Kansallinen päätösvalta http://jarinatunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/150789/all Wed, 06 Jun 2018 13:30:43 +0300 fi Punaviherpersut kysyvät lupaa EU:lta http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256426-punaviherpersut-kysyvat-lupaa-eulta <p>Jo on aikoihin eletty, kun Perussuomalaiset juoksevat Brysselin helmoissa kysymässä lupaa EU:lta.</p><p>Tammikuussa perussuomalaisten meppi <strong>Pirkko Ruohonen-Lerner</strong> vaati EU-komissiota Veikkauksen kimppuun ja päättämään siitä, minne peliautomaatit Suomessa sijoitetaan. Nyt jo kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa on vaatinut kysymään sote-uudistuksesta EU-komissiolta eli tekemään EU-notifikaatiota.&nbsp;&nbsp;</p><p>Molemmat vaatimukset antaisivat kansallista päätösvaltaa ylikansalliselle EU:lle &ndash; mitä PS vielä joskus väitti vastustavansa.</p><p>Suomen terveydenhuoltouudistuksessa on myös kyse kansallisesta hankkeesta. Suomen ja komission välisissä epävirallisissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että komissio ei edes suosittele valinnanvapausmalliamme notifioitavaksi. Ruotsissa on ollut vastaavantyyppinen sote-malli käytössä yli kymmenen vuotta ilman EU-notifikaatiota.</p><p>Perussuomalaiset haluaa tehdä Suomesta unionin ainoan maan, joka kysyy lupaa, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi saa tehdä. Perussuomalaiset haluaa, että Suomi noudattaa tiukemmin EU-säännöksiä kuin Ruotsi.</p><p>On syntynyt uusi poliittinen laji, punaviherpersu. Lajin edustajat laulavat samassa kuorossa punatulkkujen kanssa. Suomessa on näköjään vain yksi EU-kriittinen puolue. Perussuomalaiset huutavat EU:ta apuun, kun se heille vain sopii.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jo on aikoihin eletty, kun Perussuomalaiset juoksevat Brysselin helmoissa kysymässä lupaa EU:lta.

Tammikuussa perussuomalaisten meppi Pirkko Ruohonen-Lerner vaati EU-komissiota Veikkauksen kimppuun ja päättämään siitä, minne peliautomaatit Suomessa sijoitetaan. Nyt jo kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa on vaatinut kysymään sote-uudistuksesta EU-komissiolta eli tekemään EU-notifikaatiota.  

Molemmat vaatimukset antaisivat kansallista päätösvaltaa ylikansalliselle EU:lle – mitä PS vielä joskus väitti vastustavansa.

Suomen terveydenhuoltouudistuksessa on myös kyse kansallisesta hankkeesta. Suomen ja komission välisissä epävirallisissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että komissio ei edes suosittele valinnanvapausmalliamme notifioitavaksi. Ruotsissa on ollut vastaavantyyppinen sote-malli käytössä yli kymmenen vuotta ilman EU-notifikaatiota.

Perussuomalaiset haluaa tehdä Suomesta unionin ainoan maan, joka kysyy lupaa, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi saa tehdä. Perussuomalaiset haluaa, että Suomi noudattaa tiukemmin EU-säännöksiä kuin Ruotsi.

On syntynyt uusi poliittinen laji, punaviherpersu. Lajin edustajat laulavat samassa kuorossa punatulkkujen kanssa. Suomessa on näköjään vain yksi EU-kriittinen puolue. Perussuomalaiset huutavat EU:ta apuun, kun se heille vain sopii.

]]>
0 EU-notifikaatio Kansallinen päätösvalta Perussuomalaiset Wed, 06 Jun 2018 10:30:43 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256426-punaviherpersut-kysyvat-lupaa-eulta
Sote ja hankintalainsäädäntö http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247402-sote-ja-hankintalainsaadanto <p>Ihmiskauppa on Suomessa virallisesti kiellettyä. Urheilussa pelaajien hankinnat ovat sen sijaan täysin sallittuja. Jalkapalloseurat kauppaavat pelaajiaan paitsi maan sisällä myös ympäri Eurooppaa. Vastaavia työntekijöiden siirtoja koskevia sopimuksia tehdään joskus myös yrityselämässä ja julkishallinnossa. Olen itse ollut &rdquo;pelaajasopimuksen&rdquo; kohteena useampaan kertaan urallani. 1990-luvulla työpanokseni myytiin amerikkalaiselle suuryritykselle osana suomalaisen alkuperäislääkkeen kehityshankkeen loppuunsaattamista. Vuonna 2007 tiedekuntien sopimus vei minut hankintalainsäädännön vastuuopettajaksi Turun yliopistoon. Tänä vuonna puolestaan Uudenmaan maakuntahallinto on hankkinut sopimusosaamistani tilaaja-tuottajamallin ja sote-hankintojen ohjaamisen valmisteluun.</p><p>Yliopistojen 10 vuotta vanhan &rdquo;pelaajavaihdon&rdquo; seurauksena opetan edelleen juristiopiskelijoille ja yrittäjille hankintalainsäädäntöä. Tässä ominaisuudessa kävin myös vuonna 2016 kolmessa eduskunnan eri valiokunnassa antamassa asiantuntijalausuntoni uuden hankintalain vaikutuksista Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toin silloin toistuvasti esiin huoltani mm. palveluhankintojen alhaisten kynnysarvojen aiheuttamista ongelmista.</p><p>Suomen vuoden 2017 alusta voimaan tullut hankintalaki saattaa maansisäisesti voimaan Euroopan unionin hankintadirektiivin (2014/24/EU). Kuten muutkin Sipilän hallituksen lainsäädäntöhankkeet, myös uusi hankintalaki edustaa kaiken kaikkiaan hyvin liberalistista ja yrityselämän näkökulmaa painottavaa mallia julkisen talouden hoitoon. Euroopan unioni edellyttää pääsääntöisesti ns. erityisiin hankintajärjestelmiin kuuluvien palvelujen (so. sosiaalipalvelut) kilpailuttamista vasta, kun hankinnan arvo ylittää 750&nbsp;000 euroa. Suomen hankintalakiin tuli kuitenkin palveluhankintojen kynnysarvoksi vain 60&nbsp;000 euroa (paitsi joidenkin sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen osalta 400&nbsp;000 euroa). EU:n hankintadirektiivi antaisi myös mahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa antaa kansallisesti erityisasema kolmannen sektorin yleishyödyllisille ja voittoa tavoittelemattomille tuottajille. Sipilän hallitus jätti kuitenkin tämän mahdollisuuden käyttämättä ja asetti yleishyödylliset yhteisöt samaan asemaan kaupallisten yritysten kanssa. Kun julkiseen hankintaan osallistuminen on usein työlästä ja monimutkaista, merkitsee laaja kilpailuttamisvelvollisuus automaattisesti sellaisten yritysten suosimista, joilla on mahdollisuus rekrytoida palvelukseensa hankinta-ammattilaisia tarjouksia tekemään.</p><p>Hankintalain vaikutukset ovat näkyneet jo sen ensimmäisenä voimassaolovuonna. Erityisesti vammaisjärjestöt ovat tuoneet julki tyytymättömyyttään sen suhteen, että mm. vammaisten henkilökohtaisen avustajan palveluja kilpailutetaan lyhyin väliajoin. Hallituksen taholta vastaukseksi tähän itse aiheutettuun ongelmaan on tarjottu sote-uudistuksen osana monimutkaista ja kallista henkilökohtaista budjettia, vaikka yksinkertaisinta olisi ollut vain nostaa avustajapalveluja koskevien hankintojen kynnysarvoa ja näin mahdollistaa järkevä suorahankinta. Tosiasiassa eräiden vammaispalvelujen kilpailuttamisessa ollaan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena palattu lähelle huutolaiskulttuuria, jossa apua tarvitsevan huolenpitoa huutokaupataan edullisimman tarjouksen antavan tehtäväksi.</p><p>Vielä suurempi merkitys hankintalainsäädännöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuksissa. Siikalatvan kunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kokonaisulkoistuksia on kritisoitu julkisuudessa ankarasti. Kovin paljon keskustelua ei kuitenkaan ole käyty siitä, miten Euroopan unionin lainsäädäntö tällaisiin hankintoihin vaikuttaa. Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu palveluiden vapaa liikkuvuus. Vaikka terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, on vuoden 2014 hankintadirektiivi merkinnyt terveyspalvelujen hankinnan siirtymistä unionilainsäädännön sääntelyn piiriin. Keskeisiä hankintalainsäädännön periaatteita ovat avoimuus ja syrjimättömyys. Komission tehtävänä on nyt varmistaa, että eri jäsenvaltioiden yrityksillä on vapaa pääsy toisen jäsenmaan terveyspalvelujen markkinoille. EU-oikeuden kannalta yksittäisen jäsenvaltion kansalliset toimenpiteet, joilla rajoitetaan hankintoja tai jopa asetetaan pakottavia purkavia ehtoja unionin lainsäädännön mukaan toteutetulle julkiselle hankinnalle, ovat hyvin haastavia. Lopullisesti tällaisten toimenpiteiden hyväksyttävyyteen ottaa kantaa Euroopan unionin tuomioistuin, jos asia esimerkiksi rajoituksista kärsineen yrityksen toimesta sinne viedään.</p><p>Sipilän hallituksen hanke sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinaehtoistamiseksi on hyvin ongelmallinen sote-asioiden kansallisen päätösvallan kannalta. Asiaan kiinnitti huomiota myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kesäkuisessa lausunnossaan sote-lainsäädännöstä. Kysyin itse hiljattain eräässä STM:n asiantuntijakokouksessa arvostamaltani työ- ja elinkeinoministeriön johtavalta virkamieheltä sitä, uskooko hän EU:n jatkossa pitävän Suomen terveydenhuoltojärjestelmää solidaarisuuteen perustuvana vaiko terveysmarkkinana, jossa markkinoille pääsyn valvonta kuuluu EU komission toimivaltaan. Hän totesi, että hallituksen virallisena linjana on, että Suomessa on solidaarisuuteen (eikä markkinamekanismiin) perustuva terveydenhuoltojärjestelmä. Aivan toinen asia sitten on, ovatko EU:n komissio ja Suomen sote-markkinoille pyrkivät yritykset tästä samaa mieltä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmiskauppa on Suomessa virallisesti kiellettyä. Urheilussa pelaajien hankinnat ovat sen sijaan täysin sallittuja. Jalkapalloseurat kauppaavat pelaajiaan paitsi maan sisällä myös ympäri Eurooppaa. Vastaavia työntekijöiden siirtoja koskevia sopimuksia tehdään joskus myös yrityselämässä ja julkishallinnossa. Olen itse ollut ”pelaajasopimuksen” kohteena useampaan kertaan urallani. 1990-luvulla työpanokseni myytiin amerikkalaiselle suuryritykselle osana suomalaisen alkuperäislääkkeen kehityshankkeen loppuunsaattamista. Vuonna 2007 tiedekuntien sopimus vei minut hankintalainsäädännön vastuuopettajaksi Turun yliopistoon. Tänä vuonna puolestaan Uudenmaan maakuntahallinto on hankkinut sopimusosaamistani tilaaja-tuottajamallin ja sote-hankintojen ohjaamisen valmisteluun.

Yliopistojen 10 vuotta vanhan ”pelaajavaihdon” seurauksena opetan edelleen juristiopiskelijoille ja yrittäjille hankintalainsäädäntöä. Tässä ominaisuudessa kävin myös vuonna 2016 kolmessa eduskunnan eri valiokunnassa antamassa asiantuntijalausuntoni uuden hankintalain vaikutuksista Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toin silloin toistuvasti esiin huoltani mm. palveluhankintojen alhaisten kynnysarvojen aiheuttamista ongelmista.

Suomen vuoden 2017 alusta voimaan tullut hankintalaki saattaa maansisäisesti voimaan Euroopan unionin hankintadirektiivin (2014/24/EU). Kuten muutkin Sipilän hallituksen lainsäädäntöhankkeet, myös uusi hankintalaki edustaa kaiken kaikkiaan hyvin liberalistista ja yrityselämän näkökulmaa painottavaa mallia julkisen talouden hoitoon. Euroopan unioni edellyttää pääsääntöisesti ns. erityisiin hankintajärjestelmiin kuuluvien palvelujen (so. sosiaalipalvelut) kilpailuttamista vasta, kun hankinnan arvo ylittää 750 000 euroa. Suomen hankintalakiin tuli kuitenkin palveluhankintojen kynnysarvoksi vain 60 000 euroa (paitsi joidenkin sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen osalta 400 000 euroa). EU:n hankintadirektiivi antaisi myös mahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa antaa kansallisesti erityisasema kolmannen sektorin yleishyödyllisille ja voittoa tavoittelemattomille tuottajille. Sipilän hallitus jätti kuitenkin tämän mahdollisuuden käyttämättä ja asetti yleishyödylliset yhteisöt samaan asemaan kaupallisten yritysten kanssa. Kun julkiseen hankintaan osallistuminen on usein työlästä ja monimutkaista, merkitsee laaja kilpailuttamisvelvollisuus automaattisesti sellaisten yritysten suosimista, joilla on mahdollisuus rekrytoida palvelukseensa hankinta-ammattilaisia tarjouksia tekemään.

Hankintalain vaikutukset ovat näkyneet jo sen ensimmäisenä voimassaolovuonna. Erityisesti vammaisjärjestöt ovat tuoneet julki tyytymättömyyttään sen suhteen, että mm. vammaisten henkilökohtaisen avustajan palveluja kilpailutetaan lyhyin väliajoin. Hallituksen taholta vastaukseksi tähän itse aiheutettuun ongelmaan on tarjottu sote-uudistuksen osana monimutkaista ja kallista henkilökohtaista budjettia, vaikka yksinkertaisinta olisi ollut vain nostaa avustajapalveluja koskevien hankintojen kynnysarvoa ja näin mahdollistaa järkevä suorahankinta. Tosiasiassa eräiden vammaispalvelujen kilpailuttamisessa ollaan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena palattu lähelle huutolaiskulttuuria, jossa apua tarvitsevan huolenpitoa huutokaupataan edullisimman tarjouksen antavan tehtäväksi.

Vielä suurempi merkitys hankintalainsäädännöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuksissa. Siikalatvan kunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kokonaisulkoistuksia on kritisoitu julkisuudessa ankarasti. Kovin paljon keskustelua ei kuitenkaan ole käyty siitä, miten Euroopan unionin lainsäädäntö tällaisiin hankintoihin vaikuttaa. Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu palveluiden vapaa liikkuvuus. Vaikka terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, on vuoden 2014 hankintadirektiivi merkinnyt terveyspalvelujen hankinnan siirtymistä unionilainsäädännön sääntelyn piiriin. Keskeisiä hankintalainsäädännön periaatteita ovat avoimuus ja syrjimättömyys. Komission tehtävänä on nyt varmistaa, että eri jäsenvaltioiden yrityksillä on vapaa pääsy toisen jäsenmaan terveyspalvelujen markkinoille. EU-oikeuden kannalta yksittäisen jäsenvaltion kansalliset toimenpiteet, joilla rajoitetaan hankintoja tai jopa asetetaan pakottavia purkavia ehtoja unionin lainsäädännön mukaan toteutetulle julkiselle hankinnalle, ovat hyvin haastavia. Lopullisesti tällaisten toimenpiteiden hyväksyttävyyteen ottaa kantaa Euroopan unionin tuomioistuin, jos asia esimerkiksi rajoituksista kärsineen yrityksen toimesta sinne viedään.

Sipilän hallituksen hanke sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinaehtoistamiseksi on hyvin ongelmallinen sote-asioiden kansallisen päätösvallan kannalta. Asiaan kiinnitti huomiota myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kesäkuisessa lausunnossaan sote-lainsäädännöstä. Kysyin itse hiljattain eräässä STM:n asiantuntijakokouksessa arvostamaltani työ- ja elinkeinoministeriön johtavalta virkamieheltä sitä, uskooko hän EU:n jatkossa pitävän Suomen terveydenhuoltojärjestelmää solidaarisuuteen perustuvana vaiko terveysmarkkinana, jossa markkinoille pääsyn valvonta kuuluu EU komission toimivaltaan. Hän totesi, että hallituksen virallisena linjana on, että Suomessa on solidaarisuuteen (eikä markkinamekanismiin) perustuva terveydenhuoltojärjestelmä. Aivan toinen asia sitten on, ovatko EU:n komissio ja Suomen sote-markkinoille pyrkivät yritykset tästä samaa mieltä.

