Tuloverot http://laurarissanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135623/all Wed, 30 Mar 2016 22:23:27 +0300 fi Perustulosta - ekonomistit vievät journalistia kuin litran mittaa? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214552-perustulosta-ekonomistit-vievat-journalistia-kuin-litran-mittaa <p><a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/185818-perustulosta-loytyi-11-mrd-eun-pommi-hallituksen-tavoite-murskaksi">Perustulosta löytyi 11 mrd. &euro;:n pommi &ndash; Hallituksen tavoite murskaksi</a> (US 30.3.2016) kirjoitettiin kahden liitteenä olevan twiitin innostamana, eikä edes haastattelut selventäneet journalistille mistä oli kyse, tai hän sortui otsikossaan pahemman laatuiseen klikkijournalismiin.</p><p>Nykyverotuksella budjettiin todellakin syntyisi kymmenen miljardin kuoppa, mutta missään kohtaa <a href="http://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/13_Ideasta+kokeiluun.pdf/3c042238-163b-48a1-99cf-94dca35b4917?version=1.0">esiselvitystä </a>ei ehdoteta että nykyveromallilla perustuloon lähdetään, vaan kustannukset katetaan verotusta nostamalla, käytännössä niin, että perustulo ulosmitataan kokonaisuudessaan pois palkansaajilta nostamalla tuloverotusta ensimmäisestä ansaitusta eurosta alkaen.</p><p>Hyvän journalistisen tavan mukaan olisi suotavaa, että myös itse esiselvitykseen tutustutaan ennen tämänlaisten artikkelien kirjoittamista.</p><p>Vaihtoehtoisesti voitte myös haastatella perustulon kannattajia, joskin 200 sivuisen esiselvityksen läpikahlaamiseen menee hetki, ja siksi tämä blogaus tapahtuu vasta nyt illalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulosta löytyi 11 mrd. €:n pommi – Hallituksen tavoite murskaksi (US 30.3.2016) kirjoitettiin kahden liitteenä olevan twiitin innostamana, eikä edes haastattelut selventäneet journalistille mistä oli kyse, tai hän sortui otsikossaan pahemman laatuiseen klikkijournalismiin.

Nykyverotuksella budjettiin todellakin syntyisi kymmenen miljardin kuoppa, mutta missään kohtaa esiselvitystä ei ehdoteta että nykyveromallilla perustuloon lähdetään, vaan kustannukset katetaan verotusta nostamalla, käytännössä niin, että perustulo ulosmitataan kokonaisuudessaan pois palkansaajilta nostamalla tuloverotusta ensimmäisestä ansaitusta eurosta alkaen.

Hyvän journalistisen tavan mukaan olisi suotavaa, että myös itse esiselvitykseen tutustutaan ennen tämänlaisten artikkelien kirjoittamista.

Vaihtoehtoisesti voitte myös haastatella perustulon kannattajia, joskin 200 sivuisen esiselvityksen läpikahlaamiseen menee hetki, ja siksi tämä blogaus tapahtuu vasta nyt illalla.

