Maakuntavaalit http://pekkasiikala2.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/158661/all Wed, 06 Jun 2018 10:42:57 +0300 fi Mahdollisuuksien maakuntavaalit http://ollijojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256417-mahdollisuuksien-maakuntavaalit <p>&nbsp;</p><p>Maakuntavaalit ja -valtuustot tarjoavat paljon mahdollisuuksia yhteiskunnan rakenteiden ja ilmapiirin parantamiseen. Mahdollisuuksia avautuu runsaasti juuri sellaisista syistä, joiden varjolla maakuntauudistusta, -valtuustoja ja -vaaleja on arvosteltu ja arvostellaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntavaaleja arvostellaan, koska valtuustojen asemaa ja tehtäviä ei vielä ole täsmällisesti tiedossa. Juuri tässä ovatkin valtuustojen mahdollisuudet. Uudet luottamuselimet huomaavat nopeasti epäkohdat asemassaan ja mahdollisuuksissaan. Maakuntavaltuustot voivat yksin ja yhdessä olla vahva painostusvoima maakuntahallinnon tehtävien määrittelemisessä paremmin. Valtion keskushallinto tietenkin haraa vastaan kaikessa mitä maakunnat esittävät. Keskushallinnon virkaväki ei kuitenkaan pysty estämään toimivallan ja tehtävien siirtymistä maakuntiin, jos maakuntavaltuustot esiintyvät tarmokkaasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntahallintoa koskeva laki tulee olemaan huono, aivan kuten arvostelijat sanovatkin. Uuden, paremman lain aikaansaamiseksi maakuntavaltuustot voivat olla mahtava vaikuttaja. Valtuustoilla tulee vain olla aktiivisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Puoluekoneistoissa palkattu väki arvostelee maakuntauudistusta ja -vaaleja siksi, ettei puolueilla ole aikaa valmistella vaaliohjelmia ja ehdokkaita. Tämä tilannehan on suorastaan hieno. Nyt on aktiivisilla kansalaisilla mahdollisuuksia päästä ehdokkaiksi ja valtuustoihin, kun puoluekoneistojen kouluttamat ammattiesiintyjät tai sellaisiksi pyrkivät ovat vielä epävarmoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusilla maakuntavaltuustoilla on mahdollisuus osoittaa alueellisen päätöksenteon tarpeellisuus sekä mahdollisuuksia vaatia ja saada lisää tehtäviä ja resursseja. Maakuntavaltuustoissa nähdään eduskuntaa paremmin se, miten kuntien ja maakunnan tehtävien jako pitäisi tehdä. Kunnallispäättäjien on helpompi asioida maakunnan kanssa kuin yrittää saada näkemyksiään valtakunnan keskushallinnon huomioon.</p><p>&nbsp;</p><p>Kovasti toivottavaa olisi, että ajattelukykyinen ja näkemyksellinen väki innostuisi käyttämään maakuntavaalien tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnan kehittämiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Maakuntavaalit ja -valtuustot tarjoavat paljon mahdollisuuksia yhteiskunnan rakenteiden ja ilmapiirin parantamiseen. Mahdollisuuksia avautuu runsaasti juuri sellaisista syistä, joiden varjolla maakuntauudistusta, -valtuustoja ja -vaaleja on arvosteltu ja arvostellaan.

 

Maakuntavaaleja arvostellaan, koska valtuustojen asemaa ja tehtäviä ei vielä ole täsmällisesti tiedossa. Juuri tässä ovatkin valtuustojen mahdollisuudet. Uudet luottamuselimet huomaavat nopeasti epäkohdat asemassaan ja mahdollisuuksissaan. Maakuntavaltuustot voivat yksin ja yhdessä olla vahva painostusvoima maakuntahallinnon tehtävien määrittelemisessä paremmin. Valtion keskushallinto tietenkin haraa vastaan kaikessa mitä maakunnat esittävät. Keskushallinnon virkaväki ei kuitenkaan pysty estämään toimivallan ja tehtävien siirtymistä maakuntiin, jos maakuntavaltuustot esiintyvät tarmokkaasti.

 

Maakuntahallintoa koskeva laki tulee olemaan huono, aivan kuten arvostelijat sanovatkin. Uuden, paremman lain aikaansaamiseksi maakuntavaltuustot voivat olla mahtava vaikuttaja. Valtuustoilla tulee vain olla aktiivisuutta.

 

Puoluekoneistoissa palkattu väki arvostelee maakuntauudistusta ja -vaaleja siksi, ettei puolueilla ole aikaa valmistella vaaliohjelmia ja ehdokkaita. Tämä tilannehan on suorastaan hieno. Nyt on aktiivisilla kansalaisilla mahdollisuuksia päästä ehdokkaiksi ja valtuustoihin, kun puoluekoneistojen kouluttamat ammattiesiintyjät tai sellaisiksi pyrkivät ovat vielä epävarmoja.

 

Uusilla maakuntavaltuustoilla on mahdollisuus osoittaa alueellisen päätöksenteon tarpeellisuus sekä mahdollisuuksia vaatia ja saada lisää tehtäviä ja resursseja. Maakuntavaltuustoissa nähdään eduskuntaa paremmin se, miten kuntien ja maakunnan tehtävien jako pitäisi tehdä. Kunnallispäättäjien on helpompi asioida maakunnan kanssa kuin yrittää saada näkemyksiään valtakunnan keskushallinnon huomioon.

 

Kovasti toivottavaa olisi, että ajattelukykyinen ja näkemyksellinen väki innostuisi käyttämään maakuntavaalien tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnan kehittämiseen.

]]>
0 http://ollijojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256417-mahdollisuuksien-maakuntavaalit#comments Maakuntavaalit Maakuntavaltuusto Wed, 06 Jun 2018 07:42:57 +0000 Olli Ojanen http://ollijojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256417-mahdollisuuksien-maakuntavaalit
Sote-lausunnon vaikeat yksityiskohdat http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat <p>Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta 1.6.2018 antama lausunto on herättänyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Media spekuloi hallituksen kaatumisella, mutta ainakaan itselleni ei lausunnossa kovin suuria yllätyksiä ollut. Olisi lainvalmistelun kannalta ollut kieltämättä outoa, jos Sipilän hallituksen esitys olisi toiseen kertaan laitettu sakkokierroksille. Perustuslakivaliokunnan lausunto on juridisesti korkeatasoinen ja osoittaa suomalaisten demokraattisten instituutioiden kykyä vastustaa ulkopuolista painetta - tulevat ne sitten autoritatiivisti asennoituneelta hallinnolta taikka lööppejä hakevalta medialta.</p><p>Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo kommentoivat lausuntoa parin tunnin sisällä sen antamisesta. Sipilä korosti Kokoomukselle tärkeän budjettikehyksen säilymismahdollisuutta ja Orpo puolestaan Keskustalle tärkeää maakuntavalmistelun aikataulua. Hallituskumppanit tukivat näin kommentoinneillaan toisiaan. Kummankin ministerin kommenteista jäi kuitenkin vahva vaikutelma, että lausuntoa ei vielä oltu luettu ja että kommentit perustuivat muualta kuin ensilähteistä saatuun tietoon. Perustuslakivaliokunta kun totesi nimenomaisesti, että &rdquo;sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen&rdquo;. Valmisteluaikataulujen osalta perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että &rdquo; esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika&rdquo;. Perustuslakivaliokunta toteaa olevansa huolestunut siitä kiireestä, joka on leimannut uudistukseen liittyvien esitysten käsittelyä kuluvilla valtiopäivillä. Itselleni tuleekin ministerien lausunnoista mieleen 90-luvun alku ja silloisen vahvan markan talouspolitiikan puolustaminen. Ministerit jakavat vakavan näköisenä vakuuttavalta kuulostavia näkemyksiään suurelle yleisölle, vaikka niiden todellisuuspohja näyttäytyisi asiaan perehtyneelle tarkkailijalle heikolle.</p><p>Kun sote-esityksen muutoksia valmistellaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, osallistuvat kaikkien puolueiden edustajat korjausten valmisteluun. Tämä heikentää hallituksen mahdollisuuksia &rdquo;sanella&rdquo; lopputulosta. Eduskunnan käytössä ei toisaalta ole varsinaista lainvalmistelukoneistoa, joten valiokuntasihteerit joutuvat kesän keskellä poikkeuksellisen vaikean tehtävän eteen.</p><p>Itse luokittelisin perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset niihin, jotka ovat teknisesti helppoja mutta poliittisesti vaikeita, ja niihin, jotka ovat poliittisesti helppoja mutta teknisesti vaikeita. Teknisesti helppoa on poistaa sosiaali- ja terveysmenojen budjettikehys tai nostaa se lähelle ennakoitua soten rahoitustarvetta (esim. n. 2 % vuosikasvun tasolle). Muutos merkitsisi kuitenkin valtion budjettikehyksen avaamista ja parin miljardin euron lisämenoa. Maksajina olisivat joko veronmaksajat taikka valtion muut hallinnonalat, joiden menoja pitäisi karsia vastaavasti. Myös valinnanvapauden aikataulujen viivästyttäminen on teknisesti helppoa siirtämällä markkinoiden avaaminen esim. vuoteen 2023 eli ensi vaalikauden loppupuolelle. Kun oppositiopuolueet ovat jo aiemmin ilmoittaneet muuttavansa soten markkinamallia, merkitsee viivästys käytännössä valinnanvapauden hautaamista, jollei sitten nykyinen hallituspohja voita enemmistöä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sama koskee myös perustuslakivaliokunnan vaatimusta varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa. Kilpailuoikeuden professorien ja KHO:n tuomarien yksituumaisen asiantuntijakäsityksen mukaan ainoa keino varmistua asiasta on notifioida lakipaketti komissiolle (tai poistaa yksityisen ja julkisen kilpailuelementti esityksestä), mutta silloin valinnanvapauslain hyväksyminen siirtyy jonnekin loppuvuoteen 2018 tai vielä pitemmälle. Komissio kun ei peru elokuisia kesälomiaan Suomen soten takia, vaikka Suomen eduskunta lomansa peruisikin.</p><p>Poliittisesti helpompia, mutta teknisesti vaikeampia muutosvaatimuksia liittyy eri toimijoita velvoittavaan asiakassuunnitelmaan sekä ehdotetun monituottajamallin tietosuojavaatimuksiin. Hallituksen esitys lähtee siitä hyvin naivista ajatuksesta, että eri toimijat olisivat aina yhtä mieltä potilaan/asiakkaan tarvitsemista hoidoista tai palveluista. Jos esimerkiksi maakunnan liikelaitos päättää asiakassuunnitelman sisällöstä, on sillä kiusaus edistää vaikeankin potilaan hoitoa avohoidossa, jolloin hoidon kustannukset menevät yksityisen sote-keskuksen kontolle. Vastaavasti yksityisen sote-keskuksen laatiessa &rdquo;velvoittavaa&rdquo; asiakassuunnitelmaa, on sillä kiusaus siirtää hoitovastuu maakunnan liikelaitokselle. Potilaalla voi parhaassa tapauksessa olla kummankin toimijan käsityksestä poikkeava oma näkemys hoitolinjasta. Perustuslaki turvaa oikeuden oikeusturvaan, mutta jos potilaalle ja palvelun tuottajille annetaan oikeus valittaa asiakassuunnitelman (joita jatkossa laadittaisiin pari miljoonaa vuodessa) sisällöstä hallinto-oikeuteen, joudutaan koko oikeussuojajärjestelmä rakentamaan uudestaan kymmenien tuhansien palvelulinjauksia koskevien valitusten valitusruuhkan hoitamiseksi asianmukaisessa aikataulussa.</p><p>Mikään poliittinen taho ei myöskään vastusta perustuslakivaliokunnan edellyttämää EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisten vaatimusten huomioimista valinnanvapauden monituottajamallissa. Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen tuon mallin mukaan on kuitenkin kallista ja vie aikaa. Esimerkiksi Kanta-palvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on ajalta ennen tietosuoja-asetusta, joka edellyttää nyt, että arkaluonteisia tietoja luovuttavan tahon on pystyttävä koko ajan varmistautumaan luovuttamiensa tietojen asianmukaisesta käsittelystä ja tietoturvasta. Jos yritys ei pysty asiaa varmistamaan ja kuitenkin luovuttaa henkilötietoja, uhkaa sitä tietosuoja-asetuksen mukainen rangaistus, jonka suuruus voi olla jopa 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Hallituksen sote-esityksen monituottajamalli perustuu pitkälti potilastietojen vapaaseen liikkuvuuteen eri toimijoiden välillä ja potilasprofiilien laatimiseen, mikä taas on huonosti yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa.</p><p>Erityisesti Kokoomuksen kannalta lakipaketin käsittelyn lopputulos eduskunnassa voi olla hyvin hankala. Sipilän hallituksen aloittaessa silloinen puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb lupasi Kokoomuksen tukevan Keskustan haluamaa maakuntahallintoa. Petteri Orpo taas oli neuvottelemassa valinnanvapauslainsäädäntöä osaksi hallitusohjelmaa ja sitten hallituskriisin uhatessa vaatimassa sen nopeuttamista. Kokoomuksen äänestäjien voi kuitenkin olla vaikea nähdä, mitä iloa on hamaan tulevaisuuteen siirretystä ja pienimuotoisesta valinnanvapaudesta, kun uudistus lopulta takaa lähinnä sen, että kaupunkien veronmaksajat kustantavat jatkossa progressiivisella verotuksella haja-astutusalueiden palvelut, joiden hallinto pysyy valtaosassa maakuntia vahvasti Keskustan hallussa. Lehmänkaupan neuvottelijoille tilanne voi toki näyttää tätä paremmalle, kun omien ratkaisujen objektiivinen arviointi on jokaiselle vaikeaa. Lopputuloksena noista lehmänkaupoista voi Kokoomukselle kuitenkin jäädä käteen vain hapantunut maito.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta 1.6.2018 antama lausunto on herättänyt poikkeuksellisen paljon huomiota. Media spekuloi hallituksen kaatumisella, mutta ainakaan itselleni ei lausunnossa kovin suuria yllätyksiä ollut. Olisi lainvalmistelun kannalta ollut kieltämättä outoa, jos Sipilän hallituksen esitys olisi toiseen kertaan laitettu sakkokierroksille. Perustuslakivaliokunnan lausunto on juridisesti korkeatasoinen ja osoittaa suomalaisten demokraattisten instituutioiden kykyä vastustaa ulkopuolista painetta - tulevat ne sitten autoritatiivisti asennoituneelta hallinnolta taikka lööppejä hakevalta medialta.

Pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo kommentoivat lausuntoa parin tunnin sisällä sen antamisesta. Sipilä korosti Kokoomukselle tärkeän budjettikehyksen säilymismahdollisuutta ja Orpo puolestaan Keskustalle tärkeää maakuntavalmistelun aikataulua. Hallituskumppanit tukivat näin kommentoinneillaan toisiaan. Kummankin ministerin kommenteista jäi kuitenkin vahva vaikutelma, että lausuntoa ei vielä oltu luettu ja että kommentit perustuivat muualta kuin ensilähteistä saatuun tietoon. Perustuslakivaliokunta kun totesi nimenomaisesti, että ”sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen”. Valmisteluaikataulujen osalta perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että ” esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä, kunhan se toteutetaan huolellisesti ja sille varataan riittävä aika”. Perustuslakivaliokunta toteaa olevansa huolestunut siitä kiireestä, joka on leimannut uudistukseen liittyvien esitysten käsittelyä kuluvilla valtiopäivillä. Itselleni tuleekin ministerien lausunnoista mieleen 90-luvun alku ja silloisen vahvan markan talouspolitiikan puolustaminen. Ministerit jakavat vakavan näköisenä vakuuttavalta kuulostavia näkemyksiään suurelle yleisölle, vaikka niiden todellisuuspohja näyttäytyisi asiaan perehtyneelle tarkkailijalle heikolle.

Kun sote-esityksen muutoksia valmistellaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, osallistuvat kaikkien puolueiden edustajat korjausten valmisteluun. Tämä heikentää hallituksen mahdollisuuksia ”sanella” lopputulosta. Eduskunnan käytössä ei toisaalta ole varsinaista lainvalmistelukoneistoa, joten valiokuntasihteerit joutuvat kesän keskellä poikkeuksellisen vaikean tehtävän eteen.

Itse luokittelisin perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset niihin, jotka ovat teknisesti helppoja mutta poliittisesti vaikeita, ja niihin, jotka ovat poliittisesti helppoja mutta teknisesti vaikeita. Teknisesti helppoa on poistaa sosiaali- ja terveysmenojen budjettikehys tai nostaa se lähelle ennakoitua soten rahoitustarvetta (esim. n. 2 % vuosikasvun tasolle). Muutos merkitsisi kuitenkin valtion budjettikehyksen avaamista ja parin miljardin euron lisämenoa. Maksajina olisivat joko veronmaksajat taikka valtion muut hallinnonalat, joiden menoja pitäisi karsia vastaavasti. Myös valinnanvapauden aikataulujen viivästyttäminen on teknisesti helppoa siirtämällä markkinoiden avaaminen esim. vuoteen 2023 eli ensi vaalikauden loppupuolelle. Kun oppositiopuolueet ovat jo aiemmin ilmoittaneet muuttavansa soten markkinamallia, merkitsee viivästys käytännössä valinnanvapauden hautaamista, jollei sitten nykyinen hallituspohja voita enemmistöä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Sama koskee myös perustuslakivaliokunnan vaatimusta varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa. Kilpailuoikeuden professorien ja KHO:n tuomarien yksituumaisen asiantuntijakäsityksen mukaan ainoa keino varmistua asiasta on notifioida lakipaketti komissiolle (tai poistaa yksityisen ja julkisen kilpailuelementti esityksestä), mutta silloin valinnanvapauslain hyväksyminen siirtyy jonnekin loppuvuoteen 2018 tai vielä pitemmälle. Komissio kun ei peru elokuisia kesälomiaan Suomen soten takia, vaikka Suomen eduskunta lomansa peruisikin.

Poliittisesti helpompia, mutta teknisesti vaikeampia muutosvaatimuksia liittyy eri toimijoita velvoittavaan asiakassuunnitelmaan sekä ehdotetun monituottajamallin tietosuojavaatimuksiin. Hallituksen esitys lähtee siitä hyvin naivista ajatuksesta, että eri toimijat olisivat aina yhtä mieltä potilaan/asiakkaan tarvitsemista hoidoista tai palveluista. Jos esimerkiksi maakunnan liikelaitos päättää asiakassuunnitelman sisällöstä, on sillä kiusaus edistää vaikeankin potilaan hoitoa avohoidossa, jolloin hoidon kustannukset menevät yksityisen sote-keskuksen kontolle. Vastaavasti yksityisen sote-keskuksen laatiessa ”velvoittavaa” asiakassuunnitelmaa, on sillä kiusaus siirtää hoitovastuu maakunnan liikelaitokselle. Potilaalla voi parhaassa tapauksessa olla kummankin toimijan käsityksestä poikkeava oma näkemys hoitolinjasta. Perustuslaki turvaa oikeuden oikeusturvaan, mutta jos potilaalle ja palvelun tuottajille annetaan oikeus valittaa asiakassuunnitelman (joita jatkossa laadittaisiin pari miljoonaa vuodessa) sisällöstä hallinto-oikeuteen, joudutaan koko oikeussuojajärjestelmä rakentamaan uudestaan kymmenien tuhansien palvelulinjauksia koskevien valitusten valitusruuhkan hoitamiseksi asianmukaisessa aikataulussa.

Mikään poliittinen taho ei myöskään vastusta perustuslakivaliokunnan edellyttämää EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisten vaatimusten huomioimista valinnanvapauden monituottajamallissa. Tietojärjestelmäratkaisujen rakentaminen tuon mallin mukaan on kuitenkin kallista ja vie aikaa. Esimerkiksi Kanta-palvelujen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on ajalta ennen tietosuoja-asetusta, joka edellyttää nyt, että arkaluonteisia tietoja luovuttavan tahon on pystyttävä koko ajan varmistautumaan luovuttamiensa tietojen asianmukaisesta käsittelystä ja tietoturvasta. Jos yritys ei pysty asiaa varmistamaan ja kuitenkin luovuttaa henkilötietoja, uhkaa sitä tietosuoja-asetuksen mukainen rangaistus, jonka suuruus voi olla jopa 4 % yrityksen globaalista liikevaihdosta. Hallituksen sote-esityksen monituottajamalli perustuu pitkälti potilastietojen vapaaseen liikkuvuuteen eri toimijoiden välillä ja potilasprofiilien laatimiseen, mikä taas on huonosti yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa.

Erityisesti Kokoomuksen kannalta lakipaketin käsittelyn lopputulos eduskunnassa voi olla hyvin hankala. Sipilän hallituksen aloittaessa silloinen puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb lupasi Kokoomuksen tukevan Keskustan haluamaa maakuntahallintoa. Petteri Orpo taas oli neuvottelemassa valinnanvapauslainsäädäntöä osaksi hallitusohjelmaa ja sitten hallituskriisin uhatessa vaatimassa sen nopeuttamista. Kokoomuksen äänestäjien voi kuitenkin olla vaikea nähdä, mitä iloa on hamaan tulevaisuuteen siirretystä ja pienimuotoisesta valinnanvapaudesta, kun uudistus lopulta takaa lähinnä sen, että kaupunkien veronmaksajat kustantavat jatkossa progressiivisella verotuksella haja-astutusalueiden palvelut, joiden hallinto pysyy valtaosassa maakuntia vahvasti Keskustan hallussa. Lehmänkaupan neuvottelijoille tilanne voi toki näyttää tätä paremmalle, kun omien ratkaisujen objektiivinen arviointi on jokaiselle vaikeaa. Lopputuloksena noista lehmänkaupoista voi Kokoomukselle kuitenkin jäädä käteen vain hapantunut maito.