]]>
14 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247402-sote-ja-hankintalainsaadanto#comments Kotimaa Hankintalaki Kansallinen päätösvalta Sote-uudistus Ulkoistaminen Sun, 10 Dec 2017 07:33:06 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247402-sote-ja-hankintalainsaadanto
Sote, EU ja kansallinen päätösvalta http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240412-sote-eu-ja-kansallinen-paatosvalta <p>Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Euroopan unionissa jäsenmaiden toimivaltaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla toteaa asian varsin yksiselitteisesti. Useimmat EU:n jäsenmaat vastustavat kiivaasti unionin toimivallan laajentamista sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alueella. EU:n Englannin terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamat (perusteettomatkin) uhat olivat yksi monista Brexitin syistä.</p><p>EU säätelee kuitenkin vahvasti palvelumarkkinoiden toimintaa ja pyrkii varmistamaan niin tavaroiden, palvelujen kuin työvoimankin vapaan liikkumisen alueellaan. Sote-uudistuksen yhteydessä Suomi uudistaa myös sitä lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan hakeutuminen hoitoon toiseen EU-maahan. Voimassa oleva laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ei kaikilta osin vastaa EU:n rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä, sillä Suomi on korvannut toisessa jäsenmaassa tapahtuvan hoidon sairausvakuutustaksan mukaisesti eli korvaustaso on ollut hyvin alhainen todellisiin hoitokustannuksiin verrattuna. Komissio onkin vaatinut, että ulkomailla annettu hoito korvataan samoin kuin potilaalle Suomessa julkisessa terveydenhuollossa annettu hoito. Jatkossa hoidon järjestämisestä vastaava maakunta joutuukin varsin laajalti korvaamaan hoitokustannuksia myös silloin, kun suomalainen potilas on hakeutunut toiseen EU-maahan hoitoon. Todennäköisin maa, jonne hoitoon hakeudutaan, on Viro. Potilaat Etelä-Suomesta ovat jo nyt hyödyntäneet erityisesti Tallinnan hammaslääkäripalveluja. Jotta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vastaisi komission vaatimuksia potilaiden vapaan liikkuvuuden osalta, tulee maakuntien antaman hammashoidon asiakassetelin käytännössä oikeuttaa hammashoidon palveluihin myös Virossa.</p><p>Suomesta toiseen EU-maahan hoitoon hakeutuvat potilaat ovat kuitenkin varsin harvinaisia, eivätkä toiseen EU-maahan hoitoon hakeutumisen kustannukset tule todennäköisesti Suomen terveydenhuollon kustannuksia heilauttamaan suuntaan tai toiseen. Potilaiden liikkuvuuden tehokkaana hillitsijänä on matkakustannusten korvausjärjestelmä, jossa potilaalle sairausvakuutuksesta korvataan kustannukset vain lähimpään hoitopaikkaan. Toki on mahdollista, että virolaiset hammaslääkäriyrittäjät alkavat laivayhtiöiden kanssa markkinoida paketteja, joissa matkakustannukset kuuluvat asiakassetelillä tuotetun hoitopalvelun hintaan. Työkustannukset ovat Virossa niin paljon halvemmat, että halvaksikin hinnoiteltu suomalainen hammashoidon asiakasseteli voi olla virolaiselle yrittäjälle kiinnostava kohde.</p><p>Yllä oleva hammashoidon asiakasseteliin liittyvä pohdinta on vain esimerkki siitä, millaisia haasteita Euroopan unionin oikeus asettaa markkinaehtoiselle terveydenhuollolle. Vaikka terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, on Euroopan unionilla valta valvoa markkinoiden avoimuutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti asian hyvin esille arvioidessaan Sipilän hallituksen sote-esityksen EU-oikeudellista osaa. Perustuslakivaliokunta totesi tältä osin, että mikäli suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa arvioidaan jatkossa EU-oikeudessa tarkoitettuna taloudellisena toimintana, merkitsee se sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan kansallisen päätösvallan olennaista kaventumista. Sipilän hallitus on pyrkiessään muuttamaan suomalaista solidaarisuuteen perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää yritysten väliseen kilpailuun perustuvaksi järjestelmäksi joko halunnut lisätä EU:n tosiasiallista päätösvaltaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään, taikka se ei sote-esitystä tehdessään ole tajunnut tällaista tekevänsä. Molemmat vaihtoehdot ovat kovin paljon huolta herättäviä.</p><p>Suomalaisen sote-keskustelun ulkopuolella on Euroopan unioni parhaillaan pohtimassa omia Brexitin jälkeisiä kehityssuuntiaan. Terveydenhuollon osalta komissio on esittänyt kolme linjausta, joissa yhdessä komissio luopuu kokonaan terveydenhuollon sääntelystä, toisessa jatketaan kutakuinkin nykyisellä jäsenvaltioiden ja EU:n päätösvallan jaolla ja kolmannessa vaihtoehdossa EU:n päätösvaltaa terveydenhuollon osalta lisätään merkittävästi. EU:n jäsenvaltioiden johtajien kokouksessa marraskuussa 2017 Göteborgissa on tarkoitus linjata, miten EU:n sosiaalista ulottuvuutta on tarkoitus jatkossa kehittää. Suomen hallituksen suunnitelmat &ndash; jos sellaisia on sote-kiireiden keskellä ehditty edes laatia - näiden kansallisiin uudistuksiin syvästi vaikuttavien EU-linjausten suhteen eivät ole olleet ainakaan julkisuudessa esillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Euroopan unionissa jäsenmaiden toimivaltaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla toteaa asian varsin yksiselitteisesti. Useimmat EU:n jäsenmaat vastustavat kiivaasti unionin toimivallan laajentamista sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alueella. EU:n Englannin terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamat (perusteettomatkin) uhat olivat yksi monista Brexitin syistä.

EU säätelee kuitenkin vahvasti palvelumarkkinoiden toimintaa ja pyrkii varmistamaan niin tavaroiden, palvelujen kuin työvoimankin vapaan liikkumisen alueellaan. Sote-uudistuksen yhteydessä Suomi uudistaa myös sitä lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan hakeutuminen hoitoon toiseen EU-maahan. Voimassa oleva laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ei kaikilta osin vastaa EU:n rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä, sillä Suomi on korvannut toisessa jäsenmaassa tapahtuvan hoidon sairausvakuutustaksan mukaisesti eli korvaustaso on ollut hyvin alhainen todellisiin hoitokustannuksiin verrattuna. Komissio onkin vaatinut, että ulkomailla annettu hoito korvataan samoin kuin potilaalle Suomessa julkisessa terveydenhuollossa annettu hoito. Jatkossa hoidon järjestämisestä vastaava maakunta joutuukin varsin laajalti korvaamaan hoitokustannuksia myös silloin, kun suomalainen potilas on hakeutunut toiseen EU-maahan hoitoon. Todennäköisin maa, jonne hoitoon hakeudutaan, on Viro. Potilaat Etelä-Suomesta ovat jo nyt hyödyntäneet erityisesti Tallinnan hammaslääkäripalveluja. Jotta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vastaisi komission vaatimuksia potilaiden vapaan liikkuvuuden osalta, tulee maakuntien antaman hammashoidon asiakassetelin käytännössä oikeuttaa hammashoidon palveluihin myös Virossa.

Suomesta toiseen EU-maahan hoitoon hakeutuvat potilaat ovat kuitenkin varsin harvinaisia, eivätkä toiseen EU-maahan hoitoon hakeutumisen kustannukset tule todennäköisesti Suomen terveydenhuollon kustannuksia heilauttamaan suuntaan tai toiseen. Potilaiden liikkuvuuden tehokkaana hillitsijänä on matkakustannusten korvausjärjestelmä, jossa potilaalle sairausvakuutuksesta korvataan kustannukset vain lähimpään hoitopaikkaan. Toki on mahdollista, että virolaiset hammaslääkäriyrittäjät alkavat laivayhtiöiden kanssa markkinoida paketteja, joissa matkakustannukset kuuluvat asiakassetelillä tuotetun hoitopalvelun hintaan. Työkustannukset ovat Virossa niin paljon halvemmat, että halvaksikin hinnoiteltu suomalainen hammashoidon asiakasseteli voi olla virolaiselle yrittäjälle kiinnostava kohde.

Yllä oleva hammashoidon asiakasseteliin liittyvä pohdinta on vain esimerkki siitä, millaisia haasteita Euroopan unionin oikeus asettaa markkinaehtoiselle terveydenhuollolle. Vaikka terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, on Euroopan unionilla valta valvoa markkinoiden avoimuutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti asian hyvin esille arvioidessaan Sipilän hallituksen sote-esityksen EU-oikeudellista osaa. Perustuslakivaliokunta totesi tältä osin, että mikäli suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa arvioidaan jatkossa EU-oikeudessa tarkoitettuna taloudellisena toimintana, merkitsee se sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan kansallisen päätösvallan olennaista kaventumista. Sipilän hallitus on pyrkiessään muuttamaan suomalaista solidaarisuuteen perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää yritysten väliseen kilpailuun perustuvaksi järjestelmäksi joko halunnut lisätä EU:n tosiasiallista päätösvaltaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään, taikka se ei sote-esitystä tehdessään ole tajunnut tällaista tekevänsä. Molemmat vaihtoehdot ovat kovin paljon huolta herättäviä.

Suomalaisen sote-keskustelun ulkopuolella on Euroopan unioni parhaillaan pohtimassa omia Brexitin jälkeisiä kehityssuuntiaan. Terveydenhuollon osalta komissio on esittänyt kolme linjausta, joissa yhdessä komissio luopuu kokonaan terveydenhuollon sääntelystä, toisessa jatketaan kutakuinkin nykyisellä jäsenvaltioiden ja EU:n päätösvallan jaolla ja kolmannessa vaihtoehdossa EU:n päätösvaltaa terveydenhuollon osalta lisätään merkittävästi. EU:n jäsenvaltioiden johtajien kokouksessa marraskuussa 2017 Göteborgissa on tarkoitus linjata, miten EU:n sosiaalista ulottuvuutta on tarkoitus jatkossa kehittää. Suomen hallituksen suunnitelmat – jos sellaisia on sote-kiireiden keskellä ehditty edes laatia - näiden kansallisiin uudistuksiin syvästi vaikuttavien EU-linjausten suhteen eivät ole olleet ainakaan julkisuudessa esillä.

]]>
0 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240412-sote-eu-ja-kansallinen-paatosvalta#comments Kotimaa Euroopan unioni Julkinen terveydenhuolto Kansallinen päätösvalta Sote-uudistus Sun, 23 Jul 2017 05:13:26 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240412-sote-eu-ja-kansallinen-paatosvalta
Itsenäisyyden palauttajat – 1 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1 <p>Tie täyteen itsemääräämisoikeuteen, ja miten itsenäiset valtiot kansallisesti omista asioistaan päättävät.</p><p>Käymme kohti kuntavaaleja 2017 &ndash; sielläkin on tavoitteena alueellinen itsenäisyydelle otollisempi yhteistyömalli naapurien kanssa. Ennen kuin kerromme omat kuntavaalitavoitteet, ja omalta kohdaltani juuri Helsingin osalta &ndash; teemme selkoa miten näemme valtakuntamme asioita ja sinne asetettuja tavoitteita.</p><p>&nbsp;</p><p>[&hellip; <em>tasan kaksi vuotta sitten kansalainen Erkki ihmetteli miten siinä niin kävi, kun EY-äänestys 1994 vei meiltä &rsquo;samalla kansalaisluvan kysynnällä&rsquo; oman rahankin &ndash; markan. Äänestäjä pohti tätä jälleen vaaliuurnilla 2015, kun euroa on takana yli 10 vuotta, ollen hyötynä tai haittana</em> &hellip; ]1]</p><p>[ &hellip; <em>kansalainen miettii poteroissaan, kuinka tässä näin kävi, kun maamme kirjohallitus vei meidät Nato &ndash; Isäntämaa sopimukseen &ndash; olimmehan sanoneet, että Natoon ei mennä, jo noin 30 gallupissa ja aina enemmistönä</em> &hellip; ]2]</p><p>&hellip;</p><p>1] <em>Maassamme valtiopetos, kun markka vaihdettiin euroon?</em> ~ <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a> -</p><p>2] <em>Nato Isäntämaa (MoU - Memorandum of Understanding) pöytäkirja &ndash; suomennos</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kerran neljässä vuodessa eduskuntapaikoituksen osalta kansalainen tuntee olonsa kansakunnan kaapin päältä </strong>3] &ndash; <strong>demokratia toimii ja media jakaa näkyvyyttä suuntaavasti &ndash; painottuen jo eduskunnassa oleviin puolueisiin &ndash; tämän vuoksi todellista uutta ja itsenäistä henkeä vaihtuu Arkadianmäelle harvakseltaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäinen Suomi </strong></p><p>Suomi julistautui itsenäiseksi kohta 100 vuotta sitten 6. joulukuuta 1917 4]. Tuo itsenäisyysjulistus vahvistettiin itsenäisyystunnustuksena 4. tammikuuta 1918 uunituoreen vallankumousneuvoston myötä <strong>Vladimir Leninin</strong> ja muun muassa <strong>Josif Stalinin</strong> allekirjoituksin 5] &ndash; tämän jälkeen useat Euroopan valtiot tunnustivat itsenäisyytemme.</p><p>Itsenäisyytemme huippuvuosina 1930 &ndash; luvulla koimme kansallista voimainkohotusta, oli ääriaineksia 6] ja kansallisylpeys hipoi heinälatojen kattoja. Vuosikymmenen loppuun saimme kohtalokkaat virheet 1938 -1939. Emme oivaltaneet neuvottelumahdollisuuksia maanvaihdoista, vaan ajauduimme &rdquo;<em>Erkon sotaan</em>&rdquo; 7] &ndash; kuten <strong>J.K. Paasikivi</strong> oli sotaa harmissaan kutsunut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jatkosodan kynnyksellä menetimme itsenäisyytemme omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan </strong></p><p>Tilalle syntyi kohtalokas aseveljeys Saksan kolmannen valtakunnan kanssa 8]9]. Meille luvattiin Talvisodan menetetyt maat korkojen kanssa takaisin &ndash; annettiin kuuluisat <em>miekantuppi käskyt</em> ja lopulta Saksan avulla, presidentti <strong>Risto Rytin</strong> uhrauksella pelastuttiin &rdquo;itsenäisiksi&rdquo; &ndash; alkoivat Kekkosen &ndash; Paasikiven linjaukset, &rsquo;<em>viisautena ymmärtää tosiasioita arkirealismiksi&rsquo;</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Elimme sisäisessä itsenäisyydessä, presidentti Urho Kekkosen kapaloissa &ndash; </strong></p><p>nautimme Neuvostoliiton bilateraalisesta kauppavaihdosta ja rakensimme kansakuntamme taloudelliset pohjat nykyiselle maallisvauraudellemme 10]. Oli oma raha, halpa energia, suojattu itäraja ja kurkistusmahdollisuus länteen. Menetettyä Karjalaa yritettiin vielä Kekkosen huippuvuosina saada takaisin 11].</p><p>Kekkosen kliimaksi koettiin ETYK kokouksena 12], jolloin Finlandia talo oli täynnä maailman johtajia. Kekkonen oli saanut itsenäiselle tavalleen hoitaa maan isäni valtiotaan, oman henkilökohtaisen palkinnon &ndash; laajasti tunnustettuna. Suomi oli vapautettu Neuvostoliiton vierihoitoholhouksesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansakunnan itsenäisyys luetaan päätöksistä &ndash; ketkä ja missä tehdään!</strong></p><p>Itsenäinen valtio päättää kaikki itselleen oleelliset asiat itse, oman kansakuntansa näkökulmista. Päätösprosesseihin kuuluvat oma raha 13], oma valtion pankki, Suomen Pankki 14].</p><p>Itsenäisyyteen kuuluvat myös oma turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 15] ja meille erityinen idän politiikka 16]. Lisäksi kansakunta säädättää omat lakinsa omassa 101 [!] kansanedustajan eduskunnassa. Nämä ovat osia kristallinkirkkaista itsenäisyyden peruskulmakivistä.</p><p>Me myimme itsenäisyydestämme suuria paloja harhautetulla EY-jäsenyyden kansanäänestyksellä. Me menetimme tahtomattamme oman rahan, markan &ndash; sen osalta ei enää äänestelty, eikä kansalaisilta kyselty &ndash; oli selite, että se sisältyi EY-kansanäänestykseen!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Meistä tuli Euroopan Unionin jäsen </strong></p><p>Vuonna 2002 euro heitti markat keräykseen ja piirongin laatikoihin. Kansa opetteli vaihtosuhdetta ja tänään baarikahvi maksaa kaksi euroa ja markka-aikana myös tuon samat kaksi markkaa. Rahan arvo on monin osin markka = euro. Siirtyminen omaan rahaan olisi helppoa &ndash; euro on markka.</p><p>Tänään valtakunta on materiaalisesti rikkaampi kuin koskaan, mutta tuloerot revenneinä 17]. Saavutimme juuri työttömyysluvuksi de facto 450.000 (valtiovarainministeri <strong>Antti Rinne</strong> julkipuheessaan). Tänään on enemmän ajelehtivia, syrjäytyviä ja työttömiä nuoria 18] kuin milloinkaan ennen &ndash; he eivät tiedä mitä itsenäisyydeltään haluaisivat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään harjoittelemme uudelleen itsenäisyyttä</strong></p><p>[<em>Visio uusitsenäisyydestä &ndash; paluu omaehtoiseen elämään</em> ~&nbsp; <a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html</a> &nbsp;- ]</p><p>Katsoessamme karttaa huomaamme, että olemme EU- Brysselin näkökulmasta hyvin kaukana, omalla &rdquo;saarella&rdquo;, kuitenkin niemellä, jota ympäröi meri. Sen sijaan itsenäisyytemmekin saaneelta idän karhulta, meille on matkaa päivämatka tai &rsquo;tykin kantama&rsquo; &ndash; miten vain ajattelemme. Olemme kuin Kainuu Helsingistä &ndash; jos haemme ontuvan vertauksen omasta maastamme Brysseliin nähden.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katajainen kansa tottui jo susien aikana, että asumus tehtiin kehämuodostelmaan, </strong></p><p>se oli myös muuri ja reviirimerkintä 19] vihulaisille, joita on risteillyt maassamme pitkin ja poikin. Kehässä olevat rakennukset olivat merkki itsenäisyydestä, omavaraisuudesta ja hiljalleen muodostuvasta suomalaisuudesta &ndash; jukureina, impivaaralaisina ja Talvisodan jermuina, jotka ymmärsivät, että <em>juuri suomalainen itse puolustaa parhaiten omaa maataan ja sen itsenäisyyttä</em> 20] &ndash; onkin sanottu, että &rdquo;<em>Suomi on hyvä maa</em>&rdquo; &ndash; edesmennyt kenraali <strong>Adolf Ehrnrooth </strong>21].</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään itsenäisyys on menetetty &ndash; monin osin </strong></p><p>Tosin kansakunta ajattelee edelleen <em>positiivisen impivaaralaisesti</em> [!] &ndash; se haluaa pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, reaalinäkemyksensä puitteissa &ndash; kansamme on oppinut historiansa ja on omaksunut valtioviisaasti kuuluisat sanat &rdquo;<em>Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen</em>&rdquo; &ndash; edesmennyt presidentti J.K. Paasikivi.</p><p>Uusitsenäisyyden orastavin merkki &ndash; on kansanliikemäiset puolueet 22], joilla on tahto ja päämäärä. Äänestäjät ovat väsyneitä 23] perinteellisen politiikan liturgiaan ja jatkuvaan aatokseen ollaanko vasemmalla, oikealla vai &rdquo;keskellä&rdquo; &ndash; kuitenkin kieli keskellä suuta, sanomatta mitään arkiymmärrettävää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt ei tarvita vanhentuneita &rsquo;vasen - oikea&rsquo; määrityksiä </strong></p><p>Tänään ovat vain ihmiset, jotka haluavat löytää toisensa, ymmärtää yhteiset ongelmat ja rakentaa näkyvyys huomisesta, jossa <em>toimeliaisuus</em> valtaa &rsquo;lahoavan kasvuhoennan&rsquo;. Tänään katsomme perinteellisen puoluejaottelun yli, ja samalla luoden mahdollisuuden puhaltaa yhteen hiileen &ndash; eduskunnassakin!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Merkkejä kansalaisajattelusta, joka kumpuaa itsenäisyydestä </strong></p><p>Luomme työtä, vaikka uusjako mobilisaatioilla 24], emme liity Natoon 25] kuin muihinkaan sotilasliittoihin sekä haemme kansan lähemmäksi päätöskoneistoja - kansanäänestyksinä.</p><p>Tutkimme tarkoin euron ja valmistelemme kansanäänestyksen markasta 26], samoin kuin olemisestamme EU:ssa 27]. Kansan on aika antaa oma suora kantansa &ndash; olemmehan suurongelmien edessä, vaikkapa <em>maailmanlaajuisen työn uudelleen jaon taistelussa</em> 28].</p><p>Säädämme eläkekaton, lisäämme verotuksen progressiota tasataksemme tulo- eli ostovoimaeroja sekä luomme mallin, jossa yksinäisen eläkeläisvanhuksen 29] ei tarvitse kituuttaa 700 eurolla kuussa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaispalkka</strong></p><p>Suunnittelemme kansalaispalkan 30], samalla raivaten sosiaalisten tukien viidakon. Kansalaispalkkaan sisältyy työvelvollisuus, olosuhteiden, työkunnon ja osaamisen suhteissa. Samalla joudumme pohtimaan tarkoin mitä voisi merkitä progressiivinen palkka-ale &ndash; minimitasolta alle 2.200 euroa brutto kuukaudessa (palkka-alennusprosentti 0) kasvaen prosentteina palkan suuretessa &ndash; aina aleprosenttiin 15 saakka.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aloitamme tarkkaan tutkittavan, vain kulutusverotukseen </strong>31] <strong>perustuvat veronkannon, </strong></p><p>ympäristö edellä ja riittävän yhteisökertymän turvaamiseksi. Lopulta maassamme ollaan maamme tapojen mukaisesti, kunnioittaen meidän kulttuuria, kieltä ja tapoja. Pakkoruotsin romutamme ja siirrymme tasa-arvoiseen ja vapaaehtoiseen opiskelukielen valintaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Itsenäisyyden palauttajat</strong></p><p>Projekti ei ole helppo, sillä maassamme on paljon vastaan hankaajia, joilla on hyvin täyttä itsenäisyyttä vastustava asenne; on natouskovaiset, on brysselistit, ovat kasvuhokijat 32] &ndash; on vieläpä näkökulmasokeat, joilla vasen silmä itään on ummessa 33]. Meillä on siis paljon valtakunnan täyden itsenäisyyden vihollisia.</p><p>Itsenäisyyden palautus tulee kestämään 5-10 vuotta ja tähän onkin hyvä tuoda <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html">kirjoitus kahdeksan vuoden takaa</a> 34], jolloin arvelimme kansakunnan kyllästyvän perinteelliseen politiikan hoitoon ja nykymallisiin, arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin.</p><p>&hellip;</p><p>34] <em>Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen politiikanhoidon kyllästyneenä arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin</em> &hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puolueettomuuden palauttajat </strong></p><p>Meille sopii uudessa maailmanjärjestyksessä 35] sitoutumattomuus muuhun kuin rauhaan, rauhanneuvotteluihin/ YK-rauhanturvaamiseen 36], kauppaan ja tasapuoliseen arvioon niin itää kuin länttä kohtaan. Olemme lännestä ja idästä 37] sekä sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla. Emme puutu muiden kolmansien sisäisiin asioihin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Arvostamme muiden kulttuureja, muiden uskoa ja muiden tapoja </strong>&ndash;</p><p>näin voimme edellyttää, että meillä arvostetaan ja kunnioitetaan myös meidän tapojamme ja perinteitä. Arvostamme työn tekoa, vastuullista veronmaksua ja osallistumista yhteisöihimme &ndash; <em>emme halua käännytystyötä</em> &ndash; meissä asuu kuitenkin vieläkin se &rsquo;pieni kehäpuolustaja&rsquo; &ndash; satojen vuosien takaa, itsenäisinä päätöksentekijöinä omista asioistamme ja laeistamme.</p><p>&hellip;</p><p>EXTRA</p><p>Itsenäisen kansakunnan merkki on myös verotus, jossa voidaan antaa itse veronmaksajalle oikeus kohdistaa omia maksamiaan veroja vaikkapa kokonaismäärästä 20 prosentin osalta sellaisiin kohteisiin, joihin veronmaksaja itse kokee mielenkiintoa ja tukemishalukkuutta. Hyvä esimerkki voisi olla pakkoruotsin ylläpitovero, jolloin kansalainen itse jyvittää verojaan juuri ruotsinkielen aiheuttamiin kustannuksiin ja noilla suunnatuilla veroilla on sitten kyseinen palvelu kyettävä järjestämään.</p><p>&hellip;</p><p><em>Pakkoruotsivero vapaaehtoisena</em> ~ &nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa</a> - [US/Puheenvuoro]</p><p>Toisena kansalaisen itsenäisyyden osoituksena voisi olla kehitysapu <em>vapaaehtoislahjoituksin</em> &ndash; tällöin lahjoittava henkilö tai yhteisö/ yritys saa verohelpotuksen kehitysapuun suuntaamastaan vapaaehtoislahjoituksesta. Muuta kehitysaputilitystä ei sitten enää valtion taholta suoriteta. Jätetään asia itsenäisten kansalaisten ratkaistavaksi.</p><p>&hellip;</p><p><em>Maksammeko velkamme kehitysmaille?</em> ~&nbsp; <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille</a> - [US/Puheenvuoro]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>kansalaisaktivisti ja &ndash; kirjoittaja</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/itsen-isyyden-palauttajat">AL</a>&nbsp; -&nbsp; IL&nbsp; - &nbsp;<a href="http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1181.0.html">Vf</a>&nbsp; -&nbsp; Pz&nbsp; -&nbsp; <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2015/03/itsenaisyyden-palauttajat.html">BL</a>&nbsp; - US &ndash; FB &ndash; FB - &nbsp;VU - &nbsp;BLOG 49434</p><p>&nbsp;</p><p>---<em>28022015</em>---</p><p>---<em>01032017</em>---</p><p>&nbsp;</p><p><em>doc</em>.: Itsenäisyyden palauttajat_26022015 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>doc.: Itsenäisyyden palauttajat_1_01032017 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p>|1597|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tie täyteen itsemääräämisoikeuteen, ja miten itsenäiset valtiot kansallisesti omista asioistaan päättävät.