]]>
14 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214552-perustulosta-ekonomistit-vievat-journalistia-kuin-litran-mittaa#comments Perustulo Tuloverot Wed, 30 Mar 2016 19:23:27 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214552-perustulosta-ekonomistit-vievat-journalistia-kuin-litran-mittaa
Kirja-arvostelu: Land – A New Paradigm for a Thriving World http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202137-kirja-arvostelu-land-%E2%80%93-a-new-paradigm-for-a-thriving-world <p><strong>Kirja, joka murtaa &ldquo;vapaan&rdquo; markkinatalouden myytin. Arvosana: 4/5</strong></p><p><strong>Yleiskuvaus:</strong></p><p>Martin Adamsin Land -kirja on merkittävä onnistuminen monella tapaa:</p><ul><li>Se esittelee keskeisimmän talouden ilmiön/ominaisuuden/ongelman, joka aivan kaikkien tulisi ymmärtää: maan eli sijainnin erityisluonteen resurssina ja varallisuuseränä</li><li>Se tekee sen selkokielisesti ja ymmärrettävästi</li><li>Se tekee sen reilussa sadassa, hyvin pienessä sivussa &ndash; eli ytimekkäästi, mutta silti useasta näkökulmasta.</li><li>Se kertoo useita mielenkiintoisia case-esimerkkejä (i) ongelmista, joihin sijainnin ja luonnonvarojen suhteellisen kustannukseton yksityisomistus on johtanut sekä (ii) aiemmista onnistumisista luonnonvarojen generoimien tulojen jakamisessa.</li></ul><p>Näillä avuilla kirjan tulisi päästä joka ikisen yhteiskunnan vauraudesta, hyvinvoinnista tai oikeudenmukaisuudesta kiinnostuneen lukulistalle! Yhteensä aikaa ei mene kuin muutama tunti, jos lontoota yhtään osaa.</p><p>Vajaan sentin paksuinen kirja siis mahtuu helposti povariin, eli kyseessä on todellinen pokkari.</p><p><strong>Otteita:</strong></p><p>Alla muutama mainio lainaus:</p><p>p. 13: &ldquo;In theory, capitalism is an economic system that allows people to freely trade goods and services in a competitive free market. But since the outright ownership of land creates an entry monopoly, it restricts the operation of the free market. By falsely believing that our markets are free, we&rsquo;ve created a misunderstanding of historical proportions.&rdquo;</p><p>&ldquo;&hellip;but because capitalism allows people to monopolize land and other gifts of nature, we need to realize that we may have never had <em>true capitalism </em>in the sense that the markets have never been <em>truly free.</em>&rdquo;</p><p>p. 64: &ldquo;If instead we shared the value of land with one another, we would no longer require taxes to replenish those social resources.&rdquo;</p><p>p.&nbsp; 84: &ldquo;&hellip;land actually becomes more affordable as land will no longer be hoarded.&rdquo;</p><p>p. 93-94: &ldquo;Whenever a city offers better services, such as increased police protection or public transport, the value of land in the areas that are positively affected by the presence of these additional services usually increases, often significantly.&rdquo;</p><p>p. 98: &ldquo;Urban sprawl, for example, is the symptom of a wasteful use of space &ndash; of land. But land is precious commodity, particularly in desired locations. Therefore it&rsquo;s essential to give land users and real-estate developers proper economic incentives to encourage them to use land more efficiently.&rdquo;</p><p>p. 104: &ldquo;With farmland contributions, farmers will only lose money if they use land below its productive potential.&rdquo;</p><p>p. 111: &ldquo;Nobel laureate economist Joseph Stiglitz defines rent seeking as &lsquo;using political and economic power to get a larger share of the national pie, rather than to grow the national pie.&rsquo;&rdquo;</p><p>p. 119: &ldquo;If technological progress makes certain areas more livable, those places become more attractive to live in, which increases demand for land there.&rdquo; (esimerkkinä tästä San Francisco)</p><p>p. xviii: &ldquo;Let&rsquo;s imagine a world where both lighthearted play and purposeful work, not drudgery, are the order of the day for all human beings &ndash; a world where our reality overflows with material abundance and where everyone can focus on maximizing their potential instead of on scrounging for money. My greatest hope is that one day each human being &ndash; every one of us &ndash; will be able to participate in a society that&rsquo;s inherently just and that also considers the well-being of future generations.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kritiikkiä ja erimielisyyksiä:</strong></p><p>Kirja ei kuitenkaan ole ongelmaton. Allekirjoittaneella on paljon sanottavaa niin kirjan johtopäätöksistä kuin argumentointityylistäkin.</p><p><strong>a) Välillä kirja ajautuu melko tunneperäiseen argumentointiin. </strong>Tämä on enimmäkseen makuasia, ja toisaalta juuri kyky mennä lukijan tunnetasolle on Adamsin vahvuus verrattuna esim. allekirjoittaneen usein ylianalyyttiseen otteeseen. Adams ei kuitenkaan sorru samanlaiseen tunneklikkeihin pohjautuvaan moralisointiin tai utopistiseen pilvilinnojen maalaamiseen kuin esimerkiksi <a href="mailto:http://sacred-economics.com/wp-content/uploads/2012/01/sacred-economics-book-text.pdf">Charles Eisenstein</a> (joka on kirjoittanut Adamsin kirjaan yhden sen <em>blurbeista</em>, eli miniarvioista).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>b) Kirja tekee muutaman määritelmällisen valinnan, jotka saattavat olla hämääviä.</strong></p><ol><li>&ldquo;economic wealth&rdquo; (&ldquo;taloudellinen varallisuus&rdquo;) &ndash;käsite rajataan vain <em>ihmisen tuottamiksi</em> arvokkaiksi asioiksi. Täten tämän käsitteen ulkopuolelle rajataan esimerkiksi luonnonresurssit ja maa, joita ihminen ei ole työllään tuottanut. Tämä voi olla monelle hämäävää, sillä taloustiede (economics) pohjimmiltaan tutkii sitä, miten ihmiset allokoivat arvokkaita resursseja erilaisten päämäärien saavuttamiseen. Adamsin valitsema määritelmä saattaa siten tuntua vihjaavan, että luonnonresurssit eivät olisi arvokkaita tai rajallisia. Tilanne (ja Adamsin viesti) on itse asiassa juuri päinvastainen.</li><li>Adams haluaa välttää maan verottamisen kutsumista &rdquo;veroksi&rdquo;, ja valitsee vähemmän ikävältä kuulostavan termin &rdquo;community land contributions.&rdquo;</li></ol><p>Molemmat valinnat ovat ymmärrettäviä Adamsin ajattelun <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Georgism">georgistisen</a> taustan tuntien. Niihin liittyy normatiivinen kanta, että maan ei <em>tulisi alun alkaenkaan olla</em> kenenkään omaisuutta.</p><p>Jättäessään maan &rdquo;taloudellisen varallisuuden&rdquo; ulkopuolelle Adams haluaa sanoa, että <em>sen ei pitäisi olla</em> kenenkään yksityisen tahon <em>omaisuutta</em>. Monet georgistit eivät myöskään haluat kutsua maan verotusta veroksi, sillä yleensä &rdquo;verojen&rdquo; katsotaan ottavan ihmisiltä osan jostain, mikä kuuluisi heille itselleen (esim. näiden ansaitsemasta tulosta). Maan verotus ei tee näin, koska kellään ei heidän mielestään ole mitään perusteltavaa syytä saada omistaa maata &ndash; tai ainakaan saada tuloja sen kehittämättömästä arvosta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>c) Puutteellinen ymmärrys rahasta ja yleisesti pääomateoriasta ovat todennäköisesti Adamsin analyysin suurimmat heikkoudet </strong>(asia, joka mahdollisesti korjaantuu tämän tulevissa kirjoituksissa).</p><p>Tästä johtuu myös hieman hätäinen johtopäätös, että maanverotus (tai &rdquo;community land contributions&rdquo;:ien käyttöönotto jo itsessään poistaisi talouden syklisyyden ja vastentahtoisen työttömyyden lähes kokonaan.</p><p>&nbsp;&ldquo;&hellip;because the creation of wealth always precedes the availability of money, since money only functions as a medium in the exchange of wealth. In other words it isn&rsquo;t a lack of money that fundamentally creates economic contraction, but rather a lack of <em>wealth production</em>.&rdquo; (s. 29)</p><p>Aivan totta, että tuottamista ei sinänsä rajoita raha, vaan reaaliset resurssit: luonnonresurssit sekä ihmisten työ ja riskienkantohalu. Adamsin logiikka tässä kuitenkin kaatuu siihen, että rahaa ei ansaita pelkästään tuottamalla &ndash; vaan <em>myymällä</em> niitä tuotoksia! Vaikka miten tuottaisi hyödykkeitä, rahaa ei voi ansaita, elleivät muut ole valmiita käyttämään rahaa asioiden ostamiseen yhtä paljon kuin toiset haluavat sitä ansaita.</p><p>Työttömyydessä ja kyvyttömyydessä maksaa velkojaan pois onkin loppujen lopuksi kyse rahan <em>ansaintamahdollisuuksien</em> puutteesta!</p><p>Siinä Adams on oikeassa, että tämäkään ei tarkoita sitä, että rahaa olisi <em>liian vähän</em>. Se vain tarkoittaa sitä, että ihmisillä olisi enemmän haluja säästää kuin tarjolla on kannattavia reaalisia investointimahdollisuuksia. Käytännössä taloudessa siis on <em>nettomääräistä halua säästää rahaa</em>. Tällöin kaikki halukkaat eivät pääse tienaamaan &ndash; ollenkaan tai niin paljon kuin haluaisivat (eli seuraa vastentahtoista vajaa- ja alityöllisyyttä). Jotta tämä &rdquo;rahan kokonaiskysyntä ja &ndash;tarjonta ja siten <em>palkka</em>työn kokonaiskysyntä ja &ndash;tarjonta olisivat tasapainossa, reaalikorkotason pitää myös olla kohdallaan. Tästä lisää ao. Linkkien takaa löytyvässä videossa ja blogissa:</p><p><a href="http://bit.ly/paaomanmp">bit.ly/paaomanmp</a><br /><a href="http://rootbug.org/Ns3">rootbug.org/Ns3</a></p><p>&nbsp;</p><p>d) Suurin osa johtopäätöksiä ja ratkaisuehdotuksia koskevista erimielisyyksistä kirjan ja allekirjoittaneen välillä johtuvat siitä, että allekirjoittanut tunnistaa, että <strong>nykyisellä tuottavuuden kehitysasteella markkinatalous todennäköisesti tarvitsisi <em>mahdollisuuden negatiivisiin reaalikorkoihin</em> toimiakseen tehokkaasti, </strong>tasapainottuvasti ja reilusti. On hyvin mahdollista, että jopa pidemmällä aikavälillä tasapainokorkotaso on keskimäärin negatiivinen. (Ks. Kohta c) Erot ovat:</p><p><strong>1. Adams, <a href="http://www.foldvary.net/">Fred Foldvaryn</a> suositusta mukaillen, kannattaa käytännössä maan <em>vuokra-arvon verotusta </em>(land rent taxation), kun taas allekirjoittanut kannattaa maan markkina-arvon verotusta (land value taxation, LVT).</strong> Adamsin tärkein argumentti tälle valinnalle (kuten aiemmille termivalinnoillekin) on ideologissymbolinen: maan arvon verotus tämän mielestä noteeraa liiaksi maan markkina-arvon olemassaoloa, mutta maalla ei saisi oikeastaan edes olla markkina-arvoa, koska kenenkään yksityisen tahon ei pitäisi voida väittää sitä omakseen ja siten myydä sitä eteenpäin.</p><p>Allekirjoittaneen perustelu LVT:n puolesta on lähinnä pragmaattinen: vuokra-arvon verotus ei estä kiinteistöjen sijaintiarvon muuttumista todella volatiiliksi ja siten &rdquo;kuplaantumista&rdquo; matalilla korkotasoilla, vaikka näiden heilahtelujen kokoa vähän hillitseekin.</p><p>Kasvavan ikuisen kassavirran (a growing perpetuity) valuaatiokaava pelkistyy (geometrisenä sarjana seuraavanlaiseksi:</p><p>V = P0 / (r-dP),</p><p>Missä P0 on esimmäisen vuoden tuotto (maan tapauksessa sijainnista saatava vuokratulo), r diskonttauskorko ja dP vuosituoton odotettu kasvunopeus. Maavuokravero (tr) pienentään nimittäjässä olevaa vuokratuloa lineaarisesti</p><p>V = P0 + tr / (r-dP),</p><p>Valuaatio (V) siis lähestyy siis tr:stä huolimatta äärentä, kun diskonttauskorko (r) lähestyy odotettua kasvunopeutta (dP).</p><p>Maanarvovero (LVT, tässä tv) sen sijaan menee kaavassa nimittäjään. Se toimii &rdquo;lisätuottovaatimuksena&rdquo; sijoittajan oman tuottavaatimuksen (eli diskonttauskoron, r) lisäksi.</p><p>V = P0 + tr / (r-dP+tv),</p><p>Vaikka siis verottaisit maavuokraa jopa ehdotetut 80 %, markkinarvoon jäljelle jäävän vuokran osuuden (20 %) valuutaatio olisi matalilla koroill silti hyvin herkkä muutoksille odotetuissa koroissa ja vuokrien nousussa (esim. talouskasvussa).</p><p>Sen sijaan 10 %:n maanarvon verotus (joka vastaa noin 50-75 %:n vuokra-arvon verotusta, koroista ja sijoittajien riskipreemioista riippuen), siirtäisi kuplauttavaa korkotasoa 10 prosenttiyksiköllä alemmaksi ja siten vakauttaisi kiinteistömarkkinoita radikaalisti!</p><p>Tästä tarkemmin kirjan <a href="http://rootbug.org/FtRB-Kindle">Fixing the Root Bug</a> luvuissa: &ldquo;4.3.1 Limited, Vital Resources &ndash; Tax Land to Prevent Hoarding&rdquo; sekä &ldquo;6.2.3 Appendix 2.3: Effects of LVT on Land Value &ndash; The Optimal Land Tax Rate?&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>2. Toinen pieni erimielisyys liittyy maan verotuksen käyttöönottoon. Adams ja allekirjoittanut ovat samaa mieltä siitä, että olisi väärin vain yhtäkkiä nostaa maan verotusta rajusti, sillä tämä olisi epäreilu välitön varallisuuden siirto: nykyisten maanomistajien ryöstämistä. Esim. ensiasuntonsa vasta ostanut perhe menettäisi suuren osan omaisuudestaan, mutta joutuisi silti maksamaan pois valtavaa asuntolainaa.</p><p>Adams vetää tästä johtopäätöksen, että &rdquo;land rent contributions&rdquo;:it tulisi ottaa käyttöön vapaaehtoispohjalta. Tämä ehdottaa hieman hankalasti hahmottavaa mallia, jossa kunta jotenkin rahoittaisi osan kiinteistösijoittajan hankinnasta sitä vastaan, että tämä alkaisi maksamaan näitä kontribuutioita. Ihmisten lähteminen mukaan tällaiseen vapaaehtoispohjalta ei ole mitenkään varma asia, vaikka tällaisen &rdquo;maanarvovakuutuksen&rdquo; hankkiminen saattaisikin riskienkantomielessä jopa olla rationaalista.</p><p>Allekirjoittanut ehdottaa sen sijaan maanarvoveron ennustettavaa nostamista. Mikäli tämä aiheuttaa kiinteistöjen hintojen romahduksen, voidaan tästä arvon muutoksesta korvata esim. 75 % nykyisille kiinteistön omistajille. Tällöin valtio käytännössä &rdquo;pakkolunastaa&rdquo; osan kiinteistöjen sijaintiarvost itselleen. Tämä voi edellyttää valtion velan kasvattamista kymmenillä miljardeilla, mutta käytännössä kyseessä olisi valtiolle erittäin kannattava sijoitus vieraalla pääomalla! Tämä ei uhkaa siten valtion vakavaraisuutta &ndash; päinvastoin. Jos tämä &rdquo;rahoitetaan&rdquo; pitkän maturiteetin velkakirjoja liikkelle laskemalla (tai maksamalla niillä suoraan kiinteistönomistajille), ei tämän myöskään aiheutta talouden vakautta uhkaavaa liikalikviditeettiä.</p><p>Toinen mahdollisuus, joka Adamsilta jää huomaamatta johtuen tämän puuttellisesta pääoma- ja makroteoriasta on se, että toisaalta reaalikorkojen alarajan poisto ilman muutoksia kiinteistöverotuksessa aiheuttaisi nykyisen kiinteistökuplan aivan päättömän eskaloitumisen. Jos diskonttauskorot vielä laskevat 2-3 prosenttiyksikkö nykyisestä ja mikään muu ei muutu, maan arvon valuaatiot voivat jopa tuplaantua. Parempien kasvuodotusten kanssa vaikutus voi olla vielä suurempi.</p><p>Jos maanarvoveroa nostetaan vähintään saman verran kuin korkojen odotetaan laskevan, <a href="https://youtu.be/j5l_Oeg6kMo?t=323">nämä kompensoivat toisiaan kiinteistöjen valuaatiossa</a>, jolloin tarve kompensoida veron nostamista nykyisille omistajille pienenee merkittävästi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>e) </strong>Kirja perustelee väitteitään osittain esimerkkilaskelmilla. Vaikka numerot usein tuovat konkretiaa, osittain toivon, että Adams olisi jättänyt tämän väliin. <strong>Laskelmien oletukset eivät valitettavasti aina ole kovin realistisia. </strong>Esimerkiksi sivujen 106-107 laskelmassa oletetaan 3 %:n diskonttauskorko (pääoman tuottovaatimus yhteensä) maalle sitä valuoitaessa ja 5 % korko lainalle, jolla samainen maa on ostettu. 20 %:n käteisrahalla luulisi, että lainan riskipreemio olisi <em>matalampi</em> kuin oman pääoman riskipreemio. Siten maan diskonttauskoron (yleensä painotettu keskimääräinen pääoman tuotto, WACC) pitäisi olla <em>vähintään</em> yhtä suuri kuin lainakoron.</p><p>Allekirjoittanut ei ainakaan keksi laskelmiin sopivaa skenaarioita &ndash; muuta kuin tilanne, missä pankki kusettaa farmaria todella törkeästi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>f) Yksi Adamsin käyttämä perustelu on &rdquo;paikallisen autonomian edistäminen&quot;</strong>: Sijainnin generoimat tulot jäisivät kyseisen alueen palveluiden ja infran kehittämiseen &ndash; sen sijaan, että ne katoaisivat liittovaltiotason redistribuutiomasiinan syövereihin.</p><p>Tämä ajatus varmasti herättää paljon huolenaiheita Suomen kaltaisessa maassa, missä kiinteistöillä on merkittävää sijaintiarvoa oikeastaan vain muutamissa kasvukeskuksissa. Valtaosa maan arvosta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Monissa alle 20 000 asukkaan taajamissa (esim. Pieksämäellä) maan arvo on jopa negatiivinen, sillä kiinteistöjen myyntihinnat jäävät alle rakennuskustannusten. Kun tuloverotusta hilataan kohti nollaa, maaseudun kunnat eivät siis käytännössä saisi verotuloja lähes ollenkaan.</p><p>Vaikka vastustankin aluepoliittista tulonsiirtokikkailua ja haja-asutuksen subventointia, katson järkeväksi toteuttaa sijaintiarvoveron valtakunnallisena verona Suomen kaltaisessa yhden cityn valtiossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Summa summarum: Tämä kirja kannattaa siis todellakin lukea &ndash; suorastaan ahmia! Mutta niin kuin minkä tahansa kirjan kanssa, kannattaa joka haarukallisen päälle sirottaa vähän kritiikin suolaa.</p><p>Kirjaa saa ostettua täältä:<br /><a href="http://www.amazon.com/Land-New-Paradigm-Thriving-World/dp/1583949208">http://www.amazon.com/Land-New-Paradigm-Thriving-World/dp/1583949208</a></p><p>&nbsp;</p><p>Allekirjoittaneen lyhyet johdannot yksityisen, kustannuksettoman maanomistuksen ongelmallisuuteen löytyvät täältä:<br /><a href="http://rootbug.org/Ns1">rootbug.org/Ns1</a><br /><a href="http://bit.ly/maamonopoli">bit.ly/maamonopoli</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirja, joka murtaa “vapaan” markkinatalouden myytin. Arvosana: 4/5

Yleiskuvaus:

Martin Adamsin Land -kirja on merkittävä onnistuminen monella tapaa:

  • Se esittelee keskeisimmän talouden ilmiön/ominaisuuden/ongelman, joka aivan kaikkien tulisi ymmärtää: maan eli sijainnin erityisluonteen resurssina ja varallisuuseränä
  • Se tekee sen selkokielisesti ja ymmärrettävästi
  • Se tekee sen reilussa sadassa, hyvin pienessä sivussa – eli ytimekkäästi, mutta silti useasta näkökulmasta.
  • Se kertoo useita mielenkiintoisia case-esimerkkejä (i) ongelmista, joihin sijainnin ja luonnonvarojen suhteellisen kustannukseton yksityisomistus on johtanut sekä (ii) aiemmista onnistumisista luonnonvarojen generoimien tulojen jakamisessa.