]]>
11 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat#comments Kotimaa Maakuntavaalit Perustuslaki Sote-uudistus Valinnanvapaus Sun, 03 Jun 2018 05:30:19 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256287-sote-lausunnon-vaikeat-yksityiskohdat
TULEEKO MAKUSOTE-UUDISTUS VAI EIKÖ TULE? http://pirjolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255737-tuleeko-makusote-uudistus-vai-eiko-tule <p>Onko päivääkään, ettei näistä uudistuksista joku korkeasti koulutettu asiantuntija esitä omaa mielipidettään, varsinkin sote-uudistuksesta.</p><p>Ne asiantuntijat, jotka ovat ns. hallituksen värväämiä asiantuntijoita ovat tietysti oikeassa ja muut väärässä. Kokoomuksen haluamasta valinnanvapaudesta on noussut suurempi vastarinta mitä kokoomus ehkä oletti. Omatkin rivit ovat repeilleet. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa valinnanvapaus oli paljon suppeammassa muodossa. Siitä ehkä olisi voitu päästä kompromissiin. Sitten iski ahneus. Huomattiin, mikä mahdollisuus tässä on suurille yksityisille sotealan yritysmonopoleille tuottaa palveluita myös valtion rahoituksella.</p><p><strong>Ulkoministeri Soini (sin) </strong>totesi aikanaan, että nyt voi köyhäkin valita. Ehkä voi, jos osaa ja sattuu asumaan suhteellisen suuressa kunnassa, jossa palveluntuottajia tulisi olemaan enemmän kuin yksi. Entäpä palvelun hinta? Asiakasmaksu tulee olemaan sama riippumatta siitä, minkä julkista palvelua tuottavan sotekeskuksen asiakas valitsee. Nykyisen yksityisen vai nykyisen terveyskeskuksen. Ne asettuvat siis maksun suhteen samalle viivalle. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiamaksut nouse. Nyt kunnat ovat nostaneet innolla maksujaan asiakasmaksuasetuksen enimmäistasolle niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Mikä tulee olemaan esim. se hinta joka vastaa nykyistä tk-maksua. Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityisellä sektorilla sen mukaisesti kalliimman hinnan kuin julkisella sektorilla, saakin palvelunsa tulevassa sotekeskuksessa halvemmalla kuin ennen? Köyhäkö siis hyötyy?</p><p>Kaikkein tärkein syy koko uudistukselle oli 3 miljardin kustannussäästöt. Nyt ei juuri enää ole asiantuntijaa löytynyt, joka liputtaisi säästöjen puolesta, päinvastoin. Niinpä <strong>ministeri Orpo (kok) </strong>totesikin kyselytunnilla 17.5. ettei uudistuksella tavoitellakaan säästöjä. Siis mitä? Ministeri myönsi, ettei uudistuksen yhtä päätarkoitusta enää tavoitellakaan. Nyt tavoitteena oli hänen mukaansa se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Sitä vartenko vaaditaan ja tarvitaan historiallisen suurta uudistusta?</p><p>Valtiosihteeri <strong>Martti Hetemäki </strong>sotki pakkaa ilmoittamalla omassa muistiossaan, että<strong> valinnanvapauden</strong> <strong>säästöpotentiaali on nolla euroa mutta tiedon ja teknologian käytön avulla voitaisiin saada 4 miljardin</strong> <strong>säästöt</strong>. Tulokset valinnanvapauden kokeilusta Keski-Uudellamaalla viittaavat siihen, että malli lisää kustannuksia.</p><p>Mistä sitten syntyy nuo säästöt? Säästöjä tehdään tulevaisuuden visiossa mm. vanhusten hoidossa. Ikäihmisiämme pitää hoitaa kotona viimeiseen hengenvetoon asti mutta resursseja ei siihen ole tälläkään hetkellä. Nyt tulee teknologiasta pelastus! Kotihoitajien virtuaalikäynneillä syntyy säästöjä. Hoitaja kävisi päivässä jopa 20-40 kotihoidon asiakkaan luona &rdquo;virtuaalisesti&rdquo;. Siis meillä halutaan säästää pienipalkkaisten kotihoidon hoitajien palkoista.&nbsp; Lisäksi säästöjä tavoitellaan sähköisten terveystarkastusten ja oirearvioinnin käytön lisäämisellä. Uskon itsekin siihen, että teknologian avulla saatamme saada säästöjä mutta ei se teknologiankaan hankkiminen ole ilmaista. Teknologia voi olla hoidossa tärkeä ja hyödyllinen lisäapu mutta sillä ei voida koskaan korvata kokonaan hoitohenkilökuntaa. Kyllä itse ainakin haluaisin, että minua hoitaa ihminen eikä mikään robotti. Kotona olevan huonokuntoisen vanhuksen ainoa päivittäinen tai jopa viikkojen ihmiskontakti saattaa olla kotipalvelun hoitaja.</p><p><strong>Hetemäen muistio pelasti Orpon! </strong>Sen jälkeen ministeri oli taas vakuuttunut siitä, että säästöjä sittenkin syntyy. Siis vajaassa viikossa kaikki muuttui taas hyväksi.</p><p>Maakunta- uudistus etenee joka maakunnassa omaa tahtiaan ja omien resurssien varassa. Valmista ei voi syntyä ennen kuin tiedämme astuvatko lait voimaan. Alivaltiosihteeri <strong>Päivi Nerg</strong> on kiertänyt maata Oma maakunta-tilaisuuden merkeissä mukanaan liuta eri ministeriöitten asiantuntijoita. Suunnittelu on vielä kovin keskeneräistä. Aika kuluu ja päätöksiä ei synny.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntavaalien siirtäminen on nyt noussut vahvasti esiin monelta taholta. Julkisoikeuden professori <strong>Juha Lavapuro </strong>on todennut, ettei maakuntavaaleja enää voida järjestää lokakuussa. Sote-lakien hyväksymisen takarajana on pidetty heinäkuun alkua. Toisaalta on puhuttu luovista ratkaisuista, mitä ne sitten lienevätkin. Puhe vaalien siirtämisestä on <strong>pääministeri Sipilän</strong> mukaan hölynpölyä. On vain luotettava siihen, että säästöjä syntyy maakuntien toimeenpanosta. Annetaan kuva siitä, että koko Suomi lakkaa olemasta, jos nyt ei keskusta saa maakuntiaan ja kokoomus valinnanvapautta. Näinhän ei tietenkään käy. Sipilä on jopa uhkaillut ennenaikaisilla vaaleilla, jos uudistuksia ei synny. Uusi hallituskin on jo moneen kertaan valittu ja se mikä puolue kenenkin kanssa haluaa leikkiä, on myös päätetty ainakin somessa.</p><p>Tämän päivän (23.05.) uutisissa oikeuskanslerinvirasto toteaa vaalien aikataulun olevan liian kireän. <strong>Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen </strong>on esittänyt viraston näkemyksen asiasta. Hänen mukaansa maakuntavaalit on lykättävä vähintään ensi vuoden alkuun. Euroopan neuvosto on lisäksi suosittanut, että vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja tai se tulisi kirjata perustuslain tasoiseen säännökseen.</p><p>Tässäpä taas pohdittavaa hallituksellemme. Tulossa on varmaan uusia selityksiä.</p><p>Odotan mielenkiinnolla koska tästä vuosien jatkosarjasta ilmestyy viimeinen osa, jossa lopullinen ratkaisu paljastuu.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Pirjo Lampi</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko päivääkään, ettei näistä uudistuksista joku korkeasti koulutettu asiantuntija esitä omaa mielipidettään, varsinkin sote-uudistuksesta.

Ne asiantuntijat, jotka ovat ns. hallituksen värväämiä asiantuntijoita ovat tietysti oikeassa ja muut väärässä. Kokoomuksen haluamasta valinnanvapaudesta on noussut suurempi vastarinta mitä kokoomus ehkä oletti. Omatkin rivit ovat repeilleet. Alkuperäisessä lakiluonnoksessa valinnanvapaus oli paljon suppeammassa muodossa. Siitä ehkä olisi voitu päästä kompromissiin. Sitten iski ahneus. Huomattiin, mikä mahdollisuus tässä on suurille yksityisille sotealan yritysmonopoleille tuottaa palveluita myös valtion rahoituksella.

Ulkoministeri Soini (sin) totesi aikanaan, että nyt voi köyhäkin valita. Ehkä voi, jos osaa ja sattuu asumaan suhteellisen suuressa kunnassa, jossa palveluntuottajia tulisi olemaan enemmän kuin yksi. Entäpä palvelun hinta? Asiakasmaksu tulee olemaan sama riippumatta siitä, minkä julkista palvelua tuottavan sotekeskuksen asiakas valitsee. Nykyisen yksityisen vai nykyisen terveyskeskuksen. Ne asettuvat siis maksun suhteen samalle viivalle. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiamaksut nouse. Nyt kunnat ovat nostaneet innolla maksujaan asiakasmaksuasetuksen enimmäistasolle niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Mikä tulee olemaan esim. se hinta joka vastaa nykyistä tk-maksua. Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityisellä sektorilla sen mukaisesti kalliimman hinnan kuin julkisella sektorilla, saakin palvelunsa tulevassa sotekeskuksessa halvemmalla kuin ennen? Köyhäkö siis hyötyy?

Kaikkein tärkein syy koko uudistukselle oli 3 miljardin kustannussäästöt. Nyt ei juuri enää ole asiantuntijaa löytynyt, joka liputtaisi säästöjen puolesta, päinvastoin. Niinpä ministeri Orpo (kok) totesikin kyselytunnilla 17.5. ettei uudistuksella tavoitellakaan säästöjä. Siis mitä? Ministeri myönsi, ettei uudistuksen yhtä päätarkoitusta enää tavoitellakaan. Nyt tavoitteena oli hänen mukaansa se, että ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon. Sitä vartenko vaaditaan ja tarvitaan historiallisen suurta uudistusta?

Valtiosihteeri Martti Hetemäki sotki pakkaa ilmoittamalla omassa muistiossaan, että valinnanvapauden säästöpotentiaali on nolla euroa mutta tiedon ja teknologian käytön avulla voitaisiin saada 4 miljardin säästöt. Tulokset valinnanvapauden kokeilusta Keski-Uudellamaalla viittaavat siihen, että malli lisää kustannuksia.

Mistä sitten syntyy nuo säästöt? Säästöjä tehdään tulevaisuuden visiossa mm. vanhusten hoidossa. Ikäihmisiämme pitää hoitaa kotona viimeiseen hengenvetoon asti mutta resursseja ei siihen ole tälläkään hetkellä. Nyt tulee teknologiasta pelastus! Kotihoitajien virtuaalikäynneillä syntyy säästöjä. Hoitaja kävisi päivässä jopa 20-40 kotihoidon asiakkaan luona ”virtuaalisesti”. Siis meillä halutaan säästää pienipalkkaisten kotihoidon hoitajien palkoista.  Lisäksi säästöjä tavoitellaan sähköisten terveystarkastusten ja oirearvioinnin käytön lisäämisellä. Uskon itsekin siihen, että teknologian avulla saatamme saada säästöjä mutta ei se teknologiankaan hankkiminen ole ilmaista. Teknologia voi olla hoidossa tärkeä ja hyödyllinen lisäapu mutta sillä ei voida koskaan korvata kokonaan hoitohenkilökuntaa. Kyllä itse ainakin haluaisin, että minua hoitaa ihminen eikä mikään robotti. Kotona olevan huonokuntoisen vanhuksen ainoa päivittäinen tai jopa viikkojen ihmiskontakti saattaa olla kotipalvelun hoitaja.

Hetemäen muistio pelasti Orpon! Sen jälkeen ministeri oli taas vakuuttunut siitä, että säästöjä sittenkin syntyy. Siis vajaassa viikossa kaikki muuttui taas hyväksi.

Maakunta- uudistus etenee joka maakunnassa omaa tahtiaan ja omien resurssien varassa. Valmista ei voi syntyä ennen kuin tiedämme astuvatko lait voimaan. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg on kiertänyt maata Oma maakunta-tilaisuuden merkeissä mukanaan liuta eri ministeriöitten asiantuntijoita. Suunnittelu on vielä kovin keskeneräistä. Aika kuluu ja päätöksiä ei synny.

 

Maakuntavaalien siirtäminen on nyt noussut vahvasti esiin monelta taholta. Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro on todennut, ettei maakuntavaaleja enää voida järjestää lokakuussa. Sote-lakien hyväksymisen takarajana on pidetty heinäkuun alkua. Toisaalta on puhuttu luovista ratkaisuista, mitä ne sitten lienevätkin. Puhe vaalien siirtämisestä on pääministeri Sipilän mukaan hölynpölyä. On vain luotettava siihen, että säästöjä syntyy maakuntien toimeenpanosta. Annetaan kuva siitä, että koko Suomi lakkaa olemasta, jos nyt ei keskusta saa maakuntiaan ja kokoomus valinnanvapautta. Näinhän ei tietenkään käy. Sipilä on jopa uhkaillut ennenaikaisilla vaaleilla, jos uudistuksia ei synny. Uusi hallituskin on jo moneen kertaan valittu ja se mikä puolue kenenkin kanssa haluaa leikkiä, on myös päätetty ainakin somessa.

Tämän päivän (23.05.) uutisissa oikeuskanslerinvirasto toteaa vaalien aikataulun olevan liian kireän. Kansliapäällikkö Kimmo Hakonen on esittänyt viraston näkemyksen asiasta. Hänen mukaansa maakuntavaalit on lykättävä vähintään ensi vuoden alkuun. Euroopan neuvosto on lisäksi suosittanut, että vaalien keskeisen lainsäädännön tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja tai se tulisi kirjata perustuslain tasoiseen säännökseen.

Tässäpä taas pohdittavaa hallituksellemme. Tulossa on varmaan uusia selityksiä.

Odotan mielenkiinnolla koska tästä vuosien jatkosarjasta ilmestyy viimeinen osa, jossa lopullinen ratkaisu paljastuu.

 

 

Pirjo Lampi

 

 

 

 

]]>
2 http://pirjolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255737-tuleeko-makusote-uudistus-vai-eiko-tule#comments Hallituksen säästöt Kunta ja sote-uudistus Maakuntavaalit Virtuaalikäynti Wed, 23 May 2018 17:23:05 +0000 Pirjo Lampi http://pirjolampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255737-tuleeko-makusote-uudistus-vai-eiko-tule
Vallan vahdit ovat heräämässä maakuntauudistuksen aikatauluongelmiin http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255671-vallan-vahdit-ovat-heraamassa-maakuntauudistuksen-aikatauluongelmiin <p>Ilokseni huomaan, että oikeuskansleri on <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805222200960570_pi.shtml">ottanut kantaa maakuntavaalien aikatauluun</a>:</p><p>&ldquo;Hakonen ilmoitti valiokunnalle, että oikeuskanslerinviraston näkemys on, että käsittelyssä olevan lakipaketin ja maakuntavaalien välillä pitää olla noin puoli vuotta aikaa. Oikeuskanslerinviraston perustaa näkemyksensä perustuslakiin.&rdquo;</p><p>Kirjoitin <a href="https://liberaalipuolue.fi/">Liberaalipuolueen</a> aktiivien <a href="http://johannavendelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">Johanna Vendelinin</a> ja <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">Amos Aholan</a> kanssa aiheesta jo kolmisen kuukautta sitten <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005596291.html">mielipidekirjoituksen</a>, jossa toimme pitkälti samat ongelmat esille: toimivassa kansanvallassa ei valtaapitävät voi säätää uusia vaalilakeja tälläisellä aikataululla, etenkään, kun yhteiskunnassa ei ole minkäänlainen merkittävä kriisitilanne päällä. Kiireinen aikataulu palvelee ainoastaan valtaapitäviä, eikä äänestäjilläkään ole oikein mitään mahdollisuutta perehtyä, mistä he pääsevät äänestämään.</p><p>On kiinnostavaa nähdä, mitä perustuslakivaliokunta tulee lausumaan uudistuksesta. On mahdollista, että maakuntauudistus lykkääntyy, ja hyvä niin. Huolta tämä koko farssi kuitenkin nostaa päätöksenteon lainmukaisuudesta, ja siitä, millaiset turvajärjestelmät meillä on selkeästi lain- ja kohtuudenvastaisten lainsäädäntötemppujen tekemiseen. Maamme tarvitsee tukevampaa lainsäädännön valvontaa, perustuslakituomioistuin olisi hyvä.</p><p>Kirjoittaja on <a href="http://www.liberaalipuolue.fi">Liberaalipuolueen</a> 2. varapuheenjohtaja, joka pitää jonkinlaista maakuntauudistusta tarpeellisena, mutta ei näin kiireellisenä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilokseni huomaan, että oikeuskansleri on ottanut kantaa maakuntavaalien aikatauluun:

“Hakonen ilmoitti valiokunnalle, että oikeuskanslerinviraston näkemys on, että käsittelyssä olevan lakipaketin ja maakuntavaalien välillä pitää olla noin puoli vuotta aikaa. Oikeuskanslerinviraston perustaa näkemyksensä perustuslakiin.”