Käymme kohti kuntavaaleja 2017 – sielläkin on tavoitteena alueellinen itsenäisyydelle otollisempi yhteistyömalli naapurien kanssa. Ennen kuin kerromme omat kuntavaalitavoitteet, ja omalta kohdaltani juuri Helsingin osalta – teemme selkoa miten näemme valtakuntamme asioita ja sinne asetettuja tavoitteita.

 

[… tasan kaksi vuotta sitten kansalainen Erkki ihmetteli miten siinä niin kävi, kun EY-äänestys 1994 vei meiltä ’samalla kansalaisluvan kysynnällä’ oman rahankin – markan. Äänestäjä pohti tätä jälleen vaaliuurnilla 2015, kun euroa on takana yli 10 vuotta, ollen hyötynä tai haittana … ]1]

[ … kansalainen miettii poteroissaan, kuinka tässä näin kävi, kun maamme kirjohallitus vei meidät Nato – Isäntämaa sopimukseen – olimmehan sanoneet, että Natoon ei mennä, jo noin 30 gallupissa ja aina enemmistönä … ]2]

1] Maassamme valtiopetos, kun markka vaihdettiin euroon? ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

2] Nato Isäntämaa (MoU - Memorandum of Understanding) pöytäkirja – suomennos ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html -

 

Kerran neljässä vuodessa eduskuntapaikoituksen osalta kansalainen tuntee olonsa kansakunnan kaapin päältä 3] – demokratia toimii ja media jakaa näkyvyyttä suuntaavasti – painottuen jo eduskunnassa oleviin puolueisiin – tämän vuoksi todellista uutta ja itsenäistä henkeä vaihtuu Arkadianmäelle harvakseltaan.

 

Itsenäinen Suomi

Suomi julistautui itsenäiseksi kohta 100 vuotta sitten 6. joulukuuta 1917 4]. Tuo itsenäisyysjulistus vahvistettiin itsenäisyystunnustuksena 4. tammikuuta 1918 uunituoreen vallankumousneuvoston myötä Vladimir Leninin ja muun muassa Josif Stalinin allekirjoituksin 5] – tämän jälkeen useat Euroopan valtiot tunnustivat itsenäisyytemme.

Itsenäisyytemme huippuvuosina 1930 – luvulla koimme kansallista voimainkohotusta, oli ääriaineksia 6] ja kansallisylpeys hipoi heinälatojen kattoja. Vuosikymmenen loppuun saimme kohtalokkaat virheet 1938 -1939. Emme oivaltaneet neuvottelumahdollisuuksia maanvaihdoista, vaan ajauduimme ”Erkon sotaan” 7] – kuten J.K. Paasikivi oli sotaa harmissaan kutsunut.

 

Jatkosodan kynnyksellä menetimme itsenäisyytemme omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan

Tilalle syntyi kohtalokas aseveljeys Saksan kolmannen valtakunnan kanssa 8]9]. Meille luvattiin Talvisodan menetetyt maat korkojen kanssa takaisin – annettiin kuuluisat miekantuppi käskyt ja lopulta Saksan avulla, presidentti Risto Rytin uhrauksella pelastuttiin ”itsenäisiksi” – alkoivat Kekkosen – Paasikiven linjaukset, ’viisautena ymmärtää tosiasioita arkirealismiksi’.

 

Elimme sisäisessä itsenäisyydessä, presidentti Urho Kekkosen kapaloissa –

nautimme Neuvostoliiton bilateraalisesta kauppavaihdosta ja rakensimme kansakuntamme taloudelliset pohjat nykyiselle maallisvauraudellemme 10]. Oli oma raha, halpa energia, suojattu itäraja ja kurkistusmahdollisuus länteen. Menetettyä Karjalaa yritettiin vielä Kekkosen huippuvuosina saada takaisin 11].

Kekkosen kliimaksi koettiin ETYK kokouksena 12], jolloin Finlandia talo oli täynnä maailman johtajia. Kekkonen oli saanut itsenäiselle tavalleen hoitaa maan isäni valtiotaan, oman henkilökohtaisen palkinnon – laajasti tunnustettuna. Suomi oli vapautettu Neuvostoliiton vierihoitoholhouksesta.

 

Kansakunnan itsenäisyys luetaan päätöksistä – ketkä ja missä tehdään!

Itsenäinen valtio päättää kaikki itselleen oleelliset asiat itse, oman kansakuntansa näkökulmista. Päätösprosesseihin kuuluvat oma raha 13], oma valtion pankki, Suomen Pankki 14].

Itsenäisyyteen kuuluvat myös oma turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 15] ja meille erityinen idän politiikka 16]. Lisäksi kansakunta säädättää omat lakinsa omassa 101 [!] kansanedustajan eduskunnassa. Nämä ovat osia kristallinkirkkaista itsenäisyyden peruskulmakivistä.

Me myimme itsenäisyydestämme suuria paloja harhautetulla EY-jäsenyyden kansanäänestyksellä. Me menetimme tahtomattamme oman rahan, markan – sen osalta ei enää äänestelty, eikä kansalaisilta kyselty – oli selite, että se sisältyi EY-kansanäänestykseen!

 

Meistä tuli Euroopan Unionin jäsen

Vuonna 2002 euro heitti markat keräykseen ja piirongin laatikoihin. Kansa opetteli vaihtosuhdetta ja tänään baarikahvi maksaa kaksi euroa ja markka-aikana myös tuon samat kaksi markkaa. Rahan arvo on monin osin markka = euro. Siirtyminen omaan rahaan olisi helppoa – euro on markka.

Tänään valtakunta on materiaalisesti rikkaampi kuin koskaan, mutta tuloerot revenneinä 17]. Saavutimme juuri työttömyysluvuksi de facto 450.000 (valtiovarainministeri Antti Rinne julkipuheessaan). Tänään on enemmän ajelehtivia, syrjäytyviä ja työttömiä nuoria 18] kuin milloinkaan ennen – he eivät tiedä mitä itsenäisyydeltään haluaisivat.

 

Tänään harjoittelemme uudelleen itsenäisyyttä

[Visio uusitsenäisyydestä – paluu omaehtoiseen elämäänhttp://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html  - ]

Katsoessamme karttaa huomaamme, että olemme EU- Brysselin näkökulmasta hyvin kaukana, omalla ”saarella”, kuitenkin niemellä, jota ympäröi meri. Sen sijaan itsenäisyytemmekin saaneelta idän karhulta, meille on matkaa päivämatka tai ’tykin kantama’ – miten vain ajattelemme. Olemme kuin Kainuu Helsingistä – jos haemme ontuvan vertauksen omasta maastamme Brysseliin nähden.

 

Katajainen kansa tottui jo susien aikana, että asumus tehtiin kehämuodostelmaan,

se oli myös muuri ja reviirimerkintä 19] vihulaisille, joita on risteillyt maassamme pitkin ja poikin. Kehässä olevat rakennukset olivat merkki itsenäisyydestä, omavaraisuudesta ja hiljalleen muodostuvasta suomalaisuudesta – jukureina, impivaaralaisina ja Talvisodan jermuina, jotka ymmärsivät, että juuri suomalainen itse puolustaa parhaiten omaa maataan ja sen itsenäisyyttä 20] – onkin sanottu, että ”Suomi on hyvä maa” – edesmennyt kenraali Adolf Ehrnrooth 21].

 

Tänään itsenäisyys on menetetty – monin osin

Tosin kansakunta ajattelee edelleen positiivisen impivaaralaisesti [!] – se haluaa pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, reaalinäkemyksensä puitteissa – kansamme on oppinut historiansa ja on omaksunut valtioviisaasti kuuluisat sanat ”Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen” – edesmennyt presidentti J.K. Paasikivi.

Uusitsenäisyyden orastavin merkki – on kansanliikemäiset puolueet 22], joilla on tahto ja päämäärä. Äänestäjät ovat väsyneitä 23] perinteellisen politiikan liturgiaan ja jatkuvaan aatokseen ollaanko vasemmalla, oikealla vai ”keskellä” – kuitenkin kieli keskellä suuta, sanomatta mitään arkiymmärrettävää.

 

Nyt ei tarvita vanhentuneita ’vasen - oikea’ määrityksiä

Tänään ovat vain ihmiset, jotka haluavat löytää toisensa, ymmärtää yhteiset ongelmat ja rakentaa näkyvyys huomisesta, jossa toimeliaisuus valtaa ’lahoavan kasvuhoennan’. Tänään katsomme perinteellisen puoluejaottelun yli, ja samalla luoden mahdollisuuden puhaltaa yhteen hiileen – eduskunnassakin!

 

Merkkejä kansalaisajattelusta, joka kumpuaa itsenäisyydestä

Luomme työtä, vaikka uusjako mobilisaatioilla 24], emme liity Natoon 25] kuin muihinkaan sotilasliittoihin sekä haemme kansan lähemmäksi päätöskoneistoja - kansanäänestyksinä.

Tutkimme tarkoin euron ja valmistelemme kansanäänestyksen markasta 26], samoin kuin olemisestamme EU:ssa 27]. Kansan on aika antaa oma suora kantansa – olemmehan suurongelmien edessä, vaikkapa maailmanlaajuisen työn uudelleen jaon taistelussa 28].

Säädämme eläkekaton, lisäämme verotuksen progressiota tasataksemme tulo- eli ostovoimaeroja sekä luomme mallin, jossa yksinäisen eläkeläisvanhuksen 29] ei tarvitse kituuttaa 700 eurolla kuussa.

 

Kansalaispalkka

Suunnittelemme kansalaispalkan 30], samalla raivaten sosiaalisten tukien viidakon. Kansalaispalkkaan sisältyy työvelvollisuus, olosuhteiden, työkunnon ja osaamisen suhteissa. Samalla joudumme pohtimaan tarkoin mitä voisi merkitä progressiivinen palkka-ale – minimitasolta alle 2.200 euroa brutto kuukaudessa (palkka-alennusprosentti 0) kasvaen prosentteina palkan suuretessa – aina aleprosenttiin 15 saakka.

 

Aloitamme tarkkaan tutkittavan, vain kulutusverotukseen 31] perustuvat veronkannon,

ympäristö edellä ja riittävän yhteisökertymän turvaamiseksi. Lopulta maassamme ollaan maamme tapojen mukaisesti, kunnioittaen meidän kulttuuria, kieltä ja tapoja. Pakkoruotsin romutamme ja siirrymme tasa-arvoiseen ja vapaaehtoiseen opiskelukielen valintaan.

 

Itsenäisyyden palauttajat

Projekti ei ole helppo, sillä maassamme on paljon vastaan hankaajia, joilla on hyvin täyttä itsenäisyyttä vastustava asenne; on natouskovaiset, on brysselistit, ovat kasvuhokijat 32] – on vieläpä näkökulmasokeat, joilla vasen silmä itään on ummessa 33]. Meillä on siis paljon valtakunnan täyden itsenäisyyden vihollisia.

Itsenäisyyden palautus tulee kestämään 5-10 vuotta ja tähän onkin hyvä tuoda kirjoitus kahdeksan vuoden takaa 34], jolloin arvelimme kansakunnan kyllästyvän perinteelliseen politiikan hoitoon ja nykymallisiin, arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin.

34] Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen politiikanhoidon kyllästyneenä arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html -

 

Puolueettomuuden palauttajat

Meille sopii uudessa maailmanjärjestyksessä 35] sitoutumattomuus muuhun kuin rauhaan, rauhanneuvotteluihin/ YK-rauhanturvaamiseen 36], kauppaan ja tasapuoliseen arvioon niin itää kuin länttä kohtaan. Olemme lännestä ja idästä 37] sekä sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla. Emme puutu muiden kolmansien sisäisiin asioihin.

 

Arvostamme muiden kulttuureja, muiden uskoa ja muiden tapoja

näin voimme edellyttää, että meillä arvostetaan ja kunnioitetaan myös meidän tapojamme ja perinteitä. Arvostamme työn tekoa, vastuullista veronmaksua ja osallistumista yhteisöihimme – emme halua käännytystyötä – meissä asuu kuitenkin vieläkin se ’pieni kehäpuolustaja’ – satojen vuosien takaa, itsenäisinä päätöksentekijöinä omista asioistamme ja laeistamme.

EXTRA

Itsenäisen kansakunnan merkki on myös verotus, jossa voidaan antaa itse veronmaksajalle oikeus kohdistaa omia maksamiaan veroja vaikkapa kokonaismäärästä 20 prosentin osalta sellaisiin kohteisiin, joihin veronmaksaja itse kokee mielenkiintoa ja tukemishalukkuutta. Hyvä esimerkki voisi olla pakkoruotsin ylläpitovero, jolloin kansalainen itse jyvittää verojaan juuri ruotsinkielen aiheuttamiin kustannuksiin ja noilla suunnatuilla veroilla on sitten kyseinen palvelu kyettävä järjestämään.

Pakkoruotsivero vapaaehtoisena ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa - [US/Puheenvuoro]

Toisena kansalaisen itsenäisyyden osoituksena voisi olla kehitysapu vapaaehtoislahjoituksin – tällöin lahjoittava henkilö tai yhteisö/ yritys saa verohelpotuksen kehitysapuun suuntaamastaan vapaaehtoislahjoituksesta. Muuta kehitysaputilitystä ei sitten enää valtion taholta suoriteta. Jätetään asia itsenäisten kansalaisten ratkaistavaksi.