Näillä avuilla kirjan tulisi päästä joka ikisen yhteiskunnan vauraudesta, hyvinvoinnista tai oikeudenmukaisuudesta kiinnostuneen lukulistalle! Yhteensä aikaa ei mene kuin muutama tunti, jos lontoota yhtään osaa.

Vajaan sentin paksuinen kirja siis mahtuu helposti povariin, eli kyseessä on todellinen pokkari.

Otteita:

Alla muutama mainio lainaus:

p. 13: “In theory, capitalism is an economic system that allows people to freely trade goods and services in a competitive free market. But since the outright ownership of land creates an entry monopoly, it restricts the operation of the free market. By falsely believing that our markets are free, we’ve created a misunderstanding of historical proportions.”

“…but because capitalism allows people to monopolize land and other gifts of nature, we need to realize that we may have never had true capitalism in the sense that the markets have never been truly free.

p. 64: “If instead we shared the value of land with one another, we would no longer require taxes to replenish those social resources.”

p.  84: “…land actually becomes more affordable as land will no longer be hoarded.”

p. 93-94: “Whenever a city offers better services, such as increased police protection or public transport, the value of land in the areas that are positively affected by the presence of these additional services usually increases, often significantly.”

p. 98: “Urban sprawl, for example, is the symptom of a wasteful use of space – of land. But land is precious commodity, particularly in desired locations. Therefore it’s essential to give land users and real-estate developers proper economic incentives to encourage them to use land more efficiently.”

p. 104: “With farmland contributions, farmers will only lose money if they use land below its productive potential.”

p. 111: “Nobel laureate economist Joseph Stiglitz defines rent seeking as ‘using political and economic power to get a larger share of the national pie, rather than to grow the national pie.’”

p. 119: “If technological progress makes certain areas more livable, those places become more attractive to live in, which increases demand for land there.” (esimerkkinä tästä San Francisco)

p. xviii: “Let’s imagine a world where both lighthearted play and purposeful work, not drudgery, are the order of the day for all human beings – a world where our reality overflows with material abundance and where everyone can focus on maximizing their potential instead of on scrounging for money. My greatest hope is that one day each human being – every one of us – will be able to participate in a society that’s inherently just and that also considers the well-being of future generations.”

 

Kritiikkiä ja erimielisyyksiä:

Kirja ei kuitenkaan ole ongelmaton. Allekirjoittaneella on paljon sanottavaa niin kirjan johtopäätöksistä kuin argumentointityylistäkin.

a) Välillä kirja ajautuu melko tunneperäiseen argumentointiin. Tämä on enimmäkseen makuasia, ja toisaalta juuri kyky mennä lukijan tunnetasolle on Adamsin vahvuus verrattuna esim. allekirjoittaneen usein ylianalyyttiseen otteeseen. Adams ei kuitenkaan sorru samanlaiseen tunneklikkeihin pohjautuvaan moralisointiin tai utopistiseen pilvilinnojen maalaamiseen kuin esimerkiksi Charles Eisenstein (joka on kirjoittanut Adamsin kirjaan yhden sen blurbeista, eli miniarvioista).

 

b) Kirja tekee muutaman määritelmällisen valinnan, jotka saattavat olla hämääviä.

  1. “economic wealth” (“taloudellinen varallisuus”) –käsite rajataan vain ihmisen tuottamiksi arvokkaiksi asioiksi. Täten tämän käsitteen ulkopuolelle rajataan esimerkiksi luonnonresurssit ja maa, joita ihminen ei ole työllään tuottanut. Tämä voi olla monelle hämäävää, sillä taloustiede (economics) pohjimmiltaan tutkii sitä, miten ihmiset allokoivat arvokkaita resursseja erilaisten päämäärien saavuttamiseen. Adamsin valitsema määritelmä saattaa siten tuntua vihjaavan, että luonnonresurssit eivät olisi arvokkaita tai rajallisia. Tilanne (ja Adamsin viesti) on itse asiassa juuri päinvastainen.
  2. Adams haluaa välttää maan verottamisen kutsumista ”veroksi”, ja valitsee vähemmän ikävältä kuulostavan termin ”community land contributions.”

Molemmat valinnat ovat ymmärrettäviä Adamsin ajattelun georgistisen taustan tuntien. Niihin liittyy normatiivinen kanta, että maan ei tulisi alun alkaenkaan olla kenenkään omaisuutta.

Jättäessään maan ”taloudellisen varallisuuden” ulkopuolelle Adams haluaa sanoa, että sen ei pitäisi olla kenenkään yksityisen tahon omaisuutta. Monet georgistit eivät myöskään haluat kutsua maan verotusta veroksi, sillä yleensä ”verojen” katsotaan ottavan ihmisiltä osan jostain, mikä kuuluisi heille itselleen (esim. näiden ansaitsemasta tulosta). Maan verotus ei tee näin, koska kellään ei heidän mielestään ole mitään perusteltavaa syytä saada omistaa maata – tai ainakaan saada tuloja sen kehittämättömästä arvosta.

 

c) Puutteellinen ymmärrys rahasta ja yleisesti pääomateoriasta ovat todennäköisesti Adamsin analyysin suurimmat heikkoudet (asia, joka mahdollisesti korjaantuu tämän tulevissa kirjoituksissa).

Tästä johtuu myös hieman hätäinen johtopäätös, että maanverotus (tai ”community land contributions”:ien käyttöönotto jo itsessään poistaisi talouden syklisyyden ja vastentahtoisen työttömyyden lähes kokonaan.

 “…because the creation of wealth always precedes the availability of money, since money only functions as a medium in the exchange of wealth. In other words it isn’t a lack of money that fundamentally creates economic contraction, but rather a lack of wealth production.” (s. 29)

Aivan totta, että tuottamista ei sinänsä rajoita raha, vaan reaaliset resurssit: luonnonresurssit sekä ihmisten työ ja riskienkantohalu. Adamsin logiikka tässä kuitenkin kaatuu siihen, että rahaa ei ansaita pelkästään tuottamalla – vaan myymällä niitä tuotoksia! Vaikka miten tuottaisi hyödykkeitä, rahaa ei voi ansaita, elleivät muut ole valmiita käyttämään rahaa asioiden ostamiseen yhtä paljon kuin toiset haluavat sitä ansaita.

Työttömyydessä ja kyvyttömyydessä maksaa velkojaan pois onkin loppujen lopuksi kyse rahan ansaintamahdollisuuksien puutteesta!

Siinä Adams on oikeassa, että tämäkään ei tarkoita sitä, että rahaa olisi liian vähän. Se vain tarkoittaa sitä, että ihmisillä olisi enemmän haluja säästää kuin tarjolla on kannattavia reaalisia investointimahdollisuuksia. Käytännössä taloudessa siis on nettomääräistä halua säästää rahaa. Tällöin kaikki halukkaat eivät pääse tienaamaan – ollenkaan tai niin paljon kuin haluaisivat (eli seuraa vastentahtoista vajaa- ja alityöllisyyttä). Jotta tämä ”rahan kokonaiskysyntä ja –tarjonta ja siten palkkatyön kokonaiskysyntä ja –tarjonta olisivat tasapainossa, reaalikorkotason pitää myös olla kohdallaan. Tästä lisää ao. Linkkien takaa löytyvässä videossa ja blogissa:

bit.ly/paaomanmp
rootbug.org/Ns3

 

d) Suurin osa johtopäätöksiä ja ratkaisuehdotuksia koskevista erimielisyyksistä kirjan ja allekirjoittaneen välillä johtuvat siitä, että allekirjoittanut tunnistaa, että nykyisellä tuottavuuden kehitysasteella markkinatalous todennäköisesti tarvitsisi mahdollisuuden negatiivisiin reaalikorkoihin toimiakseen tehokkaasti, tasapainottuvasti ja reilusti. On hyvin mahdollista, että jopa pidemmällä aikavälillä tasapainokorkotaso on keskimäärin negatiivinen. (Ks. Kohta c) Erot ovat:

1. Adams, Fred Foldvaryn suositusta mukaillen, kannattaa käytännössä maan vuokra-arvon verotusta (land rent taxation), kun taas allekirjoittanut kannattaa maan markkina-arvon verotusta (land value taxation, LVT). Adamsin tärkein argumentti tälle valinnalle (kuten aiemmille termivalinnoillekin) on ideologissymbolinen: maan arvon verotus tämän mielestä noteeraa liiaksi maan markkina-arvon olemassaoloa, mutta maalla ei saisi oikeastaan edes olla markkina-arvoa, koska kenenkään yksityisen tahon ei pitäisi voida väittää sitä omakseen ja siten myydä sitä eteenpäin.

Allekirjoittaneen perustelu LVT:n puolesta on lähinnä pragmaattinen: vuokra-arvon verotus ei estä kiinteistöjen sijaintiarvon muuttumista todella volatiiliksi ja siten ”kuplaantumista” matalilla korkotasoilla, vaikka näiden heilahtelujen kokoa vähän hillitseekin.

Kasvavan ikuisen kassavirran (a growing perpetuity) valuaatiokaava pelkistyy (geometrisenä sarjana seuraavanlaiseksi:

V = P0 / (r-dP),

Missä P0 on esimmäisen vuoden tuotto (maan tapauksessa sijainnista saatava vuokratulo), r diskonttauskorko ja dP vuosituoton odotettu kasvunopeus. Maavuokravero (tr) pienentään nimittäjässä olevaa vuokratuloa lineaarisesti

V = P0 + tr / (r-dP),

Valuaatio (V) siis lähestyy siis tr:stä huolimatta äärentä, kun diskonttauskorko (r) lähestyy odotettua kasvunopeutta (dP).

Maanarvovero (LVT, tässä tv) sen sijaan menee kaavassa nimittäjään. Se toimii ”lisätuottovaatimuksena” sijoittajan oman tuottavaatimuksen (eli diskonttauskoron, r) lisäksi.

V = P0 + tr / (r-dP+tv),

Vaikka siis verottaisit maavuokraa jopa ehdotetut 80 %, markkinarvoon jäljelle jäävän vuokran osuuden (20 %) valuutaatio olisi matalilla koroill silti hyvin herkkä muutoksille odotetuissa koroissa ja vuokrien nousussa (esim. talouskasvussa).

Sen sijaan 10 %:n maanarvon verotus (joka vastaa noin 50-75 %:n vuokra-arvon verotusta, koroista ja sijoittajien riskipreemioista riippuen), siirtäisi kuplauttavaa korkotasoa 10 prosenttiyksiköllä alemmaksi ja siten vakauttaisi kiinteistömarkkinoita radikaalisti!

Tästä tarkemmin kirjan Fixing the Root Bug luvuissa: “4.3.1 Limited, Vital Resources – Tax Land to Prevent Hoarding” sekä “6.2.3 Appendix 2.3: Effects of LVT on Land Value – The Optimal Land Tax Rate?”.

 

2. Toinen pieni erimielisyys liittyy maan verotuksen käyttöönottoon. Adams ja allekirjoittanut ovat samaa mieltä siitä, että olisi väärin vain yhtäkkiä nostaa maan verotusta rajusti, sillä tämä olisi epäreilu välitön varallisuuden siirto: nykyisten maanomistajien ryöstämistä. Esim. ensiasuntonsa vasta ostanut perhe menettäisi suuren osan omaisuudestaan, mutta joutuisi silti maksamaan pois valtavaa asuntolainaa.