Kirjoitin Liberaalipuolueen aktiivien Johanna Vendelinin ja Amos Aholan kanssa aiheesta jo kolmisen kuukautta sitten mielipidekirjoituksen, jossa toimme pitkälti samat ongelmat esille: toimivassa kansanvallassa ei valtaapitävät voi säätää uusia vaalilakeja tälläisellä aikataululla, etenkään, kun yhteiskunnassa ei ole minkäänlainen merkittävä kriisitilanne päällä. Kiireinen aikataulu palvelee ainoastaan valtaapitäviä, eikä äänestäjilläkään ole oikein mitään mahdollisuutta perehtyä, mistä he pääsevät äänestämään.

On kiinnostavaa nähdä, mitä perustuslakivaliokunta tulee lausumaan uudistuksesta. On mahdollista, että maakuntauudistus lykkääntyy, ja hyvä niin. Huolta tämä koko farssi kuitenkin nostaa päätöksenteon lainmukaisuudesta, ja siitä, millaiset turvajärjestelmät meillä on selkeästi lain- ja kohtuudenvastaisten lainsäädäntötemppujen tekemiseen. Maamme tarvitsee tukevampaa lainsäädännön valvontaa, perustuslakituomioistuin olisi hyvä.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen 2. varapuheenjohtaja, joka pitää jonkinlaista maakuntauudistusta tarpeellisena, mutta ei näin kiireellisenä.

 

]]>
0 http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255671-vallan-vahdit-ovat-heraamassa-maakuntauudistuksen-aikatauluongelmiin#comments Demokratia Keskusta Maakuntavaalit Oikeuskanslerinvirasto Tue, 22 May 2018 10:59:53 +0000 Tuomas Jaanu http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255671-vallan-vahdit-ovat-heraamassa-maakuntauudistuksen-aikatauluongelmiin
Soten aikatauluahdistus http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus <p>Helatorstaita ja äitienpäiväviikonloppua on vuonna 2018 vietetty kesäisissä tunnelmissa. Kesä ja kesäloma on varmasti paitsi kansalaisten, myös kansanedustajien mielessä. Loman houkutuksen tietävät myös Sipilän hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmyrit, jotka ilmojen lämmittyä kiiruhtivat ilmoittamaan kansanedustajille, ettei lomia ole luvassa, ennen kuin sote- ja maakuntauudistus on eduskunnassa hyväksytty.</p><p>Ministerien ja ryhmyrien aikatauluahdistuksen ymmärtää hyvin, sillä vaalikausi on pikkuhiljaa kulumassa loppuun. Jotta Sipilän hallituksen suuret suunnitelmat toteutuisivat, pitäisi uudistusten aikatauluista pitää kiinni. Kiinni siitä huolimatta, että tiukkoihin aikatauluihin liittyy monia ongelmia.</p><p>Sipilän hallituksen tavoitteena on pitää ensimmäiset maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta. Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä.</p><p>Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto. Vaalit eivät vain siirtyisi seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan vaan vielä niitä myöhemmäksi. Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi Keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi &ndash; esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.</p><p>Sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet &nbsp;toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On&nbsp;jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Erityisesti Kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin&nbsp;käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.</p><p>Jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen, ovat hallituspuolueet pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. Suomessa oli aikanaan käytäntö, jossa tsaari ja sittemmin tasavallan presidentti ohjasi hallintoa ilman eduskuntalakien tuomaa demokraattista perustaa. Ilmiöstä pyrittiin eroon 1990-luvun valtiosääntöuudistuksilla, mutta Sipilän hallituksen aikana toimeenpanovalta on jälleen pyrkinyt ohittamaan kansanedustuslaitoksen. On mielenkiintoista nähdä, jääkö ilmiö pysyväksi samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, vain palaammeko takaisin demokraattisen oikeusvaltion ideologiaan, jossa toimeenpanovallan toiminnan edellytyksenä on kansanedustuslaitoksen hyväksymä laki. Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä Kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle&nbsp;valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.</p><p>Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet paljon keskustelua juristipiireissä. Huolta on kannettu paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin. Kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui ke 9.5. iltapäivällä&nbsp;useita asiantuntijoita ma 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Ennen valiokunnan kokousta olisi ollut yksi kokonainen työpäivä, jonka aikana asiantuntijat kai sitten olisivat lausuntonsa valmistelleet. Kovin moni asiantuntija tuskin tuolla aikataululla saa kunnon lausuntoa aikaiseksi. Liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn. Tilanne on varmasti monelle kansanedustajallekin ahdistava, kun valtiosääntömme ei ainakaan vielä edellytä eduskunnan nauttivan hallituksen luottamusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helatorstaita ja äitienpäiväviikonloppua on vuonna 2018 vietetty kesäisissä tunnelmissa. Kesä ja kesäloma on varmasti paitsi kansalaisten, myös kansanedustajien mielessä. Loman houkutuksen tietävät myös Sipilän hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmyrit, jotka ilmojen lämmittyä kiiruhtivat ilmoittamaan kansanedustajille, ettei lomia ole luvassa, ennen kuin sote- ja maakuntauudistus on eduskunnassa hyväksytty.

Ministerien ja ryhmyrien aikatauluahdistuksen ymmärtää hyvin, sillä vaalikausi on pikkuhiljaa kulumassa loppuun. Jotta Sipilän hallituksen suuret suunnitelmat toteutuisivat, pitäisi uudistusten aikatauluista pitää kiinni. Kiinni siitä huolimatta, että tiukkoihin aikatauluihin liittyy monia ongelmia.

Sipilän hallituksen tavoitteena on pitää ensimmäiset maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta. Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä.

Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto. Vaalit eivät vain siirtyisi seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan vaan vielä niitä myöhemmäksi. Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi Keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.

Sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet  toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Erityisesti Kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.

Jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen, ovat hallituspuolueet pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. Suomessa oli aikanaan käytäntö, jossa tsaari ja sittemmin tasavallan presidentti ohjasi hallintoa ilman eduskuntalakien tuomaa demokraattista perustaa. Ilmiöstä pyrittiin eroon 1990-luvun valtiosääntöuudistuksilla, mutta Sipilän hallituksen aikana toimeenpanovalta on jälleen pyrkinyt ohittamaan kansanedustuslaitoksen. On mielenkiintoista nähdä, jääkö ilmiö pysyväksi samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, vain palaammeko takaisin demokraattisen oikeusvaltion ideologiaan, jossa toimeenpanovallan toiminnan edellytyksenä on kansanedustuslaitoksen hyväksymä laki. Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä Kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.

Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet paljon keskustelua juristipiireissä. Huolta on kannettu paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin. Kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui ke 9.5. iltapäivällä useita asiantuntijoita ma 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Ennen valiokunnan kokousta olisi ollut yksi kokonainen työpäivä, jonka aikana asiantuntijat kai sitten olisivat lausuntonsa valmistelleet. Kovin moni asiantuntija tuskin tuolla aikataululla saa kunnon lausuntoa aikaiseksi. Liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn. Tilanne on varmasti monelle kansanedustajallekin ahdistava, kun valtiosääntömme ei ainakaan vielä edellytä eduskunnan nauttivan hallituksen luottamusta.

]]>
25 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus#comments Kotimaa Eduskunta Maakunta- ja soteuudistus Maakuntavaalit Valinnanvapaus Sun, 13 May 2018 07:17:32 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255238-soten-aikatauluahdistus
Maakuntavaalien ehdokasasettelusta http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255098-maakuntavaalien-ehdokasasettelusta <p>Viime viikonloppuna sain osallistua Keskustan Peräpohjolan piirin vuosikokoukseen Simossa ja Keskustan Lapin piirin vuosikokoukseen Savukoskella. Molemmissa tapahtumissa oli mukavasti väkeä paikalla. Savukoskellekin oli tullut reilut 100 henkeä.</p><p>Molemmissa kokouksissa asetettiin ehdokkaita maakuntavaaleihin. Yhteensä Lapin maakunnassa Keskustalla on nyt 66 ehdokasta, ja 22 ehdokasta vielä puuttuu.</p><p>Ehdokasasettelua on jonkun verran jarrutellut se, ettei ihmisillä ole täyttä varmuutta siihen, tuleeko maakuntavaaleja lopultakaan ja jos tulee, niin missä aikataulussa. Koetamme saada sote/maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön sille mallille, että vaalit voitaisiin käydä syksyllä.</p><p>Joka tapauksessa Keskusta on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kerännyt Lapissa ylivoimaisesti eniten ehdokkaita. Se kertoo, että järjestömme on kaikesta huolimatta iskukykyinen.</p><p>Kuten olen aikaisemmin jo ilmoittanut, en ole ehdokkaana maakuntavaaleissa. Olen saanut kyllä kovasti pyyntöjä, että kansanedustajana velvollisuuteni olisi olla mukana.</p><p>Aikomukseni on kyllä pyrkiä jatkamaan työtä lappilaisten puolesta. Tämän teen parhaiten keskittymällä eduskuntatyöhön. Jatkaisin sitä mielelläni. Äänestäjät sitten päättävät, miten olen työni tehnyt.</p><p>Tekemistä on ollut paljon ja työ ei varmasti ole loppumassa. Lapin elinkeinotoimintaa on saatu nousemaan ja sen vielä vahvemman nousun varmistamiseksi tulee tehdä täällä paljon töitä. Hallintopuolella on tulossa valtavat muutokset.</p><p>Kaikkea valtaa ei tarvitse keskittää kansanedustajille. Luotan, että Lapissa on niin paljon osaavia ihmisiä, ettei minun ole pakko pyrkiä kaikkiin mahdollisiin tehtäviin. Haluan tehdä hyvää yhteistyötä tulevien Lapin maakuntavaltuutettujen kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikonloppuna sain osallistua Keskustan Peräpohjolan piirin vuosikokoukseen Simossa ja Keskustan Lapin piirin vuosikokoukseen Savukoskella. Molemmissa tapahtumissa oli mukavasti väkeä paikalla. Savukoskellekin oli tullut reilut 100 henkeä.

Molemmissa kokouksissa asetettiin ehdokkaita maakuntavaaleihin. Yhteensä Lapin maakunnassa Keskustalla on nyt 66 ehdokasta, ja 22 ehdokasta vielä puuttuu.

Ehdokasasettelua on jonkun verran jarrutellut se, ettei ihmisillä ole täyttä varmuutta siihen, tuleeko maakuntavaaleja lopultakaan ja jos tulee, niin missä aikataulussa. Koetamme saada sote/maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön sille mallille, että vaalit voitaisiin käydä syksyllä.

Joka tapauksessa Keskusta on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kerännyt Lapissa ylivoimaisesti eniten ehdokkaita. Se kertoo, että järjestömme on kaikesta huolimatta iskukykyinen.

Kuten olen aikaisemmin jo ilmoittanut, en ole ehdokkaana maakuntavaaleissa. Olen saanut kyllä kovasti pyyntöjä, että kansanedustajana velvollisuuteni olisi olla mukana.

Aikomukseni on kyllä pyrkiä jatkamaan työtä lappilaisten puolesta. Tämän teen parhaiten keskittymällä eduskuntatyöhön. Jatkaisin sitä mielelläni. Äänestäjät sitten päättävät, miten olen työni tehnyt.

Tekemistä on ollut paljon ja työ ei varmasti ole loppumassa. Lapin elinkeinotoimintaa on saatu nousemaan ja sen vielä vahvemman nousun varmistamiseksi tulee tehdä täällä paljon töitä. Hallintopuolella on tulossa valtavat muutokset.

Kaikkea valtaa ei tarvitse keskittää kansanedustajille. Luotan, että Lapissa on niin paljon osaavia ihmisiä, ettei minun ole pakko pyrkiä kaikkiin mahdollisiin tehtäviin. Haluan tehdä hyvää yhteistyötä tulevien Lapin maakuntavaltuutettujen kanssa.