Maksammeko velkamme kehitysmaille?http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille - [US/Puheenvuoro]

 

 

Ilkka Luoma

kansalaisaktivisti ja – kirjoittaja

 

http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL  -  IL  -  Vf  -  Pz  -  BL  - US – FB – FB -  VU -  BLOG 49434

 

---28022015---

---01032017---

 

doc.: Itsenäisyyden palauttajat_26022015 – Microsoft Word Starter

doc.: Itsenäisyyden palauttajat_1_01032017 – Microsoft Word Starter

 

|1597|

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1#comments Itsenäisyys Itsenäisyyspuolue Kansallinen päätösvalta Kunnallinen päätösvalta Markka takaisin Wed, 01 Mar 2017 08:07:53 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1
Herättävää EU:n varjostamaa itsenäisyyspäivää! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227461-herattavaa-eun-varjostamaa-itsenaisyyspaivaa <p>[ - <em>kansallisuutta ja tuntoa erilaisesta asemasta täältä idän ja lännen vedenjakajalta &ndash; vuosien varrelta poimittuja itsenäisyyspäivän kirjoituksia, muutoksen ajanvirrassa</em> &ndash; kuuluu kirjoitussarjaan Suomen 100 vuoden kehitys itsenäiseksi, sotaan &ndash; jälleenrakentamiseen ja ETYK 1975 itsenäisyyshuippuumme sekä vajoaminen EU - määräysten alle, kollektiivisuutta kantaen ja solidaarisuutta osoittaen ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2013</strong></p><p>Tänä päivänä 6. joulukuuta presidentti&nbsp;<strong>Urho Kaleva Kekkosen</strong>&nbsp;aikana juhlittiin aitoa itsenäisyyttämme, jonka olivat pelastaneet veteraanimme kahdessa sodassa &ndash; jälkimmäisessä Saksan kolmannen valtakunnan avustuksella. Nyt emme enää juhli täyttä itsenäisyyttä &ndash; olemme lukittuneet toistaiseksi EU - Brysselin säädöksiin ja osittaisvalvontaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Yllä olevasta huolimatta tämä päivä on pyhä</strong>&nbsp;&ndash;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>jo senkin takia, että niin monet kerrat Mannerheim ristinritarit avasivat ovet presidentin linnaan ja kansakunnan juhla saattoi alkaa. Vain yksi on jäljellä muistuttamassa meitä siitä mitä kymmenet tuhannet rintamamiehet ja lotat tekivät Isänmaansa eteen, antaen ainokaisensa. Tuo muisto ei himmene Brysselin käskyilläkään.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kansakuntamme ei ole vielä sanonut lopullista sanaansa itsenäisyydestämme</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155560-v%C3%A4kev%C3%A4%C3%A4-eu-varjoista-itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155560-v%C3%A4kev%C3%A4%C3%A4-eu-varjoista-itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4</a> &nbsp;&ndash;</p><p><strong>&hellip;</strong></p><p><strong>2012</strong></p><p>Itsenäisyys meni jo &ndash; annoimme sen Brysselille, koska haluamme olla vahvempia. Vahvempia auttamaan muita &ndash; &rdquo;<em>heikompia ja kunniattomampia</em>&rdquo;, solidaarisuus on voimaa, kuten oli taisteluhenki, kun tosi oli kyseessä. Miksi annoimme sen pois, minkä isoisämme meille saksalaisten avustuksella&nbsp;kunniakkaasti pelastivat?</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Eduskunnan valvoma ja kansalaisten oma televisioyhtiö Yleisradio on esittänyt alkuperäisen&nbsp;<a href="http://www.yle.fi/ikimuistoinen/laine.html" target="_blank">Edwin Laineen</a></strong>&nbsp;<strong>Tuntemattoman Sotilaan vuodesta toiseen 6. joulukuuta, kuten tapahtuu nytkin. Elokuva lienee eniten katsottu ja sen tuntevat kaikki suomalaiset.</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126223-itsenaisyys-meni-jo-vain-kunnia-jai">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126223-itsenaisyys-meni-jo-vain-kunnia-jai</a> -</p><p><strong>...</strong></p><p><strong>2010</strong></p><p><strong>191 tarinaa, joissa ei kuumota uho, eikä kehu. 191 tarinaa, joissa kansalaiset kautta linjan osoittivat jotain sellaista, mikä ei soveltunut kaikille. Me kaikki emme&nbsp;yllä näihin tekoihin. Usein on puhetta, mutta näissä 191 tarinassa on enemmän tekoja, joista kansakunta kiitti Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin myönnöllä - nämä 191 tarinaa saivat korkeimman kunnianosoituksen, mitä valtakunta pystyi sotilailleen ja kansalaisilleen&nbsp;antamaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Nyky-Suomi tarvitsi imagotyöryhmän löytämään itsestäänselvyyksiä. Merkittävä osa kansalaisistamme ja varsinkin tavalliset ihmiset ovat jo kauan tienneet oman maansa imagoarvon. Tämä imago kulminoituu huippuna noissa 191 tarinassa, joista&nbsp;kumpuaa suomalainen vahva ja väkevä identiteetti. Sotilaat ratkaisutaisteluissa, niin Talvisodassa kuin Jatkosodassa loivat ainutlaatuisen imagon, jota meidän, uusien sukupolvien olisi hyvä tunnistaa ja tiedostaa.</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54129-marskin-ritarit-sankaruutta-ilman-brandipuheita">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54129-marskin-ritarit-sankaruutta-ilman-brandipuheita</a> -</p><p><strong>...</strong></p><p><strong>2004 ja 2009</strong></p><p>Joka vuosi syntyy uusia suomalaisia, jotka näkevät jonain&nbsp;<a href="http://savonlinnakampus.joensuu.fi/merkkipaivat/itsenaisyyspaiva/itsenaisyys1.htm" target="_blank">Itsenäisyyspäivänä</a>&nbsp;ensimmäisen kerran tämän merkkiteoksen, joka välittää suomalaisuutta tavallansa antaen meille ymmärrystä, miksi saamme&nbsp;<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4" target="_blank">Itsenäisyyspäiväämme</a>&nbsp;juhlia. Onkin perusteltua jatkaa alkuperäisen Tuntemattoman esityksiä perinteenä joka 6. joulukuuta.<br /><br />[01122004] - Tuntematon Sotilas on tilitys ajoilta, jotka lähivuosina lopullisesti poistuvat elävinä muistoina kansakunnasta, joka määrätietoisesti taisteli kohtaloaan vastaan eheämpänä kuin koskaan 1939 - 1944 jälkeen. Suomalaisuuden sisu, sinnikkyys ja tahto omasta kodista, perheestä ja lapsista rakentui rajalla oloon vapaasta päätöksestämme vaikuttaa omiin asioihimme.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansa kohtasi suurella vastuulla vaikeutensa persoonina niin maaseudun kuin kaupunkienkin miehinä ja naisina.</strong><br /><br />Tänään saamme elinvoimaa niistä uhrauksista, mitä rintamilla kannettiin torppien, maatalojen, kaupunkilaisten niin työläisten kuin johtajienkin verenä uhrauksena kotimaalle, jossa jokainen koki olevansa omassansa kaikkine puolinensa, oli sääty, koulutus tai sivistys millä tasolla tahansa.</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24664-tuntematon-sotilas-aitosuomalaisuuden-yhdistaja">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24664-tuntematon-sotilas-aitosuomalaisuuden-yhdistaja</a> -</p><p><strong>...</strong></p><p><strong>Ja viimeisin toivotus &ndash; tälle vuodelle 2016</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227036-itsenaisyyden-happikato-99">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227036-itsenaisyyden-happikato-99</a> -</p><p>Elämme näköharhassa - meillä ei ole itsenäisyyttä siinä mielessä, mitä se oli vielä ennen EY - kansanäänestystä.</p><p>Me voimme vain juhlia 100-vuotisjuhlaa siitä hetkestä, kun tuolloinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, joka tunnustettiin Neuvosto-Venäjän toimesta 4. tammikuuta 1918. Tänään emme enää ole itsenäisiä niillä tunnusmerkeillä mitä kansalliseen itsenäisyyteen kuuluu. Suurin itsenäisyytemme kohokohta oli vuonna 1975, kun tuolloinen presidentti Urho Kekkonen kopautti kokousnuijalla ETYK-kokouksen päättyneeksi.</p><p>~&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200031757_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200031757_uu.shtml</a> -&nbsp;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/227012-itsenaisyysjuhla-on-nakoharha">http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/227012-itsenaisyysjuhla-on-nakoharha</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikesta tuosta huolimatta <a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/her-tt-v-eu-n-varjostamaa-itsen-isyysp-iv">Onnittelut</a> vielä kerran veteraaneillemme ja Lotille, jotka olivat yhtenäistämässä valtiotamme ja kansakuntaamme niinä vaikeina vuosina, jolloin olimme tahdostamme ja tahtomattamme selkä seinää vasten &ndash; nyt myös kiitämme aiempaa taitavaa valtiopolitiikkaa, joka on pitänyt meidät yli 70 vuotta rauhantilassa &ndash; kuitenkin toisen ydinasesuurvalan naapurina, joka ei ole uhka &ndash; vaan mahdollisuus!</p><p>&nbsp;</p><p>Kunnia ja arvostus veteraaneillemme!</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> 99 vuotta itsenäisyysjulistuksesta_06122016 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p>|610| - 102808 |<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/12/herattavaa-eun-varjostamaa.html">1</a>|<a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/her-tt-v-eu-n-varjostamaa-itsen-isyysp-iv">2</a>|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> [ - kansallisuutta ja tuntoa erilaisesta asemasta täältä idän ja lännen vedenjakajalta – vuosien varrelta poimittuja itsenäisyyspäivän kirjoituksia, muutoksen ajanvirrassa – kuuluu kirjoitussarjaan Suomen 100 vuoden kehitys itsenäiseksi, sotaan – jälleenrakentamiseen ja ETYK 1975 itsenäisyyshuippuumme sekä vajoaminen EU - määräysten alle, kollektiivisuutta kantaen ja solidaarisuutta osoittaen ]

 

2013

Tänä päivänä 6. joulukuuta presidentti Urho Kaleva Kekkosen aikana juhlittiin aitoa itsenäisyyttämme, jonka olivat pelastaneet veteraanimme kahdessa sodassa – jälkimmäisessä Saksan kolmannen valtakunnan avustuksella. Nyt emme enää juhli täyttä itsenäisyyttä – olemme lukittuneet toistaiseksi EU - Brysselin säädöksiin ja osittaisvalvontaan.

  

Yllä olevasta huolimatta tämä päivä on pyhä – 

 

jo senkin takia, että niin monet kerrat Mannerheim ristinritarit avasivat ovet presidentin linnaan ja kansakunnan juhla saattoi alkaa. Vain yksi on jäljellä muistuttamassa meitä siitä mitä kymmenet tuhannet rintamamiehet ja lotat tekivät Isänmaansa eteen, antaen ainokaisensa. Tuo muisto ei himmene Brysselin käskyilläkään.

  

Kansakuntamme ei ole vielä sanonut lopullista sanaansa itsenäisyydestämme

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155560-v%C3%A4kev%C3%A4%C3%A4-eu-varjoista-itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4  –

2012

Itsenäisyys meni jo – annoimme sen Brysselille, koska haluamme olla vahvempia. Vahvempia auttamaan muita – ”heikompia ja kunniattomampia”, solidaarisuus on voimaa, kuten oli taisteluhenki, kun tosi oli kyseessä. Miksi annoimme sen pois, minkä isoisämme meille saksalaisten avustuksella kunniakkaasti pelastivat?

 

...

Eduskunnan valvoma ja kansalaisten oma televisioyhtiö Yleisradio on esittänyt alkuperäisen Edwin Laineen Tuntemattoman Sotilaan vuodesta toiseen 6. joulukuuta, kuten tapahtuu nytkin. Elokuva lienee eniten katsottu ja sen tuntevat kaikki suomalaiset.

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126223-itsenaisyys-meni-jo-vain-kunnia-jai -

...

2010

191 tarinaa, joissa ei kuumota uho, eikä kehu. 191 tarinaa, joissa kansalaiset kautta linjan osoittivat jotain sellaista, mikä ei soveltunut kaikille. Me kaikki emme yllä näihin tekoihin. Usein on puhetta, mutta näissä 191 tarinassa on enemmän tekoja, joista kansakunta kiitti Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin myönnöllä - nämä 191 tarinaa saivat korkeimman kunnianosoituksen, mitä valtakunta pystyi sotilailleen ja kansalaisilleen antamaan.

 

Nyky-Suomi tarvitsi imagotyöryhmän löytämään itsestäänselvyyksiä. Merkittävä osa kansalaisistamme ja varsinkin tavalliset ihmiset ovat jo kauan tienneet oman maansa imagoarvon. Tämä imago kulminoituu huippuna noissa 191 tarinassa, joista kumpuaa suomalainen vahva ja väkevä identiteetti. Sotilaat ratkaisutaisteluissa, niin Talvisodassa kuin Jatkosodassa loivat ainutlaatuisen imagon, jota meidän, uusien sukupolvien olisi hyvä tunnistaa ja tiedostaa.

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54129-marskin-ritarit-sankaruutta-ilman-brandipuheita -

...

2004 ja 2009

Joka vuosi syntyy uusia suomalaisia, jotka näkevät jonain Itsenäisyyspäivänä ensimmäisen kerran tämän merkkiteoksen, joka välittää suomalaisuutta tavallansa antaen meille ymmärrystä, miksi saamme Itsenäisyyspäiväämme juhlia. Onkin perusteltua jatkaa alkuperäisen Tuntemattoman esityksiä perinteenä joka 6. joulukuuta.

[01122004] - Tuntematon Sotilas on tilitys ajoilta, jotka lähivuosina lopullisesti poistuvat elävinä muistoina kansakunnasta, joka määrätietoisesti taisteli kohtaloaan vastaan eheämpänä kuin koskaan 1939 - 1944 jälkeen. Suomalaisuuden sisu, sinnikkyys ja tahto omasta kodista, perheestä ja lapsista rakentui rajalla oloon vapaasta päätöksestämme vaikuttaa omiin asioihimme.

 

Kansa kohtasi suurella vastuulla vaikeutensa persoonina niin maaseudun kuin kaupunkienkin miehinä ja naisina.

Tänään saamme elinvoimaa niistä uhrauksista, mitä rintamilla kannettiin torppien, maatalojen, kaupunkilaisten niin työläisten kuin johtajienkin verenä uhrauksena kotimaalle, jossa jokainen koki olevansa omassansa kaikkine puolinensa, oli sääty, koulutus tai sivistys millä tasolla tahansa.

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24664-tuntematon-sotilas-aitosuomalaisuuden-yhdistaja -

...

Ja viimeisin toivotus – tälle vuodelle 2016

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227036-itsenaisyyden-happikato-99 -

Elämme näköharhassa - meillä ei ole itsenäisyyttä siinä mielessä, mitä se oli vielä ennen EY - kansanäänestystä.

Me voimme vain juhlia 100-vuotisjuhlaa siitä hetkestä, kun tuolloinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, joka tunnustettiin Neuvosto-Venäjän toimesta 4. tammikuuta 1918. Tänään emme enää ole itsenäisiä niillä tunnusmerkeillä mitä kansalliseen itsenäisyyteen kuuluu. Suurin itsenäisyytemme kohokohta oli vuonna 1975, kun tuolloinen presidentti Urho Kekkonen kopautti kokousnuijalla ETYK-kokouksen päättyneeksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200031757_uu.shtml

~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/227012-itsenaisyysjuhla-on-nakoharha -

 

Kaikesta tuosta huolimatta Onnittelut vielä kerran veteraaneillemme ja Lotille, jotka olivat yhtenäistämässä valtiotamme ja kansakuntaamme niinä vaikeina vuosina, jolloin olimme tahdostamme ja tahtomattamme selkä seinää vasten – nyt myös kiitämme aiempaa taitavaa valtiopolitiikkaa, joka on pitänyt meidät yli 70 vuotta rauhantilassa – kuitenkin toisen ydinasesuurvalan naapurina, joka ei ole uhka – vaan mahdollisuus!

 

Kunnia ja arvostus veteraaneillemme!

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

 

DOC 99 vuotta itsenäisyysjulistuksesta_06122016 – Microsoft Word Starter

 