Adams vetää tästä johtopäätöksen, että ”land rent contributions”:it tulisi ottaa käyttöön vapaaehtoispohjalta. Tämä ehdottaa hieman hankalasti hahmottavaa mallia, jossa kunta jotenkin rahoittaisi osan kiinteistösijoittajan hankinnasta sitä vastaan, että tämä alkaisi maksamaan näitä kontribuutioita. Ihmisten lähteminen mukaan tällaiseen vapaaehtoispohjalta ei ole mitenkään varma asia, vaikka tällaisen ”maanarvovakuutuksen” hankkiminen saattaisikin riskienkantomielessä jopa olla rationaalista.

Allekirjoittanut ehdottaa sen sijaan maanarvoveron ennustettavaa nostamista. Mikäli tämä aiheuttaa kiinteistöjen hintojen romahduksen, voidaan tästä arvon muutoksesta korvata esim. 75 % nykyisille kiinteistön omistajille. Tällöin valtio käytännössä ”pakkolunastaa” osan kiinteistöjen sijaintiarvost itselleen. Tämä voi edellyttää valtion velan kasvattamista kymmenillä miljardeilla, mutta käytännössä kyseessä olisi valtiolle erittäin kannattava sijoitus vieraalla pääomalla! Tämä ei uhkaa siten valtion vakavaraisuutta – päinvastoin. Jos tämä ”rahoitetaan” pitkän maturiteetin velkakirjoja liikkelle laskemalla (tai maksamalla niillä suoraan kiinteistönomistajille), ei tämän myöskään aiheutta talouden vakautta uhkaavaa liikalikviditeettiä.

Toinen mahdollisuus, joka Adamsilta jää huomaamatta johtuen tämän puuttellisesta pääoma- ja makroteoriasta on se, että toisaalta reaalikorkojen alarajan poisto ilman muutoksia kiinteistöverotuksessa aiheuttaisi nykyisen kiinteistökuplan aivan päättömän eskaloitumisen. Jos diskonttauskorot vielä laskevat 2-3 prosenttiyksikkö nykyisestä ja mikään muu ei muutu, maan arvon valuaatiot voivat jopa tuplaantua. Parempien kasvuodotusten kanssa vaikutus voi olla vielä suurempi.

Jos maanarvoveroa nostetaan vähintään saman verran kuin korkojen odotetaan laskevan, nämä kompensoivat toisiaan kiinteistöjen valuaatiossa, jolloin tarve kompensoida veron nostamista nykyisille omistajille pienenee merkittävästi.

 

e) Kirja perustelee väitteitään osittain esimerkkilaskelmilla. Vaikka numerot usein tuovat konkretiaa, osittain toivon, että Adams olisi jättänyt tämän väliin. Laskelmien oletukset eivät valitettavasti aina ole kovin realistisia. Esimerkiksi sivujen 106-107 laskelmassa oletetaan 3 %:n diskonttauskorko (pääoman tuottovaatimus yhteensä) maalle sitä valuoitaessa ja 5 % korko lainalle, jolla samainen maa on ostettu. 20 %:n käteisrahalla luulisi, että lainan riskipreemio olisi matalampi kuin oman pääoman riskipreemio. Siten maan diskonttauskoron (yleensä painotettu keskimääräinen pääoman tuotto, WACC) pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin lainakoron.

Allekirjoittanut ei ainakaan keksi laskelmiin sopivaa skenaarioita – muuta kuin tilanne, missä pankki kusettaa farmaria todella törkeästi.

 

f) Yksi Adamsin käyttämä perustelu on ”paikallisen autonomian edistäminen": Sijainnin generoimat tulot jäisivät kyseisen alueen palveluiden ja infran kehittämiseen – sen sijaan, että ne katoaisivat liittovaltiotason redistribuutiomasiinan syövereihin.

Tämä ajatus varmasti herättää paljon huolenaiheita Suomen kaltaisessa maassa, missä kiinteistöillä on merkittävää sijaintiarvoa oikeastaan vain muutamissa kasvukeskuksissa. Valtaosa maan arvosta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Monissa alle 20 000 asukkaan taajamissa (esim. Pieksämäellä) maan arvo on jopa negatiivinen, sillä kiinteistöjen myyntihinnat jäävät alle rakennuskustannusten. Kun tuloverotusta hilataan kohti nollaa, maaseudun kunnat eivät siis käytännössä saisi verotuloja lähes ollenkaan.

Vaikka vastustankin aluepoliittista tulonsiirtokikkailua ja haja-asutuksen subventointia, katson järkeväksi toteuttaa sijaintiarvoveron valtakunnallisena verona Suomen kaltaisessa yhden cityn valtiossa.

 

Summa summarum: Tämä kirja kannattaa siis todellakin lukea – suorastaan ahmia! Mutta niin kuin minkä tahansa kirjan kanssa, kannattaa joka haarukallisen päälle sirottaa vähän kritiikin suolaa.

Kirjaa saa ostettua täältä:
http://www.amazon.com/Land-New-Paradigm-Thriving-World/dp/1583949208

 

Allekirjoittaneen lyhyet johdannot yksityisen, kustannuksettoman maanomistuksen ongelmallisuuteen löytyvät täältä:
rootbug.org/Ns1
bit.ly/maamonopoli

]]>
2 http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202137-kirja-arvostelu-land-%E2%80%93-a-new-paradigm-for-a-thriving-world#comments Kiinteistövero Luonnonvarat Maanomistusvero Tuloverot Thu, 10 Sep 2015 08:19:13 +0000 Tuure Parkkinen http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202137-kirja-arvostelu-land-–-a-new-paradigm-for-a-thriving-world
Jos et pidä veroistasi, et tienaa tarpeeksi. http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198064-jos-et-pida-veroistasi-et-tienaa-tarpeeksi <p><a href="http://minaisa.blogspot.fi/2015/07/kannattaisiko-tienata-enemman-jos-ei.html">Kannattaisiko tienata enemmän, jos ei ole varaa veroihin?</a></p><p>Otsikko ja koko teksti on kirjoitettu tarkoituksellisen provosoivasti. Jos olet herkkä loukkaantumaan tai kärkäs kommentoimaan ota ihmeessä osaa keskusteluun.<br /><br /><strong>Tienaa enemmän</strong><br /><br /><strong>&nbsp;</strong>Harri Jaskari kirjoitti <a href="http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198036-hissuttelun-tie-on-kuljettu-loppuun" target="_blank">blogitekstissään</a> kuinka 20% eniten tienaavista kustantaa yli puolet välittömistä veroista. Oletan, että tällä Jaskari tarkoittaa siis käytännössä tulo- ja pääomaveroja, vaikka mukaan mahtuu toki muitakin kuten kiinteistövero.<br /><br />Muitakin kritisointeja verojärjestelmäämme vastaan on heitetty. Usein puhutaan yhdestätoista prosentista, joka kustantaa puolet ansiotuloveroistamme. Samoin puhutaan siitä kuinka pääomavero on muutettu jo progressiiviseksi kuten tuloverotus.<br /><br />Kaikkea tätä keskustelua leimaa yksi selkeä piirre. Ihmisiä ärsyttää ihan suunnattomasti se, että he eivät ole tarpeeksi rikkaita. En ole kuullut Peter Vesterbackan haukkuvan meidän verojärjestelmäämme. Supercellinkin pojat taisivat maksaa muutaman sata miljoonaa yhteensä veroja firmansa myyntituloista ja silti heistä ei kukaan kirjoittanut yhtään vihaista blogikirjoitusta tai avautunut Ylen A-studiossa.<br /><br />Eli ohjeeni kaikille teille, jotka kuulutte edellämainittuihin kahteenkymmeneen tai yhteentoista prosenttiin ja valitatte siitä, että se kaikkein rikkain osa maksaa liikaa meidän veroista. Tienatkaa enemmän. Olkaa parempia työssänne. Tehkää firmallanne parempaa tulosta tai yksinkertaisesti vaan tehkää enemmän töitä.<br /><br />Tämä koskee jokaista teistä, joka jaksaa mussuttaa veroprosenttinsa korkeudesta julkisella foorumilla. Jos et tienaa tarpeeksi niin se on ihan oma vikasi. Se ei ole verottajan tai oman pomosi vika, jos et satu firmassasi korkeimmalla paikalla istumaan.<br /><br />En edes aio ottaa kantaa siihen paljonko sinulta verotetaan. Minua ei kiinnosta tulevatko tulosi ansio- vai pääomatuloista. Vai oletko kenties perinyt tai myynyt jotain. Selvästikään et ole saanut tarpeeksi rahaa. Ja se on oma syysi. Olisit myynyt enemmän, potkinut enemmän ihmisiä pois, tinkinyt paremman hinnan osakkeistasi tai ylipäänsä tehnyt asiat paremmin.<br /><br />Jos teet helvetin pitkää päivää omassa pienessä firmassasi ja tienaat sen mitä tienaat, mutta et jaksa valittaa vaan käytät kaikki mahdolliset kikat ja lailliset keinot pienentääksesi sitä taakkaa, jonka verot sinulle tuo. Hyvä. Helvetin hyvä. Niin sinun pitää tehdäkin.<br /><br />Jos taas olet sitä yhtätoista prosenttia ja jaksat itkeä, vaikka olet käyttänyt enemmän kuin edellisen kappaleen yrittäjän vuositulot jo omaan verosuunnittelukonsulttiisi niin olet vain helvetin nolo. Tienaa enemmän. Älä ole niin huono.<br /><br />Ja jos et ole sitä yhtätoista prosenttia tai kahtakymmentä prosenttia, mutta haluat silti tukea niitä, koska on kivaa pussata toisten takapuolia niin olet nolo silloinkin. Tienaisit enemmän niin sinun ei tarvitsisi valittaa siitä, ettet ole yhtä rikas kuin ne, jotka haluaisit olla.<br /><br /><strong>Muutama kysymys tähän seuraavaksi. </strong><br /><br />1. Kuinka ison prosentin ihmismäärästä pitäisi maksaa se 50% veroista? Pitäisikö se ihan oikeasti jonkun mielestä olla 50% myös? Jos pitäisi niin kannattaa ehkä katsoa, kuinka paljon ne tienaa kaikesta rahasta ne kaksi kymmenystä ennen kuin mussuttaa.<br /><br />2. Pitäisikö meidän kenties muuttaa jotain muuta kuin sitä tuloverotusta tai pääomaverotusta? Voitaisiinko nostaa Alvittomuuden alarajaa tai pienentää pienyritysten tuloverotusta. Osan siitä voisi laittaa vaikka kokonaan verovapaaksi. Tällähän me oikeasti autettaisiin niitä pienyrittäjiä ja sitä massaa, jonka riskinottoa pitäisi tukea. Vero- tai työnantajamaksuhelpotuksia myös firmoille, jotka palkkaavat ja pitävät ihmiset firmassa vaikkapa kolme vuotta.<br /><br />3. Mikä meidän verosysteemi pitäisi olla? 25% tasavero jokaiselle? Mistä otetaan puuttuvat verotulot, jos progressiivisuutta lasketaan tm.?<br /><br /><strong>Ja loppukaneetit</strong><br /><br />Otetaan tähän loppuun muutama tosielämän esimerkki tyhmästä nillityksestä.<br /><br />Björn Wahlroos on varmasti aktiivisimpia Suomen veroasteen ja verotuksen arvostelijoita näkyvistä taloushahmoista. Hän on myös tyyppiesimerkki hahmosta, jonka pitäisi vaan tienata enemmän niin ei tarvitsisi itkeä.<strong> </strong>Wahlroos haluaisi olla rikas, mutta on vain semirikas. Hän haluaisi olla suuri talousmies, mutta tuskin Skandinavian ulkopuolella juuri kukaan häntä tunnistaa. Amerikkalaisporhot nauravat pikkukaloille pikkulammissa. Hän haluaisi kirjoittaa nerokkaita fraaseja ja teoksia taloudesta, mutta toistelee anti-Keynesiläistä filosofiaa ilman mitään uusia ajatuksia. Ihminen kaipaa taloudellista turvaa, rakkautta ja arvostusta. Wahlroos saavuttaa näistä ensimmäisen ilmeisestikin juuri ja juuri, toisen uskoisin tulevan perheen kautta ja kolmatta kun ei saavuta niin luikkii häntä koipien välissä pois maisemista. Näinhän siinä käy kun ei ole tarpeeksi hyvä.<br /><br />Reima Kuisla taas nillitti ylinopeussakoista, jotka olivat miehen tuloille liian isot. Varmaan harmittaa, kun sattuu ylinopeussakot niin paljon, että melkein muuttaa pois Suomesta. Mitä ei tietenkään sitten tee, koska ei löydä mitään järkevämpää paikkaa, johon olisi varaa. Kannattaisi ajaa hiljempaa tai palkata kuljettaja. Mahtaako olla oikeasti edes niin paljon varaa, että voisi sellaisen palkata?&nbsp; Tai sitten on olemassa vaihtoehto... Älä aja ylinopeutta. Tässä ei siis ollut edes verottajan, poliisin tai kasvottoman suuren valtiokoneiston vika. Nicke Lignell sanoisi &quot;Ihan oma syy.&quot;<br /><br /><br />Kaikki somen ja perinteisen median Wahlroosit, Kuislat ja muut itkuilijat on vaan liian huonoja tienaamaan kunnon rahoja. Jos olisit oikeasti rikas etkä Kuislan kaltainen semivarakas, olisit mennyt nauraen maksamaan ne ylinopeussakot käteisellä (mieluusti kottikärryllä) ja tarjonnut vielä kahvit koko tuomioistuimen väelle.<br /><br />(edit: Huomasin just, että ne sakot olivat 54,000 euroa. Eihän se ole mitään? Sehän ei ole edes hyvätuloisen vuosipalkka. Sehän mahtuisi reppuun eikä siihen tarvitsisi edes kottikärryjä.)<br /><br />Ja vielä Wahlroosista. Muutto Ruotsiin? Kamoon? Ruotsiin? Jos rahaa olisi, niin muutto tehtäisiin Lontooseen, New Yorkiin tai vaikkapa Pariisiin. Mutta Tukholma? Eikös siellä ole halvempi hintataso kuin Punavuoressa?<br /><br />Eli, lyhyesti.<br /><br />Te rikkaat ja rikkaita puolustelevat semirikkaat, jotka haluaisi olla niitä rikkaita. Älkää nillittäkö vaan tienatkaa kunnolla. Tehkää enemmän ja paremmin töitä. Tai jos ette halua maksaa veroja, ettekä laillisesti osaa verosuunnittelua tehdä niin muuttakaa ulkomaille. Mutta muuttakaa sitten edes tyylillä. Heitelkää vähän palavia viidensadan euron seteleitä itämereen laivan lähtiessä tai näyttäkää lentokoneen ikkunasta takapuolta, johon on tatuoitu kullalla ja platinalla uusi veroprosenttinne. Siinä olisi niin paljon tyyliä, että pakkohan sitä olisi ihailla.<br /><br />Te superrikkaat, jotka annatte nimettömänä rahaa ihan järjettömiä summia hyväntekeväisyyteen joka vuosi (Sitä tapahtuu Suomessa nimittäin aika paljon enemmän kuin uutisoidaan. On tyhmää, että meillä on kulttuuri, jossa anteliaat ihmiset joutuu sitä piilottelemaan). Te superrikkaat, jotka teette kaikkenne maksaaksenne mahdollisimman vähän veroja ja hoidatte hommanne siististi ja fiksusti. Te superrikkaat, jotka ette nillitä. Te olette hyviä tyyppejä.<br /><br />Te semit ja perusrikkaat, jotka nillitätte. Teidän puolesta mä vähän kärsin myötähäpeää. Kannattaisi hankkia joku hyvä harrastus :)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kannattaisiko tienata enemmän, jos ei ole varaa veroihin?

