dokumentoitu, myös tietoturva osattaisiin mitoittaa oikein.</p><p>STM kertoo ettei varsinaista DPIA:ta ole tehty, vaikkakin riskejä on kartoitettu.</p><p>Tietosuojavaltuutetun mukaan EU-oikeuden ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan ihmisten sote-tietoja ei voi käyttää kaupalliseen toimintaan lupaa kysymättä, vaikka tiedot olisikin anonymisoitu. GDPR on jokin aika sitten tullut voimaan ja kuitenkin näin kriittisen tiedon osalta halutaan jo kiertää sen vaatimuksia ja olla tekemättä kattavia selvityksiä. Jälleen kerran kiireellä mennään välittämättä seurauksista.</p><p>Ei tämä näin voi mennä.</p><p><strong>Tietosuojavaltuutettu Aarnio epäilee ymmärtävätkö kansanedustajat kokonaisuutta</strong></p><p>Useat lait vaikuttavat toisiinsa ja tietosuojavaltuutettu Aarnio toteaakin Seura-lehdelle:</p><p><em>&rdquo;Vieno kysymykseni kollegoille ministeriössä ja eduskunnassa kuuluu, että kuka pysyy enää perässä siitä, mitä tässä tapahtuu.&rdquo;</em></p><p>Keskustelun vähäisyydestä päätellen kansalaisetkaan eivät tunnu oikein sisäistävän kuinka suuresta asiasta on kysymys. Esimerkkinä mainittakoon, että samaan aikaan käynnissä olevan biopankkilain uudistus yhdessä toisiolain kanssa mahdollistaa geenitiedon luovuttamisen.</p><p>Tähän asti potilastietoja on saanut käyttää vain potilaan hoitamiseen eli siihen tarkoitukseen, mihin tiedot on vastaanotolla kerätty. Potilaalta on tarvittu erillinen suostumus tietojen käyttämiseen esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen. Toisiolaki kuitenkin sallisi sote-tietojen luovuttamisen kaupalliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tarkoitus on varsin löyhästi määritelty ja sen ei pitäisi sellaisenaan mennä läpi.</p><p><strong>Hyötyjä ja haittoja - molempia punnittava</strong></p><p>Suomessa on kansalaisista kerätty poikkeuksellisen kattavat terveystiedot verrattuna moneen muuhun maahan ja se herättää kiinnostusta. Tästä tiedosta olisi hyötyä monelle taholle kuten lääkkeiden sekä hoitojen kehittämiseen. Tietoja on pääosin tarkoitus luovuttaa anonymisoituna, mutta erilaislla big datan analyysikeinoilla ja/tai tekoälyllä saatetaan yhdistelyä voida tulevaisuudessa hyvinkin onnistua tekemään.</p><p>Ehdotuksen mukaan oltaisiin kuitenkin luovuttamassa todella arkaluonteisia tietoa, joita mahdoolisesti toteutuvien sote-järjestelmien myötä kertyy yhä lisää ja niitä yhdistellään. Esimerkiksi sosiaalihuollon tiedot ovat yhdistettävissä.</p><p>Ainakaan tällaisia päätöksiä ei pitäis tehdä kiireellä tänä syksynä teettämättä kunnollisia arviointeja. Hallituskauden lähetessä loppuaan yhä usempaa lakimuutosta koitetaan viedä kiireellä läpi, mutta ainakaan tätä kauaskantoista päätöstä ei saisi tehdä vaillinnaisin tiedoin.</p><p>Kansalaisen ja luulen myös kansanedustajan on erittäin vaikea ymmärtää lakien vaikutuksia toisiinsa ja mitä niiden yhteisvaikutuksena mahdollistuu. Tätäkin toisiolakia sovellettaisiin yhdessä monien muiden lakien kanssa kuten valmisteilla olevien biopankkilain uudistuksen, genomilain sekä soten valinnanvapauslainsäädännön kanssa.</p><p>Nyt malttia tähän touhuun eikä kaikkea kertarysäyksellä ilman kunnon harkintaa ja keskustelua.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaiken sotehässäkän taustalla perustuslakivaliokunnassa on käsittelyssä ns toisiolaki, joka mahdollistaisi kerätyn kansalaisten terveystiedon luovuttamisen erilaisiin tarkoituksiin. Tietoviikon mukaan hallitus uskoo, että potilastiedot voisivat olla Suomelle melkoinen rahasampo, sillä dataa voitaisiin hyödyntää kaupallisten keksintöjen tekemisessä. Tämän povataan tuottavan tuhdin rahavirran yritysten kassoihin.

Tämä laki on edennyt monilta kansalaisilta pimennossa suurempien soteasioiden taustalla. Kuitenkin tässä on kyse todella suurista asioista ja merkittävästä päätöksestä, jota ollaan jälleen kerran ajamassa kiireellä ja puutteellisilla selvityksillä.

Keskustan sote-valiokunnan jäsenen mukaan tietojen hakkerointi ei ole mahdollista

Tietoviikko kertoo:

"Toisiolakia valmisteleva STM vakuuttaa, että tietojen vuotaminen on turha pelko."

”Tuleva tietoympäristö on sellainen, ettei hakkerointi ole enää mahdollista”, sanoo sote-valiokunnan jäsen, erikoislääkäri ja kansanedustaja Martti Talja (kesk).

Itse tietoturva-asioiden parissa työskennelleenä ja mm Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristö Katakrin tuntevana voin kyllä kohtuullisella rintaäänellä todeta, ettei nyt arvon kansanedustajan lausunnot oikein vakuuta. Samalla kannalla ovat useat tietoturva-asiantuntijat lausunnoissaan.

Kansanedustaja kertoo, että hakkerointi ei ole mahdollista - varsin absurdi lausunto. Varsinkin kun Seura kertoo STM:n todenneen, että tietoja voisi kuitenkin käsitellä etäyhteydellä.

Hallitus aikoo jättää tekemättä EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämän vaikutusten arvioinnin

Tampereen kaupungin tietosuojavastaava Ari Andreasson kertoo Seura-lehdelle, että toisiolaista pitäisi ehdottomasti tehdä EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämä vaikutusten arviointi, niin sanottu DPIA (data protection impact assessment). Siinä käytäisiin läpi, mitä seurauksia suomalaisille voisi pahimmillaan koitua. Kun riskit olisivat selvästi tiedossa ja ne olisi dokumentoitu, myös tietoturva osattaisiin mitoittaa oikein.

STM kertoo ettei varsinaista DPIA:ta ole tehty, vaikkakin riskejä on kartoitettu.

Tietosuojavaltuutetun mukaan EU-oikeuden ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan ihmisten sote-tietoja ei voi käyttää kaupalliseen toimintaan lupaa kysymättä, vaikka tiedot olisikin anonymisoitu. GDPR on jokin aika sitten tullut voimaan ja kuitenkin näin kriittisen tiedon osalta halutaan jo kiertää sen vaatimuksia ja olla tekemättä kattavia selvityksiä. Jälleen kerran kiireellä mennään välittämättä seurauksista.

Ei tämä näin voi mennä.

Tietosuojavaltuutettu Aarnio epäilee ymmärtävätkö kansanedustajat kokonaisuutta

Useat lait vaikuttavat toisiinsa ja tietosuojavaltuutettu Aarnio toteaakin Seura-lehdelle:

”Vieno kysymykseni kollegoille ministeriössä ja eduskunnassa kuuluu, että kuka pysyy enää perässä siitä, mitä tässä tapahtuu.”

Keskustelun vähäisyydestä päätellen kansalaisetkaan eivät tunnu oikein sisäistävän kuinka suuresta asiasta on kysymys. Esimerkkinä mainittakoon, että samaan aikaan käynnissä olevan biopankkilain uudistus yhdessä toisiolain kanssa mahdollistaa geenitiedon luovuttamisen.

Tähän asti potilastietoja on saanut käyttää vain potilaan hoitamiseen eli siihen tarkoitukseen, mihin tiedot on vastaanotolla kerätty. Potilaalta on tarvittu erillinen suostumus tietojen käyttämiseen esimerkiksi lääketieteelliseen tutkimukseen. Toisiolaki kuitenkin sallisi sote-tietojen luovuttamisen kaupalliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tarkoitus on varsin löyhästi määritelty ja sen ei pitäisi sellaisenaan mennä läpi.

Hyötyjä ja haittoja - molempia punnittava

Suomessa on kansalaisista kerätty poikkeuksellisen kattavat terveystiedot verrattuna moneen muuhun maahan ja se herättää kiinnostusta. Tästä tiedosta olisi hyötyä monelle taholle kuten lääkkeiden sekä hoitojen kehittämiseen. Tietoja on pääosin tarkoitus luovuttaa anonymisoituna, mutta erilaislla big datan analyysikeinoilla ja/tai tekoälyllä saatetaan yhdistelyä voida tulevaisuudessa hyvinkin onnistua tekemään.