|610| - 102808 |1|2|

]]>
28 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227461-herattavaa-eun-varjostamaa-itsenaisyyspaivaa#comments Itsenäisyys Itsenäisyyspäivä Kansallinen päätösvalta Menetetty itsenäisyys Sotaveteraanit Tue, 06 Dec 2016 13:44:58 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227461-herattavaa-eun-varjostamaa-itsenaisyyspaivaa
Suorademokraattinen kansanäänestys http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219253-suorademokraattinen-kansanaanestys <p>Kansanäänestykset ovat arkipäivää Sveitsissä, siellä jopa kysytään kansalaispalkasta, siis &rdquo;ilmaista rahaa&rdquo; joidenkin pussista toisille &ndash; tätä sveitsiläiset eivät halunneet. Euro-alueella puhutaan jo puolivakavasti <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/03/helikopteriraha-ilmainen-kansalaisraha.html">helikopterirahasta</a>. Entä jos tuo setelikoneraha asetettaisiin kansanäänestykseen? Varmaan kaikki sitä haluaisivat, tai eivät he, joilla ostovoimaa on jo riittävästi muutenkin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Britit saivat ennakkoluulottomasti putsata pöydän &ndash;</strong></p><p>&nbsp;&hellip; kansakunnan enemmistö ~52 prosenttisesti halusi eroon Euroopan Unionista &ndash; syntyi <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219021-brexit-%E2%80%93-sexit">Brexit</a>. Nyt media ja eliittipoliitikot huutavat kurkku suorana joidenkin talousasiantuntijoiden myötä: &rdquo;<em>Kansalaiset äänestivät väärin!</em>&rdquo; ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/sixten_korkman_britannia_on_ampunut_itseaan_jalkaan_erittain_ikavalla_tavalla/8983173">http://yle.fi/uutiset/sixten_korkman_britannia_on_ampunut_itseaan_jalkaan_erittain_ikavalla_tavalla/8983173</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaisten enemmistö ei ole koskaan väärässä,</strong></p><p>&nbsp;&hellip; kun projisoidaan päätöstä demokratiaan. Nyt on kysymys sopeutumisesta. Kumpi sopeutuu &ndash; elitistinen päätöskoneisto vai kansakunnan enemmistö? Nyt lisäksi painotetaan, että <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1466995279478?jako=dd26583a4d57827dad635359e845ccb3">britit ovat luokkayhteiskunta</a>; on hyväosaiset ostovoimaiset ja vajaakuntoiset pienellä maksukyvyllä. Arvomaailmaa mitataan länsimaissa ja kulutusyhteiskunnissa rahalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Demokratiaa ei koskaan mitata pääomilla, osingoilla eikä palkkojen määrällä,</strong></p><p>&nbsp;&hellip; vaan ääni per kansalainen, jolla se äänioikeus on. Ääni on yhtä arvokas, oli se <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1466910128397">vanhalta eli kokeneelta tai nuorelta</a> ja innokkaalta, mutta vähemmän kokeneelta. Tieto ei aina ole kokemusta &ndash; tieto on usein mahdottomuutta ihmisnäkökulmaisessa inhimillisyystarkastelussa!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt puhutaan, ettei kansalle saa antaa liian vaikeita tehtäviä</strong></p><p>Brexit oli nyt liian vaikea, sanotaan hallintohimmeleistä. Elitistit Britanniassa eivät olisi halunneet eroa EU&rsquo; sta. Kokeneet kansalaiset kylläkin &ndash; he ratkaisivat <em><a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219081-britannia-loi-uuden-alun-%E2%80%93-poyta-on-lakaistu-puhtaaksi">pöydän puhtaaksi</a></em> ja tämä lienee se suomalaisen talousviisaan, professori <strong>Sixten Korkmanin </strong>mielestä se väärä äänestys.</p><p>Mikä antoi voiman ja tiedon Sixtenille, että hänen ja eliitin ennuste huomisesta on juuri se oikea? Demokratiassa huomisen oikea on aina enemmistöpäätös. Tämän päätöksen jälkeen järjestelmät sopeutuvat, kurssit normalisoituvat ja rahan arvokin palautuu usein lähtökuoppiin &ndash; ennemmin tai myöhemmin, aina.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Huominen on aina ennustetta ja joskus ennakointia</strong></p><p>Ennakointi perustuu parhaaseen mahdolliseen ennustetietoon, tilastotiedon tiettyyn laskennalliseen jatkumoon ja kykyyn nähdä kausaliteetti &ndash; siis syyn ja seurauksen lait ja tapahtumat. Kukaan ei tiedä tässä Brexitissä, mikä on <em>puhtaan pöydän</em> jälkeinen luova ratkaisu; tämäkin nykyään suosittu markkinasana kuvastamaan kykyä olla innovatiivinen myös poliittisissa päätöksissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valitaanko kansanäänestykset vai välillinen demokratia,</strong></p><p>&nbsp;&hellip; kerran neljässä vuodessa valituin edustajin? Niin, tässähän on lopulta kysymys miten äänestäjä voi <em><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/06/nato-luotammeko-valitsemiimme.html">luottaa valintaansa</a></em>. Ainakin Suomessa takinkääntäjien sukupolvi on astunut remmiin &ndash; berberit ovat pyörineet vinhasti, ja kansalaisten luottamus omiin poliitikoihin on pohjamudissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä, kun sanotaan, ettei kansa tiedä mitä se äänestää &ndash;</strong></p><p>Natokin on sille kansanäänestyksenä aivan liian vaikea rasti, eihän siitä ole järkevästi ja syvällisesti edes keskusteltu - sanotaan! Nyt on eduskunnassa <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/07/itsenaisyysmies-paavo-vayrynen.html">ero eurosta</a> kansanäänestykseen kansalaisaloite. Tässäkin varmaan ajatellaan, ettei kansa tiedä mitä se äänestää.</p><p>Kansanäänestyksessä on eräs mahtava etu ja hyve, se on aina lähtöisin kansan suusta, ja reklamaatio voidaan osoittaa vain kansaan itseensä, tai manipuloivaan mediaan ja poliittiseen eliittiin, jotka saavat näkyvyyttä mediaalisesti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hyvä &ndash; perustetaan Kansanpalvelutoimisto,</strong></p><p>&nbsp;&hellip; joka laatii kansanäänestykset, valmistelee katekismusmaisesti &ndash; Mitä se on, sekä antaa siihen selosteen tarkasti myös heille, jotka haluavat &rdquo;tietää kaiken&rdquo;.&nbsp;</p><p>Nyt suomalaisille tarjoillaan kansalaisaloitetta EU- erosta. Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> kiirehti kertomaan, <a href="http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_eu-eroa_ajavalla_kansalaisaloitteella_yli_17_500_allekirjoittajaa/8987673">ettei hän vie EU</a> &ndash; ero kansalaisaloitetta eduskuntaan; tuo jos mikä lietsoo kansalaisiamme antamaan äänensä kyseiselle aloitteelle, jonka on laatinut perussuomalaisnuori <strong>Sebastian Tynkkynen</strong> &ndash; piikki toistaiseksi ulkoministeri <strong>Timo Soinin</strong> ahterissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&uml;</strong></p><p>[Osa 2] Nyt välillinen demokratia edustajineen maksaa paljon, siitä enemmän alla kirjoituksena vuodelta 2014 &ndash; ennen edellisiä, vuoden 2015 eduskuntavaaleja:</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip; [20112014]</p><p>[<strong><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/11/arvokas-kansanedustaja.html">U</a></strong>] <strong><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/11/arvokas-kansanedustaja.html">Arvokas kansanedustaja</a></strong></p><p>&nbsp;(Maassamme alkaa vuosisadan eduskuntavaalit 2015 &ndash; valitsemme 200 edustajaa, jotka ratkaisevat &rsquo;itsenäisyytemme kohtalon&rsquo;. Nyt puhutaan esimerkiksi eurosta&nbsp;1]&nbsp;ja Natosta&nbsp;2]&nbsp;ja sisäisestä turvallisuudestamme&nbsp;3]&nbsp;ja oikeudesta omaan lainsäädäntöön)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eduskunta on erinomaisen tyypillinen verovaroin ylläpidettävä yhteiskuntalaitos, jonka pitäisi edustaa ylimpänä päättäjänä suomalaisuutta. Tälle edustavuudelle on kaksi uhkaa &ndash; lainsäädäntö on monin paikoin hyväksytettävä EU:ssa tai linjattava EU-direktiiveihin. Lisäksi aleneva äänestysinto vieraannuttaa eduskuntaamme kansanvallasta.</strong></p><p>Eduskunta kaikkinensa maksaa kansalaisillemme ~92 miljoonaa euroa vuodessa, siis noin 550 miljoonaa&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/joko-euro-on-kuin-markka-vaihdammeko.html">markkaa</a>. Ihmisiä Arkadianmäen toiminnoissa, edustajat mukaan lukien on tuhatkunta. Kansanedustajan peruspalkka on ~6.400 euroa kuukaudessa ja siihen kulukorvaukset ja sosiaaliturvamaksut päälle.</p><p>Todellisuudessa yksi kansanedustaja maksaa veronmaksajille ~460.000 euroa vuodessa, ja kun otamme huomioon jaon äänestäneiden määrän mukaisesti, on hinta äänestänyttä&nbsp;*]&nbsp;kohden noin 31 euroa &ndash; paljon vai vähän, päätä Sinä.</p><p>&hellip;</p><p>*]&nbsp;4,39 miljoonaa äänioikeutettua vuoden 2011 eduskuntavaleissa, joista äänesti 2,93 miljoonaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Poikkeusolosuhteet edellyttävät yhteistä vastuuta edustajiltamme</strong></p><p>Ehdokkaita asettavien puolueiden ja kansanliikkeiden on yhteisesti haettava niin uskottavaa linjaa mielenkiintoisesti ja konkreettisesti esitettynä, jotta kansa käy uurnille. Ellemme saa äänestysprosenttia nousuun on vaikka pohdittava &rdquo;<em>Koko Kansan Rehellisen Vaalirahan</em>&rdquo;&nbsp;4]&nbsp;valjastamista innon nostamiseksi &ndash; &rdquo;<em>10 euroa puhtaana käteen</em>&rdquo;, kun äänestyslippu uurnaan vilahtaa &ndash; idealla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansanedustajat valitaan D&acute;Hondtin menetelmällä<u>,</u></strong></p><p>~ <u><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4">http://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4</a></u> -</p><p>jolloin jokainen ehdokas saa suhdeluvun koko ryhmänsä äänistä, tällä haetaan edustuksellisuuden todellisuutta. Tosiasiassa kansanedustajat ovat eri arvoisia käytännössä &ndash; kansalainen äänestää aina yhtä ehdokasta, paljolti on kysymys myös henkilövaalista ja äänet jakautuvat aina&nbsp;<strong>Sauli Niinistön</strong>&nbsp;aikanaan eduskuntavaaleissa 2007 saamasta noin 60.000 äänestä&nbsp;5]&nbsp;alimmillaan vain muutamaan tuhanteen. Pitäisikö valitut edustajat käyttää suoraan äänestäjien antamaa todellista kannatusvoimaa eduskunnan vallankäytössä?&nbsp;6]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Perustuslaki säätää,</strong></p><p>että äänioikeutettujen kansalaistemme valitsema eduskunta käyttää valtiomme ylintä lainsäädäntövaltaa. Juuri näissä vaaleissa nousee pintaan euro, ja sen valiintuminen kansamme käyttämäksi rahaksi &ndash; ilman että siitä kysyttiin kansalta mitään. Oletettiin, että kansalta myönnön saanut EU-kansanäänestys antoi luvan euroonkin. Näinhän se ei ollut, vaan nyt tutkitaan tarkasti pitikö europäätös tehdä perustuslain määrittämässä formaatissa (muodossa)!&nbsp;7]</p><p>Valittava eduskunta on toivottavasti viimeinen&nbsp;<em>hallintohimmeli - </em>suosittu lainasana sote&nbsp;8]&nbsp;kiemuroinnissa - jossa on 200 kansanedustajaa. Meille riittää 99 + puhemies, siis puolitetaan edustajamäärä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Edustajapuolituksella saadaan lisää tilaa edustajien&nbsp;<em>toiselle</em>&nbsp;avustajalle,</strong></p><p>koska tavoitteena on aktivoida itse edustajia enemmän valitsijoidensa ja kansansa &rdquo;iholle&rdquo; kokemaan todellista kansan hätää tai &ndash; tyytyväisyyttä. Avustajia tarvitaan sen vuoksi, että edustajalla pitää olla aina mahdollisimman hyvät taustamateriaalit, kun hän kansan parissa kyselee kuulumisia, <em>Tiedonlouhinta</em>&nbsp;ottaa paljon aikaa ja se kannattaa delegoida avustajille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Toivottavasti jo eduskuntavaalien 2019 yhteydessä,</strong></p><p>kun jo silloin olemme markassa takaisin ja mahdollinen EU-eroamisprosessi hyvässä vauhdissa (tarkkojen ja puolueettomien euro- ja EU-selvitysten jälkeen) &ndash; kansa pääsee valitsemaan suoraan asetetuista&nbsp;<em>pääministeriehdokkaista </em>haluamansa.</p><p>Pääministerivaali ei tarkoita, että hänen puolue tai kansanliike pääsee automaattisesti hallitusvastuuseen, vaan kansan valitsema pääministeri muodostaa hallitusehdotuksen 6 - 8:lla pääteesillä presidentin hyväksyntään.&nbsp; Presidenttihän on jo pidempään valittu suoralla kansanvaalilla, ja nyt prosessiin tulisi myös pääministeri.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Uuden pääministerivalinnan myötä myös ministeriöiden työnjakoa,</strong></p><p>&nbsp;&hellip; määrää ja rakennetta virtaviivaistetaan vastaaman sellaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa&nbsp;<em>kansanäänestykset ja mielipidekyselyt</em>&nbsp;9]&nbsp;ovat arkipäivää. Syntyy superministeriö, jota muuten myös Kokoomus ajaa takaa &ndash; jonka alla ovat&nbsp;<em>ministeritoimistot</em>&nbsp;&ndash; maksimissaan 10 kappaletta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuraavissa eduskuntavaaleissa kansa päättää haluamansa linjan,</strong></p><p>&nbsp;&hellip; sillä on myös mahdollista, etteivät kansanäänestykset pääse arvoonsa, ja esimerkiksi natokysymystä ei hyväksytetä kansalla. Tätä taustaa vasten tuleva vaali on poikkeuksellisen tärkeä. Perinteelliset puolueet eivät halua puhua Natosta, he haluavat itse päättää tuon asian. Näyttää siltä, että vain yksi puolue on natokannaltaan täysin kirkas ja yksiselitteinen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eduskunta on arvokas toimielin ja sen vaikutusvaltaa pitää nostaa, kuten presidentinkin</strong></p><p>Ehkä tulevaisuudessa siintää malli, jossa kansankaan valitsemaa pääministeriä ei ole. Olemme siksi pieni kansakunta, että presidentti voi hoitaa suoraan kansan valitsemana eduskunnasta muodostuvan hallituksen &ndash; niin kutsuttu USA:n malli. Tällöin presidentti kantaa vastuuta suoraan eduskunnalle ja kansalle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eduskunnassa valiokuntatyöskentely on kansalta piilossa olevaa toimintaa &ndash;</strong></p><p>se pitää saada soveltuvin osin julkiseksi, kuten on oikeuslaitoksemmekin pääperiaate. Valiokunnat ovat uudessa järjestelmässä likempänä tulevia <em>ministeritoimistoja</em>, ja valiokunnat muodostetaankin nimikkeellä, jotka vastaavat näitä ministeritoimistoja, joita on myös tuo kymmenen kappaletta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansanpalvelutoimisto</strong></p><p>Vahvistaaksemme&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/oletko-sina-pettynyt-aanestysvalintaasi.html">suoraa kansalaistoimintaa</a>&nbsp;asetetaan eduskunnan alle <em>Kansanpalvelutoimisto</em>, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kansalaiskyselyjen ja -äänestyksien laadinta kyselyineen ja taustaselitteineen.</p><p>Samassa yhteydessä hajotetaan nykyinen&nbsp;UPI-FIIA, esiintyneiden puolivillaisten ja tarkoitushakuisten johtopäätösten&nbsp;10]&nbsp;vuoksi. Tilalle muodostetaan tiukasti puolueeton tiedonlouhintatoimisto, joka tuottaa kansalle ja päättäjille luotettavaa tietoa ja analyysia poliittisten ratkaisujen tueksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eduskunta on (aina) valitsijoidensa näköinen</strong></p><p>Tänään se ei ole, sillä ääniharavat eivät saa heille kansan antamana kuuluvaa suhteellista esitys- ja päätösvaltaa. Eduskunnan &rdquo;ulkonäkö&rdquo; pitää saada likemmäksi kansakunnan syviä rivejä &ndash; niitä rivejä, jotka lopulta aina pesevät ne ruumiit, jotka eräät harvat tekevät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eduskunnan ulkonäkö kohentuu, kun saamme kansan liikkeelle - uurnille</strong></p><p>Kaikkien ehdokkaiden on nyt unohdettava menneen parjaus, löydettävä ratkaisuehdotuksia, osattava yhteistoiminta ja ymmärrettävä, että puheiden aika on heti vaalien jälkeen ohi. Ei enää pakkopääministeriyksiä&nbsp;11]&nbsp;&ndash; oppiraha on maksettu ja osalliset kadonneet.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Seuraavalla eduskunnalla on yksi ylitse muiden</strong>&nbsp;&ndash;</p><p>&nbsp;&hellip; ja se on kaikkien puheissa &rdquo;koristelema&rdquo; työ, ja oikeus siihen. Palautetaan työ valtiovallan erityishuolehdintaa ja konkreettisesti tehdään jotain &ndash; vaikkapa mobilisoiden kotimaisella suunnittelu- ja työvoimalla &rdquo;<em>kaikki oleelliset kaapelit, johdot, /vedensiirtoputket, muuntoasemat ja tiedonsiirtoväylät maan poveen</em>&rdquo; &ndash; projekti, turvaan luonnonilmiöiltä ja terroristeilta!</p><p>&nbsp;</p><p><em>Äänestävä ihminen on oikeutettu tapaamaan valitsemiaan edustajia säännöllisesti, ja sähköisesti aina &ndash; edustajien työnantaja on äänestäjä, joka lopulta maksaa koko kansanedustuslaitoksen kulut ja on siis oikeutettu tietämään, mitä siellä Arkadianmäellä todellisuudessa tapahtuu &ndash; tarvitsematta turvautua iltapäivälehtien lööppeilyyn</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>TEKSTILINKIT</p><p>1] Eurosta markkaan &hellip; ~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html</a>&nbsp;-</p><p>2] Natosta lisää &hellip; ~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/venajavastaisuudesta-nato-uskovaisuuteen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/venajavastaisuudesta-nato-uskovaisuuteen.html</a>&nbsp;-</p><p>3] Poliisien toiminta turvattava ~&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/groups/363304347037588/">https://www.facebook.com/groups/363304347037588/</a>&nbsp;-</p><p>4] Äänestämättömyys kimpoaisi kansan omaan nilkkaan? ~<a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/09/06/aanestamattomyys-kimpoaa-kansan-omaan-nilkkaan">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/09/06/aanestamattomyys-kimpoaa-kansan-omaan-nilkkaan</a>&nbsp;-</p><p>5] Analyysia 2007 eduskuntavaaleista ja Sauli Niinistön juhlaa ~<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html</a>&nbsp;-</p><p>6] Toteutuuko kansalaisen äänestystahto eduskunnassa? ~<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisten-nestystulos-ei-toteudu.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisten-nestystulos-ei-toteudu.html</a>&nbsp;-&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>8] Paljon puhuttu sote ~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129739-sote%C2%B4n-vaikeus-ja-kreikan-helppous-paatoksina-miksi">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129739-sote%C2%B4n-vaikeus-ja-kreikan-helppous-paatoksina-miksi</a>&nbsp;&ndash;</p><p>9] Äänestäjä antaa luottamuksensa valitsemalleen! ~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/aanestaja-antaa-luottamuksensa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/aanestaja-antaa-luottamuksensa.html</a>&nbsp;-&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>10] Lisää Ulkopoliittisesta Instituutista ~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html</a>&nbsp;-</p><p>11] AAA&acute;sta AA+&acute;aan ja mitä muuta? ~&nbsp;<a href="http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511">http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511</a>&nbsp;&ndash; [5508]</p><p>&nbsp;</p><p>EXTRA</p><p>7] [Wikipedia]&nbsp;&rdquo; &hellip;&nbsp;Muun muassa&nbsp;<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyspuolue" title="Itsenäisyyspuolue">Itsenäisyyspuolue</a>&nbsp;on myöhemmin kritisoinut kansanäänestystä. Puolueen mukaan EU-jäsenyyttä kannattaneet saivat enemmän rahoitusta kampanjoinnille kuin sitä vastustaneet. Lisäksi puolue sanoo jäsenyyttä kannattaneiden väittäneen muun muassa että&nbsp;<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_markka" title="Suomen markka">Suomen markka</a>&nbsp;säilyy jäsenyyden jälkeenkin.<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys#cite_note-15">[15]</a></p><p>Päätöstä EU-jäsenyydestä on väitetty jopa laittomaksi, koska sitä ei hyväksytty eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja koska joidenkin mielestä Suomen perustuslain 2 &sect; kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle. Tätä näkemystä puolustivat julkisuudessa varsinkin Keijo Korhonen ja&nbsp;<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Hakalehto" title="Ilkka Hakalehto">Ilkka Hakalehto</a>. Korhonen oli myös sitä mieltä, että kansanäänestyksen tulostakin olisi pitänyt tulkita perustuslainsäätämisjärjestyksen hengen mukaisesti, eli jäsenyyden hyväksymistä olisi tullut puoltaa kahden kolmasosan määräenemmistö.<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys#cite_note-Hentil.C3.A4-12">[12]</a></p><p>&nbsp;&hellip; &rdquo; ~&nbsp;<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys">http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys</a>&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&hellip;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/arvokas-kansanedustaja">AL</a>&nbsp;| <a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suorademokraattinen-kansan-nestys">AL</a> |&nbsp;<a href="http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1159607">IL</a>&nbsp;| &nbsp;<a href="http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1022.0.html">Vf</a>&nbsp;|&nbsp;<a href="http://keskustelu.plaza.fi/threads/arvokas-kansanedustaja.1940249/">Pz</a>&nbsp;|&nbsp;<a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/">BL</a> |&nbsp;US |BLOG 44253</p><p>&nbsp;</p><p>---<em>20112014</em>---</p><p>---<em>27062016</em>---</p><p>&nbsp;</p><p>DOC Kansanäänestystoimisto_27062016 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Sent</em></strong></p><p>Cc:&nbsp;<a href="mailto:antti.pesonen@ipu.fi">antti.pesonen@ipu.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:hannu.raikkonen@teliasonera.com">hannu.raikkonen@teliasonera.com</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:jan.vapaavuori@tem.fi">jan.vapaavuori@tem.fi</a>&nbsp;;<a href="mailto:carl.haglund@defmin.fi">carl.haglund@defmin.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:paivi.rasanen@intermin.fi">paivi.rasanen@intermin.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:antti.rinne@vm.fi">antti.rinne@vm.fi</a>&nbsp;;<a href="mailto:sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu">sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:jussi.halla-aho@europarl.europa.eu">jussi.halla-aho@europarl.europa.eu</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi">riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:timo.laaninen@keskusta.fi">timo.laaninen@keskusta.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:puheenjohtaja@keskusta.fi">puheenjohtaja@keskusta.fi</a>&nbsp;;<a href="mailto:alexander.stubb@vnk.fi">alexander.stubb@vnk.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:paavo.vayrynen@europarl.europa.eu">paavo.vayrynen@europarl.europa.eu</a>&nbsp;; REHN Olli ;<a href="mailto:jyrki.katainen@ec.europa.eu">jyrki.katainen@ec.europa.eu</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:presidentti@tpk.fi">presidentti@tpk.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:riitta.ruohonen-lerner@eduskunta.fi">riitta.ruohonen-lerner@eduskunta.fi</a>&nbsp;;<a href="mailto:eero.heinaluoma@eduskunta.fi">eero.heinaluoma@eduskunta.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:kaj.turunen@eduskunta.fi">kaj.turunen@eduskunta.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi">anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi</a>&nbsp;;<a href="mailto:mika.aaltola@fiia.fi">mika.aaltola@fiia.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:teija.tiilikainen@fiia.fi">teija.tiilikainen@fiia.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:erkki.tuomioja@formin.fi">erkki.tuomioja@formin.fi</a>&nbsp;;<a href="mailto:jussi.niinisto@eduskunta.fi">jussi.niinisto@eduskunta.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:ville.niinisto@eduskunta.fi">ville.niinisto@eduskunta.fi</a>&nbsp;;&nbsp;<a href="mailto:paavo.arhinmaki@eduskunta.fi">paavo.arhinmaki@eduskunta.fi</a></p><p><br /><strong>Sent</strong>: Thursday, November 20, 2014 1:32 PM<br /><strong>Subject</strong>: KANSALAISKIRJOITUS - Arvokas kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><p>[1604]</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanäänestykset ovat arkipäivää Sveitsissä, siellä jopa kysytään kansalaispalkasta, siis ”ilmaista rahaa” joidenkin pussista toisille – tätä sveitsiläiset eivät halunneet. Euro-alueella puhutaan jo puolivakavasti helikopterirahasta. Entä jos tuo setelikoneraha asetettaisiin kansanäänestykseen? Varmaan kaikki sitä haluaisivat, tai eivät he, joilla ostovoimaa on jo riittävästi muutenkin.