Otsikko ja koko teksti on kirjoitettu tarkoituksellisen provosoivasti. Jos olet herkkä loukkaantumaan tai kärkäs kommentoimaan ota ihmeessä osaa keskusteluun.

Tienaa enemmän

 Harri Jaskari kirjoitti blogitekstissään kuinka 20% eniten tienaavista kustantaa yli puolet välittömistä veroista. Oletan, että tällä Jaskari tarkoittaa siis käytännössä tulo- ja pääomaveroja, vaikka mukaan mahtuu toki muitakin kuten kiinteistövero.

Muitakin kritisointeja verojärjestelmäämme vastaan on heitetty. Usein puhutaan yhdestätoista prosentista, joka kustantaa puolet ansiotuloveroistamme. Samoin puhutaan siitä kuinka pääomavero on muutettu jo progressiiviseksi kuten tuloverotus.

Kaikkea tätä keskustelua leimaa yksi selkeä piirre. Ihmisiä ärsyttää ihan suunnattomasti se, että he eivät ole tarpeeksi rikkaita. En ole kuullut Peter Vesterbackan haukkuvan meidän verojärjestelmäämme. Supercellinkin pojat taisivat maksaa muutaman sata miljoonaa yhteensä veroja firmansa myyntituloista ja silti heistä ei kukaan kirjoittanut yhtään vihaista blogikirjoitusta tai avautunut Ylen A-studiossa.

Eli ohjeeni kaikille teille, jotka kuulutte edellämainittuihin kahteenkymmeneen tai yhteentoista prosenttiin ja valitatte siitä, että se kaikkein rikkain osa maksaa liikaa meidän veroista. Tienatkaa enemmän. Olkaa parempia työssänne. Tehkää firmallanne parempaa tulosta tai yksinkertaisesti vaan tehkää enemmän töitä.

Tämä koskee jokaista teistä, joka jaksaa mussuttaa veroprosenttinsa korkeudesta julkisella foorumilla. Jos et tienaa tarpeeksi niin se on ihan oma vikasi. Se ei ole verottajan tai oman pomosi vika, jos et satu firmassasi korkeimmalla paikalla istumaan.

En edes aio ottaa kantaa siihen paljonko sinulta verotetaan. Minua ei kiinnosta tulevatko tulosi ansio- vai pääomatuloista. Vai oletko kenties perinyt tai myynyt jotain. Selvästikään et ole saanut tarpeeksi rahaa. Ja se on oma syysi. Olisit myynyt enemmän, potkinut enemmän ihmisiä pois, tinkinyt paremman hinnan osakkeistasi tai ylipäänsä tehnyt asiat paremmin.

Jos teet helvetin pitkää päivää omassa pienessä firmassasi ja tienaat sen mitä tienaat, mutta et jaksa valittaa vaan käytät kaikki mahdolliset kikat ja lailliset keinot pienentääksesi sitä taakkaa, jonka verot sinulle tuo. Hyvä. Helvetin hyvä. Niin sinun pitää tehdäkin.

Jos taas olet sitä yhtätoista prosenttia ja jaksat itkeä, vaikka olet käyttänyt enemmän kuin edellisen kappaleen yrittäjän vuositulot jo omaan verosuunnittelukonsulttiisi niin olet vain helvetin nolo. Tienaa enemmän. Älä ole niin huono.

Ja jos et ole sitä yhtätoista prosenttia tai kahtakymmentä prosenttia, mutta haluat silti tukea niitä, koska on kivaa pussata toisten takapuolia niin olet nolo silloinkin. Tienaisit enemmän niin sinun ei tarvitsisi valittaa siitä, ettet ole yhtä rikas kuin ne, jotka haluaisit olla.

Muutama kysymys tähän seuraavaksi.

1. Kuinka ison prosentin ihmismäärästä pitäisi maksaa se 50% veroista? Pitäisikö se ihan oikeasti jonkun mielestä olla 50% myös? Jos pitäisi niin kannattaa ehkä katsoa, kuinka paljon ne tienaa kaikesta rahasta ne kaksi kymmenystä ennen kuin mussuttaa.

2. Pitäisikö meidän kenties muuttaa jotain muuta kuin sitä tuloverotusta tai pääomaverotusta? Voitaisiinko nostaa Alvittomuuden alarajaa tai pienentää pienyritysten tuloverotusta. Osan siitä voisi laittaa vaikka kokonaan verovapaaksi. Tällähän me oikeasti autettaisiin niitä pienyrittäjiä ja sitä massaa, jonka riskinottoa pitäisi tukea. Vero- tai työnantajamaksuhelpotuksia myös firmoille, jotka palkkaavat ja pitävät ihmiset firmassa vaikkapa kolme vuotta.

3. Mikä meidän verosysteemi pitäisi olla? 25% tasavero jokaiselle? Mistä otetaan puuttuvat verotulot, jos progressiivisuutta lasketaan tm.?

Ja loppukaneetit

Otetaan tähän loppuun muutama tosielämän esimerkki tyhmästä nillityksestä.

Björn Wahlroos on varmasti aktiivisimpia Suomen veroasteen ja verotuksen arvostelijoita näkyvistä taloushahmoista. Hän on myös tyyppiesimerkki hahmosta, jonka pitäisi vaan tienata enemmän niin ei tarvitsisi itkeä. Wahlroos haluaisi olla rikas, mutta on vain semirikas. Hän haluaisi olla suuri talousmies, mutta tuskin Skandinavian ulkopuolella juuri kukaan häntä tunnistaa. Amerikkalaisporhot nauravat pikkukaloille pikkulammissa. Hän haluaisi kirjoittaa nerokkaita fraaseja ja teoksia taloudesta, mutta toistelee anti-Keynesiläistä filosofiaa ilman mitään uusia ajatuksia. Ihminen kaipaa taloudellista turvaa, rakkautta ja arvostusta. Wahlroos saavuttaa näistä ensimmäisen ilmeisestikin juuri ja juuri, toisen uskoisin tulevan perheen kautta ja kolmatta kun ei saavuta niin luikkii häntä koipien välissä pois maisemista. Näinhän siinä käy kun ei ole tarpeeksi hyvä.

Reima Kuisla taas nillitti ylinopeussakoista, jotka olivat miehen tuloille liian isot. Varmaan harmittaa, kun sattuu ylinopeussakot niin paljon, että melkein muuttaa pois Suomesta. Mitä ei tietenkään sitten tee, koska ei löydä mitään järkevämpää paikkaa, johon olisi varaa. Kannattaisi ajaa hiljempaa tai palkata kuljettaja. Mahtaako olla oikeasti edes niin paljon varaa, että voisi sellaisen palkata?  Tai sitten on olemassa vaihtoehto... Älä aja ylinopeutta. Tässä ei siis ollut edes verottajan, poliisin tai kasvottoman suuren valtiokoneiston vika. Nicke Lignell sanoisi "Ihan oma syy."


Kaikki somen ja perinteisen median Wahlroosit, Kuislat ja muut itkuilijat on vaan liian huonoja tienaamaan kunnon rahoja. Jos olisit oikeasti rikas etkä Kuislan kaltainen semivarakas, olisit mennyt nauraen maksamaan ne ylinopeussakot käteisellä (mieluusti kottikärryllä) ja tarjonnut vielä kahvit koko tuomioistuimen väelle.

(edit: Huomasin just, että ne sakot olivat 54,000 euroa. Eihän se ole mitään? Sehän ei ole edes hyvätuloisen vuosipalkka. Sehän mahtuisi reppuun eikä siihen tarvitsisi edes kottikärryjä.)

Ja vielä Wahlroosista. Muutto Ruotsiin? Kamoon? Ruotsiin? Jos rahaa olisi, niin muutto tehtäisiin Lontooseen, New Yorkiin tai vaikkapa Pariisiin. Mutta Tukholma? Eikös siellä ole halvempi hintataso kuin Punavuoressa?

Eli, lyhyesti.

Te rikkaat ja rikkaita puolustelevat semirikkaat, jotka haluaisi olla niitä rikkaita. Älkää nillittäkö vaan tienatkaa kunnolla. Tehkää enemmän ja paremmin töitä. Tai jos ette halua maksaa veroja, ettekä laillisesti osaa verosuunnittelua tehdä niin muuttakaa ulkomaille. Mutta muuttakaa sitten edes tyylillä. Heitelkää vähän palavia viidensadan euron seteleitä itämereen laivan lähtiessä tai näyttäkää lentokoneen ikkunasta takapuolta, johon on tatuoitu kullalla ja platinalla uusi veroprosenttinne. Siinä olisi niin paljon tyyliä, että pakkohan sitä olisi ihailla.