Ehdotuksen mukaan oltaisiin kuitenkin luovuttamassa todella arkaluonteisia tietoa, joita mahdoolisesti toteutuvien sote-järjestelmien myötä kertyy yhä lisää ja niitä yhdistellään. Esimerkiksi sosiaalihuollon tiedot ovat yhdistettävissä.

Ainakaan tällaisia päätöksiä ei pitäis tehdä kiireellä tänä syksynä teettämättä kunnollisia arviointeja. Hallituskauden lähetessä loppuaan yhä usempaa lakimuutosta koitetaan viedä kiireellä läpi, mutta ainakaan tätä kauaskantoista päätöstä ei saisi tehdä vaillinnaisin tiedoin.

Kansalaisen ja luulen myös kansanedustajan on erittäin vaikea ymmärtää lakien vaikutuksia toisiinsa ja mitä niiden yhteisvaikutuksena mahdollistuu. Tätäkin toisiolakia sovellettaisiin yhdessä monien muiden lakien kanssa kuten valmisteilla olevien biopankkilain uudistuksen, genomilain sekä soten valinnanvapauslainsäädännön kanssa.

Nyt malttia tähän touhuun eikä kaikkea kertarysäyksellä ilman kunnon harkintaa ja keskustelua.

 

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259841-hallitus-haluaa-myyda-kansalaisten-terveystietoja#comments Juha Sipilän hallitus Maakunta- ja soteuudistus Terveystieto Tietoturva Wed, 22 Aug 2018 08:35:14 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259841-hallitus-haluaa-myyda-kansalaisten-terveystietoja
Tämä soteuudistus todennäköisesti kaatuu. Minkälainen on seuraava? http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava <p>Kesäkuun viimeisellä viikolla <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005733104.html">hallituspuolueet myöntyivät soteuudistuksen lykkääntymiseen</a>. Periaatteessa on vielä mahdollista, että maakuntavaalit järjestettäisiin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019. Venetsian komission suositus on, että vaalilait hyväksyttäisiin vähintään puoli vuotta ennen vaalien järjestämistä. Tätä suositusta voi noudattaa, mikäli soteuudistus valmistuu lokakuussa 2018. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, sotevaliokunta nimittäin palaa asian käsittelyyn vasta elo-syyskuun vaihteessa.</p><p>Venetsian komission suositus on tietysti vain suositus. Tätä isompi ongelma hallitukselle on sen todella kapea enemmistö eduskunnassa. Koska Elina Lepomäki ja Paavo Väyrynen ovat sanoneet äänestävänsä uudistusta vastaan, hallituspuolueilla on vain 102 ääntä vastustajien 96 ääntä vastaan. Kolme ei-ääntä lisää riittää kaatamaan uudistuksen, koska puhemies ei äänestä. Esimerkiksi Helsingissä kokoomus vastustaa nykymuotoista soteuudistusta. Helsinkiläisiä kokoomusedustajia on kuusi, eli puolet näistä riittäisi. Mikäli soteuudistus ei kaadu perustuslakiin tai muihin lakiteknisiin ongelmiin, se voi hyvinkin kaatua poliittisiin ongelmiin.</p><p>Tällöin uudistusta pääsee yrittämään seuraava hallitus. Se tulee lähes varmasti olemaan enemmistöhallitus, mutta Suomessa ei ole koskaan ollut enemmistöhallitusta jossa ei olisi ollut mukana joko keskusta (tai sen edeltäjäpuolue maalaisliitto) tai kokoomus. Moni vasemmistolainen ja vihreä tuntuu toivovan hallituspohjaksi vasemmistoliberaalia koalitiota (SDP+Vihr+Vas+RKP), mutta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287615">heinäkuun alussa</a><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10287615">&nbsp;näidenpuolueiden kannatus oli yhteensä 46.1%</a>, siinä missä muiden eduskuntapuolueiden kannatus oli yhteensä 51.3%. En usko vasemmistoliberaalien saavan 101 paikkaa, ja vaikka tämä häviävän pieni mahdollisuus toteutuisi, niin eiköhän hallitukselle haluta vähintään 110-120 paikkaa. Eli vaikka demarit olisivat suurin puolue ja vihreät, vasemmisto ja RKP lähtisivät hallitukseen, tulee hallituksessa olemaan myös kokoomus tai kepu.</p><p>SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pääsevät siis valitsemaan, haluavatko nykymallisesta sotesta sen kokoomuslaiset elementit (eli &rdquo;valinnanvapauden&rdquo;), vai kepulaiset elementit (enemmän maakuntia, esim. 18).</p><p>Kepu tulee häviämään vaaleissa enemmän kuin kokoomus, ja siksi sillä voi olla haluja lähteä oppositioon nostamaan kannatustaan. Mutta mikäli kepulle luvataan 18 maakuntaa, se saadaan kyllä houkuteltua myös hallitukseen. Lisäksi kepun ottaminen hallitukseen on käytännössä ainoa mahdollisuus välttää kokoomuksen kovaotteisesti ajama valinnanvapausmalli.</p><p>Eli vaikka oppositio nyt haukkuu sekä maakuntien suurta määrää että valinnanvapausmallia, todennäköisesti jompi kumpi tullaan hyväksymään. Kumpi näistä olisi pienempi paha?</p><p>Onko suuri maakuntien määrä vain kepun salajuoni?</p><p>Minulle 18 maakuntaa ei ole liikaa. Toki säästöjä tulee sitä vähemmän mitä enemmän maakuntia, mutta pieninkin maakunta (Keski-Pohjanmaa, asukasluku 68000) on lähes 100 kertaa suurempi kuin pienin Manner-Suomen kunta (Luhanka, asukasluku 723). Jos tähän asti Luhanka on kyennyt järjestämään sotepalvelut, uskon että Keski-Pohjanmaa pystyy samaan.</p><p>Mielestäni maakuntien on hyvä olla järkeviä kokonaisuuksia alueellisten keskusten ympärillä, eikä pelkästään geometriaan ja väkilukuun perustuvia mielivaltaisesti piirrettyjä alueita. Valmiiksi olemassaoleva alueellinen identiteetti lisää kiinnostusta maakunnan asioihin vaikuttamiseen, ja yksiselitteinen keskuspaikka vähentää intressiristiriitoja. Suurempi maakuntien määrä tarkoittaa enemmän demokratiaa, ja pelkästään rahassa mitattuna demokratia on lähes aina kalliimpaa kuin sanelu keskuksista päin.</p><p>Erityisesti vihreät tuttuni facebookissa tuntuvat pitävän suurta maakuntien määrää jonkinlaisena kepun salajuonena, jolla kepu pääsee sanelemaan maakuntien keskuskaupunkeja. Mutta jos verrataan viime eduskuntavaalien tuloksia maakuntakeskuksissa niiden keskuspaikkojen tuloksiin, huomataan että kepu hallitsee jo nyt lähes kaikkia maakuntakeskuksia joiden maakunnat tulevat todennäköisesti olemaan kepulaisia, esimerkiksi Joensuuta, Rovaniemeä, Oulua, Sotkamoa, Kuopiota ja Seinäjokea. Kepu ei ole vain maaseudun puolue, se on myös pienten maakuntakeskusten puolue. Tässä suhteessa maakuntauudistus hyödyttäisi kepua lähinnä vain Keski-Suomessa ja mahdollisesti Kaakkois-Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pelko &rdquo;kepun kasvavasta vallasta&rdquo; on täysin yliampuvaa. Eduskuntavaaleissa keskusta sai Helsingissä ja Uudellamaalla jaossa olleista yhteensä 57 paikasta vaivaiset 5 eikä tämä luku seuraavissa vaaleissa ainakaan nouse.</p><p>Jotkut vihreät myös pelkäävät, että maakuntauudistus kasvattaa &rdquo;autopuolueen&rdquo;, eli kehyskunnissa asuvien vaikutusvaltaa kaavoituksessa. Minusta on kuitenkin reilua, että kaupunkien kaavoitukseen pääsevät osallistumaan myös ne, jotka käyvät niissä töissä ja tekevät niissä suuren osan ostoksistaan. Kasvihuonepääntöjen vähentämisen eteen myös kehyskuntiin on tarpeen saada &rdquo;lisää kaupunkia&rdquo;, eli tiiviimpää kaavoittamista. Kaavoitusvallan siirtäminen maakunnille tekee tästä entistä mahdollisempaa. En usko että &rdquo;autopuolue&rdquo; on pidemmällä aikavälillä maakuntauudistuksen voittaja, päinvastoin.</p><p>Mitä taas valinnanvapausmalliin tulee, voi hyvinkin olla olemassa sellainen valinnanvapausmalli joka ei johda menojen räjähtämiseen ja miljardien päätymiseen veroparatiiseihin. Kokoomuksen kanssa sellaista mallia ei kuitenkaan keksitä.</p><p>Toukokuussa <a href="https://twitter.com/Arautiainen/status/999335368444071936">kyselin twitter-seuraajiltani</a> että miten käy, useampi näki tulevaisuudessa ennemminkin paljon maakuntia kuin kokoomuksen käsityksen &rdquo;valinnanvapaudesta&rdquo;. Tämä on varmaankin toiveajattelua. Sekä demareille että vihreille kokoomus on yleensä ollut mieluisampi hallituskumppani kuin kepu, ovathan kaikki kolme kaupunkilaisten puolueita.</p><p>Siispä veikkaukseni on, että maakuntien määrää karsitaan, mutta demarien ja vihreiden palopuheet nykyisen valinnanvapausmallin turmiollisuudesta unohtuvat seuraavalla hallituskaudella, ja se hyväksytään pienin korjauksin.</p><p>Kumman sinä ottaisit jos olisi pakko valita, kokoomuksen valinnanvapausmallin vai kepun 18 maakuntaa?</p><p>Antti Rautiainen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesäkuun viimeisellä viikolla hallituspuolueet myöntyivät soteuudistuksen lykkääntymiseen. Periaatteessa on vielä mahdollista, että maakuntavaalit järjestettäisiin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019. Venetsian komission suositus on, että vaalilait hyväksyttäisiin vähintään puoli vuotta ennen vaalien järjestämistä. Tätä suositusta voi noudattaa, mikäli soteuudistus valmistuu lokakuussa 2018. Vaikuttaa epätodennäköiseltä, sotevaliokunta nimittäin palaa asian käsittelyyn vasta elo-syyskuun vaihteessa.