 

Britit saivat ennakkoluulottomasti putsata pöydän –

 … kansakunnan enemmistö ~52 prosenttisesti halusi eroon Euroopan Unionista – syntyi Brexit. Nyt media ja eliittipoliitikot huutavat kurkku suorana joidenkin talousasiantuntijoiden myötä: ”Kansalaiset äänestivät väärin!” ~ http://yle.fi/uutiset/sixten_korkman_britannia_on_ampunut_itseaan_jalkaan_erittain_ikavalla_tavalla/8983173 -

 

Kansalaisten enemmistö ei ole koskaan väärässä,

 … kun projisoidaan päätöstä demokratiaan. Nyt on kysymys sopeutumisesta. Kumpi sopeutuu – elitistinen päätöskoneisto vai kansakunnan enemmistö? Nyt lisäksi painotetaan, että britit ovat luokkayhteiskunta; on hyväosaiset ostovoimaiset ja vajaakuntoiset pienellä maksukyvyllä. Arvomaailmaa mitataan länsimaissa ja kulutusyhteiskunnissa rahalla.

 

Demokratiaa ei koskaan mitata pääomilla, osingoilla eikä palkkojen määrällä,

 … vaan ääni per kansalainen, jolla se äänioikeus on. Ääni on yhtä arvokas, oli se vanhalta eli kokeneelta tai nuorelta ja innokkaalta, mutta vähemmän kokeneelta. Tieto ei aina ole kokemusta – tieto on usein mahdottomuutta ihmisnäkökulmaisessa inhimillisyystarkastelussa!

 

Nyt puhutaan, ettei kansalle saa antaa liian vaikeita tehtäviä

Brexit oli nyt liian vaikea, sanotaan hallintohimmeleistä. Elitistit Britanniassa eivät olisi halunneet eroa EU’ sta. Kokeneet kansalaiset kylläkin – he ratkaisivat pöydän puhtaaksi ja tämä lienee se suomalaisen talousviisaan, professori Sixten Korkmanin mielestä se väärä äänestys.

Mikä antoi voiman ja tiedon Sixtenille, että hänen ja eliitin ennuste huomisesta on juuri se oikea? Demokratiassa huomisen oikea on aina enemmistöpäätös. Tämän päätöksen jälkeen järjestelmät sopeutuvat, kurssit normalisoituvat ja rahan arvokin palautuu usein lähtökuoppiin – ennemmin tai myöhemmin, aina.

 

Huominen on aina ennustetta ja joskus ennakointia

Ennakointi perustuu parhaaseen mahdolliseen ennustetietoon, tilastotiedon tiettyyn laskennalliseen jatkumoon ja kykyyn nähdä kausaliteetti – siis syyn ja seurauksen lait ja tapahtumat. Kukaan ei tiedä tässä Brexitissä, mikä on puhtaan pöydän jälkeinen luova ratkaisu; tämäkin nykyään suosittu markkinasana kuvastamaan kykyä olla innovatiivinen myös poliittisissa päätöksissä.

 

Valitaanko kansanäänestykset vai välillinen demokratia,

 … kerran neljässä vuodessa valituin edustajin? Niin, tässähän on lopulta kysymys miten äänestäjä voi luottaa valintaansa. Ainakin Suomessa takinkääntäjien sukupolvi on astunut remmiin – berberit ovat pyörineet vinhasti, ja kansalaisten luottamus omiin poliitikoihin on pohjamudissa.

 

Entä, kun sanotaan, ettei kansa tiedä mitä se äänestää –

Natokin on sille kansanäänestyksenä aivan liian vaikea rasti, eihän siitä ole järkevästi ja syvällisesti edes keskusteltu - sanotaan! Nyt on eduskunnassa ero eurosta kansanäänestykseen kansalaisaloite. Tässäkin varmaan ajatellaan, ettei kansa tiedä mitä se äänestää.

Kansanäänestyksessä on eräs mahtava etu ja hyve, se on aina lähtöisin kansan suusta, ja reklamaatio voidaan osoittaa vain kansaan itseensä, tai manipuloivaan mediaan ja poliittiseen eliittiin, jotka saavat näkyvyyttä mediaalisesti.

 

Hyvä – perustetaan Kansanpalvelutoimisto,

 … joka laatii kansanäänestykset, valmistelee katekismusmaisesti – Mitä se on, sekä antaa siihen selosteen tarkasti myös heille, jotka haluavat ”tietää kaiken”. 

Nyt suomalaisille tarjoillaan kansalaisaloitetta EU- erosta. Pääministeri Juha Sipilä kiirehti kertomaan, ettei hän vie EU – ero kansalaisaloitetta eduskuntaan; tuo jos mikä lietsoo kansalaisiamme antamaan äänensä kyseiselle aloitteelle, jonka on laatinut perussuomalaisnuori Sebastian Tynkkynen – piikki toistaiseksi ulkoministeri Timo Soinin ahterissa.

 

¨

[Osa 2] Nyt välillinen demokratia edustajineen maksaa paljon, siitä enemmän alla kirjoituksena vuodelta 2014 – ennen edellisiä, vuoden 2015 eduskuntavaaleja:

 

 

… [20112014]

[U] Arvokas kansanedustaja

 (Maassamme alkaa vuosisadan eduskuntavaalit 2015 – valitsemme 200 edustajaa, jotka ratkaisevat ’itsenäisyytemme kohtalon’. Nyt puhutaan esimerkiksi eurosta 1] ja Natosta 2] ja sisäisestä turvallisuudestamme 3] ja oikeudesta omaan lainsäädäntöön)

 

Eduskunta on erinomaisen tyypillinen verovaroin ylläpidettävä yhteiskuntalaitos, jonka pitäisi edustaa ylimpänä päättäjänä suomalaisuutta. Tälle edustavuudelle on kaksi uhkaa – lainsäädäntö on monin paikoin hyväksytettävä EU:ssa tai linjattava EU-direktiiveihin. Lisäksi aleneva äänestysinto vieraannuttaa eduskuntaamme kansanvallasta.

Eduskunta kaikkinensa maksaa kansalaisillemme ~92 miljoonaa euroa vuodessa, siis noin 550 miljoonaa markkaa. Ihmisiä Arkadianmäen toiminnoissa, edustajat mukaan lukien on tuhatkunta. Kansanedustajan peruspalkka on ~6.400 euroa kuukaudessa ja siihen kulukorvaukset ja sosiaaliturvamaksut päälle.

Todellisuudessa yksi kansanedustaja maksaa veronmaksajille ~460.000 euroa vuodessa, ja kun otamme huomioon jaon äänestäneiden määrän mukaisesti, on hinta äänestänyttä *] kohden noin 31 euroa – paljon vai vähän, päätä Sinä.

*] 4,39 miljoonaa äänioikeutettua vuoden 2011 eduskuntavaleissa, joista äänesti 2,93 miljoonaa.

 

Poikkeusolosuhteet edellyttävät yhteistä vastuuta edustajiltamme

Ehdokkaita asettavien puolueiden ja kansanliikkeiden on yhteisesti haettava niin uskottavaa linjaa mielenkiintoisesti ja konkreettisesti esitettynä, jotta kansa käy uurnille. Ellemme saa äänestysprosenttia nousuun on vaikka pohdittava ”Koko Kansan Rehellisen Vaalirahan” 4] valjastamista innon nostamiseksi – ”10 euroa puhtaana käteen”, kun äänestyslippu uurnaan vilahtaa – idealla.

 

Kansanedustajat valitaan D´Hondtin menetelmällä,

~ http://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4 -

jolloin jokainen ehdokas saa suhdeluvun koko ryhmänsä äänistä, tällä haetaan edustuksellisuuden todellisuutta. Tosiasiassa kansanedustajat ovat eri arvoisia käytännössä – kansalainen äänestää aina yhtä ehdokasta, paljolti on kysymys myös henkilövaalista ja äänet jakautuvat aina Sauli Niinistön aikanaan eduskuntavaaleissa 2007 saamasta noin 60.000 äänestä 5] alimmillaan vain muutamaan tuhanteen. Pitäisikö valitut edustajat käyttää suoraan äänestäjien antamaa todellista kannatusvoimaa eduskunnan vallankäytössä? 6]

 

Perustuslaki säätää,

että äänioikeutettujen kansalaistemme valitsema eduskunta käyttää valtiomme ylintä lainsäädäntövaltaa. Juuri näissä vaaleissa nousee pintaan euro, ja sen valiintuminen kansamme käyttämäksi rahaksi – ilman että siitä kysyttiin kansalta mitään. Oletettiin, että kansalta myönnön saanut EU-kansanäänestys antoi luvan euroonkin. Näinhän se ei ollut, vaan nyt tutkitaan tarkasti pitikö europäätös tehdä perustuslain määrittämässä formaatissa (muodossa)! 7]

Valittava eduskunta on toivottavasti viimeinen hallintohimmeli - suosittu lainasana sote 8] kiemuroinnissa - jossa on 200 kansanedustajaa. Meille riittää 99 + puhemies, siis puolitetaan edustajamäärä.

 

Edustajapuolituksella saadaan lisää tilaa edustajien toiselle avustajalle,

koska tavoitteena on aktivoida itse edustajia enemmän valitsijoidensa ja kansansa ”iholle” kokemaan todellista kansan hätää tai – tyytyväisyyttä. Avustajia tarvitaan sen vuoksi, että edustajalla pitää olla aina mahdollisimman hyvät taustamateriaalit, kun hän kansan parissa kyselee kuulumisia, Tiedonlouhinta ottaa paljon aikaa ja se kannattaa delegoida avustajille.

 

Toivottavasti jo eduskuntavaalien 2019 yhteydessä,

kun jo silloin olemme markassa takaisin ja mahdollinen EU-eroamisprosessi hyvässä vauhdissa (tarkkojen ja puolueettomien euro- ja EU-selvitysten jälkeen) – kansa pääsee valitsemaan suoraan asetetuista pääministeriehdokkaista haluamansa.

Pääministerivaali ei tarkoita, että hänen puolue tai kansanliike pääsee automaattisesti hallitusvastuuseen, vaan kansan valitsema pääministeri muodostaa hallitusehdotuksen 6 - 8:lla pääteesillä presidentin hyväksyntään.  Presidenttihän on jo pidempään valittu suoralla kansanvaalilla, ja nyt prosessiin tulisi myös pääministeri.

 

Uuden pääministerivalinnan myötä myös ministeriöiden työnjakoa,

 … määrää ja rakennetta virtaviivaistetaan vastaaman sellaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa kansanäänestykset ja mielipidekyselyt 9] ovat arkipäivää. Syntyy superministeriö, jota muuten myös Kokoomus ajaa takaa – jonka alla ovat ministeritoimistot – maksimissaan 10 kappaletta.

 

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kansa päättää haluamansa linjan,

 … sillä on myös mahdollista, etteivät kansanäänestykset pääse arvoonsa, ja esimerkiksi natokysymystä ei hyväksytetä kansalla. Tätä taustaa vasten tuleva vaali on poikkeuksellisen tärkeä. Perinteelliset puolueet eivät halua puhua Natosta, he haluavat itse päättää tuon asian. Näyttää siltä, että vain yksi puolue on natokannaltaan täysin kirkas ja yksiselitteinen.

 

Eduskunta on arvokas toimielin ja sen vaikutusvaltaa pitää nostaa, kuten presidentinkin

Ehkä tulevaisuudessa siintää malli, jossa kansankaan valitsemaa pääministeriä ei ole. Olemme siksi pieni kansakunta, että presidentti voi hoitaa suoraan kansan valitsemana eduskunnasta muodostuvan hallituksen – niin kutsuttu USA:n malli. Tällöin presidentti kantaa vastuuta suoraan eduskunnalle ja kansalle.

 

Eduskunnassa valiokuntatyöskentely on kansalta piilossa olevaa toimintaa –

se pitää saada soveltuvin osin julkiseksi, kuten on oikeuslaitoksemmekin pääperiaate. Valiokunnat ovat uudessa järjestelmässä likempänä tulevia ministeritoimistoja, ja valiokunnat muodostetaankin nimikkeellä, jotka vastaavat näitä ministeritoimistoja, joita on myös tuo kymmenen kappaletta.

 

Kansanpalvelutoimisto

Vahvistaaksemme suoraa kansalaistoimintaa asetetaan eduskunnan alle Kansanpalvelutoimisto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kansalaiskyselyjen ja -äänestyksien laadinta kyselyineen ja taustaselitteineen.

Samassa yhteydessä hajotetaan nykyinen UPI-FIIA, esiintyneiden puolivillaisten ja tarkoitushakuisten johtopäätösten 10] vuoksi. Tilalle muodostetaan tiukasti puolueeton tiedonlouhintatoimisto, joka tuottaa kansalle ja päättäjille luotettavaa tietoa ja analyysia poliittisten ratkaisujen tueksi.

 

Eduskunta on (aina) valitsijoidensa näköinen

Tänään se ei ole, sillä ääniharavat eivät saa heille kansan antamana kuuluvaa suhteellista esitys- ja päätösvaltaa. Eduskunnan ”ulkonäkö” pitää saada likemmäksi kansakunnan syviä rivejä – niitä rivejä, jotka lopulta aina pesevät ne ruumiit, jotka eräät harvat tekevät.

 

Eduskunnan ulkonäkö kohentuu, kun saamme kansan liikkeelle - uurnille

Kaikkien ehdokkaiden on nyt unohdettava menneen parjaus, löydettävä ratkaisuehdotuksia, osattava yhteistoiminta ja ymmärrettävä, että puheiden aika on heti vaalien jälkeen ohi. Ei enää pakkopääministeriyksiä 11] – oppiraha on maksettu ja osalliset kadonneet.

 

Seuraavalla eduskunnalla on yksi ylitse muiden –

 … ja se on kaikkien puheissa ”koristelema” työ, ja oikeus siihen. Palautetaan työ valtiovallan erityishuolehdintaa ja konkreettisesti tehdään jotain – vaikkapa mobilisoiden kotimaisella suunnittelu- ja työvoimalla ”kaikki oleelliset kaapelit, johdot, /vedensiirtoputket, muuntoasemat ja tiedonsiirtoväylät maan poveen” – projekti, turvaan luonnonilmiöiltä ja terroristeilta!

 

Äänestävä ihminen on oikeutettu tapaamaan valitsemiaan edustajia säännöllisesti, ja sähköisesti aina – edustajien työnantaja on äänestäjä, joka lopulta maksaa koko kansanedustuslaitoksen kulut ja on siis oikeutettu tietämään, mitä siellä Arkadianmäellä todellisuudessa tapahtuu – tarvitsematta turvautua iltapäivälehtien lööppeilyyn.