Te superrikkaat, jotka annatte nimettömänä rahaa ihan järjettömiä summia hyväntekeväisyyteen joka vuosi (Sitä tapahtuu Suomessa nimittäin aika paljon enemmän kuin uutisoidaan. On tyhmää, että meillä on kulttuuri, jossa anteliaat ihmiset joutuu sitä piilottelemaan). Te superrikkaat, jotka teette kaikkenne maksaaksenne mahdollisimman vähän veroja ja hoidatte hommanne siististi ja fiksusti. Te superrikkaat, jotka ette nillitä. Te olette hyviä tyyppejä.

Te semit ja perusrikkaat, jotka nillitätte. Teidän puolesta mä vähän kärsin myötähäpeää. Kannattaisi hankkia joku hyvä harrastus :)

]]>
1 http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198064-jos-et-pida-veroistasi-et-tienaa-tarpeeksi#comments Hyvätuloiset Talouspolitiikka Tuloverot Varakkaat Veroaste Wed, 08 Jul 2015 19:34:58 +0000 Timo Kilpiäinen http://taukovihko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198064-jos-et-pida-veroistasi-et-tienaa-tarpeeksi
Verot ja maksut eri ansiotasoilla http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196842-verot-ja-maksut-eri-ansiotasoilla <p>Palkansaajan kokonaisansio voidaan jakaa nettopalkkaan, julkisiin tuloveroihin ja ansion vakuutukseen. Lakisääteinen ansionvakuutus toimitetaan osin niin sanottuina työnantajamaksuina.</p><p>Olen oheen piirtänyt helsinkiläisen palkansaajan verot ja maksut kolmella eri bruttopalkkatasolla: 18 000 euroa vuodessa merkitsee täysiaikaista työtä hieman alle kympin tuntipalkalla, 40 000 euroa vuodessa on osapuilleen täysiaikaisen työn keskipalkka ja 100 000 euroa vuodessa edustaa suurituloisen asiantuntijan tai johtajan palkkaa.</p><p>Ansionvakuutusmaksut sisältävät lakisääteiset eläke-, työttömyys- ja sairauspäivarahamaksut suuren työantajan palveluksessa. Yhteensä nämä maksut tekevät 23,73 % palkan päälle työnantajamaksuina ja 7,13 % työntekijämaksuina. Lisäksi työttömyysturvan toteutuminen edellyttää 118 euron vuotuista työttömyyskassan jäsenmaksua.</p><p>Verot sisältävat valtion tuloveron, kuntaveron, Yle-maksun ja sairaanhoitomaksun.</p><p>Pakolliset ansionvakuutusmaksut ovat niin sanottua siirrettyä palkkaa, joka tulee verotettavaksi eläkettä, työttömyyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa nautittaessa.</p><p>Kuviosta 1 nähdään, että normaaleilla tulotasoilla pakollinen ansionvakuutus vie suuremman osan tuloista kuin julkinen verotus. Keskituloinen maksaa pakollista ansionvakuutusta noin tonnin kuussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuviossa 2 on toistettu samat tiedot veronalaisen ansion osalta jolloin aito veroaste tulee esille. Vertailun vuoksi mukana on myös suurituloisen asiantuntijan tuloa vastaava 55 %:n eläke.</p><p>Huomataan, että pienituloisen veroaste on alhainen, noin 8 %, ja suurituloisen kovahko 37 %. Keskituloinen maksaa 23 % tuloveroa, mikä on varmaankin vähemmän kuin asiaan liittyvä yleinen journalistinen mielikuva.</p><p>Kun otetaan huomioon, että suurituloisen eläkeläisen veroaste on 33,5 % on ihmeteltävä, miksi yleistä pääomaveroa 32-33 % tai pörssiyhtiöiden osinkoveroa (yli 40 %) pidetään alhaisina ja että miksi ulkoministeri Soinikin esitti pääomaveron korottamisen mahdollisuutta. Jos keskituloisen veroaste on 23 % ei 33 %:n pääomavero ole alhainen. Vajaa neljännes on vähemmän kuin kolmannes.</p><p>Kun keskituloisen veroaste on tuo 23 %, niin miksi sitä vielä alennetaan työtulovähennystä korottamalla kun vastaava eläketulon veroaste on korkeampi ja pienituloisten etuuksista tingitään? Keskituloisiltahan verokertymä kuitenkin syntyy.</p><p>Ja vielä olisi pohdittava onko todella syytä sijoittaa oman ansion pakkovakuuttamiseen selvästi enemmän kuin julkisiin menoihin ja yleiseen perusturvaan käytettäviin tuloveroihin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Palkansaajan kokonaisansio voidaan jakaa nettopalkkaan, julkisiin tuloveroihin ja ansion vakuutukseen. Lakisääteinen ansionvakuutus toimitetaan osin niin sanottuina työnantajamaksuina.

Olen oheen piirtänyt helsinkiläisen palkansaajan verot ja maksut kolmella eri bruttopalkkatasolla: 18 000 euroa vuodessa merkitsee täysiaikaista työtä hieman alle kympin tuntipalkalla, 40 000 euroa vuodessa on osapuilleen täysiaikaisen työn keskipalkka ja 100 000 euroa vuodessa edustaa suurituloisen asiantuntijan tai johtajan palkkaa.

Ansionvakuutusmaksut sisältävät lakisääteiset eläke-, työttömyys- ja sairauspäivarahamaksut suuren työantajan palveluksessa. Yhteensä nämä maksut tekevät 23,73 % palkan päälle työnantajamaksuina ja 7,13 % työntekijämaksuina. Lisäksi työttömyysturvan toteutuminen edellyttää 118 euron vuotuista työttömyyskassan jäsenmaksua.

Verot sisältävat valtion tuloveron, kuntaveron, Yle-maksun ja sairaanhoitomaksun.

Pakolliset ansionvakuutusmaksut ovat niin sanottua siirrettyä palkkaa, joka tulee verotettavaksi eläkettä, työttömyyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa nautittaessa.

Kuviosta 1 nähdään, että normaaleilla tulotasoilla pakollinen ansionvakuutus vie suuremman osan tuloista kuin julkinen verotus. Keskituloinen maksaa pakollista ansionvakuutusta noin tonnin kuussa.

 

Kuviossa 2 on toistettu samat tiedot veronalaisen ansion osalta jolloin aito veroaste tulee esille. Vertailun vuoksi mukana on myös suurituloisen asiantuntijan tuloa vastaava 55 %:n eläke.

Huomataan, että pienituloisen veroaste on alhainen, noin 8 %, ja suurituloisen kovahko 37 %. Keskituloinen maksaa 23 % tuloveroa, mikä on varmaankin vähemmän kuin asiaan liittyvä yleinen journalistinen mielikuva.

Kun otetaan huomioon, että suurituloisen eläkeläisen veroaste on 33,5 % on ihmeteltävä, miksi yleistä pääomaveroa 32-33 % tai pörssiyhtiöiden osinkoveroa (yli 40 %) pidetään alhaisina ja että miksi ulkoministeri Soinikin esitti pääomaveron korottamisen mahdollisuutta. Jos keskituloisen veroaste on 23 % ei 33 %:n pääomavero ole alhainen. Vajaa neljännes on vähemmän kuin kolmannes.

Kun keskituloisen veroaste on tuo 23 %, niin miksi sitä vielä alennetaan työtulovähennystä korottamalla kun vastaava eläketulon veroaste on korkeampi ja pienituloisten etuuksista tingitään? Keskituloisiltahan verokertymä kuitenkin syntyy.

Ja vielä olisi pohdittava onko todella syytä sijoittaa oman ansion pakkovakuuttamiseen selvästi enemmän kuin julkisiin menoihin ja yleiseen perusturvaan käytettäviin tuloveroihin?

]]>
6 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196842-verot-ja-maksut-eri-ansiotasoilla#comments Ansiotulo Tulonjako Tuloverot Sun, 14 Jun 2015 06:00:00 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196842-verot-ja-maksut-eri-ansiotasoilla
Tonni verotonta on tyhjä lupaus http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189230-tonni-verotonta-on-tyhja-lupaus <p>Perussuomalaiset lupaa uudessa vaaliohjelmassaan, että kansalaisten olisi voitava ansaita tonni kuussa verottomana. Virallista populistista linjaansa myötäillen puolue ei tarkenna esitystään.</p><p>Katsotaan, mitä helsinkiläinen maksaa 12 000 euron vuotuisista palkkatuloistaan veroina ja veroluontoisina maksuina.</p><p>Vero.fi antaa pyöristetyksi veroprosentiksi 2,5 ja verojen määräksi 243,73 euroa. Tämä summa jakautuu seuraavasti:</p><p>&nbsp;</p><p>93,60&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kelan päivärahamaksu</p><p>77,38&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ylevero</p><p>67,91 &nbsp;&nbsp;&nbsp; kuntavero</p><p>&nbsp; 4,84&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kelan sairaanhoitomaksu</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi maksetaan pakollisena ansionvakuuttamisena</p><p>864,-&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; eläkemaksu</p><p>78,- &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; työttömyysvakuutusmaksu</p><p>&nbsp;</p><p>Suuruusjärjestyksessä maksamme ensin tavallaan omaan taskuumme ansiomme vakuutusmaksuina eläkemaksun, sairauspäivärahamaksun ja työttömyysvakuutusmaksun. Seuraavaksi suurin erä on ylemaksu, (Kiurun henkiraha) ja vasta sitten maksamme varsinaisia veroja kuntaveron ja Kelan sairaanhoitomaksun nimikkeellä koko vuodelta yhteensä runsaat 70 eli <strong>kuusi euroa kuussa</strong>. Tämänkö&nbsp; perussuomalaiset meille lupaavat vai onko tarkoituksena yleveron poisto ja pakollisen ansionvakuutuksen remontti? Olisi reilua kertoa.</p><p>Vai tarkoittaako lupaus, että eläkeläiset vapautetaan veroistaan. Tonnin kuukausieläkkeestä&nbsp; menee helsinkiläiseltä vuodessa</p><p>&nbsp; 81,60&nbsp;&nbsp; ylemaksua</p><p>313,13&nbsp;&nbsp; kuntaveroa</p><p>&nbsp; 25,22&nbsp;&nbsp; Kelan sairaanhoitomaksua</p><p>Yhteensa 419,95 euroa vuodessa eli noin 35 euroa/kk.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaiset lupaa uudessa vaaliohjelmassaan, että kansalaisten olisi voitava ansaita tonni kuussa verottomana. Virallista populistista linjaansa myötäillen puolue ei tarkenna esitystään.

Katsotaan, mitä helsinkiläinen maksaa 12 000 euron vuotuisista palkkatuloistaan veroina ja veroluontoisina maksuina.

Vero.fi antaa pyöristetyksi veroprosentiksi 2,5 ja verojen määräksi 243,73 euroa. Tämä summa jakautuu seuraavasti:

 

93,60    Kelan päivärahamaksu

77,38    Ylevero

67,91     kuntavero

  4,84     Kelan sairaanhoitomaksu

 

Lisäksi maksetaan pakollisena ansionvakuuttamisena

864,-     eläkemaksu

78,-       työttömyysvakuutusmaksu

 

Suuruusjärjestyksessä maksamme ensin tavallaan omaan taskuumme ansiomme vakuutusmaksuina eläkemaksun, sairauspäivärahamaksun ja työttömyysvakuutusmaksun. Seuraavaksi suurin erä on ylemaksu, (Kiurun henkiraha) ja vasta sitten maksamme varsinaisia veroja kuntaveron ja Kelan sairaanhoitomaksun nimikkeellä koko vuodelta yhteensä runsaat 70 eli kuusi euroa kuussa. Tämänkö  perussuomalaiset meille lupaavat vai onko tarkoituksena yleveron poisto ja pakollisen ansionvakuutuksen remontti? Olisi reilua kertoa.