Venetsian komission suositus on tietysti vain suositus. Tätä isompi ongelma hallitukselle on sen todella kapea enemmistö eduskunnassa. Koska Elina Lepomäki ja Paavo Väyrynen ovat sanoneet äänestävänsä uudistusta vastaan, hallituspuolueilla on vain 102 ääntä vastustajien 96 ääntä vastaan. Kolme ei-ääntä lisää riittää kaatamaan uudistuksen, koska puhemies ei äänestä. Esimerkiksi Helsingissä kokoomus vastustaa nykymuotoista soteuudistusta. Helsinkiläisiä kokoomusedustajia on kuusi, eli puolet näistä riittäisi. Mikäli soteuudistus ei kaadu perustuslakiin tai muihin lakiteknisiin ongelmiin, se voi hyvinkin kaatua poliittisiin ongelmiin.

Tällöin uudistusta pääsee yrittämään seuraava hallitus. Se tulee lähes varmasti olemaan enemmistöhallitus, mutta Suomessa ei ole koskaan ollut enemmistöhallitusta jossa ei olisi ollut mukana joko keskusta (tai sen edeltäjäpuolue maalaisliitto) tai kokoomus. Moni vasemmistolainen ja vihreä tuntuu toivovan hallituspohjaksi vasemmistoliberaalia koalitiota (SDP+Vihr+Vas+RKP), mutta heinäkuun alussa näidenpuolueiden kannatus oli yhteensä 46.1%, siinä missä muiden eduskuntapuolueiden kannatus oli yhteensä 51.3%. En usko vasemmistoliberaalien saavan 101 paikkaa, ja vaikka tämä häviävän pieni mahdollisuus toteutuisi, niin eiköhän hallitukselle haluta vähintään 110-120 paikkaa. Eli vaikka demarit olisivat suurin puolue ja vihreät, vasemmisto ja RKP lähtisivät hallitukseen, tulee hallituksessa olemaan myös kokoomus tai kepu.

SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pääsevät siis valitsemaan, haluavatko nykymallisesta sotesta sen kokoomuslaiset elementit (eli ”valinnanvapauden”), vai kepulaiset elementit (enemmän maakuntia, esim. 18).

Kepu tulee häviämään vaaleissa enemmän kuin kokoomus, ja siksi sillä voi olla haluja lähteä oppositioon nostamaan kannatustaan. Mutta mikäli kepulle luvataan 18 maakuntaa, se saadaan kyllä houkuteltua myös hallitukseen. Lisäksi kepun ottaminen hallitukseen on käytännössä ainoa mahdollisuus välttää kokoomuksen kovaotteisesti ajama valinnanvapausmalli.

Eli vaikka oppositio nyt haukkuu sekä maakuntien suurta määrää että valinnanvapausmallia, todennäköisesti jompi kumpi tullaan hyväksymään. Kumpi näistä olisi pienempi paha?

Onko suuri maakuntien määrä vain kepun salajuoni?

Minulle 18 maakuntaa ei ole liikaa. Toki säästöjä tulee sitä vähemmän mitä enemmän maakuntia, mutta pieninkin maakunta (Keski-Pohjanmaa, asukasluku 68000) on lähes 100 kertaa suurempi kuin pienin Manner-Suomen kunta (Luhanka, asukasluku 723). Jos tähän asti Luhanka on kyennyt järjestämään sotepalvelut, uskon että Keski-Pohjanmaa pystyy samaan.

Mielestäni maakuntien on hyvä olla järkeviä kokonaisuuksia alueellisten keskusten ympärillä, eikä pelkästään geometriaan ja väkilukuun perustuvia mielivaltaisesti piirrettyjä alueita. Valmiiksi olemassaoleva alueellinen identiteetti lisää kiinnostusta maakunnan asioihin vaikuttamiseen, ja yksiselitteinen keskuspaikka vähentää intressiristiriitoja. Suurempi maakuntien määrä tarkoittaa enemmän demokratiaa, ja pelkästään rahassa mitattuna demokratia on lähes aina kalliimpaa kuin sanelu keskuksista päin.

Erityisesti vihreät tuttuni facebookissa tuntuvat pitävän suurta maakuntien määrää jonkinlaisena kepun salajuonena, jolla kepu pääsee sanelemaan maakuntien keskuskaupunkeja. Mutta jos verrataan viime eduskuntavaalien tuloksia maakuntakeskuksissa niiden keskuspaikkojen tuloksiin, huomataan että kepu hallitsee jo nyt lähes kaikkia maakuntakeskuksia joiden maakunnat tulevat todennäköisesti olemaan kepulaisia, esimerkiksi Joensuuta, Rovaniemeä, Oulua, Sotkamoa, Kuopiota ja Seinäjokea. Kepu ei ole vain maaseudun puolue, se on myös pienten maakuntakeskusten puolue. Tässä suhteessa maakuntauudistus hyödyttäisi kepua lähinnä vain Keski-Suomessa ja mahdollisesti Kaakkois-Suomessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla pelko ”kepun kasvavasta vallasta” on täysin yliampuvaa. Eduskuntavaaleissa keskusta sai Helsingissä ja Uudellamaalla jaossa olleista yhteensä 57 paikasta vaivaiset 5 eikä tämä luku seuraavissa vaaleissa ainakaan nouse.

Jotkut vihreät myös pelkäävät, että maakuntauudistus kasvattaa ”autopuolueen”, eli kehyskunnissa asuvien vaikutusvaltaa kaavoituksessa. Minusta on kuitenkin reilua, että kaupunkien kaavoitukseen pääsevät osallistumaan myös ne, jotka käyvät niissä töissä ja tekevät niissä suuren osan ostoksistaan. Kasvihuonepääntöjen vähentämisen eteen myös kehyskuntiin on tarpeen saada ”lisää kaupunkia”, eli tiiviimpää kaavoittamista. Kaavoitusvallan siirtäminen maakunnille tekee tästä entistä mahdollisempaa. En usko että ”autopuolue” on pidemmällä aikavälillä maakuntauudistuksen voittaja, päinvastoin.

Mitä taas valinnanvapausmalliin tulee, voi hyvinkin olla olemassa sellainen valinnanvapausmalli joka ei johda menojen räjähtämiseen ja miljardien päätymiseen veroparatiiseihin. Kokoomuksen kanssa sellaista mallia ei kuitenkaan keksitä.

Toukokuussa kyselin twitter-seuraajiltani että miten käy, useampi näki tulevaisuudessa ennemminkin paljon maakuntia kuin kokoomuksen käsityksen ”valinnanvapaudesta”. Tämä on varmaankin toiveajattelua. Sekä demareille että vihreille kokoomus on yleensä ollut mieluisampi hallituskumppani kuin kepu, ovathan kaikki kolme kaupunkilaisten puolueita.

Siispä veikkaukseni on, että maakuntien määrää karsitaan, mutta demarien ja vihreiden palopuheet nykyisen valinnanvapausmallin turmiollisuudesta unohtuvat seuraavalla hallituskaudella, ja se hyväksytään pienin korjauksin.