 

TEKSTILINKIT

1] Eurosta markkaan … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/oma-maa-markka-muu-maa-euro.html -

2] Natosta lisää … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/venajavastaisuudesta-nato-uskovaisuuteen.html -

3] Poliisien toiminta turvattava ~ https://www.facebook.com/groups/363304347037588/ -

4] Äänestämättömyys kimpoaisi kansan omaan nilkkaan? ~http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/09/06/aanestamattomyys-kimpoaa-kansan-omaan-nilkkaan -

5] Analyysia 2007 eduskuntavaaleista ja Sauli Niinistön juhlaa ~http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html -

6] Toteutuuko kansalaisen äänestystahto eduskunnassa? ~http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisten-nestystulos-ei-toteudu.html - 

8] Paljon puhuttu sote ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129739-sote%C2%B4n-vaikeus-ja-kreikan-helppous-paatoksina-miksi –

9] Äänestäjä antaa luottamuksensa valitsemalleen! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/06/aanestaja-antaa-luottamuksensa.html - 

10] Lisää Ulkopoliittisesta Instituutista ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html -

11] AAA´sta AA+´aan ja mitä muuta? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1137511 – [5508]

 

EXTRA

7] [Wikipedia] ” … Muun muassa Itsenäisyyspuolue on myöhemmin kritisoinut kansanäänestystä. Puolueen mukaan EU-jäsenyyttä kannattaneet saivat enemmän rahoitusta kampanjoinnille kuin sitä vastustaneet. Lisäksi puolue sanoo jäsenyyttä kannattaneiden väittäneen muun muassa että Suomen markka säilyy jäsenyyden jälkeenkin.[15]

Päätöstä EU-jäsenyydestä on väitetty jopa laittomaksi, koska sitä ei hyväksytty eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja koska joidenkin mielestä Suomen perustuslain 2 § kieltää lainsäädäntövallan epäsuorankin luovuttamisen muulle instituutiolle kuin eduskunnalle. Tätä näkemystä puolustivat julkisuudessa varsinkin Keijo Korhonen ja Ilkka Hakalehto. Korhonen oli myös sitä mieltä, että kansanäänestyksen tulostakin olisi pitänyt tulkita perustuslainsäätämisjärjestyksen hengen mukaisesti, eli jäsenyyden hyväksymistä olisi tullut puoltaa kahden kolmasosan määräenemmistö.[12]

 … ” ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL | ALIL |  Vf | Pz | BL | US |BLOG 44253

 

---20112014---

---27062016---

 

DOC Kansanäänestystoimisto_27062016 – Microsoft Word Starter

 

Sent

Cc: antti.pesonen@ipu.fi ; hannu.raikkonen@teliasonera.com ; jan.vapaavuori@tem.fi ;carl.haglund@defmin.fi ; paivi.rasanen@intermin.fi ; antti.rinne@vm.fi ;sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; jussi.halla-aho@europarl.europa.eu ; riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ;alexander.stubb@vnk.fi ; paavo.vayrynen@europarl.europa.eu ; REHN Olli ;jyrki.katainen@ec.europa.eu ; presidentti@tpk.fi ; riitta.ruohonen-lerner@eduskunta.fi ;eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; kaj.turunen@eduskunta.fi ; anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi ;mika.aaltola@fiia.fi ; teija.tiilikainen@fiia.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ;jussi.niinisto@eduskunta.fi ; ville.niinisto@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi


Sent: Thursday, November 20, 2014 1:32 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - Arvokas kansanedustaja

 

[1604]

]]>
51 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219253-suorademokraattinen-kansanaanestys#comments Britannian EU-kansanäänestys EU-kansanäänestys Kansallinen päätösvalta Kansanvalta Suorademokratia Tue, 28 Jun 2016 02:33:22 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219253-suorademokraattinen-kansanaanestys
"Me päätämme EU:ssa omista asioistamme." Hirtehishuumoria! http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208703-me-paatamme-eussa-omista-asioistamme-hirtehishuumoria <p>Kun aikoinaan maassamme keskusteltiin Euroopan Unioniin liittymisestä, niin silloin korostettiin, että liittymällä tulevan liittovaltion jäseneksi me pääsemme päättämään omista asioistamme. Pistin silloin tuollaiset puheet hirtehishuumorin piikkiin. Olen samaa mieltä nyt ja entistä vahvemmin.</p><p>EU-parlamentissa on 751 jäsentä. Suomalaisten osuus tuosta porukasta on parisen prosenttia. Siis vain ja ainoastaan parisen prosenttia.</p><p>Mitä käytännön valtaa tuolla edustajamäärä on? Jokainen tervejärkinen ymmärtää, että hyvin vähän.</p><p>EU:ssa valtaa käyttävät myös komissio ja neuvosto. Sielläkin suomalaisedustajat ovat vain yksi monien joukossa. Päätösvaltamme on olematon.</p><p>EU:n maamme kannalta haitallisten päätösten lista kasvaa vuodenvaihteessa yhdellä, kun maanteiden&nbsp;tavaraliikenne vapautuu ulkomaalaisille yrityksille ja kuljettajille maamme päättäjien vastustuksesta huolimatta.</p><p>On melko varmaa, että sen jälkeen maanteillämme sananmukaisesti seikkailevat virolaiset, puolalaiset ja monet muun halvemman hintatason kuljetusyritykset ja kuljettajat. Erityisenä ongelmana on se, että he eivät ole tottuneet talvisiin ajo-olosuhteisiin eikä kalustokaan ole siihen&acute;sopivaa.</p><p>Jos me olisimme itsenäinen maa, joka päättäisi omista asioistaan, niin tämäkin haitallinen päätös olisi jäänyt tekemättä.</p><p>Liikenteen vapautumisen myötä menetetään&nbsp;satoja, ilmeisesti tuhansia alan työpaikkoja. Kun tilanne on nyt se mikä on, niin sopii kysyä myös AKT:lta mitä se on tehnyt suomalaisten kilpailukyvyn eteen?</p><p><em>................</em></p><p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun aikoinaan maassamme keskusteltiin Euroopan Unioniin liittymisestä, niin silloin korostettiin, että liittymällä tulevan liittovaltion jäseneksi me pääsemme päättämään omista asioistamme. Pistin silloin tuollaiset puheet hirtehishuumorin piikkiin. Olen samaa mieltä nyt ja entistä vahvemmin.

EU-parlamentissa on 751 jäsentä. Suomalaisten osuus tuosta porukasta on parisen prosenttia. Siis vain ja ainoastaan parisen prosenttia.

Mitä käytännön valtaa tuolla edustajamäärä on? Jokainen tervejärkinen ymmärtää, että hyvin vähän.

EU:ssa valtaa käyttävät myös komissio ja neuvosto. Sielläkin suomalaisedustajat ovat vain yksi monien joukossa. Päätösvaltamme on olematon.

EU:n maamme kannalta haitallisten päätösten lista kasvaa vuodenvaihteessa yhdellä, kun maanteiden tavaraliikenne vapautuu ulkomaalaisille yrityksille ja kuljettajille maamme päättäjien vastustuksesta huolimatta.

On melko varmaa, että sen jälkeen maanteillämme sananmukaisesti seikkailevat virolaiset, puolalaiset ja monet muun halvemman hintatason kuljetusyritykset ja kuljettajat. Erityisenä ongelmana on se, että he eivät ole tottuneet talvisiin ajo-olosuhteisiin eikä kalustokaan ole siihen´sopivaa.

Jos me olisimme itsenäinen maa, joka päättäisi omista asioistaan, niin tämäkin haitallinen päätös olisi jäänyt tekemättä.

Liikenteen vapautumisen myötä menetetään satoja, ilmeisesti tuhansia alan työpaikkoja. Kun tilanne on nyt se mikä on, niin sopii kysyä myös AKT:lta mitä se on tehnyt suomalaisten kilpailukyvyn eteen?

................

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
23 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208703-me-paatamme-eussa-omista-asioistamme-hirtehishuumoria#comments Euroopan unioni Itsenäisyys Kabotaasiliikenne Kansallinen päätösvalta Maantieliikenne Sun, 20 Dec 2015 07:57:13 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208703-me-paatamme-eussa-omista-asioistamme-hirtehishuumoria
Anarkismi ja valtiollinen itsenäisyys http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207955-anarkismi-ja-valtiollinen-itsenaisyys <p>Anarkistit ovat usein osoittaneet mieltään itsenäisyyspäivänä, esimerkiksi poliittista eliittiä tai ympäristötuhoa vastaan. Joskus on myös poltettu Suomen lippuja, ainakin Turussa vuonna 2008 ja Helsingissä vuonna 2009. Oheinen kuva on vuoden 2009 Kuumotuskulkue-mielenosoituksesta, jossa vaadittiin ripeämpiä toimia kasvihuoneilmiötä vastaan.</p> <p>Mielenosoitukset eivät kuitenkaan ole suuntautuneet Suomen valtiollista itsenäisyyttä vastaan, vaan poliittista eliittiä ja nationalismia vastaan. Valtiollisen itsenäisyyden juhlistamiseen liittyy myös valtion instituutioiden (presidentin, hallituksen, eduskunnan, armeijan, lipun ja nykyään myös mellakkapoliisin) juhliminen, ja lipunpoltto on provokaatio näitä symboleita vastaan. Toisaalta myös &laquo;kansojen itsemääräysoikeus&raquo; on anarkistien mielestä ongelmallinen käsite.</p> <p>Miksi kansoilla ei ole oikeutta itsemääräämisoikeuteen?</p> <p>Kansat ja historialliset ryhmät voivat tehdä historiaa kollektiivisen identiteetin, kulttuurin ja tradition kautta. Mutta niillä ei ole tietoisuutta, eivätkä ne voi tehdä valintoja. Oikeudet kuuluvat vain tietoisille olennoille jotka pystyvät tekemään valintoja.</p> <p>Oikeudet tuovat aina mukanaan myös velvollisuuksia, esimerkiksi oikeudesta elämään seuraa velvollisuus suojella elämää. Kaikki joilla on velvollisuuksia voivat olla myös syyllisiä näiden velvollisuuksien laiminlyöntiin ja rikkomiseen.</p> <p>Eli jos kansalla on oikeuksia, se voi myös olla syyllinen. Mikäli uskomme että kansoilla on oikeuksia, me myös oikeutamme kollektiivisen syyllisyyden doktriinin. Tämän mukaan jonkin kansanryhmän yhden yksilön teoista voi ratkaistaa kaikkia tämän kansanryhmän jäseniä, vaikka sata tai tuhat vuotta tämän yksilön kuoleman jälkeen. Kollektiivisen syyllisyyden käsite on yhteinen monille totalitaristisille ideologioille, fasismista stalinismiin. Kansanmurhat ja etniset puhdistukset perustuvat yleensä kollektiivisen syyllisyyden käsitteeseen.</p> <p>Ei voi olla mitään &laquo;kansan tahtoa&raquo;, mikä tahansa mielipide on aina vain yksittäisten ihmisten mielipide. He voivat muodostaa enemmistön tai vähemmistön, mutta ei ole mahdollista, että suuren etnisen tai uskonnollisen ryhmän kaikkien edustajien mielipiteet yhtyisivät. Kun puhutaan kansan tahdosta, kyse on miltei aina nationalistien tai muiden autoritaarien manipulaatiosta.</p> <p>Saman kritiikin voi tietysti esittää anarkisteille ja muille sosialisteille, jotka puhuvat työläisten yhteisistä eduista. Työntekijöillä on kuitenkin aina taloudellinen intressi saada mahdollisimman suuri osa yrityksen lisäarvosta, omistajien intressissä on vähentää tätä osuutta. Nämä taloudelliset intressit ovat ristiriidassa riippumatta työntekijöiden ja omistajien poliittisista mielipiteistä.</p> <p>Anarkistien päämäärä ei ole myöskään luoda itsenäistä työläisvaltiota, vaan päästä eroon työn ja pääoman vastakkainasettelusta, pysyvästi. Päämäärä ei siis ole nostaa työläiset erityisasemaan, vaan lopettaa palkkatyö ja sitä kautta työväenluokka kokonaisuudessaan. Tässä suhteessa anarkistien ja leninistien päämäärät eroavat toisistaan täysin. Leninistinen malli työläisvaltiosta on yhteensopiva nationalismin kanssa, anarkistien näkemys ei ole.</p> <p>Silloin kun anarkistit ovat olleet voimakkain poliittinen toimija jollain alueella, esimerkiksi Itä-Ukrainassa vuonna 1919 ja Espanjan Aragonissa ja Kataloniassa vuonna 1936, he eivät ole perustaneet &laquo;anarkistista valtiota&raquo; vaan pyrkineet järjestämään yhteiskunnan ilman valtiollisia instituutioita.</p> <p>Anarkistit mukana itsenäisyyskamppailuissa</p> <p>Vaikka anarkistien mielestä kansoilla ei voi olla yhteistä tahtoa eikä intressiä, kieleen, kulttuuriin ja uskontoon liittyvät oikeudet ovat kuitenkin anarkismissa tärkeitä yksilönoikeuksia. Anarkistien päämäärä ei ole etnisten ja uskonnollisten erojen hävittäminen. Kielen ja kulttuurin vapaus edistää aina myös yksilönvapauden asiaa.</p> <p>Vaikka anarkistien mukaan valtiollisella itsenäisyydellä ei ole itseisarvoa, sillä voi joskus olla välinearvoa yksilön oikeuksien edistämisen kannalta. Suomessa anarkistit (kuten kirjailijanimeä Ere Kolu käyttänyt Kustaa Liukonen) osallistuivat tsaarinvallan vastaiseen aseelliseen kamppailuun sortovuosina. 1930-luvulla Suomessa oli kovin vähän anarkisteja, mutta antiautoritaarista sosialismia kannattanut ja anarkismista kiinnostunut elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara lähti vapaaehtoisena talvisotaan ja kuoli rintamalla.</p> <p>1900-luvun ensimmäisenä vuosina Suomen itsenäisyys tuntui kaukaiselta päämäärältä, ja maanalaiseen liikkeeseen osallistuneet anarkistit eivät voineet tietää mihin heidän kamppailunsa voisi johtaa. Nyt on myöhäistä kysyä ovatko he tyytyväisiä lopputulokseen, eikä voi myöskään arvata mitä mieltä he olisivat nyt Suomen lipun polttamisesta. Anarkistien toiminta osana silloista maanalaista liikettä oli kuitenkin täysin johdonmukaista. Siksi Suomen itsenäisyys on seurausta myös anarkistien toiminnasta, eikä vain sosialistien ja porvarillisten toimijoiden panoksesta.</p> <p>Joka tapauksessa valtiollinen itsenäisyys on asia josta Suomessa ei ole juuri lainkaan poliittista erimielisyyttä, ja siksi sen juhliminen ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Poliittisista merkitystä on vain kysymyksillä, joiden suhteen on todellisia näkemyseroja. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Anarkistit ovat usein osoittaneet mieltään itsenäisyyspäivänä, esimerkiksi poliittista eliittiä tai ympäristötuhoa vastaan. Joskus on myös poltettu Suomen lippuja, ainakin Turussa vuonna 2008 ja Helsingissä vuonna 2009. Oheinen kuva on vuoden 2009 Kuumotuskulkue-mielenosoituksesta, jossa vaadittiin ripeämpiä toimia kasvihuoneilmiötä vastaan.

Mielenosoitukset eivät kuitenkaan ole suuntautuneet Suomen valtiollista itsenäisyyttä vastaan, vaan poliittista eliittiä ja nationalismia vastaan. Valtiollisen itsenäisyyden juhlistamiseen liittyy myös valtion instituutioiden (presidentin, hallituksen, eduskunnan, armeijan, lipun ja nykyään myös mellakkapoliisin) juhliminen, ja lipunpoltto on provokaatio näitä symboleita vastaan. Toisaalta myös «kansojen itsemääräysoikeus» on anarkistien mielestä ongelmallinen käsite.

Miksi kansoilla ei ole oikeutta itsemääräämisoikeuteen?

Kansat ja historialliset ryhmät voivat tehdä historiaa kollektiivisen identiteetin, kulttuurin ja tradition kautta. Mutta niillä ei ole tietoisuutta, eivätkä ne voi tehdä valintoja. Oikeudet kuuluvat vain tietoisille olennoille jotka pystyvät tekemään valintoja.

Oikeudet tuovat aina mukanaan myös velvollisuuksia, esimerkiksi oikeudesta elämään seuraa velvollisuus suojella elämää. Kaikki joilla on velvollisuuksia voivat olla myös syyllisiä näiden velvollisuuksien laiminlyöntiin ja rikkomiseen.

Eli jos kansalla on oikeuksia, se voi myös olla syyllinen. Mikäli uskomme että kansoilla on oikeuksia, me myös oikeutamme kollektiivisen syyllisyyden doktriinin. Tämän mukaan jonkin kansanryhmän yhden yksilön teoista voi ratkaistaa kaikkia tämän kansanryhmän jäseniä, vaikka sata tai tuhat vuotta tämän yksilön kuoleman jälkeen. Kollektiivisen syyllisyyden käsite on yhteinen monille totalitaristisille ideologioille, fasismista stalinismiin. Kansanmurhat ja etniset puhdistukset perustuvat yleensä kollektiivisen syyllisyyden käsitteeseen.

Ei voi olla mitään «kansan tahtoa», mikä tahansa mielipide on aina vain yksittäisten ihmisten mielipide. He voivat muodostaa enemmistön tai vähemmistön, mutta ei ole mahdollista, että suuren etnisen tai uskonnollisen ryhmän kaikkien edustajien mielipiteet yhtyisivät. Kun puhutaan kansan tahdosta, kyse on miltei aina nationalistien tai muiden autoritaarien manipulaatiosta.

Saman kritiikin voi tietysti esittää anarkisteille ja muille sosialisteille, jotka puhuvat työläisten yhteisistä eduista. Työntekijöillä on kuitenkin aina taloudellinen intressi saada mahdollisimman suuri osa yrityksen lisäarvosta, omistajien intressissä on vähentää tätä osuutta. Nämä taloudelliset intressit ovat ristiriidassa riippumatta työntekijöiden ja omistajien poliittisista mielipiteistä.

Anarkistien päämäärä ei ole myöskään luoda itsenäistä työläisvaltiota, vaan päästä eroon työn ja pääoman vastakkainasettelusta, pysyvästi. Päämäärä ei siis ole nostaa työläiset erityisasemaan, vaan lopettaa palkkatyö ja sitä kautta työväenluokka kokonaisuudessaan. Tässä suhteessa anarkistien ja leninistien päämäärät eroavat toisistaan täysin. Leninistinen malli työläisvaltiosta on yhteensopiva nationalismin kanssa, anarkistien näkemys ei ole.

Silloin kun anarkistit ovat olleet voimakkain poliittinen toimija jollain alueella, esimerkiksi Itä-Ukrainassa vuonna 1919 ja Espanjan Aragonissa ja Kataloniassa vuonna 1936, he eivät ole perustaneet «anarkistista valtiota» vaan pyrkineet järjestämään yhteiskunnan ilman valtiollisia instituutioita.

Anarkistit mukana itsenäisyyskamppailuissa

Vaikka anarkistien mielestä kansoilla ei voi olla yhteistä tahtoa eikä intressiä, kieleen, kulttuuriin ja uskontoon liittyvät oikeudet ovat kuitenkin anarkismissa tärkeitä yksilönoikeuksia. Anarkistien päämäärä ei ole etnisten ja uskonnollisten erojen hävittäminen. Kielen ja kulttuurin vapaus edistää aina myös yksilönvapauden asiaa.

Vaikka anarkistien mukaan valtiollisella itsenäisyydellä ei ole itseisarvoa, sillä voi joskus olla välinearvoa yksilön oikeuksien edistämisen kannalta. Suomessa anarkistit (kuten kirjailijanimeä Ere Kolu käyttänyt Kustaa Liukonen) osallistuivat tsaarinvallan vastaiseen aseelliseen kamppailuun sortovuosina. 1930-luvulla Suomessa oli kovin vähän anarkisteja, mutta antiautoritaarista sosialismia kannattanut ja anarkismista kiinnostunut elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara lähti vapaaehtoisena talvisotaan ja kuoli rintamalla.