]]>
0 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255098-maakuntavaalien-ehdokasasettelusta#comments Eduskuntavaalit Maakuntavaalit Wed, 09 May 2018 16:31:56 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255098-maakuntavaalien-ehdokasasettelusta
Aktiivimalli reiluko? http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254917-aktiivimalli-reiluko <p><strong>Epäreiluun aktiivimalliin kehitysideoita</strong></p><p>Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan malli on kehitetty latvasta juuristoon -ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä, että ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä tuhkatkin pesästä. Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi? Onko aktiivimalli vain vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä tai toivottomien työhakusten kirjoittelua kaiket päivät? Onko tuollaisessa tarkoitusta, vai olisiko työttömällä muutakin elämää?</p><p>Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti, malli vain eriarvoistaa entistä enemmän.</p><p>Kun työtön on aktiivinen, on tarkoituksenmukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. Tässä pari ideaa aktiivimallin kehittämiseksi.</p><p>Esimerkiksi työnhakuprosessin tulisi kartuttaa aktiivisuusvelvoitetta mukaan lukien työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon alueella sosiaali- ja terveysala on hyvin työllistävä. Työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä.</p><p>Etelä-Savon alueella maa- ja metsätalouden toimijat ja työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastaloudessa ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.</p><p>Aktiivisuuskortti olisi kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Järjestelmä on digitaalisena erityisen helppo toteuttaa verkossa. Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivisuusrekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Kunnassa toimivan aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimisi entinen työtön. Rekisterin ylläpitäjällä olisi käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin kirjattaisiin kaikki työnhakijan työtiedot &ndash; ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.</p><p>Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Suomen alueelle, mahdollisissa tulevissa maakunnissa.</p><p>&nbsp;<br /><strong>Karin Karjalainen</strong>, Bioanalyytikko, YTM, HTT-jatko-opiskelija</p><p><strong>Mervi Eskelinen</strong>, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja</p><p>PerusNaiset, Pieksämäki</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Epäreiluun aktiivimalliin kehitysideoita

Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan malli on kehitetty latvasta juuristoon -ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä, että ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä tuhkatkin pesästä. Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi? Onko aktiivimalli vain vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä tai toivottomien työhakusten kirjoittelua kaiket päivät? Onko tuollaisessa tarkoitusta, vai olisiko työttömällä muutakin elämää?

Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti, malli vain eriarvoistaa entistä enemmän.

Kun työtön on aktiivinen, on tarkoituksenmukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. Tässä pari ideaa aktiivimallin kehittämiseksi.

Esimerkiksi työnhakuprosessin tulisi kartuttaa aktiivisuusvelvoitetta mukaan lukien työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon alueella sosiaali- ja terveysala on hyvin työllistävä. Työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä.

Etelä-Savon alueella maa- ja metsätalouden toimijat ja työttömät voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastaloudessa ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.

Aktiivisuuskortti olisi kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Järjestelmä on digitaalisena erityisen helppo toteuttaa verkossa. Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivisuusrekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Kunnassa toimivan aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimisi entinen työtön. Rekisterin ylläpitäjällä olisi käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin kirjattaisiin kaikki työnhakijan työtiedot – ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.

Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Suomen alueelle, mahdollisissa tulevissa maakunnissa.

 
Karin Karjalainen, Bioanalyytikko, YTM, HTT-jatko-opiskelija

Mervi Eskelinen, Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, THM, Ammatillisten aineiden opettaja

PerusNaiset, Pieksämäki

 

]]>
0 http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254917-aktiivimalli-reiluko#comments Aktiivimalli Maakuntavaalit Syrjäytyminen Työttömys Sun, 06 May 2018 09:59:15 +0000 Karin Karjalainen http://karinkarjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254917-aktiivimalli-reiluko
Kansalaispalautetta http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254905-kansalaispalutetta <p>Grillasimme eilen kansalaisille reilut 500 makkaraa ja tarjosimme kahvia Mikkelin torilla. Se oli oiva tilaisuus keskustella ihmisten kanssa tämän hetken polttavimmista asioista.</p><p>Toritapahtumassa yksi eniten kysytty kysymys oli, &rdquo;Kääntyykö se takki&rdquo;. Jokaiseen vastattiin, &rdquo;Ei varmasti käänny&rdquo;. Istuvan hallituksen aikana on nähty jo tuplaloikka. Terveisiä Turusen Kaitsulle. Urheilutermiä lainatakseni, tullaanko näkemään vielä jopa kolmiloikka ennen seuraavia ek vaaleja.</p><p>Eilisen kansalaispalautteen pohjalta on helppo todeta, että meidän suomalaisten isoin ongelma löytyy istuvista politikoista.</p><p>Jo edellinen sateenkaarihallitus oli täysin mätä. Maamme ongelmat vain syvenivät sen aikana. Siitä &rdquo;viisastuneena&rdquo; äänestimme hädissämme nykyhallituksen ottamaan maamme ohjakset käsiinsä.</p><p>No, kuinka kävi..?</p><p>Elämme maailmantilanteessa, jossa ahneus on kasvanut jo järjenvastaiselle tasolle. Vallankahvoihin yltäneet poliitikot eivät edes osaa hävetä paljastuneita ylilyöntejään. Ennen ahneuksista ryvettyneet ymmärsi sentään itse erota asemastaan, tai viimeistään muiden painostuksesta. Nykyään ahne poliitikko jopa syyttää äänestäjiä väärin äänestämisestä ja puolustelee rötöksistä paljastuneita kavereitaan.</p><p>Meillä on toivoa, jos äänestämme umpirehelliset ihmiset maan johtoon. Sellaiset ihmiset, jotka eivät ole persoja EU:n tyrkyttämille hillotolpille. Meitä viedään koko aika enemmän ja enemmän EU:n vallan alle vain sen vuoksi, että poliitikkomme saavuttaisivat heille luvatut hillotolpat.</p><p>Ollaan kansalaiset hereillä. Vaalit lähestyy ja sinä päätät ketä tätä maata luotsaa vaalien jälkeen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Grillasimme eilen kansalaisille reilut 500 makkaraa ja tarjosimme kahvia Mikkelin torilla. Se oli oiva tilaisuus keskustella ihmisten kanssa tämän hetken polttavimmista asioista.

Toritapahtumassa yksi eniten kysytty kysymys oli, ”Kääntyykö se takki”. Jokaiseen vastattiin, ”Ei varmasti käänny”. Istuvan hallituksen aikana on nähty jo tuplaloikka. Terveisiä Turusen Kaitsulle. Urheilutermiä lainatakseni, tullaanko näkemään vielä jopa kolmiloikka ennen seuraavia ek vaaleja.

Eilisen kansalaispalautteen pohjalta on helppo todeta, että meidän suomalaisten isoin ongelma löytyy istuvista politikoista.

Jo edellinen sateenkaarihallitus oli täysin mätä. Maamme ongelmat vain syvenivät sen aikana. Siitä ”viisastuneena” äänestimme hädissämme nykyhallituksen ottamaan maamme ohjakset käsiinsä.

No, kuinka kävi..?

Elämme maailmantilanteessa, jossa ahneus on kasvanut jo järjenvastaiselle tasolle. Vallankahvoihin yltäneet poliitikot eivät edes osaa hävetä paljastuneita ylilyöntejään. Ennen ahneuksista ryvettyneet ymmärsi sentään itse erota asemastaan, tai viimeistään muiden painostuksesta. Nykyään ahne poliitikko jopa syyttää äänestäjiä väärin äänestämisestä ja puolustelee rötöksistä paljastuneita kavereitaan.

Meillä on toivoa, jos äänestämme umpirehelliset ihmiset maan johtoon. Sellaiset ihmiset, jotka eivät ole persoja EU:n tyrkyttämille hillotolpille. Meitä viedään koko aika enemmän ja enemmän EU:n vallan alle vain sen vuoksi, että poliitikkomme saavuttaisivat heille luvatut hillotolpat.

Ollaan kansalaiset hereillä. Vaalit lähestyy ja sinä päätät ketä tätä maata luotsaa vaalien jälkeen.

]]>
0 http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254905-kansalaispalutetta#comments Ahneus Eduskuntavaalit 2019 Maakuntavaalit Sun, 06 May 2018 06:19:19 +0000 Ano Turtiainen http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254905-kansalaispalutetta
Maakuntavaalit - syksyllä vai ei ikinä? http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254199-maakuntavaalit-syksylla-vai-ei-ikina <p>Maakuntavaaleja halutaan siirtää, taas.&nbsp; Kokoomuksen puoluesihteeri pitää <a href="https://www.verkkouutiset.fi/maakuntavaalit-siirtyvat-kokoomus-jattaa-oven-auki/">takaovea auki. </a>Valinnanvapaus häämöttää. Perussuomalaisten kanta on selvä. Maakuntavaalit tulee siirtää kevääseen, eduskuntavaalien yhteyteen. Asiasta päätti <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/news/puoluehallitus-kannattaa-maakuntavaalien-siirtamista-kevaaseen/">puoluehallitus</a> tänään. Perustelu on looginen: &quot;Eduskunnalle annettaisiin mahdollisuus käsitellä sotelait kunnolla, huolellisella lainvalmistelutavalla.&quot;</p><p>Pohjois-Karjalasta katsottuna: Ylimääräinen ja täysin turha väliportaan hallinto, maakunta saisi jäädä kokonaan toteutumatta, ja toteuttamatta. Meillä on annettu järjestämisvastuu kaikista kunnista mukaanlukien Heinävesi jo 2017 alusta <a href="http://www.siunsote.fi/en/;jsessionid=D4B9FD44B6563A268FB37A24E04BFABC.node1">SiunSote-kuntayhtymälle</a>. Sillä on demokraattinen hallinto, ei tosin suorilla vaaleilla valittu mutta lähes eli kuntavaalin tuloksen mukaan. Lisäksi se on suunniteltua Maakuntamallia demokraattisempi, perinteisellä pienetkunnat-kiintiöpaikoilla.&nbsp; <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/177976-nelja-kuntaa-pohjois-karjalassa-jaisi-ilman-edustajaa-jos-kuntavaalien-tulos-toteutuisi-maakuntavaaleissa">Superin tekemän laskelman</a> mukaan demokratia toteutuisi Pohjois-Karjalassa niin, että: Joensuu saisi 37/59 paikasta. Eli 13 kuntaa jakaisi 22 paikkaa, useimmat saisivat yhden edustajan ja</p><p>Kokonaan ilman edustajaa jäisivät:</p><p>- Juuka, Polvijärvi, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Valtimo. Tälläista maakuntademokratiaa täällä tuskin kukaan haluaa, ja näillä edellytyksin uudistus olisi parempi jättää maakuntahallinon osalta kokonaan tekemättä.</p><p>Tässä yhteydessä kannattaa toki todeta, että: Sote-uudistus on välttämätön, Suomen kannalta. Kaikien meidän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakuntavaaleja halutaan siirtää, taas.  Kokoomuksen puoluesihteeri pitää takaovea auki. Valinnanvapaus häämöttää. Perussuomalaisten kanta on selvä. Maakuntavaalit tulee siirtää kevääseen, eduskuntavaalien yhteyteen. Asiasta päätti puoluehallitus tänään. Perustelu on looginen: "Eduskunnalle annettaisiin mahdollisuus käsitellä sotelait kunnolla, huolellisella lainvalmistelutavalla."

Pohjois-Karjalasta katsottuna: Ylimääräinen ja täysin turha väliportaan hallinto, maakunta saisi jäädä kokonaan toteutumatta, ja toteuttamatta. Meillä on annettu järjestämisvastuu kaikista kunnista mukaanlukien Heinävesi jo 2017 alusta SiunSote-kuntayhtymälle. Sillä on demokraattinen hallinto, ei tosin suorilla vaaleilla valittu mutta lähes eli kuntavaalin tuloksen mukaan. Lisäksi se on suunniteltua Maakuntamallia demokraattisempi, perinteisellä pienetkunnat-kiintiöpaikoilla.  Superin tekemän laskelman mukaan demokratia toteutuisi Pohjois-Karjalassa niin, että: Joensuu saisi 37/59 paikasta. Eli 13 kuntaa jakaisi 22 paikkaa, useimmat saisivat yhden edustajan ja

Kokonaan ilman edustajaa jäisivät:

- Juuka, Polvijärvi, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Valtimo. Tälläista maakuntademokratiaa täällä tuskin kukaan haluaa, ja näillä edellytyksin uudistus olisi parempi jättää maakuntahallinon osalta kokonaan tekemättä.

Tässä yhteydessä kannattaa toki todeta, että: Sote-uudistus on välttämätön, Suomen kannalta. Kaikien meidän.