Kumman sinä ottaisit jos olisi pakko valita, kokoomuksen valinnanvapausmallin vai kepun 18 maakuntaa?

Antti Rautiainen

 

 

 

]]>
16 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava#comments Kotimaa Keskusta Maakunta- ja soteuudistus Maakuntauudistus Sote-uudistus Valinnanvapaus Sat, 21 Jul 2018 09:58:48 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258491-tama-soteuudistus-todennakoisesti-kaatuu-minkalainen-on-seuraava
Yksilön harkintakykyä ja valinnanvapautta kunnioitettava http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258387-yksilon-harkintakykya-ja-valinnanvapautta-kunnioitettava <p>Eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja hallituskauden keskeisimmästä uudistuksesta päättäminen on vielä pahasti kesken. On hyvä, että valtavan suuresta uudistuksesta käydään perinpohjaista keskustelua, punniten hyviä ja huonoja puolia tarkoin. Uudistusta tulisi muokata siten, että se huomioi paremmin kaupunkiseutujen näkökulman &ndash; maakuntahallinnon luomisen tarvetta voidaan perustellusti pitää kyseenalaisena. Olennaisia muutostarpeita on todettu kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymässä lausunnossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansallisen tason keskustelussa on erityisesti oppositiopuolueiden riveistä esitetty paljon nimenomaan valinnanvapauteen liittyvää kritiikkiä. Kaikkia asioita tulee voida kritisoida rakentavasti, ja valinnanvapauden käytännön toteuttaminen tulee hoitaa hyvin. Täysin käsittämätöntä sen sijaan on valinnanvapauden kritisoiminen yleisen tason periaatteena. Tällainen kritiikki tuo ilmi ylimielisen ja elitistisen uskomuksen siitä, että hallinto osaisi tehdä kansalaisten puolesta parempia valintoja kuin kansalaiset itse. Käsittääkseni poliitikoiden tulee nauttia kansalaisten luottamusta. Valinnanvapauden vastustajat sen sijaan katsovat, että kansalaisten tulisi nauttia poliitikkojen luottamusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteiskunnan tehtävänä on määrittää kaikille palveluntuottajille yhteiset pelisäännöt sekä valvoa niiden noudattamista. Kun nämä tehtävät on täytetty, kansalaiset osaavat itse valita parhaan tuottajan. Näin markkinoille jäävät vain sellaiset tuottajat, joihin kansalaiset ovat tyytyväisiä. Jaloilla äänestämisessä kansanvalta toteutuu konkreettisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Joidenkin vasemmistopoliitikkojen käyttämä käsite &rdquo;markkinamalli&rdquo; on melko harhaanjohtava. Eivät markkinat ole mikään mystinen voima tai ulkopuolinen itsekäs toimija, vaan kaikkien sote-palveluiden käyttäjien ja tuottajien muodostama kokonaisuus. Valinnanvapauden vastustaminen tarkoittaa siis epäluottamusta kansalaisten harkintakykyä kohtaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja hallituskauden keskeisimmästä uudistuksesta päättäminen on vielä pahasti kesken. On hyvä, että valtavan suuresta uudistuksesta käydään perinpohjaista keskustelua, punniten hyviä ja huonoja puolia tarkoin. Uudistusta tulisi muokata siten, että se huomioi paremmin kaupunkiseutujen näkökulman – maakuntahallinnon luomisen tarvetta voidaan perustellusti pitää kyseenalaisena. Olennaisia muutostarpeita on todettu kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymässä lausunnossa.

 

Kansallisen tason keskustelussa on erityisesti oppositiopuolueiden riveistä esitetty paljon nimenomaan valinnanvapauteen liittyvää kritiikkiä. Kaikkia asioita tulee voida kritisoida rakentavasti, ja valinnanvapauden käytännön toteuttaminen tulee hoitaa hyvin. Täysin käsittämätöntä sen sijaan on valinnanvapauden kritisoiminen yleisen tason periaatteena. Tällainen kritiikki tuo ilmi ylimielisen ja elitistisen uskomuksen siitä, että hallinto osaisi tehdä kansalaisten puolesta parempia valintoja kuin kansalaiset itse. Käsittääkseni poliitikoiden tulee nauttia kansalaisten luottamusta. Valinnanvapauden vastustajat sen sijaan katsovat, että kansalaisten tulisi nauttia poliitikkojen luottamusta.

 

Yhteiskunnan tehtävänä on määrittää kaikille palveluntuottajille yhteiset pelisäännöt sekä valvoa niiden noudattamista. Kun nämä tehtävät on täytetty, kansalaiset osaavat itse valita parhaan tuottajan. Näin markkinoille jäävät vain sellaiset tuottajat, joihin kansalaiset ovat tyytyväisiä. Jaloilla äänestämisessä kansanvalta toteutuu konkreettisesti.

 

Joidenkin vasemmistopoliitikkojen käyttämä käsite ”markkinamalli” on melko harhaanjohtava. Eivät markkinat ole mikään mystinen voima tai ulkopuolinen itsekäs toimija, vaan kaikkien sote-palveluiden käyttäjien ja tuottajien muodostama kokonaisuus. Valinnanvapauden vastustaminen tarkoittaa siis epäluottamusta kansalaisten harkintakykyä kohtaan.

]]>
0 http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258387-yksilon-harkintakykya-ja-valinnanvapautta-kunnioitettava#comments Maakunta- ja soteuudistus Sote-valinnanvapaus Thu, 19 Jul 2018 06:25:48 +0000 Petri Rajala http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258387-yksilon-harkintakykya-ja-valinnanvapautta-kunnioitettava
Julkinen terveydenhoito Suomessa maailman parhainta http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257665-julkinen-terveydenhoito-suomessa-maailman-parhainta <p><strong>Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on saatavuuden ja laadun osalta maailman parasta. (MTV uutiset 26.6.2018) </strong></p><p>&ndash; Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella ja sitä on mittareidemme perusteella kehitetty viime vuosina tehokkaimmin, Husin toimitusjohtaja <strong>Aki Lindén</strong> kertoo.</p><p>Husin mukaan kärjessä olevien maiden välillä ei ole tilastollisesti suurta eroa, mutta Suomen terveydenhuolto on viime vuosina parantanut tuloksiaan kärkimaista eniten.</p><p>Aika erikoista.&nbsp; Suomessa on noin 10 vuotta yritetty uudistaa terveydenhuoltoamme siinä onnistumatta. Meille kaikille on väkisinkin syntynyt käsitys, että terveydenhoitomme tila, niin kustannuksien kuin hoitotuloksienkin mukaan, poikkeaa täysin muitten maitten vastaavista luvuista ja jälkeenjäämisemme vaatii kiireellisiä uudistuksia. Sitten ilmeneekin, että kaikesta sählingistä huolimatta olemme parantaneet tuloksiamme kaikista eniten.</p><p>Olemmeko uudistuskiihkossamme astumassa sydestä saveen? Onko olemassa todellista tarvetta koko uudistukselle? Miksi muuttaa maailman parasta terveydenhuoltoa ja astua tuntemattomaan? Jo nyt on saatu maanlaajuisesti aikaan suurta tuhoa lakkauttamalla sairaaloita ja aiheuttamalla kaikille alan toimijoille valtavaa epävarmuutta. Ehkä seuraavassa tutkimuksessa olemme pudonneet kymmeniä sijoja pelkästään omien hätiköityjen toimien ansiosta.</p><p>Herää kysymys: Miksi meidän on riskialttiisti pakko pyrkiä uudistamaan maailman parhainta terveydenhuoltoa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on saatavuuden ja laadun osalta maailman parasta. (MTV uutiset 26.6.2018)

– Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella ja sitä on mittareidemme perusteella kehitetty viime vuosina tehokkaimmin, Husin toimitusjohtaja Aki Lindén kertoo.

Husin mukaan kärjessä olevien maiden välillä ei ole tilastollisesti suurta eroa, mutta Suomen terveydenhuolto on viime vuosina parantanut tuloksiaan kärkimaista eniten.

Aika erikoista.  Suomessa on noin 10 vuotta yritetty uudistaa terveydenhuoltoamme siinä onnistumatta. Meille kaikille on väkisinkin syntynyt käsitys, että terveydenhoitomme tila, niin kustannuksien kuin hoitotuloksienkin mukaan, poikkeaa täysin muitten maitten vastaavista luvuista ja jälkeenjäämisemme vaatii kiireellisiä uudistuksia. Sitten ilmeneekin, että kaikesta sählingistä huolimatta olemme parantaneet tuloksiamme kaikista eniten.