Vai tarkoittaako lupaus, että eläkeläiset vapautetaan veroistaan. Tonnin kuukausieläkkeestä  menee helsinkiläiseltä vuodessa

  81,60   ylemaksua

313,13   kuntaveroa

  25,22   Kelan sairaanhoitomaksua

Yhteensa 419,95 euroa vuodessa eli noin 35 euroa/kk.

 

]]>
4 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189230-tonni-verotonta-on-tyhja-lupaus#comments Ansiotulo Perussuomalaiset Tuloverot Mon, 09 Mar 2015 12:13:43 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189230-tonni-verotonta-on-tyhja-lupaus
Puolueet perheiden asialla ? Ainakin byrokratian http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186168-puolueet-perheiden-asialla-ainakin-byrokratian <p>Eivät ainakaan kaikki puolueet ole perheiden asialla.</p><p>Suomessa <a href="http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186168-puolueet-perheiden-asialla-ainakin-byrokratian">siirryttiin</a> vuonna 1976 puolisoiden yhteisverotuksesta erillisverotukseen. Lähinnä SDP:n ja SAK:n vaatimuksesta. Perheitä tukevan puolisoiden yhteinen verotus on käytössä esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Portugalissa, Espanjassa ja USAssa.</p><p>Mitä nykyinen puolisoiden erillisverotus ja vasemmiston vaalima raju progressiivinen tuloverotus käytännössä tarkoittaa ? Tein pari laskuharjoitusta verottajan <a href="http://prosentti.vero.fi/VPL2015/Sivut/Henkilotiedot.aspx">verolaskurilla</a> perheestä, johon kuuluu kaksi aikuista, kaksi lasta, kuuluvat ev.-lut kirkkoon ja asuvat Espoossa.</p><p>Ensimmäisessä tapauksessa toinen puolisoista käy töissä (50 000&euro;) ja toinen on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia (yksinkertaistamisen vuoksi) ilman mitään tuloa (0&euro;). Toisessa tapauksessa molemmat puolisot käyvät töissä siten, että heidän yhteen lasketut bruttotulonsa ovat samansuuruiset ensin mainitun työssä käyvän ihmisen kanssa (25 000&euro;+25 000&euro;).</p><p><em>Tapaus 1, tulot ja verot toisella puolisolla:</em></p><p>Perheen tulot yhteensä 50000&euro;<br />Perheen verot ja maksut yhteensä 13068,98&euro;</p><p><em>Tapaus 2, tulot ja verot jakaantuvat tasa molemmille puolisoille:</em></p><p>Perheen tulot yhteensä 25 000&euro; + 25 000&euro; = 50 000&euro;<br />Perheen verot ja maksut yhteensä 3578,65 + 3578,65 = 7157&euro;</p><p>Ensimmäisessä tapauksessa perhe maksaa vuodessa <strong>enemmän veroja 5911&euro; eli 492&euro;/kk</strong>.</p><p>Vastaavasti 80 000&euro;:n tahi 40 000&euro;+40 000&euro; vuosituloilla toisen puolison lapsia kotiin jäävää perhettä rangaistaan verotuksella vuodessa 7816&euro; eli 651&euro;/kk.</p><p>Verotuksen lisäksi palkasta maksetaan sosiaaliturvamaksu, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, yhteensä reilut 7%.</p><p>Tapauksessa 1 perheen käteen jäävät nettotulot ovat kuukaudessa 2770&euro;. Tapauksessa 2 perheen käteen jäävät nettotulot kuukaudessa ovat 3260&euro;. <strong>Nykyinen erillisverojärjestelmämme siis rankaisee lapsia kotiin hoitamaan jääviä perheitä 490&euro;:lla kuukaudessa,&nbsp; perheen vuositulojen ollessa 50 000&euro;:n kategoriassa.</strong></p><p>Tietenkään asia ei ole näin yksinkertainen. Nykyisin veroilmoituksen tekeminen ja verotuksen määräytyminen on palkansaajien näkökulmasta aika suoraviivaisen helppoa. Mutta etuuspuolella tilanne on täysin toinen.</p><p>Yhteiskunta on päättänyt tukea lapsiperheitä lapsilisien lisäksi<a href="http://www.kela.fi/aitiysraha_maara"> äitiysrahalla</a>, <a href="http://www.kela.fi/maara_vanhempainpaivarahat-laskukaava">vanhempainrahalla</a>, <a href="http://www.kela.fi/kotihoidon-tuki_maara">kotihoidontuella</a> ja vaikkapa kunnallisilla päivähoitopaikoilla <a href="http://www.espoo.fi/download/noname/%7B88C8381F-0193-4AF9-BA22-1D183738DBB7%7D/46109">maksuineen</a>. Sensijaan, että yksinkertainen olisi kaunista ja yhteiskunnan sosiaalietujen byrokratiakulujen näkökulmasta halpaa, on kuhunkin näistä etuuksista viritelty erilaisia kestoaikoja ja erilaisia laskukaavoja.</p><p>Perheiden hakiessa lapsiin liittyviä etuuksia sinkoilevat erinäiset pakolliset lippuslappuset edes takaisin. Työllistäen lapsiperheiden vanhempien vähäisen vapaa-ajan lisäksi monta tärkeää viranomaista. Ote kunnallisen päivähoidon maksujen määräytymisestä: &quot;Korkein päivähoitomaksu on nuorimmasta lapsesta 283 &euro;/kk, toisesta lapsesta 255,00 &euro;/kk ja perheen muista lapsista 20 % (57&euro;/kk) nuorimman lapsen kokopäivähoidon maksusta&quot;...&quot;Palkkatuloihin lisätään lomaraha n. 5 %.&quot;...&quot;Selvitys perheen tuloista annetaan tuloselvityslomakkeella.&quot;...&quot;Kuukausimaksu peritään enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta&quot;...&quot;Maksuprosentit, vähimmäis- ja enimmäisbruttotulo-<br />rajat ovat seuraavat: Perhekoko, Vähimmäisbruttotulo &euro;/kk, Maksuproentti, Korkeimman maksun brutto tuloraja &euro;/kk&quot;.</p><p>Entäpäs jos</p><p>- perheiden yhteisverotus palautettaisiin</p><p>- koko äitiysloma- ja vanhempainrahakaudelta maksettaisiin vain yhdensuuruista korvausta ja joka on suhteutettu perheen tulojen putoamiseen äidin jäädessä äitiyslomalle. Äitiysloma- ja vanhempainrahakaudelta laskukaava voisi olla nykyisen monimutkaisen kaavan sijaan yksinkertainen. Laskukaava voisi olla esimerkiksi edellisen vuoden tulot/365 ja siitä 80%. Päivärahaa maksettaisiin kaikilta päiviltä, eikä viranomaisia ja tietojärjestelmä kuormitettaisi erottelemalla arkipäivät, viikonloput ja arkipyhät toisistaan. Laskennan pohjalla olevat tulot voitaisiin hakea suoraan verottajalta edelliseltä 12 kuukaudelta ja ilman mitään vähennyshietosäätöjä. Onnistuisi tulojen ennustaminen sellaisilta perheiltä, jotka eivät taida kunnolla Suomea tai joille vaikkapa koulupohja on jäänyt heikommalle tolalle.</p><p>- ei enää taloudellisesti painostettaisi perheitä laittamaan alle kolme vuotiaita lapsia päiväkoteihin. Vanhempainrahakausi voisi jatkua saman suuruisena koko kolmen vuoden ajan.</p><p>- kunnallisen päivähoidon maksut voisivat olla ensimmäisen lapsen kohdalla suoraan yksi prosenttiluku perheen bruttotuloista, toisen lapsen kohdalla puolet tästä, kolmannen lapsen kohdalla kolmasosa jne.</p><p>Nykyisessä järjestelmässä taloudellisesti rangaistaan kahden vanhemman lapsiperheitä. Samaten, nykyisessä järjestelmässä on viritelty sellaisia erilaisia lippuslappusnäytöksiä ja ihmeellisiä monimutkaisia laskentasääntöjä, joilla ei juuri ole lisäarvoa edunsaajille edes tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta, mutta jotka työllistävät niin viranomaisia kuin näiden tietojärjestelmiä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eivät ainakaan kaikki puolueet ole perheiden asialla.

Suomessa siirryttiin vuonna 1976 puolisoiden yhteisverotuksesta erillisverotukseen. Lähinnä SDP:n ja SAK:n vaatimuksesta. Perheitä tukevan puolisoiden yhteinen verotus on käytössä esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Portugalissa, Espanjassa ja USAssa.

Mitä nykyinen puolisoiden erillisverotus ja vasemmiston vaalima raju progressiivinen tuloverotus käytännössä tarkoittaa ? Tein pari laskuharjoitusta verottajan verolaskurilla perheestä, johon kuuluu kaksi aikuista, kaksi lasta, kuuluvat ev.-lut kirkkoon ja asuvat Espoossa.

Ensimmäisessä tapauksessa toinen puolisoista käy töissä (50 000€) ja toinen on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia (yksinkertaistamisen vuoksi) ilman mitään tuloa (0€). Toisessa tapauksessa molemmat puolisot käyvät töissä siten, että heidän yhteen lasketut bruttotulonsa ovat samansuuruiset ensin mainitun työssä käyvän ihmisen kanssa (25 000€+25 000€).

Tapaus 1, tulot ja verot toisella puolisolla:

Perheen tulot yhteensä 50000€
Perheen verot ja maksut yhteensä 13068,98€

Tapaus 2, tulot ja verot jakaantuvat tasa molemmille puolisoille:

Perheen tulot yhteensä 25 000€ + 25 000€ = 50 000€
Perheen verot ja maksut yhteensä 3578,65 + 3578,65 = 7157€

Ensimmäisessä tapauksessa perhe maksaa vuodessa enemmän veroja 5911€ eli 492€/kk.

Vastaavasti 80 000€:n tahi 40 000€+40 000€ vuosituloilla toisen puolison lapsia kotiin jäävää perhettä rangaistaan verotuksella vuodessa 7816€ eli 651€/kk.

Verotuksen lisäksi palkasta maksetaan sosiaaliturvamaksu, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, yhteensä reilut 7%.

Tapauksessa 1 perheen käteen jäävät nettotulot ovat kuukaudessa 2770€. Tapauksessa 2 perheen käteen jäävät nettotulot kuukaudessa ovat 3260€. Nykyinen erillisverojärjestelmämme siis rankaisee lapsia kotiin hoitamaan jääviä perheitä 490€:lla kuukaudessa,  perheen vuositulojen ollessa 50 000€:n kategoriassa.

Tietenkään asia ei ole näin yksinkertainen. Nykyisin veroilmoituksen tekeminen ja verotuksen määräytyminen on palkansaajien näkökulmasta aika suoraviivaisen helppoa. Mutta etuuspuolella tilanne on täysin toinen.

Yhteiskunta on päättänyt tukea lapsiperheitä lapsilisien lisäksi äitiysrahalla, vanhempainrahalla, kotihoidontuella ja vaikkapa kunnallisilla päivähoitopaikoilla maksuineen. Sensijaan, että yksinkertainen olisi kaunista ja yhteiskunnan sosiaalietujen byrokratiakulujen näkökulmasta halpaa, on kuhunkin näistä etuuksista viritelty erilaisia kestoaikoja ja erilaisia laskukaavoja.

Perheiden hakiessa lapsiin liittyviä etuuksia sinkoilevat erinäiset pakolliset lippuslappuset edes takaisin. Työllistäen lapsiperheiden vanhempien vähäisen vapaa-ajan lisäksi monta tärkeää viranomaista. Ote kunnallisen päivähoidon maksujen määräytymisestä: "Korkein päivähoitomaksu on nuorimmasta lapsesta 283 €/kk, toisesta lapsesta 255,00 €/kk ja perheen muista lapsista 20 % (57€/kk) nuorimman lapsen kokopäivähoidon maksusta"..."Palkkatuloihin lisätään lomaraha n. 5 %."..."Selvitys perheen tuloista annetaan tuloselvityslomakkeella."..."Kuukausimaksu peritään enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta"..."Maksuprosentit, vähimmäis- ja enimmäisbruttotulo-
rajat ovat seuraavat: Perhekoko, Vähimmäisbruttotulo €/kk, Maksuproentti, Korkeimman maksun brutto tuloraja €/kk".