]]>
2 http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254199-maakuntavaalit-syksylla-vai-ei-ikina#comments Maakuntavaalit siunsote Sote Sat, 21 Apr 2018 20:04:30 +0000 Jussi Wihonen http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254199-maakuntavaalit-syksylla-vai-ei-ikina
Vastoin tahtoa, vastoin järkeä http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253977-vastoin-tahtoa-vastoin-jarkea <p>Epäusko, epäluottamus, tyrmäys tyrmäyksen jälkeen. Asiantuntija toisensa jälkeen toteaa, että tämä tuleva maakuntauudistus on Uudellemaalle järjetön, epäedullinen, toteuttamiskelvoton tälläisenään. Vilkaisen vieressä istuvaa Sami &quot;Frank&quot; Muttilaista ... mies puistelee päätään ja toteaa &quot;tässä ei ole mitään järkeä&quot;</p><p>Juuri niin, Suomen hallitus ajaa väkisen läpi uudistusta, joka on epäkelpo, keskeneräinen ja joka heikentää 1,6 miljoonan Uusimaalaisen elämää. Miksi?&nbsp;</p><p>Valtionvirkamiehen sanoin &quot; koska politiikka on sellaista&quot;&nbsp; Epäonnistumista ei voi myöntää kasvojen menetyksen vuoksi.&nbsp;</p><p>HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden kertoi kokemuksia 2014 alkaneista valinnanvapauskokeiluista. Niissä hintalappu oli noussut 30%. Uudistus tarkoittaa kaikkien eri terveyskeskuspalvelujen yhtiöittämistä erikseen -&gt; palvelujen supistaminen tai hintojen nousu. -&gt;asiakasmaksujen raju korotus tai maakuntaverotuksen korotus.</p><p>Niin tosiaan maakuntaverotus tulee väkisinkin, jotta maakunta voisi toimia itsenäisesti ja järkevästi. Kunnallisverotus laskee, mutta laskeeko niin paljon, kuin korvaava maakuntaverotus ottaa lompakosta?&nbsp; Ehkä vuoden tai kaksi uudistuksen jälkeen. Sen jälkeen moni kunta joutuu korottamaan verotustaan selvitäkseen taloudellisesti. Todennäköisesti Siuntion kaltaiset kunnat kaatuvat nopeasti.... mutta tämähän on jatkoa epäonnistuneelle kuntauudistukselle, jolla oli tarkoitus supistaa kuntakarttaa, nyt se tehdään vaan toista kautta.</p><p>Valtionvarainministeriön tekemät talouslaskelmat kunnille ovat ylioptimistisia. Porvoon kaupunginjohtaja talousosastoineen pääsi laskuissaan aivan eri lukemiin, kuin valtion taskulaskin virkamiehet. Porvoon oma laskutulosharjoitus vuosikatteeksi olisi 26 m&euro; ja valtion laskut näyttävät tulokseksi 42m&euro;.</p><p>Sote uudistuksessa maakunnan sotekeskus vuokraa kunnilta toimintatilat, mutta kunnille jää korjaus ja kunnossapito velvoite ja rakennusten velat jäävät kunnille maksettavaksi.</p><p>Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös varhaiskasvatus ja opetus siityvät maakunnan vastuulle, jolloin myös päiväkotien ja koulujen velat ja korjauskustannukset jäävät kunnille.</p><p>Kuten itsekkin puheessani maakuntaseminaarissa totesin, niin aika pitkälle esimerkiksi tiedämme läntisellä Uudellamaalla ketkä tulevat valituksi tulevaan maakuntavaltuustoon, niin myös uudistuksen selvitäjillä on sama pelko vallan keskittymisestä kansanedustajille.</p><p>Maakuntavaltuustovaalien äänestysprosentti tulee olemaan erittäin alhainen ja tutut kansanedustajat täyttävät vallan tyhjiön. Hyvänä tukena on paikallismedioden hiljaisuus koko uudistuksesta, kun tietoa ei ole tarpeeksi sekavasta uudistuksesta, uutiseksi kelpaa tutun kansanedustajan ehdolle asettuminen.</p><p>Uudellamaalla on 35 kansanedustajaa ja Helsingissä 22 kansanedustajaa. Uusi Uudenmaan maakunta sisältää heidät kaikki. Olisi täysin järjetöntä, että joku heistä olisi valmis hyväksymään nykyisen uudistuksen, joka tulee heikentämään 1,6 miljoonan Uusimaalaisen arkea.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Epäusko, epäluottamus, tyrmäys tyrmäyksen jälkeen. Asiantuntija toisensa jälkeen toteaa, että tämä tuleva maakuntauudistus on Uudellemaalle järjetön, epäedullinen, toteuttamiskelvoton tälläisenään. Vilkaisen vieressä istuvaa Sami "Frank" Muttilaista ... mies puistelee päätään ja toteaa "tässä ei ole mitään järkeä"

Juuri niin, Suomen hallitus ajaa väkisen läpi uudistusta, joka on epäkelpo, keskeneräinen ja joka heikentää 1,6 miljoonan Uusimaalaisen elämää. Miksi? 

Valtionvirkamiehen sanoin " koska politiikka on sellaista"  Epäonnistumista ei voi myöntää kasvojen menetyksen vuoksi. 

HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden kertoi kokemuksia 2014 alkaneista valinnanvapauskokeiluista. Niissä hintalappu oli noussut 30%. Uudistus tarkoittaa kaikkien eri terveyskeskuspalvelujen yhtiöittämistä erikseen -> palvelujen supistaminen tai hintojen nousu. ->asiakasmaksujen raju korotus tai maakuntaverotuksen korotus.

Niin tosiaan maakuntaverotus tulee väkisinkin, jotta maakunta voisi toimia itsenäisesti ja järkevästi. Kunnallisverotus laskee, mutta laskeeko niin paljon, kuin korvaava maakuntaverotus ottaa lompakosta?  Ehkä vuoden tai kaksi uudistuksen jälkeen. Sen jälkeen moni kunta joutuu korottamaan verotustaan selvitäkseen taloudellisesti. Todennäköisesti Siuntion kaltaiset kunnat kaatuvat nopeasti.... mutta tämähän on jatkoa epäonnistuneelle kuntauudistukselle, jolla oli tarkoitus supistaa kuntakarttaa, nyt se tehdään vaan toista kautta.

Valtionvarainministeriön tekemät talouslaskelmat kunnille ovat ylioptimistisia. Porvoon kaupunginjohtaja talousosastoineen pääsi laskuissaan aivan eri lukemiin, kuin valtion taskulaskin virkamiehet. Porvoon oma laskutulosharjoitus vuosikatteeksi olisi 26 m€ ja valtion laskut näyttävät tulokseksi 42m€.

Sote uudistuksessa maakunnan sotekeskus vuokraa kunnilta toimintatilat, mutta kunnille jää korjaus ja kunnossapito velvoite ja rakennusten velat jäävät kunnille maksettavaksi.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös varhaiskasvatus ja opetus siityvät maakunnan vastuulle, jolloin myös päiväkotien ja koulujen velat ja korjauskustannukset jäävät kunnille.

Kuten itsekkin puheessani maakuntaseminaarissa totesin, niin aika pitkälle esimerkiksi tiedämme läntisellä Uudellamaalla ketkä tulevat valituksi tulevaan maakuntavaltuustoon, niin myös uudistuksen selvitäjillä on sama pelko vallan keskittymisestä kansanedustajille.

Maakuntavaltuustovaalien äänestysprosentti tulee olemaan erittäin alhainen ja tutut kansanedustajat täyttävät vallan tyhjiön. Hyvänä tukena on paikallismedioden hiljaisuus koko uudistuksesta, kun tietoa ei ole tarpeeksi sekavasta uudistuksesta, uutiseksi kelpaa tutun kansanedustajan ehdolle asettuminen.

Uudellamaalla on 35 kansanedustajaa ja Helsingissä 22 kansanedustajaa. Uusi Uudenmaan maakunta sisältää heidät kaikki. Olisi täysin järjetöntä, että joku heistä olisi valmis hyväksymään nykyisen uudistuksen, joka tulee heikentämään 1,6 miljoonan Uusimaalaisen arkea.

 

]]>
0 http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253977-vastoin-tahtoa-vastoin-jarkea#comments Maakuntauudistus Maakuntavaalit Wed, 18 Apr 2018 05:44:35 +0000 Kristian Parviainen http://parviainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253977-vastoin-tahtoa-vastoin-jarkea
Maakuntavaalit tulisi siirtää http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252031-maakuntavaalit-tulisi-siirtaa <p>Maakunta ja sote-uudistuksesta pidettiin tiedotustilaisuus 8.3.2018. Kunta- ja uudistusministeri<br />Anu Vehviläisen sekä valtioneuvoston mukaan &rdquo;Uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä.&rdquo;</p><p>Mikäli yksikin edellisistä väitteistä pitäisi paikkansa, niin tilannetta voitaisiin verrata kansalliseen kriisiin, jolloin voimaan astuisi valmiuslaki. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on poikkeuksellisen huonosti ja kiireellä valmisteltu uudistus vallan- ja rahan uudelleen järjestelystä.</p><p>Puuttumatta täysin vajavaiseen sisältöön uudistuksesta kiinnittäisin huomion mielummin tämän hankkeen aikatauluun. Alustavasti on suunniteltu, että lait hyväksyttäisiin kesäkuussa 2018. Lainsäädäntötyö sisältää yli 40 lakia jotka ovat vielä nytkin osittain ristiriidassa EU:n ja perustuslain kanssa puhumattakkaan kuntalaeista. On hyvin todennäköistä, ettei edes nämä esitettävät lait kerkeä astua voimaan ennen maakuntavaaleja jotka on jo päätetty pitää sunnuntaina 28.10.2018.&nbsp;</p><p>On tietysti myönnettävä, että joillakin tahoilla on todellakin kiire. Kaikkein kiireisimpien tahojen mielestä maakuntavaalit oli määrä järjestää jo tammikuussa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Perustuslakivaliokunnan tuolloisen lausunnon jälkeen soten valinnanvapauslaki vaati kuitenkin täydentävän esityksen ja uuden lausuntokierroksen. Näin tulee käymään vielä uudelleen ja siksipä olisi hyvä ottaa aikalisä ja siirtää suosiolla maakuntavaaleja myöhemmäksi.&nbsp; Ja mikä tärkeintä, niin myös maakuntavaaleja koskevaa lakia tulisi käsitellä jo ennen järjestettäviä vaaleja.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maakunta ja sote-uudistuksesta pidettiin tiedotustilaisuus 8.3.2018. Kunta- ja uudistusministeri
Anu Vehviläisen sekä valtioneuvoston mukaan ”Uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä.”

Mikäli yksikin edellisistä väitteistä pitäisi paikkansa, niin tilannetta voitaisiin verrata kansalliseen kriisiin, jolloin voimaan astuisi valmiuslaki. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on poikkeuksellisen huonosti ja kiireellä valmisteltu uudistus vallan- ja rahan uudelleen järjestelystä.

Puuttumatta täysin vajavaiseen sisältöön uudistuksesta kiinnittäisin huomion mielummin tämän hankkeen aikatauluun. Alustavasti on suunniteltu, että lait hyväksyttäisiin kesäkuussa 2018. Lainsäädäntötyö sisältää yli 40 lakia jotka ovat vielä nytkin osittain ristiriidassa EU:n ja perustuslain kanssa puhumattakkaan kuntalaeista. On hyvin todennäköistä, ettei edes nämä esitettävät lait kerkeä astua voimaan ennen maakuntavaaleja jotka on jo päätetty pitää sunnuntaina 28.10.2018. 

On tietysti myönnettävä, että joillakin tahoilla on todellakin kiire. Kaikkein kiireisimpien tahojen mielestä maakuntavaalit oli määrä järjestää jo tammikuussa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Perustuslakivaliokunnan tuolloisen lausunnon jälkeen soten valinnanvapauslaki vaati kuitenkin täydentävän esityksen ja uuden lausuntokierroksen. Näin tulee käymään vielä uudelleen ja siksipä olisi hyvä ottaa aikalisä ja siirtää suosiolla maakuntavaaleja myöhemmäksi.  Ja mikä tärkeintä, niin myös maakuntavaaleja koskevaa lakia tulisi käsitellä jo ennen järjestettäviä vaaleja.