Olemmeko uudistuskiihkossamme astumassa sydestä saveen? Onko olemassa todellista tarvetta koko uudistukselle? Miksi muuttaa maailman parasta terveydenhuoltoa ja astua tuntemattomaan? Jo nyt on saatu maanlaajuisesti aikaan suurta tuhoa lakkauttamalla sairaaloita ja aiheuttamalla kaikille alan toimijoille valtavaa epävarmuutta. Ehkä seuraavassa tutkimuksessa olemme pudonneet kymmeniä sijoja pelkästään omien hätiköityjen toimien ansiosta.

Herää kysymys: Miksi meidän on riskialttiisti pakko pyrkiä uudistamaan maailman parhainta terveydenhuoltoa?

]]>
16 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257665-julkinen-terveydenhoito-suomessa-maailman-parhainta#comments Maakunta- ja soteuudistus Sat, 30 Jun 2018 15:39:07 +0000 Veikko Kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257665-julkinen-terveydenhoito-suomessa-maailman-parhainta
Sanattomaksi vetää vai vetääkö http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257531-sanattomaksi-vetaa-vai-vetaako <p>&nbsp;</p><p>Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa älä sano sitä.</p><p>Ahistaa. &nbsp;</p><p>Kirjoittaminen on terapiaa. &nbsp;</p><p>Aktiivimalli. Aktivimalli2. Taksiuudistus. Sote. Hallintohimmelit. Byrokratia. &nbsp;Muovijäte merissä. Lähiluonnon tuhoaminen rakentamalla. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Elämän tarkoitus, onko sitä. &nbsp;&nbsp;</p><p>Löysin nyt tarkoitukseni ainakin hetkeksi, vien vesiastioita lähialueelle linnuille ja oraville. Luonto on rutikuiva eikä sateista ole tietoakaan.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <em>Jos voisin estää yhtä sydäntä särkymästä<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; En elä turhaan<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;Jos helpotan yhden ihmiselämän tuskaa<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;tai lievitän yhtä kipua<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;tai autan pyörtyneen punarinnan<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;takaisin pesäänsä<br />&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;En elä turhaan.</em></p><p><em>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; -Emily Dickinson-</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pötkiikö tällä pitkälle.</p><p>Ehdokkuus 2019 eduskuntavaaleissa sdp Uusimaa riveissä olisi se mun juttu, mutta se on korkeamman tahon päätettävissä enkä nyt tarkoita Luojaa. Pitkäaikaistyöttömyyden kokemusasiantuntija ehdolle, ei huono idea, eihän.</p><p>&nbsp;</p><p>Tammikuussa olin A-studiossa puhumassa aktiivimallista ja ohjelman voi vielä katsoa <a href="https://areena.yle.fi/1-4341924"><u>https://areena.yle.fi/1-4341924</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Toukokuussa minulle soitti Me Naiset lehden toimittaja aktiivimalliin liittyen. Aktiivimalli ei koske juuri nyt minua mutta toimittaja kiinnostui tilanteestani ja syntyikin tämä juttu, jossa tarkoitus oli pohtia työllistymisen vaikeutta oikeusprosessin jälkeen, historiallista oikeudenkäyntiä lainsäätäjää vastaan työsopimuslain rikkomisesta, nykyisten eduskunta avustajien parempaa työsuhdeturvaa tapaukseni johdosta ja raskaan pitkän prosessin vaikutusta minuun.</p><p>&nbsp;<a href="https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/tiinalla-oli-tyotoveruutta-laheisempi-suhde-varattuun"><u>https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/tiinalla-oli-tyotoveruutta-laheisempi-suhde-varattuun</u></a></p><p>Jos olisin selvännäkijä, olisin tiennyt, ettei juttu menekään ihan niin kuin oli tarkoitus. Otsikointia myöten juttu lähtee eri linjoille kuin ajatus oli. No näillä mennään.&nbsp; Jatkojuttua näyttää joku kommentoijista kaipaavan ja ehkä sellainen tosiaan olisi paikallaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos pitäisi kuvailla tunnelmia vuosilta 2010-2011 niin : &nbsp;</p><p><em>&quot;Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi.&quot; &ndash; Tove Jansson-</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tunnelmat 2012-2014 jäljiltä:</p><p><em>&quot;Pelokas kauhistuu ennen vaaraa, pelkuri vaaran hetkellä, rohkea vaaran mentyä ohi.&quot; -Jean Paul Richter-</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&quot;Ole vaiti tai lausu jotakin, mikä on vaitioloa parempi.&quot;-Pythagoras-</p><p>&nbsp;</p><p>Tulipahan sanottua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa älä sano sitä.

Ahistaa.  

Kirjoittaminen on terapiaa.  

Aktiivimalli. Aktivimalli2. Taksiuudistus. Sote. Hallintohimmelit. Byrokratia.  Muovijäte merissä. Lähiluonnon tuhoaminen rakentamalla.    

Elämän tarkoitus, onko sitä.   

Löysin nyt tarkoitukseni ainakin hetkeksi, vien vesiastioita lähialueelle linnuille ja oraville. Luonto on rutikuiva eikä sateista ole tietoakaan.
 

                          Jos voisin estää yhtä sydäntä särkymästä
                         En elä turhaan
                        Jos helpotan yhden ihmiselämän tuskaa
                        tai lievitän yhtä kipua
                       tai autan pyörtyneen punarinnan
                      takaisin pesäänsä
                     En elä turhaan.

                    -Emily Dickinson-

 

 

Pötkiikö tällä pitkälle.

Ehdokkuus 2019 eduskuntavaaleissa sdp Uusimaa riveissä olisi se mun juttu, mutta se on korkeamman tahon päätettävissä enkä nyt tarkoita Luojaa. Pitkäaikaistyöttömyyden kokemusasiantuntija ehdolle, ei huono idea, eihän.

 

Tammikuussa olin A-studiossa puhumassa aktiivimallista ja ohjelman voi vielä katsoa https://areena.yle.fi/1-4341924

 

Toukokuussa minulle soitti Me Naiset lehden toimittaja aktiivimalliin liittyen. Aktiivimalli ei koske juuri nyt minua mutta toimittaja kiinnostui tilanteestani ja syntyikin tämä juttu, jossa tarkoitus oli pohtia työllistymisen vaikeutta oikeusprosessin jälkeen, historiallista oikeudenkäyntiä lainsäätäjää vastaan työsopimuslain rikkomisesta, nykyisten eduskunta avustajien parempaa työsuhdeturvaa tapaukseni johdosta ja raskaan pitkän prosessin vaikutusta minuun.

 https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/tiinalla-oli-tyotoveruutta-laheisempi-suhde-varattuun

Jos olisin selvännäkijä, olisin tiennyt, ettei juttu menekään ihan niin kuin oli tarkoitus. Otsikointia myöten juttu lähtee eri linjoille kuin ajatus oli. No näillä mennään.  Jatkojuttua näyttää joku kommentoijista kaipaavan ja ehkä sellainen tosiaan olisi paikallaan.

 

Jos pitäisi kuvailla tunnelmia vuosilta 2010-2011 niin :  

"Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi." – Tove Jansson-

 

Tunnelmat 2012-2014 jäljiltä:

"Pelokas kauhistuu ennen vaaraa, pelkuri vaaran hetkellä, rohkea vaaran mentyä ohi." -Jean Paul Richter-

 

 "Ole vaiti tai lausu jotakin, mikä on vaitioloa parempi."-Pythagoras-

 

Tulipahan sanottua.

]]>
0 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257531-sanattomaksi-vetaa-vai-vetaako#comments Aktiivimalli Eduskuntavaali 2019 Elämän tarkoitus Maakunta- ja soteuudistus Taksiliikenteen vapauttaminen Thu, 28 Jun 2018 07:37:52 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257531-sanattomaksi-vetaa-vai-vetaako
Helsingin kassassa piilee erilainen soteriski http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257291-helsingin-kassassa-piilee-erilainen-soteriski <p>Helsingin rahakirstut ovat ääriään myöten täynnä (käsittääkseni 1,3 miljardin kassa) - tämä johtuu siitä, että kaupunki on etupainotteisesti valmistautunut siihen, että sen <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005611568.html">sote-kiinteistöt mahdollisesti pakkosiirretään tulevan Uusimaan maakunnan harteille</a>&nbsp;(HS 21.3.2018), jolloin se tarvitsee ns. leveämmät hartiat välttääkseen lainakorkojensa nousun.</p><p>Tämä on järkevää ja vastuullista taloudenpitoa, mutta se synnyttää myös oman riskinsä: Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, kiinteistöt jäävät Helsingille, kuten myös edellämainittu 1,3 miljardin kassa.</p><p>Tässä vaiheessa Helsingin kaupunginvaltuustolle saattaa syntyä kiusaus keksiä tuolle rahalle mitä mielikuvituksellisimpia käyttökohteita. Itse peräänkuulutan vastuullisen taloudenpidon jatkamista - joko raha pitää investoida tuottaviin kohteisiin, kuten esimerkiksi kunnalliseen markkinavuokraiseen asuntorakentamiseen, tai sillä maksetaan lainoja pois. Missään tapauksessa kassaa ei pidä kuluttaa lyhytnäköisesti erilaisten eturyhmien tarpeiden täyttämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei koe että poliitikkojen olemassaolon tarkoitus on kuluttaa rahaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin rahakirstut ovat ääriään myöten täynnä (käsittääkseni 1,3 miljardin kassa) - tämä johtuu siitä, että kaupunki on etupainotteisesti valmistautunut siihen, että sen sote-kiinteistöt mahdollisesti pakkosiirretään tulevan Uusimaan maakunnan harteille (HS 21.3.2018), jolloin se tarvitsee ns. leveämmät hartiat välttääkseen lainakorkojensa nousun.