1900-luvun ensimmäisenä vuosina Suomen itsenäisyys tuntui kaukaiselta päämäärältä, ja maanalaiseen liikkeeseen osallistuneet anarkistit eivät voineet tietää mihin heidän kamppailunsa voisi johtaa. Nyt on myöhäistä kysyä ovatko he tyytyväisiä lopputulokseen, eikä voi myöskään arvata mitä mieltä he olisivat nyt Suomen lipun polttamisesta. Anarkistien toiminta osana silloista maanalaista liikettä oli kuitenkin täysin johdonmukaista. Siksi Suomen itsenäisyys on seurausta myös anarkistien toiminnasta, eikä vain sosialistien ja porvarillisten toimijoiden panoksesta.

Joka tapauksessa valtiollinen itsenäisyys on asia josta Suomessa ei ole juuri lainkaan poliittista erimielisyyttä, ja siksi sen juhliminen ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Poliittisista merkitystä on vain kysymyksillä, joiden suhteen on todellisia näkemyseroja.  

]]>
0 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207955-anarkismi-ja-valtiollinen-itsenaisyys#comments Ere Kolu Itsenäisyys Itsenäisyyspäivä Kansallinen päätösvalta Suomi Sun, 06 Dec 2015 14:57:01 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207955-anarkismi-ja-valtiollinen-itsenaisyys
Minun isänmaani ei ole enää itsenäinen. Viettäkäämme kansallispäivää. http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207908-minun-isanmaani-ei-ole-enaa-itsenainen-viettakaamme-kansallispaivaa <p>Meille valehdeltiin päin naamaa, kun&nbsp;maamme&nbsp;eliitti vuonna 1994 vakuutti, että meidän pitää mennä EU:n jäseneksi, jotta me voisimme päättää omista asioistamme.</p><p>Ikävä totuus nyt kuitenkin on, että jopa&nbsp;Venäjän tsaarin alamaisina autonomian ajalla suomalaiset päättivät vähintään yhtä paljon omista asioistaan kuin nykyisen EU-autonomian aikana.</p><p>Asioista ei haluta antaa oikeaa kuvaa, sillä se olisi turhan ikävä tosiasia nykyisen valtaeliitin kannalta. On siis helpompaa antaa valheellinen kuva, koska suomalaisten mieliin on iskostettu kuva autonomian ajan venäläistämisajoista. Nuo tapahtumat ovat totta, mutta vain osatotuus yli sadan vuoden ajasta autonomisena suuriruhtinaskuntana, jolloin&nbsp;Suomi syntyi ja kasvoi kansakuntana muiden rinnalle.</p><p>Suomen suuriruhtinaskunta muodosti omaleimaisen kokonaisuuden omine lakeineen ja hallintoineen. Suomen autonomian kannalta oli olennaista, että jo v. 1808 keisari määräsi, että kaikki Suomen asiat oli esiteltävä suoraan hänelle ohi Venäjän oman hallintokoneiston. Siksi Venäjän parlamentti eli duuma ja virkamiehet eivät voineet puuttua millään tavoin Suomen asioihin. Maamme erityisasemaa korosti sekin, että venäläisillä ei ollut kansalaisoikeuksia Suomessa. Venäläisiin suhtauduttiin samalla tavalla kuin muihinkin ulkomaalaisiin.</p><p>Käytännössä Suomea hallitsi hallituskonselji eli hallitus, joka jakaantui talous- ja oikeusosastoon. Myöhemmin hallituskonseljin nimi muutettiin senaatiksi. Oikeusosasto toimi Suomen korkeimpana oikeutena. Talousosasto johti koko siviilihallintoa ja se jakaantui viiteen toimituskuntaan. Senaatti käytti ylintä valtaa ja teki päätöksensä keisari-suuriruhtinaan nimissä. Senaatin toimien laillisuutta valvoi prokuraattori, joka oli Suomen ylin lainvalvoja. Pietarissa Suomen asioita keisarille esitteli Suomen asiain komitea, joka oli myös suomalaisten käsissä.</p><p>Keisareiden välillä oli eroja, mutta useimmiten keisari puuttui suomalaisten esityksiin vain harvoin. Tässä on erittäin olennainen ero nykyiseen EU-Suomen käytäntöön, sillä EU:n lainsäädäntö menee Suomen lakien, jopa perustuslain edelle. Jopa noin 3/4 lainsäädännöstämme on käytännössä direktiivien eli EU:n lainsäädäntöohjeiden kääntämistä.</p><p>Suomella oli autonomian aikana myös oma tullilaitos. Nykyään se on kokonaan EU:n hoidossa, ja tullimaksut menevät suoraan EU:n pohjattomaan kassaan. Suomi sai myös 1800-luvulla oman rahan ja oman keskuspankin. Nyt Suomen rahapolitiikasta päätetään Euroopan Keskuspankissa. Myös monet muut keskeiset asiat, kuten esim. maatalouspolitiikka on nyt kokonaan EU:n käsissä.</p><p>Jos nyky-Suomen omaa päätösvaltaa verrataan Yhdysvaltain osavaltioiden omaan päätösvaltaan, niin ne ovat aika pitkälti verrannollisia keskenään. Silti kukaan ei väitä, että esim. Texas olisi itsenäinen valtio.</p><p>Suomen kansasta noin puolet suhtautuu Euroopan Unioniin kielteisesti. Siksi meilläkin pitäisi siirtyä monen muun maan tapaan viettämään kansallispäivää itsenäisyyspäivän sijaan. Silloin me kaikki voisimme juhlia yhdessä yhteistä isänmaatamme ja suomalaisuuttamme.</p><p>&nbsp;</p><p>Neuvostoliiton propaganda näki asian toisin: <a href="http://youtu.be/NRZrH6gdpyQ" target="_blank"><u>http://youtu.be/NRZrH6gdpyQ</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/HeMUgwZT3iU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/HeMUgwZT3iU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed> target="_blank"><u><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/HeMUgwZT3iU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/HeMUgwZT3iU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a>&nbsp;(Danny ja Aikamiehet: Tämä taivas, tämä maa)</p><p><a href="<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/arKxCiTZoyQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/arKxCiTZoyQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed> target="_blank"><u><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/arKxCiTZoyQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/arKxCiTZoyQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a>&nbsp;(Jorma Hynninen ja veteraanikuoro: Veteraanin iltahuuto)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>...........</p><p>Jos koet aiheen ja kirjoituksen tärkeäksi, niin paina&nbsp;oheisia Fcebookin ja Twitterin painikkeita</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meille valehdeltiin päin naamaa, kun maamme eliitti vuonna 1994 vakuutti, että meidän pitää mennä EU:n jäseneksi, jotta me voisimme päättää omista asioistamme.

Ikävä totuus nyt kuitenkin on, että jopa Venäjän tsaarin alamaisina autonomian ajalla suomalaiset päättivät vähintään yhtä paljon omista asioistaan kuin nykyisen EU-autonomian aikana.

Asioista ei haluta antaa oikeaa kuvaa, sillä se olisi turhan ikävä tosiasia nykyisen valtaeliitin kannalta. On siis helpompaa antaa valheellinen kuva, koska suomalaisten mieliin on iskostettu kuva autonomian ajan venäläistämisajoista. Nuo tapahtumat ovat totta, mutta vain osatotuus yli sadan vuoden ajasta autonomisena suuriruhtinaskuntana, jolloin Suomi syntyi ja kasvoi kansakuntana muiden rinnalle.

Suomen suuriruhtinaskunta muodosti omaleimaisen kokonaisuuden omine lakeineen ja hallintoineen. Suomen autonomian kannalta oli olennaista, että jo v. 1808 keisari määräsi, että kaikki Suomen asiat oli esiteltävä suoraan hänelle ohi Venäjän oman hallintokoneiston. Siksi Venäjän parlamentti eli duuma ja virkamiehet eivät voineet puuttua millään tavoin Suomen asioihin. Maamme erityisasemaa korosti sekin, että venäläisillä ei ollut kansalaisoikeuksia Suomessa. Venäläisiin suhtauduttiin samalla tavalla kuin muihinkin ulkomaalaisiin.

Käytännössä Suomea hallitsi hallituskonselji eli hallitus, joka jakaantui talous- ja oikeusosastoon. Myöhemmin hallituskonseljin nimi muutettiin senaatiksi. Oikeusosasto toimi Suomen korkeimpana oikeutena. Talousosasto johti koko siviilihallintoa ja se jakaantui viiteen toimituskuntaan. Senaatti käytti ylintä valtaa ja teki päätöksensä keisari-suuriruhtinaan nimissä. Senaatin toimien laillisuutta valvoi prokuraattori, joka oli Suomen ylin lainvalvoja. Pietarissa Suomen asioita keisarille esitteli Suomen asiain komitea, joka oli myös suomalaisten käsissä.

Keisareiden välillä oli eroja, mutta useimmiten keisari puuttui suomalaisten esityksiin vain harvoin. Tässä on erittäin olennainen ero nykyiseen EU-Suomen käytäntöön, sillä EU:n lainsäädäntö menee Suomen lakien, jopa perustuslain edelle. Jopa noin 3/4 lainsäädännöstämme on käytännössä direktiivien eli EU:n lainsäädäntöohjeiden kääntämistä.

Suomella oli autonomian aikana myös oma tullilaitos. Nykyään se on kokonaan EU:n hoidossa, ja tullimaksut menevät suoraan EU:n pohjattomaan kassaan. Suomi sai myös 1800-luvulla oman rahan ja oman keskuspankin. Nyt Suomen rahapolitiikasta päätetään Euroopan Keskuspankissa. Myös monet muut keskeiset asiat, kuten esim. maatalouspolitiikka on nyt kokonaan EU:n käsissä.

Jos nyky-Suomen omaa päätösvaltaa verrataan Yhdysvaltain osavaltioiden omaan päätösvaltaan, niin ne ovat aika pitkälti verrannollisia keskenään. Silti kukaan ei väitä, että esim. Texas olisi itsenäinen valtio.

Suomen kansasta noin puolet suhtautuu Euroopan Unioniin kielteisesti. Siksi meilläkin pitäisi siirtyä monen muun maan tapaan viettämään kansallispäivää itsenäisyyspäivän sijaan. Silloin me kaikki voisimme juhlia yhdessä yhteistä isänmaatamme ja suomalaisuuttamme.

 

Neuvostoliiton propaganda näki asian toisin: http://youtu.be/NRZrH6gdpyQ

 

http://www.youtube.com/watch?v=HeMUgwZT3iU (Danny ja Aikamiehet: Tämä taivas, tämä maa)

http://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ (Jorma Hynninen ja veteraanikuoro: Veteraanin iltahuuto)

 

 

...........

Jos koet aiheen ja kirjoituksen tärkeäksi, niin paina oheisia Fcebookin ja Twitterin painikkeita

]]>
17 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207908-minun-isanmaani-ei-ole-enaa-itsenainen-viettakaamme-kansallispaivaa#comments Autonomia Euroopan unioni Itsenäisyys Kansallinen päätösvalta Venäjä Sun, 06 Dec 2015 07:04:46 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207908-minun-isanmaani-ei-ole-enaa-itsenainen-viettakaamme-kansallispaivaa
Suomalaiset maksavat yhä enemmän EU:n menoista http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199615-suomalaiset-maksavat-yha-enemman-eun-menoista <p>Vuonna 1994 Suomessa keskusteltiin liittymisestä Euroopan Unioniin. Silloin eu-uskovaisten lupauksissa korostui kaksi väitettä: EU:n myötä päätösvalta siirtyy lähemmän kansalaisia ja Suomi saa enemmän kuin maksaa. Kumpikin lupaus on ollut täyttä valhetta.</p><p>Suomen nettomaksu EU:lle kasvoi viime vuonna 809 miljoonaan euroon eli oli noin 148 euroa asukasta kohden. Nettomaksu kasvoi 205 miljoonalla eurolla toissa vuodesta, jolloin se oli 604 miljoonaa euroa. Suomi on kuulunut EU-budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Nettosaaja Suomi oli vain vuosina 1996, 1997 ja 2000.</p><p>Lisäksi on huomattava, että Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 141 miljoonaa euroa, joka oli noin 6,9 prosenttia Suomen maksuista EU:n budjettiin. Eikä siinä kaikki, sillä viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 170 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja.</p><p>Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Unkari, 565 euroa asukasta kohden, Liettua 524 euroa ja Kreikka 470 euroa.</p><p>Toinen suuri valhe oli päätöksenteko. Ennen liittymistä eu-uskovaisten eliitti korosti, että<em> &quot;EU:ssa me päätämme omista asioistamme&quot;.</em> Mielestäni se oli lähinnä hirtehishuumoria, jolla hämättiin suomalaisia äänestäjiä. Puhuttiin hienosti subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteesta. Sanottiin naama peruslukemilla, että EU:n myötä päätösvalta siirtyy ylä lähemmäs kansalaisia. Tänä päivänä jokainen tietää, kuinka karkeaa petosta ja sumutusta tuollaiset puheet olivat.</p><p>Olin silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että EU ei tule pysymään kasassa, koska se on poikkeuksellisen erilaisista palasista koottu. Kitkatekijöitä on vähintään tarpeeksi, joten historian jossakin vaiheessa laiva tulee ajamaan karille. Olin silloin ja olen edelleen oikeassa. EU-laiva on nyt karilla. Paatti vuottaa niin pahasti, että olisi turvallisinta hypätä kuivalle maalle ennen sen lopullista uppoamista.</p><p>.......</p><p><em>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 1994 Suomessa keskusteltiin liittymisestä Euroopan Unioniin. Silloin eu-uskovaisten lupauksissa korostui kaksi väitettä: EU:n myötä päätösvalta siirtyy lähemmän kansalaisia ja Suomi saa enemmän kuin maksaa. Kumpikin lupaus on ollut täyttä valhetta.

Suomen nettomaksu EU:lle kasvoi viime vuonna 809 miljoonaan euroon eli oli noin 148 euroa asukasta kohden. Nettomaksu kasvoi 205 miljoonalla eurolla toissa vuodesta, jolloin se oli 604 miljoonaa euroa. Suomi on kuulunut EU-budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Nettosaaja Suomi oli vain vuosina 1996, 1997 ja 2000.

Lisäksi on huomattava, että Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 141 miljoonaa euroa, joka oli noin 6,9 prosenttia Suomen maksuista EU:n budjettiin. Eikä siinä kaikki, sillä viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 170 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja.

Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Unkari, 565 euroa asukasta kohden, Liettua 524 euroa ja Kreikka 470 euroa.

Toinen suuri valhe oli päätöksenteko. Ennen liittymistä eu-uskovaisten eliitti korosti, että "EU:ssa me päätämme omista asioistamme". Mielestäni se oli lähinnä hirtehishuumoria, jolla hämättiin suomalaisia äänestäjiä. Puhuttiin hienosti subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteesta. Sanottiin naama peruslukemilla, että EU:n myötä päätösvalta siirtyy ylä lähemmäs kansalaisia. Tänä päivänä jokainen tietää, kuinka karkeaa petosta ja sumutusta tuollaiset puheet olivat.

Olin silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että EU ei tule pysymään kasassa, koska se on poikkeuksellisen erilaisista palasista koottu. Kitkatekijöitä on vähintään tarpeeksi, joten historian jossakin vaiheessa laiva tulee ajamaan karille. Olin silloin ja olen edelleen oikeassa. EU-laiva on nyt karilla. Paatti vuottaa niin pahasti, että olisi turvallisinta hypätä kuivalle maalle ennen sen lopullista uppoamista.

.......

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
6 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199615-suomalaiset-maksavat-yha-enemman-eun-menoista#comments EU-liittovaltio Euroopan unioni Kansallinen päätösvalta Suomen maksuosuus Tue, 04 Aug 2015 06:35:58 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199615-suomalaiset-maksavat-yha-enemman-eun-menoista
EU-byrokratia on suorastaan sikamaista http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192010-eu-byrokratia-on-suorastaan-sikamaista <p>Viljelijä on saamassa jättisakot kymmenen sian ruokintaruuhen pienen mittavirheen vuoksi.</p><p><a href="http://www.maaseutumedia.fi/11-300-euron-sanktiot-4-millista/" target="_blank">Verkkouutisten ja Maaseutumedian mukaan</a> tapauksessa on kyse kymmenen sian ruokintakaukalosta Ypäjällä.</p><p>Sen päätypalat veivät neljä senttiä tilaa ruuhen sisältä, jonka vuoksi kymmenen sian kaukalosta puuttui sikaa kohti neljä milliä.</p><p>Kaukalo oli ostettu oikeanpituisena, mutta käymään tullut tarkastaja mittasi sen ruuhen päädyn sisä- eikä ulkopuolelta.</p><p>Tarkastaja esittää 11 300 euron sakkoa.</p><p>Viljelijä sanoo olevansa aivan loppu, työkyvytön ja esiintyy nimettömänä pelätessään viranomaisten kostoa.</p><p>Hän ei ole ainoa, joka totaalisesti loppu järjettömälle EU-byrokratialle. Sitä ei esiinny vain maataloudessa, vaan koko yhteiskunnassa. Päivä päivältä aina vain enemmän.</p><p>Haluatko, että tällainen byrokratia on riesanamme? Jos haluat, niin äänestä puolueita, jotka kannattavat Euroopan unionia.</p><p>Jos haluat, että pääsemme eroon järjettömyyksistä ja että päätämme omista asioistamme silloin kun katsomme sen perustelluksi, niin äänestä perussuomalaisia.</p><p>...........</p><p>Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viljelijä on saamassa jättisakot kymmenen sian ruokintaruuhen pienen mittavirheen vuoksi.

Verkkouutisten ja Maaseutumedian mukaan tapauksessa on kyse kymmenen sian ruokintakaukalosta Ypäjällä.

Sen päätypalat veivät neljä senttiä tilaa ruuhen sisältä, jonka vuoksi kymmenen sian kaukalosta puuttui sikaa kohti neljä milliä.

Kaukalo oli ostettu oikeanpituisena, mutta käymään tullut tarkastaja mittasi sen ruuhen päädyn sisä- eikä ulkopuolelta.

Tarkastaja esittää 11 300 euron sakkoa.

Viljelijä sanoo olevansa aivan loppu, työkyvytön ja esiintyy nimettömänä pelätessään viranomaisten kostoa.

Hän ei ole ainoa, joka totaalisesti loppu järjettömälle EU-byrokratialle. Sitä ei esiinny vain maataloudessa, vaan koko yhteiskunnassa. Päivä päivältä aina vain enemmän.

Haluatko, että tällainen byrokratia on riesanamme? Jos haluat, niin äänestä puolueita, jotka kannattavat Euroopan unionia.

Jos haluat, että pääsemme eroon järjettömyyksistä ja että päätämme omista asioistamme silloin kun katsomme sen perustelluksi, niin äänestä perussuomalaisia.

...........

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

]]>
10 http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192010-eu-byrokratia-on-suorastaan-sikamaista#comments Byrokratia Eduskuntavaalit 2015 EU Kansallinen päätösvalta Sun, 05 Apr 2015 21:25:53 +0000 Reijo Tossavainen http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192010-eu-byrokratia-on-suorastaan-sikamaista