 

 

]]>
5 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252031-maakuntavaalit-tulisi-siirtaa#comments Maakuntavaalit Vaalilaki Fri, 09 Mar 2018 18:04:08 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252031-maakuntavaalit-tulisi-siirtaa
Poliittinen ohjaus puolittaa kustannukset http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252005-poliittinen-ohjaus-puolittaa-kustannukset <p>Sote-ratkaisun yhteydessä asiantuntijat ovat puhuneet voimakkaasta poliittisesta ohjauksesta, joka ulottuu pykälätasolle.&nbsp;Hallituksen tulisi tuoda uudistukset eduskuntaan siten, että niiden vaikutusarviot on tehty mahdollisimman puolueettomasti. Muuten kukaan ei voi arvioida esitysten vaikutuksia. Hyvin usein perustelutekstit ovat kauniita sanoja. Uudistuksilla ei pitäisi olla juurikaan vaikutuksia valtiontalouteen tai parannukset jopa säästävät tai maksavat itsensä pois. Mutta silti uudistukset markkinoidaan kansalaisille merkittävinä parannuksina. Mikään hyvä tai lisäraha ei maksa mitään, vaan maksaa itsensä takaisin.</p><p>Viimeisin esimerkki on opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin syyskuun 2017 alusta. Hallitus markkinoi asiaa opiskelijoille tehtynä merkittävänä parannuksena. Nyt opiskelija voi asua yhteiskunnan tuella yksiössä entisen soluasunnon sijaan. Lakiesityksessä asia näyttäytyy toisenlaisena, ei tuo kustannuksia, tai ne on jo katettu. STM:n selittää muutosta &rdquo;Opiskelijoiden asumistukisiirron aiheuttamat lisäkustannukset katetaan yleisen asumistuen menoista niin, että julkisen talouden menot eivät uudistuksen johdosta nouse&rdquo;.</p><p>Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin syyskuussa 2017. Nyt Kelan julkistamissa tilastoissa opiskelijoille maksettujen asumistukien menot olivat 409 milj. &euro;, ja ne olivat 47 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Neljässä kuukaudessa nousu 47 miljoonaa! Sehän voi tehdä 141 miljoonaa tälle vuodelle 2018. Uudistuksen jonka piti olla lähes ilmainen.&nbsp;No sitten se luvatun säästön osuus. Yleiseen asumistukeen piti tehdä leikkauksia ja jäädytyksiä, jotka peittävät nämä kustannukset. Yleisen asumistuen menot muille kuin opiskelijaruokakunnille olivat viime vuonna 998 milj. euroa, joka on 14 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Eli puheista huolimatta kustannukset kasvoivat kautta linjan taloudellisella nousukaudella.&nbsp;</p><p>En muutenkaan pidä siitä ajatuksesta, että opiskelijat siirtyvät soluasunnoista yksiöihin. Suluasunnossa oli jätkälaumalla maagista yhteishenkeä, ja hulvatonta perseilyä, jota ilman opiskelijaelämä ei olisi elämän parasta aikaa. Ratkaisu vaan nostaa yksiöiden hinnat kolmioiden tasolle.</p><p>Luovaa laskentaa on harjoitettu myös asumistukiuudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Arvio vuosittaisista lisäkustannuksista oli 68 miljoonaa. Sata-komitea arvioi uudistusten kustannusvaikutuksiksi 12 miljoonaa. Uudistuksessa tehtiin asumistukeen 300 &euro; suojaosa ja omaisuuden vaikutus asumistukeen poistettiin, koska hakijoilla ei kuulemma ole omaisuutta. Sen kustannusvaikutus oli lakiesityksen mukaan miljoona euroa. No miten kävi? Vuonna 2015 uudistukset kasvattivat menoja 176 milj. &euro; ja vuonna 2016 jo 339 milj. &euro;. Ilmeisesti asumistukea hakivat nekin pienituloiset suomalaiset, joilla oli sitä jemmarahaa pankkitilillä ja muuta omaisuutta. Lottovoittajakin voi olla asumistuen piirissä, kuten jo lähes 900 000 suomalaista. Sen mikä piti olla 12 miljoonaa, siitä tulikin 339 miljoonan vuosittainen lisäkustannus.&nbsp;&nbsp;</p><p>Selittävätkö ulkoiset tekijät menojen kasvun? &nbsp;No eivät selitä. Työttömyys on vaihdellut vuodesta 2013 viime kuukausiin asti 8,5- 9,3 % haarukassa. Viimeksi se oli 8,7 %. Viime vuonna valtiontalous kasvoi 3 % BKT:stä ja silti toimeentulotuen menot kasvoivat lähes sata miljoonaa Kela-siirron yhteydessä, vaikka esityksen piti säästää.</p><p>Uudistukset runnotaan läpi esittelemällä vaikutusarvioita, joissa mitättömillä kustannuksilla saadaan aikaan hirveästi hyvää. Tästä syystä on syytä suhtautua todella varauksella Sote-uudistuksen vaikutusarvioihin. Esityksen pitäisi säästää kolme miljardia ja samalla parantaa kaikkea mahdollista. Aika näyttää montako miljardia tähän saadaan hukattua ylimääräistä rahaa verrattuna nykytilaan.</p><p>Asumistukiuudistusta vuonna 2014 ei olisi tullut 340 miljoonan vuosittaisilla ylimääräisillä menoilla, eikä vuonna 2016 opiskelijoiden asumistuen siirtoa 140 miljoonan ylimääräisillä menoilla. Herää vaan kysymys: Kuka näitä oikein laskee näin pieleen? Ohjataanko laskelmia ja kaunistellaanko vaikutusarvioita?&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote-ratkaisun yhteydessä asiantuntijat ovat puhuneet voimakkaasta poliittisesta ohjauksesta, joka ulottuu pykälätasolle. Hallituksen tulisi tuoda uudistukset eduskuntaan siten, että niiden vaikutusarviot on tehty mahdollisimman puolueettomasti. Muuten kukaan ei voi arvioida esitysten vaikutuksia. Hyvin usein perustelutekstit ovat kauniita sanoja. Uudistuksilla ei pitäisi olla juurikaan vaikutuksia valtiontalouteen tai parannukset jopa säästävät tai maksavat itsensä pois. Mutta silti uudistukset markkinoidaan kansalaisille merkittävinä parannuksina. Mikään hyvä tai lisäraha ei maksa mitään, vaan maksaa itsensä takaisin.

Viimeisin esimerkki on opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin syyskuun 2017 alusta. Hallitus markkinoi asiaa opiskelijoille tehtynä merkittävänä parannuksena. Nyt opiskelija voi asua yhteiskunnan tuella yksiössä entisen soluasunnon sijaan. Lakiesityksessä asia näyttäytyy toisenlaisena, ei tuo kustannuksia, tai ne on jo katettu. STM:n selittää muutosta ”Opiskelijoiden asumistukisiirron aiheuttamat lisäkustannukset katetaan yleisen asumistuen menoista niin, että julkisen talouden menot eivät uudistuksen johdosta nouse”.

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin syyskuussa 2017. Nyt Kelan julkistamissa tilastoissa opiskelijoille maksettujen asumistukien menot olivat 409 milj. €, ja ne olivat 47 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Neljässä kuukaudessa nousu 47 miljoonaa! Sehän voi tehdä 141 miljoonaa tälle vuodelle 2018. Uudistuksen jonka piti olla lähes ilmainen. No sitten se luvatun säästön osuus. Yleiseen asumistukeen piti tehdä leikkauksia ja jäädytyksiä, jotka peittävät nämä kustannukset. Yleisen asumistuen menot muille kuin opiskelijaruokakunnille olivat viime vuonna 998 milj. euroa, joka on 14 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Eli puheista huolimatta kustannukset kasvoivat kautta linjan taloudellisella nousukaudella. 

En muutenkaan pidä siitä ajatuksesta, että opiskelijat siirtyvät soluasunnoista yksiöihin. Suluasunnossa oli jätkälaumalla maagista yhteishenkeä, ja hulvatonta perseilyä, jota ilman opiskelijaelämä ei olisi elämän parasta aikaa. Ratkaisu vaan nostaa yksiöiden hinnat kolmioiden tasolle.

Luovaa laskentaa on harjoitettu myös asumistukiuudistuksen yhteydessä vuonna 2014. Arvio vuosittaisista lisäkustannuksista oli 68 miljoonaa. Sata-komitea arvioi uudistusten kustannusvaikutuksiksi 12 miljoonaa. Uudistuksessa tehtiin asumistukeen 300 € suojaosa ja omaisuuden vaikutus asumistukeen poistettiin, koska hakijoilla ei kuulemma ole omaisuutta. Sen kustannusvaikutus oli lakiesityksen mukaan miljoona euroa. No miten kävi? Vuonna 2015 uudistukset kasvattivat menoja 176 milj. € ja vuonna 2016 jo 339 milj. €. Ilmeisesti asumistukea hakivat nekin pienituloiset suomalaiset, joilla oli sitä jemmarahaa pankkitilillä ja muuta omaisuutta. Lottovoittajakin voi olla asumistuen piirissä, kuten jo lähes 900 000 suomalaista. Sen mikä piti olla 12 miljoonaa, siitä tulikin 339 miljoonan vuosittainen lisäkustannus.  

Selittävätkö ulkoiset tekijät menojen kasvun?  No eivät selitä. Työttömyys on vaihdellut vuodesta 2013 viime kuukausiin asti 8,5- 9,3 % haarukassa. Viimeksi se oli 8,7 %. Viime vuonna valtiontalous kasvoi 3 % BKT:stä ja silti toimeentulotuen menot kasvoivat lähes sata miljoonaa Kela-siirron yhteydessä, vaikka esityksen piti säästää.

Uudistukset runnotaan läpi esittelemällä vaikutusarvioita, joissa mitättömillä kustannuksilla saadaan aikaan hirveästi hyvää. Tästä syystä on syytä suhtautua todella varauksella Sote-uudistuksen vaikutusarvioihin. Esityksen pitäisi säästää kolme miljardia ja samalla parantaa kaikkea mahdollista. Aika näyttää montako miljardia tähän saadaan hukattua ylimääräistä rahaa verrattuna nykytilaan.

Asumistukiuudistusta vuonna 2014 ei olisi tullut 340 miljoonan vuosittaisilla ylimääräisillä menoilla, eikä vuonna 2016 opiskelijoiden asumistuen siirtoa 140 miljoonan ylimääräisillä menoilla. Herää vaan kysymys: Kuka näitä oikein laskee näin pieleen? Ohjataanko laskelmia ja kaunistellaanko vaikutusarvioita? 

]]>
1 http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252005-poliittinen-ohjaus-puolittaa-kustannukset#comments Asumistuki Kustannukset Maakuntavaalit Poliittinen ohjaus Sote Fri, 09 Mar 2018 11:48:12 +0000 Asmo Maanselkä http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252005-poliittinen-ohjaus-puolittaa-kustannukset
Sote- ja maakuntauudistus tulee http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251849-sote-ja-maakuntauudistus-tulee <p>Sote- ja maakuntauudistusta vastaan on kapinoitu koko valmistelun ajan suurelta osin syystäkin. Sote-uudistuksesta käydyn keskustelun taso olisi voinut olla huomattavasti korkeampaa, mutta pääasiallinen keskustelu on käyty valinnanvapaudesta. Tällä hetkellä lainvalmistelu on kutakuinkin valinnanvapauden hyväksymistä vaille valmis. Valinnanvapaus menee tietysti läpi, koska sille ei ole tosiasiallisia juridisia esteitä ja lisäksi se on jo käytössä muissa pohjoismaissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikea keskustelu kuitenkin pitäisi käydä maakuntauudistuksesta, joka on käsittämättömällä tavalla saatu suhmuroitua osaksi sote-uudistusta. Ensinnäkin Keskusta on ainut eduskuntapuolue, joka uskoo maakunnan kykenevän järjestämään sote-palvelut kuntaa paremmin. Lisäksi aikataulu on täysin järjetön. Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää lokakuussa 2018 vaikka lainsäädäntö ei ole edes vielä valmis. Lainsäädäntö tulee valmiiksi joskus syksyllä ja sen jälkeen ehdokkailla ja äänestäjillä pitäisi välittömästi olla valmius äänestää ja kampanjoida. Ihan missä tahansa kuluttajaoikeudessa tällainen tuomittaisiin ja todettaisiin, että tämä pitää vetää takaisin. Aikataulun mukaan maakuntavaltuustot järjestäytyvät tammikuussa 2019 ja jo helmikuussa maakuntien pitäisi tehdä päätöksiä sote-palveluiden järjestämisestä. Jokainen ymmärtää, että tämä ei voi toimia. Maakuntauudistus menee kuitenkin läpi, koska nyt jokaisella politiikassa vähänkään toimivalla henkilöllä on elämänsä tilaisuus päästä osaksi vallankäyttöä ilman minkäänlaista poliittista visiota. Vaaleissa ehdokkaat tulee tarjoamaan äänestäjille ennennäkemättömän määrän tunteisiin vetoavia iskulauseita, koska kenelläkään ei ole mitään käsitystä mistä he tulevat päättämään. Katastrofi on valmis mutta eihän se haittaa, koska ihmiset ovat jo tottuneet poliitikkojen jatkuvaan suhmurointiin.</p><p><a href="https://www.facebook.com/engmanv">Ville-Joonas Engman</a></p> Sote- ja maakuntauudistusta vastaan on kapinoitu koko valmistelun ajan suurelta osin syystäkin. Sote-uudistuksesta käydyn keskustelun taso olisi voinut olla huomattavasti korkeampaa, mutta pääasiallinen keskustelu on käyty valinnanvapaudesta. Tällä hetkellä lainvalmistelu on kutakuinkin valinnanvapauden hyväksymistä vaille valmis. Valinnanvapaus menee tietysti läpi, koska sille ei ole tosiasiallisia juridisia esteitä ja lisäksi se on jo käytössä muissa pohjoismaissa.