Tämä on järkevää ja vastuullista taloudenpitoa, mutta se synnyttää myös oman riskinsä: Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, kiinteistöt jäävät Helsingille, kuten myös edellämainittu 1,3 miljardin kassa.

Tässä vaiheessa Helsingin kaupunginvaltuustolle saattaa syntyä kiusaus keksiä tuolle rahalle mitä mielikuvituksellisimpia käyttökohteita. Itse peräänkuulutan vastuullisen taloudenpidon jatkamista - joko raha pitää investoida tuottaviin kohteisiin, kuten esimerkiksi kunnalliseen markkinavuokraiseen asuntorakentamiseen, tai sillä maksetaan lainoja pois. Missään tapauksessa kassaa ei pidä kuluttaa lyhytnäköisesti erilaisten eturyhmien tarpeiden täyttämiseksi.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka ei koe että poliitikkojen olemassaolon tarkoitus on kuluttaa rahaa.

]]>
5 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257291-helsingin-kassassa-piilee-erilainen-soteriski#comments Helsinki Maakunta- ja soteuudistus Fri, 22 Jun 2018 14:15:57 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257291-helsingin-kassassa-piilee-erilainen-soteriski
Kansalaispuolueen Väyrynen liittynee eduskunnassa sotekapinallisten rintamaan. http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256783-vayrynen-liittynee-sotekapinallisten-rintamaan <p>Hallituksen ja sote-uudistuksen kannatus eduskunnassa supistunee jälleen yhdellä, kun kansalaispuolueeseen nykyisin kuuluva Paavo Väyrynen ottaa eduskuntapaikan keskustalaiselta kansanedustajalta.&nbsp;</p><p>Se ei tiedä hyvää sote-uudistukselle, eli se siis tietää hyvää, kun sote uudistus entistä todennäköisemmin ei nyt mene läpi.</p><p>Maakuntauudistusta Paavo sen sijaan kannattaa, pitkin hampain, mutta kannattaa kuitenkin. Se ei tietenkään ole hyvä asia, sillä eihän Suomeen toki mitään maakuntabyrokratiaa ollenkaan tarvita entisten byrokratioiden lisäksi.</p><p>Kunnat hoitakoot hommansa kuten tähänkin asti ja kun sukupolvet vaihtuvat ja kotiseutuhenki sen mukana väljähtyy, niin kunnat päätyvät varmasti entistä useammin järkeviin kuntaliitoksiin vapaaehtoista tietä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen ja sote-uudistuksen kannatus eduskunnassa supistunee jälleen yhdellä, kun kansalaispuolueeseen nykyisin kuuluva Paavo Väyrynen ottaa eduskuntapaikan keskustalaiselta kansanedustajalta. 

Se ei tiedä hyvää sote-uudistukselle, eli se siis tietää hyvää, kun sote uudistus entistä todennäköisemmin ei nyt mene läpi.

Maakuntauudistusta Paavo sen sijaan kannattaa, pitkin hampain, mutta kannattaa kuitenkin. Se ei tietenkään ole hyvä asia, sillä eihän Suomeen toki mitään maakuntabyrokratiaa ollenkaan tarvita entisten byrokratioiden lisäksi.

Kunnat hoitakoot hommansa kuten tähänkin asti ja kun sukupolvet vaihtuvat ja kotiseutuhenki sen mukana väljähtyy, niin kunnat päätyvät varmasti entistä useammin järkeviin kuntaliitoksiin vapaaehtoista tietä.

 

 

]]>
0 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256783-vayrynen-liittynee-sotekapinallisten-rintamaan#comments Maakunta- ja soteuudistus Paavo Väyrnen Tue, 12 Jun 2018 14:57:23 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256783-vayrynen-liittynee-sotekapinallisten-rintamaan
Sote hajottaa Kokoomuksen ja hallituksen?* http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256495-sote-hajottaa-kokoomuksen-ja-hallituksen <p>Olisiko jo kolmas - neljäs hallitus joka purkaa kansalaistemme sosiaali- ja terveyspajukkoa &ndash; useamman luukun filosofiaa, joka työllistää mukavasti &ndash; vielä, vaikka robotisaatio jo painaa päälle?</p><p>Tämän kertainen sote saattaa olla ohdake kykypuolueen aatteelle [1 tai oikeastaan aatteettomuudelle ja voi nostaa demarit jälleen pääministeripuolueeksi, joka ottaa myös ulkoministerisalkun haltuunsa.</p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10241763">https://yle.fi/uutiset/3-10241763</a> -</p><p>[1 Kokoomusta kiusaa Keskustan &rdquo;Elämän ja Puolikuoleman&rdquo; kysymys &ndash; <em>maakuntamalli</em>, johon voimme tehdä perinpohjaisen korjaussarjan, tässä linkki&hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251892-maakuntamalli-radikaalisti-kaupunkimalliksi">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251892-maakuntamalli-radikaalisti-kaupunkimalliksi</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kokoomuksella on aate hukassa, jos sitä on lainkaan? Valinnanvapauden kollektiivisella rahoituksella, luoden samalla osalle sote-toimijoista voittomarginaalit, osinkotuotto ja arvonnousut -tässäkö aate ja ideologia?</strong></p><p><strong>Niin, valinnanvapauttahan se on, kun (liki) satavarma business voidaan myydä myös ulkomaille. Onko tämä sitä kokoomuslaista aatteen paloa; rikastua toisten sairauksille?</strong></p><p>&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuvaus todellisesta elämästä, missä pelastettiin 7-vuotias poika &ndash; esimerkillisellä vastuulla ja huolehdinnalla!</strong></p><p>[ &hellip; <em>Oulun lentokenttä avattiin yöllä, jotta Sulon henki saatiin pelastettua</em> &ndash;</p><p>&hellip; viranomaisyhteistyö toimi kiitettävällä tavalla ] -Mtv-toimittaja <strong>Tommi Forsman</strong>.</p><p>Voisimme olla ylpeitä Suomesta. Missä muussa maailman 200 valtiosta voisi saada tällaista palvelua, kun hätä on suurin mahdollinen. Voimme sanoa, että yhteiskuntamme ja yhteishengen pelastaneen viattoman lapsen hengen! Oli mukavaa lukea kerrankin positiivinen uutinen. Toivomme pienelle pojalle pitkää ikää ja tervettä elämää [Kuva 1 ja [2 &hellip; ]!</p><p>&hellip;</p><p>[2 ~ <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutta-tietoa-dramaattisista-hetkista-oulun-lentokentta-avattiin-yolla-jotta-sulon-henki-saatiin-pelastettua-en-ole-ikina-hoitanut-niin-pienta-ja-niin-sairasta-lasta/6936598">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutta-tietoa-dramaattisista-hetkista-oulun-lentokentta-avattiin-yolla-jotta-sulon-henki-saatiin-pelastettua-en-ole-ikina-hoitanut-niin-pienta-ja-niin-sairasta-lasta/6936598</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Missä mennään sote, Kokoomus, valinnanvapaus ja keiden kustannuksella?</strong></p><p>Nykyisessä systeemissä, juuri <em>julkishallinnon</em> sosiaali- ja terveystoimessa ei rikastuta voitoilla, osingonjaoilla eikä pörssikurssivoitoilla kuin ulkomaille myyntivoitoistakaan.</p><p>Voitonjakoa pehmitetään väitteillä, että yksityinen puoli olisi tehokas, kustannusherkkä ja nopea käänteissään &ndash; siis enemmän onnistuneita toimenpiteitä aikayksikköä kohden, tätähän sen täytyisi osaltansa tarkoittaa. Olisiko se noin?</p><p>Nopeutta voimme varmaankin havaita sitten yt-yhteistoimintaneuvotteluissa, kun henkilökuntaa vähennetään &ndash; onhan osakeyhtiömäinen toiminta jo lailla edellytetty tuottamaan voittoja omistajilleen. Miltä tuntuu saada voittoja ja osinkoja toisten sairaudesta &ndash; mutta myös terveyden hoidosta onnistunein tuloksin?</p><p>&hellip;</p><p>[* Kansanedustajat Kokoomuksesta <strong><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/09/kokoomus-elina-lepomaki-vs-sanna-marin.html">E</a>lina Lepomäki</strong>, <strong><a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255461-tapaus-susanna-koski-0">S</a>usanna Koski</strong> &amp; pormestari ja valtakunnan politiikan &rdquo;vapaavuosi&rdquo; ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251602-lepomaki-laittaa-vapaavuoren-kisallina-sote-n-lepaamaan">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251602-lepomaki-laittaa-vapaavuoren-kisallina-sote-n-lepaamaan</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15306062/sote-hajottaa-kokoomuksen-ja-hallituksen">24</a> <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15305990/sote-hajottaa-kokoomuksen-ja-hallituksen">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/76632/sote-hajottaa-kokoomuksen-ja-hallituksen?changed=1528371740">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/949546818560806/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/907459312797330/">FB</a> BLOG 172011</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> sote_kaataa_kokoomuksen_07062018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 07062018</p><p>&nbsp;</p><p>329_3223 &ndash; 11:10</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olisiko jo kolmas - neljäs hallitus joka purkaa kansalaistemme sosiaali- ja terveyspajukkoa – useamman luukun filosofiaa, joka työllistää mukavasti – vielä, vaikka robotisaatio jo painaa päälle?

Tämän kertainen sote saattaa olla ohdake kykypuolueen aatteelle [1 tai oikeastaan aatteettomuudelle ja voi nostaa demarit jälleen pääministeripuolueeksi, joka ottaa myös ulkoministerisalkun haltuunsa.

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10241763 -

[1 Kokoomusta kiusaa Keskustan ”Elämän ja Puolikuoleman” kysymys – maakuntamalli, johon voimme tehdä perinpohjaisen korjaussarjan, tässä linkki… ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251892-maakuntamalli-radikaalisti-kaupunkimalliksi -

 

Kokoomuksella on aate hukassa, jos sitä on lainkaan? Valinnanvapauden kollektiivisella rahoituksella, luoden samalla osalle sote-toimijoista voittomarginaalit, osinkotuotto ja arvonnousut -tässäkö aate ja ideologia?

Niin, valinnanvapauttahan se on, kun (liki) satavarma business voidaan myydä myös ulkomaille. Onko tämä sitä kokoomuslaista aatteen paloa; rikastua toisten sairauksille?

 

Kuvaus todellisesta elämästä, missä pelastettiin 7-vuotias poika – esimerkillisellä vastuulla ja huolehdinnalla!

[ … Oulun lentokenttä avattiin yöllä, jotta Sulon henki saatiin pelastettua

… viranomaisyhteistyö toimi kiitettävällä tavalla ] -Mtv-toimittaja Tommi Forsman.

Voisimme olla ylpeitä Suomesta. Missä muussa maailman 200 valtiosta voisi saada tällaista palvelua, kun hätä on suurin mahdollinen. Voimme sanoa, että yhteiskuntamme ja yhteishengen pelastaneen viattoman lapsen hengen! Oli mukavaa lukea kerrankin positiivinen uutinen. Toivomme pienelle pojalle pitkää ikää ja tervettä elämää [Kuva 1 ja [2 … ]!

[2 ~ https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutta-tietoa-dramaattisista-hetkista-oulun-lentokentta-avattiin-yolla-jotta-sulon-henki-saatiin-pelastettua-en-ole-ikina-hoitanut-niin-pienta-ja-niin-sairasta-lasta/6936598 -

 

 

Missä mennään sote, Kokoomus, valinnanvapaus ja keiden kustannuksella?

Nykyisessä systeemissä, juuri julkishallinnon sosiaali- ja terveystoimessa ei rikastuta voitoilla, osingonjaoilla eikä pörssikurssivoitoilla kuin ulkomaille myyntivoitoistakaan.

Voitonjakoa pehmitetään väitteillä, että yksityinen puoli olisi tehokas, kustannusherkkä ja nopea käänteissään – siis enemmän onnistuneita toimenpiteitä aikayksikköä kohden, tätähän sen täytyisi osaltansa tarkoittaa. Olisiko se noin?

Nopeutta voimme varmaankin havaita sitten yt-yhteistoimintaneuvotteluissa, kun henkilökuntaa vähennetään – onhan osakeyhtiömäinen toiminta jo lailla edellytetty tuottamaan voittoja omistajilleen. Miltä tuntuu saada voittoja ja osinkoja toisten sairaudesta – mutta myös terveyden hoidosta onnistunein tuloksin?

[* Kansanedustajat Kokoomuksesta Elina Lepomäki, Susanna Koski & pormestari ja valtakunnan politiikan ”vapaavuosi” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251602-lepomaki-laittaa-vapaavuoren-kisallina-sote-n-lepaamaan -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 172011

 

DOC sote_kaataa_kokoomuksen_07062018.doc – OpenOffice Writer

PVM 07062018

 

329_3223 – 11:10

]]>
13 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256495-sote-hajottaa-kokoomuksen-ja-hallituksen#comments Hallituskriisi Ideologia Kansallinen Kokoomus Maakunta- ja soteuudistus Valinnan vapaus Thu, 07 Jun 2018 11:47:52 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256495-sote-hajottaa-kokoomuksen-ja-hallituksen
Kuinka alas keskusta putoaa - uhkana on kutistuminen auringonlaskun puolueeksi http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256347-kuinka-alas-keskusta-putoaa-uhkana-on-kutistuminen-auringonlaskun-puolueeksi <p>It-miljonääri Juha Sipilä oli ehtinyt olla vain vuoden kansanedustajana, kun hänet valittiin kesäkuussa 2012 keskustan puheenjohtajaksi. Alku näytti hyvältä, mutta aika nopeasti tulivat näkyviin johtajavalinnan huonot puolet. Sotkamon puoluekokouksessa 8.-10.6.2018 keskustan olisi syytä pohtia puolueen tilannetta. Iltalehden ja Uuden Suomen viimeisin mittaus antaa keskustalle enää 15,1 prosentin kannatuksen. Kokoomushenkistä politiikkaa tekevä hallitus pelastaa Suomea, mutta kuka pelastaisi keskustan?</p><p>Keskusta on kadottanut oman poliittisen roolinsa. Alexander Stubb totesi toukokuussa 2016, että Suomessa tehdään historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Stubb oli oikeilla jäljillä. Kokoomus hoitaa talouspolitiikan. Vihreät ympäristöpolitiikan. Maatalouden asiat hoidetaan EU:n kautta. Ay-liike puolustaa palkansaajaa. Sipilän hallituskaudella vasemmisto on alkanut huolehtimaan köyhän asiasta. Rinteen Antti (sd) otti esille pienet eläkkeet. Mihin tässä enää keskustaa tarvitaan?</p><p>Sipilän johdolla keskusta on kokenut ison muutoksen, mutta on muutamia asioita, jotka eivät ole muuttuneet. Vaalitappion jälkeen selitys on edelleen sama: oma kampanja oli hyvä, muut aiheuttivat tappion. Yleensä syytetyn penkille joutuu ns. etelän media, joka kuulemma jahtaa keskustaa, mutta koskaan vikaa ei nähdä omassa politiikassa. Äänestäjien mielipiteitä puoluejohto ei kuuntele. Näin oli jo 2011, kun keskusta hukutti itsensä jäteveteen. Kovakorvaisuus kenttää ja kansaa kohtaan on säilynyt ennallaan, kuten myös Helsingin kaupungista saatu pieni äänimäärä.</p><p>Keskusta menettää vakioäänestäjiään. Kevään 2017 kuntavaaleissa keskusta romahti. Tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin.&nbsp; Äänestäjäkato näkyi myös tammikuun 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen surkeaa vaalitulosta (4,1 %) voi selittää Sauli Niinistön ylivoimalla, mutta kyllä myös siinä näkyy äänestäjien protesti nykykeskustalle.</p><p>Keskustan kaavailemassa sote-maakunta uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseudun sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan. Vanhuspalvelut tulisi säilyttää kunnilla. Kaavailtu malli johtaa vanhusten kierrätykseen ympäri maakuntaa.</p><p>Politiikkaan tulleen It-miljonäärin kannattaa muistaa, että politiikkaa ei voi johtaa kuin yritystä. Köyhälläkin on vaaleissa yksi ääni. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on keskustalle varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> It-miljonääri Juha Sipilä oli ehtinyt olla vain vuoden kansanedustajana, kun hänet valittiin kesäkuussa 2012 keskustan puheenjohtajaksi. Alku näytti hyvältä, mutta aika nopeasti tulivat näkyviin johtajavalinnan huonot puolet. Sotkamon puoluekokouksessa 8.-10.6.2018 keskustan olisi syytä pohtia puolueen tilannetta. Iltalehden ja Uuden Suomen viimeisin mittaus antaa keskustalle enää 15,1 prosentin kannatuksen. Kokoomushenkistä politiikkaa tekevä hallitus pelastaa Suomea, mutta kuka pelastaisi keskustan?