 

Oikea keskustelu kuitenkin pitäisi käydä maakuntauudistuksesta, joka on käsittämättömällä tavalla saatu suhmuroitua osaksi sote-uudistusta. Ensinnäkin Keskusta on ainut eduskuntapuolue, joka uskoo maakunnan kykenevän järjestämään sote-palvelut kuntaa paremmin. Lisäksi aikataulu on täysin järjetön. Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää lokakuussa 2018 vaikka lainsäädäntö ei ole edes vielä valmis. Lainsäädäntö tulee valmiiksi joskus syksyllä ja sen jälkeen ehdokkailla ja äänestäjillä pitäisi välittömästi olla valmius äänestää ja kampanjoida. Ihan missä tahansa kuluttajaoikeudessa tällainen tuomittaisiin ja todettaisiin, että tämä pitää vetää takaisin. Aikataulun mukaan maakuntavaltuustot järjestäytyvät tammikuussa 2019 ja jo helmikuussa maakuntien pitäisi tehdä päätöksiä sote-palveluiden järjestämisestä. Jokainen ymmärtää, että tämä ei voi toimia. Maakuntauudistus menee kuitenkin läpi, koska nyt jokaisella politiikassa vähänkään toimivalla henkilöllä on elämänsä tilaisuus päästä osaksi vallankäyttöä ilman minkäänlaista poliittista visiota. Vaaleissa ehdokkaat tulee tarjoamaan äänestäjille ennennäkemättömän määrän tunteisiin vetoavia iskulauseita, koska kenelläkään ei ole mitään käsitystä mistä he tulevat päättämään. Katastrofi on valmis mutta eihän se haittaa, koska ihmiset ovat jo tottuneet poliitikkojen jatkuvaan suhmurointiin.

Ville-Joonas Engman

]]>
19 http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251849-sote-ja-maakuntauudistus-tulee#comments Kotimaa Maakunta- ja soteuudistus Maakuntavaalit Sote-uudistus Sote-uudistus valinnanvapaus Tue, 06 Mar 2018 11:42:20 +0000 Ville-Joonas Engman http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251849-sote-ja-maakuntauudistus-tulee
Maakuntavaalit on peruttava http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava <p>Sipilän hallituksen kaavailema aikataulu maakuntavaalien järjestämiseksi&nbsp;halveksuu suomalaista kansanvaltaista järjestelmää ja heikentää vakavasti sen&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Legitimiteetti" target="_blank">legitimiteettiä</a>. Tämänhetkisen aikataulun mukaan maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vasta kesäkuussa ja maakuntavaalit järjestettäisiin siitä noin neljän kuukauden kuluttua lokakuussa. Tällainen aikataulu näin merkittävälle muutokselle ja vaalien järjestämiselle ei ole hyväksyttävä.</p><p>Tällaisella valmistelu aikataululla ei voida taata kaikille puolueilla ja&nbsp;yksittäisille ehdokkaille tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin.&nbsp;Koska lainsäädäntöä maakuntavaaleista ei tällä hetkellä ole olemassa, ei&nbsp;toistaiseksi ole vielä varmuutta edes siitä ketkä ylipäätään saavat asettua&nbsp;ehdolla vaaleissa ja kenellä tulee olemaan äänioikeus.&nbsp;</p><p>Kuten esim. Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesilä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243157-tyly-huomio-maakuntavaaleista-sipilan-hallitus-ei-ole-katsonut-tarpeelliseksi#.WpwtWc5pNdp.facebook" target="_blank">huomauttaa</a> lainsäädännön&nbsp;aikataulu on Euroopan neuvoston suositusten vastainen ja asettaa puolueet myös epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen ovatko&nbsp;nämä oppositiossa vai hallituksessa valmistelemassa lainsäädäntöä.&nbsp;Hallituspuolueilla on mahdollisuus saada sisäpiirin tietoa tulevasta&nbsp;lainsäädännöstä, jonka avulla nämä voivat saada epäreilua etua vaalityössä.</p><p>Myöskin äänestäjien kannalta aikataulu on täysin kohtuuton. Näin merkittävää muutosta pitäisi edeltää laaja julkinen keskustelu siitä mistä on kysymys ja mistä asioista maakuntavaaleissa oikein päätetään. Tällä aikataululla julkiseen keskusteluun ja kunnolliseen vaalikamppanjointiin ei jää riittävästi aikaa.&nbsp;Vaali-informaation jakaminen perustuu myös hyvin pitkälti vapaaehtoiseen työhön puolueiden paikallistasolla. Veikkaan, että kaikilla puolueilla tulee olemaan suuria haasteita aktivoida väkeään jalkautumaan vaalityöhön tällaisella aikataululla.</p><p>Ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa on, että vaalien järjestämisestä&nbsp;päättäminen siirretään seuraavalla eduskunnalle. Mikäli hallitus aikoo&nbsp;jatkaa vaalien suunnittelua tällä aikataululla olisi mielestäni oppositiossa&nbsp;syytä vakavasti pohtia voidaanko tällä tavoin järjestettyihin vaaleihin&nbsp;ylipäätään osallistua ja voidaanko niiden tulosta hyväksyä.</p> Sipilän hallituksen kaavailema aikataulu maakuntavaalien järjestämiseksi halveksuu suomalaista kansanvaltaista järjestelmää ja heikentää vakavasti sen legitimiteettiä. Tämänhetkisen aikataulun mukaan maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vasta kesäkuussa ja maakuntavaalit järjestettäisiin siitä noin neljän kuukauden kuluttua lokakuussa. Tällainen aikataulu näin merkittävälle muutokselle ja vaalien järjestämiselle ei ole hyväksyttävä.

Tällaisella valmistelu aikataululla ei voida taata kaikille puolueilla ja yksittäisille ehdokkaille tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin. Koska lainsäädäntöä maakuntavaaleista ei tällä hetkellä ole olemassa, ei toistaiseksi ole vielä varmuutta edes siitä ketkä ylipäätään saavat asettua ehdolla vaaleissa ja kenellä tulee olemaan äänioikeus. 

Kuten esim. Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesilä huomauttaa lainsäädännön aikataulu on Euroopan neuvoston suositusten vastainen ja asettaa puolueet myös epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen ovatko nämä oppositiossa vai hallituksessa valmistelemassa lainsäädäntöä. Hallituspuolueilla on mahdollisuus saada sisäpiirin tietoa tulevasta lainsäädännöstä, jonka avulla nämä voivat saada epäreilua etua vaalityössä.

Myöskin äänestäjien kannalta aikataulu on täysin kohtuuton. Näin merkittävää muutosta pitäisi edeltää laaja julkinen keskustelu siitä mistä on kysymys ja mistä asioista maakuntavaaleissa oikein päätetään. Tällä aikataululla julkiseen keskusteluun ja kunnolliseen vaalikamppanjointiin ei jää riittävästi aikaa. Vaali-informaation jakaminen perustuu myös hyvin pitkälti vapaaehtoiseen työhön puolueiden paikallistasolla. Veikkaan, että kaikilla puolueilla tulee olemaan suuria haasteita aktivoida väkeään jalkautumaan vaalityöhön tällaisella aikataululla.

Ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa on, että vaalien järjestämisestä päättäminen siirretään seuraavalla eduskunnalle. Mikäli hallitus aikoo jatkaa vaalien suunnittelua tällä aikataululla olisi mielestäni oppositiossa syytä vakavasti pohtia voidaanko tällä tavoin järjestettyihin vaaleihin ylipäätään osallistua ja voidaanko niiden tulosta hyväksyä.

]]>
35 http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava#comments Kotimaa Maakunnat Maakuntahallinto Maakuntavaalit Sipilän hallitus Sote- ja maakuntauudistus Sun, 04 Mar 2018 19:56:56 +0000 Ville Karinen http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava
Joensuu hyväksyi kotouttamisohjelman vuodelta 2014 http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251480-joensuu-hyvaksyi-kotouttamisohjelman-vuodelta-2014 <p>Valtio maksaa korvauksia kotoutumispalveluiden järjestämisestä, mutta vain jos kunnalla on kotouttamisohjelma. Joensuun kaupungilla oli <a href="http://www.joensuu.fi/documents/11127/257630/Joensuun+kaupungin+kotouttamisohjelma+2014-2017/bb35b2df-c6f5-4b5b-b5fe-5d83d7639b5b">kotouttamisohjelma</a> vuosille 2014-2017.&nbsp; Se unohtui päivittää, valtio ei maksa ja valtuuston pitää se hyväksyä. Hätä ei lue lakia, se tuotiin 26.2. <a href="http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames">valtuustoon</a> nimellä: Kotouttamisohjelman päivitys 2018-2021.</p><p>Siis kotouttamisohjelma tuotiin päätettäväksi,neljä vuotta sitten 16.6.2014 hyväksytyssä muodossa sellaisenaan. Itse kotouttamisohjelmaa ei ollut ollenkaan, kokouksen asiakirjoissa ei edes liitteenä. Eli valtuutetut päättivät sokkona.</p><p>Joensuun kaupungin kotouttamisohjelmassa todetaan sivulla 30, että: &quot;Ohjelman ajantasaisuutta arvioidaan kaupunginhallituksen ja raportoinnin yhteydessä, n.kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin.</p><p>Kysymykseeni vastasi kansliapäällikkö: &quot;Väliarviointia kaupunginhallituksessa, ei ole tehty.&quot; Se mitä valtuusto on päättänyt, sitä ei ole noudatettu, se on vain unohtunut? Neljään vuoteen ei ole seurattu? Saati raportoitu?</p><p>Peräänkuulutin valtuutettujen vastuuta päätöksestä. Ensin annetaan väärä kuva, että meillä olisi voimassa oleva kotouttamisohjelma, otsikkoa myöten, sitten hyväksytään vuoden 2014 sellaisenaan, hyväksytään mikä?</p><p>Esitin palautusta ja uudelleen valmistelua. Se ei käynyt, koska on tärkeää hyväksyä se, että saadaan valtion rahat. Äänestys 55-3 (Bogdanoff, Kinnunen, Wihonen) Saa nähdä, saadaanko? Itse kotouttamisesta, pykälän kohdalla ei puhuttu, vaikka totesin kolmeen kertaan: &quot;Vastuu on meillä, valtuutetuilla&quot;. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtio maksaa korvauksia kotoutumispalveluiden järjestämisestä, mutta vain jos kunnalla on kotouttamisohjelma. Joensuun kaupungilla oli kotouttamisohjelma vuosille 2014-2017.  Se unohtui päivittää, valtio ei maksa ja valtuuston pitää se hyväksyä. Hätä ei lue lakia, se tuotiin 26.2. valtuustoon nimellä: Kotouttamisohjelman päivitys 2018-2021.

Siis kotouttamisohjelma tuotiin päätettäväksi,neljä vuotta sitten 16.6.2014 hyväksytyssä muodossa sellaisenaan. Itse kotouttamisohjelmaa ei ollut ollenkaan, kokouksen asiakirjoissa ei edes liitteenä. Eli valtuutetut päättivät sokkona.

Joensuun kaupungin kotouttamisohjelmassa todetaan sivulla 30, että: "Ohjelman ajantasaisuutta arvioidaan kaupunginhallituksen ja raportoinnin yhteydessä, n.kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin.

Kysymykseeni vastasi kansliapäällikkö: "Väliarviointia kaupunginhallituksessa, ei ole tehty." Se mitä valtuusto on päättänyt, sitä ei ole noudatettu, se on vain unohtunut? Neljään vuoteen ei ole seurattu? Saati raportoitu?

Peräänkuulutin valtuutettujen vastuuta päätöksestä. Ensin annetaan väärä kuva, että meillä olisi voimassa oleva kotouttamisohjelma, otsikkoa myöten, sitten hyväksytään vuoden 2014 sellaisenaan, hyväksytään mikä?

Esitin palautusta ja uudelleen valmistelua. Se ei käynyt, koska on tärkeää hyväksyä se, että saadaan valtion rahat. Äänestys 55-3 (Bogdanoff, Kinnunen, Wihonen) Saa nähdä, saadaanko? Itse kotouttamisesta, pykälän kohdalla ei puhuttu, vaikka totesin kolmeen kertaan: "Vastuu on meillä, valtuutetuilla". Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

 

]]>
1 http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251480-joensuu-hyvaksyi-kotouttamisohjelman-vuodelta-2014#comments EU-pakolaiset Joensuu Kotouttamisohjelma Maakuntavaalit Tue, 27 Feb 2018 17:34:54 +0000 Jussi Wihonen http://jussiwihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251480-joensuu-hyvaksyi-kotouttamisohjelman-vuodelta-2014