Keskusta on kadottanut oman poliittisen roolinsa. Alexander Stubb totesi toukokuussa 2016, että Suomessa tehdään historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Stubb oli oikeilla jäljillä. Kokoomus hoitaa talouspolitiikan. Vihreät ympäristöpolitiikan. Maatalouden asiat hoidetaan EU:n kautta. Ay-liike puolustaa palkansaajaa. Sipilän hallituskaudella vasemmisto on alkanut huolehtimaan köyhän asiasta. Rinteen Antti (sd) otti esille pienet eläkkeet. Mihin tässä enää keskustaa tarvitaan?

Sipilän johdolla keskusta on kokenut ison muutoksen, mutta on muutamia asioita, jotka eivät ole muuttuneet. Vaalitappion jälkeen selitys on edelleen sama: oma kampanja oli hyvä, muut aiheuttivat tappion. Yleensä syytetyn penkille joutuu ns. etelän media, joka kuulemma jahtaa keskustaa, mutta koskaan vikaa ei nähdä omassa politiikassa. Äänestäjien mielipiteitä puoluejohto ei kuuntele. Näin oli jo 2011, kun keskusta hukutti itsensä jäteveteen. Kovakorvaisuus kenttää ja kansaa kohtaan on säilynyt ennallaan, kuten myös Helsingin kaupungista saatu pieni äänimäärä.

Keskusta menettää vakioäänestäjiään. Kevään 2017 kuntavaaleissa keskusta romahti. Tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin.  Äänestäjäkato näkyi myös tammikuun 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen surkeaa vaalitulosta (4,1 %) voi selittää Sauli Niinistön ylivoimalla, mutta kyllä myös siinä näkyy äänestäjien protesti nykykeskustalle.

Keskustan kaavailemassa sote-maakunta uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maaseudun sairaaloita ja sote-keskuksia ajetaan alas. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästöpäätökset kohdistetaan perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan. Vanhuspalvelut tulisi säilyttää kunnilla. Kaavailtu malli johtaa vanhusten kierrätykseen ympäri maakuntaa.

Politiikkaan tulleen It-miljonäärin kannattaa muistaa, että politiikkaa ei voi johtaa kuin yritystä. Köyhälläkin on vaaleissa yksi ääni. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on keskustalle varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.

]]>
25 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256347-kuinka-alas-keskusta-putoaa-uhkana-on-kutistuminen-auringonlaskun-puolueeksi#comments 2017 kuntavaalit Juha Sipilä Keskusta Köyhän asia Maakunta- ja soteuudistus Mon, 04 Jun 2018 15:06:50 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256347-kuinka-alas-keskusta-putoaa-uhkana-on-kutistuminen-auringonlaskun-puolueeksi
Perustuslakivaliokunta ei voi puuttua määrällisiin kysymyksiin http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256213-perustuslakivaliokunta-ei-voi-puuttua-maarallisiin-kysymyksiin <p>Julkisuuteen on vuotanut tietoja, joiden mukaan perustuslakivaliokunta on pohtinut suunniteltujen maakuntien rahoitukseen kaavailtujen menoleikkureiden perustuslainmukaisuutta.</p><p>Ajatus kulkee näin: valtio turvaa kaikkien perusoikeuden terveyteen, terveys vaatii sen minkä se vaatii, tätä vaadetta ei saa rajoittaa menokurin kautta.</p><p>Mutta eikö määrärahojen riittävyys ole nimenomaan poliittinen päätös vailla perustuslaillista ulottuvuutta?&nbsp; Perustuslain perusoikeudet ovat laadullisia oikeuksia ja tavoitteita. Jos jokaisen lain yhteydessä pohdittaisiin kaikki mahdolliset yhdenvertaisuuteen ja perusoikeuksiin liittyvät seikat yhtäkään lakia ei säädettäisi ja kaikki olisi peruttava. Itse peruisin heti eläkeläisten vapaan kalastusoikeuden ikäsyrjivänä leskeneläkkeistä puhumattakaan!&nbsp; Entä eikö perustuslakivaliokunnan tulisi käydä läpi jokainen lain veroinen työehtosopimus? Australiassa säädettiin juuri 12 euron minimipalkka mutta lehdenjakaja saa meillä yötyöstä alle kympin tunnilta. Selvästi perustuslain vastainen säädös!</p><p>Vaikka en kannatakaan 18 maakunnan sotea enkä valinnanvapautta kokoomuksen malliin koska molemmat luovat turhia rakenteita kannatan lujasti sitä, että valtio vastaa sotekuluista maakuntien väestörakenteen mukaan. Kyllä siellä osataan hoitaa ensisijaiset asiat kunhan ensisijaisesti on sovittu johtoryhmän kannusteista. Valtion oikeudenmukaisesti jyvitetty rahoitus nimenomaan takaa kansalaisten yhdenvertaisuuden yli maan.</p><p>Perustuslakivaliokunta ei siis voi ottaa kantaa maitolitran hintaan. Sen sijaan se voi ottaa kantaa siihen, onko maitotilojen tukijärjestelmää säätelevä laki laadullisesti perustuslain mukainen.</p><p>Tähän asti eri kuntien asukkaat ovat kohdanneet vaihtelevan oikeuden sotepalveluihin ja maksaneet siitä veroissaan kunnittain eri summan. Tämä on ollut perustuslain vastaista, ei se, että nyt kaikki saisivat lähtökohtaisesti yhtälaisen kohtelun. Terveysmenoilla ei ole kysyntäpohjaista kattoa, joten katto on määrättävä rahoituksen kautta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuuteen on vuotanut tietoja, joiden mukaan perustuslakivaliokunta on pohtinut suunniteltujen maakuntien rahoitukseen kaavailtujen menoleikkureiden perustuslainmukaisuutta.

Ajatus kulkee näin: valtio turvaa kaikkien perusoikeuden terveyteen, terveys vaatii sen minkä se vaatii, tätä vaadetta ei saa rajoittaa menokurin kautta.

Mutta eikö määrärahojen riittävyys ole nimenomaan poliittinen päätös vailla perustuslaillista ulottuvuutta?  Perustuslain perusoikeudet ovat laadullisia oikeuksia ja tavoitteita. Jos jokaisen lain yhteydessä pohdittaisiin kaikki mahdolliset yhdenvertaisuuteen ja perusoikeuksiin liittyvät seikat yhtäkään lakia ei säädettäisi ja kaikki olisi peruttava. Itse peruisin heti eläkeläisten vapaan kalastusoikeuden ikäsyrjivänä leskeneläkkeistä puhumattakaan!  Entä eikö perustuslakivaliokunnan tulisi käydä läpi jokainen lain veroinen työehtosopimus? Australiassa säädettiin juuri 12 euron minimipalkka mutta lehdenjakaja saa meillä yötyöstä alle kympin tunnilta. Selvästi perustuslain vastainen säädös!

Vaikka en kannatakaan 18 maakunnan sotea enkä valinnanvapautta kokoomuksen malliin koska molemmat luovat turhia rakenteita kannatan lujasti sitä, että valtio vastaa sotekuluista maakuntien väestörakenteen mukaan. Kyllä siellä osataan hoitaa ensisijaiset asiat kunhan ensisijaisesti on sovittu johtoryhmän kannusteista. Valtion oikeudenmukaisesti jyvitetty rahoitus nimenomaan takaa kansalaisten yhdenvertaisuuden yli maan.

Perustuslakivaliokunta ei siis voi ottaa kantaa maitolitran hintaan. Sen sijaan se voi ottaa kantaa siihen, onko maitotilojen tukijärjestelmää säätelevä laki laadullisesti perustuslain mukainen.

Tähän asti eri kuntien asukkaat ovat kohdanneet vaihtelevan oikeuden sotepalveluihin ja maksaneet siitä veroissaan kunnittain eri summan. Tämä on ollut perustuslain vastaista, ei se, että nyt kaikki saisivat lähtökohtaisesti yhtälaisen kohtelun. Terveysmenoilla ei ole kysyntäpohjaista kattoa, joten katto on määrättävä rahoituksen kautta.

]]>
4 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256213-perustuslakivaliokunta-ei-voi-puuttua-maarallisiin-kysymyksiin#comments Maakunta- ja soteuudistus Maakuntien rahoitus Perustuslakivaliokunta Fri, 01 Jun 2018 10:57:31 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256213-perustuslakivaliokunta-ei-voi-puuttua-maarallisiin-kysymyksiin