Entäpäs jos

- perheiden yhteisverotus palautettaisiin

- koko äitiysloma- ja vanhempainrahakaudelta maksettaisiin vain yhdensuuruista korvausta ja joka on suhteutettu perheen tulojen putoamiseen äidin jäädessä äitiyslomalle. Äitiysloma- ja vanhempainrahakaudelta laskukaava voisi olla nykyisen monimutkaisen kaavan sijaan yksinkertainen. Laskukaava voisi olla esimerkiksi edellisen vuoden tulot/365 ja siitä 80%. Päivärahaa maksettaisiin kaikilta päiviltä, eikä viranomaisia ja tietojärjestelmä kuormitettaisi erottelemalla arkipäivät, viikonloput ja arkipyhät toisistaan. Laskennan pohjalla olevat tulot voitaisiin hakea suoraan verottajalta edelliseltä 12 kuukaudelta ja ilman mitään vähennyshietosäätöjä. Onnistuisi tulojen ennustaminen sellaisilta perheiltä, jotka eivät taida kunnolla Suomea tai joille vaikkapa koulupohja on jäänyt heikommalle tolalle.

- ei enää taloudellisesti painostettaisi perheitä laittamaan alle kolme vuotiaita lapsia päiväkoteihin. Vanhempainrahakausi voisi jatkua saman suuruisena koko kolmen vuoden ajan.

- kunnallisen päivähoidon maksut voisivat olla ensimmäisen lapsen kohdalla suoraan yksi prosenttiluku perheen bruttotuloista, toisen lapsen kohdalla puolet tästä, kolmannen lapsen kohdalla kolmasosa jne.

Nykyisessä järjestelmässä taloudellisesti rangaistaan kahden vanhemman lapsiperheitä. Samaten, nykyisessä järjestelmässä on viritelty sellaisia erilaisia lippuslappusnäytöksiä ja ihmeellisiä monimutkaisia laskentasääntöjä, joilla ei juuri ole lisäarvoa edunsaajille edes tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta, mutta jotka työllistävät niin viranomaisia kuin näiden tietojärjestelmiä.

 

]]>
3 http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186168-puolueet-perheiden-asialla-ainakin-byrokratian#comments Lapsiperheet oikeudenmukaisuus Tuloverot Wed, 04 Feb 2015 18:37:30 +0000 Janne Suuronen http://jannesuuronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186168-puolueet-perheiden-asialla-ainakin-byrokratian
Kahvinkeittimestä 200e pääomatuloveroa – sekä Maliranta että trollaajat oikeassa http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185175-kahvinkeittimesta-200e-paaomatuloveroa-%E2%80%93-seka-maliranta-etta-trollaajat-oikeassa <p>Ainakin&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/omistustusasuminen_saattaa_lisata_tyottomyytta__katso_kuinka_paljon_omalla_alueellasi_on_vuokra-asumista/7753330">YLE</a> ja <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/he+saavat+ikaan+kuin+eraanlaista+asuntotuloa+jota+voitaisiin+verottaa+++yle+omistusasumisella+ikava+haittavaikutus/a2288739">Talouselämä</a> uutisoivat Etlan tutkimusjohtajan Mika Malirannan väitteistä, että</p><ol><li>omistusasuminen heikentää työvoiman liikkuvuutta ja lisää työttömyyttä</li><li>omistusasunnon omistajat saavat asunnostaan &ldquo;ikään kuin eräänlaista asuntotuloa&rdquo;.</li></ol><p>Monet trollaajat (mm. <a href="https://www.facebook.com/PaivanByrokraatti/posts/361594320693036">Päivän Byrokraatti</a>) innostuivat etsimään muita esimerkkejä &rdquo;fiktiivisistä tuloista&rdquo;, joita joku byrokraatti voisi keksiä verottaa &ndash; kuten auton tai kodinkoneiden omistaminen.</p><p>Kyllä! Sekä Maliranta että trollaajat ovat (harmikseen) oikeassa.</p><p>Omistusasuja saa asunnostaan reaalista pääomatuloa asunnon tuottaman &quot;asumispalvelun&quot; muodossa. Samoin auton omistaja saa autostaan pääomatuloa autoa käyttäessään. Jos vältät kahvinkeittimesi avulla keskimäärin kahden 1,20 e &ndash;ärräkahvin ostamisen päivässä saat (olettaen 0,20e/kuppi energia- ja materiaalikulut) vuodessa keittimestäsi noin 730 e reaalista pääomatuloa, josta veroneutraliteetin nimissä tulisi langeta maksettavaksesi lähes 200 e vuosittainen pääomatulovero.</p><p>Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi pääomatuloverotus ylipäänsä on typerää ja kannustaa turhaan yksityisomistukseen, esim. liisauksen tai muun tehokkaamman jakamistalousmallin sijaan. Pureuduin tähän joulun alla Nykypäivässä julkaistussa mielipidetekstissä (eka juttu vasemmalla):</p><p><a href="http://www.digipaper.fi/nykypaiva/126672/index.php?pgnumb=18">http://www.digipaper.fi/nykypaiva/126672/index.php?pgnumb=18</a></p><p>Jos sinä ja minä asumme toistemme omistamissa asunnoissa, menee vuokrista molempiin suuntiin pääomatulovero. Jos asumme omissa asunnoissamme, ei veroa tarvitse maksaa.</p><p>Mutta omistus- ja vuokra-asumisen eri arvoiseen verokohteluun parempi ratkaisu olisi poistaa vuokrien pääomatulovero (ja muut omistusasumisen veroedut) kokonaan &ndash; ja verottaa sen sijaan <em>kaikkien kiinteistöjen sijaintiarvoa, </em>riippumatta siitä asuuko niissä kukaan.&nbsp;Tämä sijaintiarvo antaa mille tahansa kiinteistönomistajalle täysin ansiotonta tuloa ja luo kannustimen tehottomaan käyttöön.</p><p>Sijainnin omistaminen ei ole minkään työllä ansaitun tai reaalista tuottavuutta lisäävän investoinnin omistamista, vaan kyseessä on rajallinen etuoikeus (vrt. patentti tai taksilisenssi), jonka tuotto on puhdasta &quot;economic rent&quot;:iä. Se on verrattavissa yksityiseen verotusoikeuteen:</p><p><a href="http://rootbug.org/Ns1">http://rootbug.org/Ns1</a></p><p><a href="http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176974-maa-eli-sijainti-%E2%80%93-monien-monopolien-aiti">http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176974-maa-eli-sijainti-%E2%80%93-monien-monopolien-aiti</a></p><p><a href="http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185107-akateeminen-taloustiede-unohtaa-mina-en-%E2%80%93-tulonjakokysymysta-siis">http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185107-akateeminen-taloustiede-unohtaa-mina-en-%E2%80%93-tulonjakokysymysta-siis</a></p><p>Sijaintia pitäisi verottaa, vaikka kaikki tulot jouduttaisiin tilittämään Ruotsiin*, koska kiinteistömarkkinat eivät toimi muuten tehokkaasti. Nytkin on asuntopula ja samalla tuhansia asuntoja tyhjillään.</p><p>*Tietysti Ruotsiin maksamista parempi idea olisi jakaa tuotto suomalaisille kansalaispalkkana tai eliminoida sen avulla vaikka yhteisövero, ALV ja kaikki ansiotuloverot vaikka 15 000 e vuosituloihin asti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ainakin YLE ja Talouselämä uutisoivat Etlan tutkimusjohtajan Mika Malirannan väitteistä, että

  1. omistusasuminen heikentää työvoiman liikkuvuutta ja lisää työttömyyttä
  2. omistusasunnon omistajat saavat asunnostaan “ikään kuin eräänlaista asuntotuloa”.

Monet trollaajat (mm. Päivän Byrokraatti) innostuivat etsimään muita esimerkkejä ”fiktiivisistä tuloista”, joita joku byrokraatti voisi keksiä verottaa – kuten auton tai kodinkoneiden omistaminen.

Kyllä! Sekä Maliranta että trollaajat ovat (harmikseen) oikeassa.

Omistusasuja saa asunnostaan reaalista pääomatuloa asunnon tuottaman "asumispalvelun" muodossa. Samoin auton omistaja saa autostaan pääomatuloa autoa käyttäessään. Jos vältät kahvinkeittimesi avulla keskimäärin kahden 1,20 e –ärräkahvin ostamisen päivässä saat (olettaen 0,20e/kuppi energia- ja materiaalikulut) vuodessa keittimestäsi noin 730 e reaalista pääomatuloa, josta veroneutraliteetin nimissä tulisi langeta maksettavaksesi lähes 200 e vuosittainen pääomatulovero.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi pääomatuloverotus ylipäänsä on typerää ja kannustaa turhaan yksityisomistukseen, esim. liisauksen tai muun tehokkaamman jakamistalousmallin sijaan. Pureuduin tähän joulun alla Nykypäivässä julkaistussa mielipidetekstissä (eka juttu vasemmalla):

http://www.digipaper.fi/nykypaiva/126672/index.php?pgnumb=18

Jos sinä ja minä asumme toistemme omistamissa asunnoissa, menee vuokrista molempiin suuntiin pääomatulovero. Jos asumme omissa asunnoissamme, ei veroa tarvitse maksaa.

Mutta omistus- ja vuokra-asumisen eri arvoiseen verokohteluun parempi ratkaisu olisi poistaa vuokrien pääomatulovero (ja muut omistusasumisen veroedut) kokonaan – ja verottaa sen sijaan kaikkien kiinteistöjen sijaintiarvoa, riippumatta siitä asuuko niissä kukaan. Tämä sijaintiarvo antaa mille tahansa kiinteistönomistajalle täysin ansiotonta tuloa ja luo kannustimen tehottomaan käyttöön.

Sijainnin omistaminen ei ole minkään työllä ansaitun tai reaalista tuottavuutta lisäävän investoinnin omistamista, vaan kyseessä on rajallinen etuoikeus (vrt. patentti tai taksilisenssi), jonka tuotto on puhdasta "economic rent":iä. Se on verrattavissa yksityiseen verotusoikeuteen:

http://rootbug.org/Ns1

http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176974-maa-eli-sijainti-%E2%80%93-monien-monopolien-aiti

http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185107-akateeminen-taloustiede-unohtaa-mina-en-%E2%80%93-tulonjakokysymysta-siis

Sijaintia pitäisi verottaa, vaikka kaikki tulot jouduttaisiin tilittämään Ruotsiin*, koska kiinteistömarkkinat eivät toimi muuten tehokkaasti. Nytkin on asuntopula ja samalla tuhansia asuntoja tyhjillään.

*Tietysti Ruotsiin maksamista parempi idea olisi jakaa tuotto suomalaisille kansalaispalkkana tai eliminoida sen avulla vaikka yhteisövero, ALV ja kaikki ansiotuloverot vaikka 15 000 e vuosituloihin asti.

]]>
5 http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185175-kahvinkeittimesta-200e-paaomatuloveroa-%E2%80%93-seka-maliranta-etta-trollaajat-oikeassa#comments Omistusasuminen Pääomatulo Tuloverot Työttömyys Työvoiman liikkuvuus Sat, 24 Jan 2015 11:51:58 +0000 Tuure Parkkinen http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185175-kahvinkeittimesta-200e-paaomatuloveroa-–-seka-maliranta-etta-trollaajat-oikeassa
SDP leikkaamassa pienituloisten verotusta? http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182824-sdp-leikkaamassa-pienituloisten-verotusta <p>Nettiä ristiin-rastiin selatessani törmäsin Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtajan <strong>Jyri Häkämiehen</strong> <a href="http://ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/714877/Saksan+laake+tepsisi+meillakin">kirjoitukseen Turun Sanomissa</a>. Kirjoitus ei sinällään yllättänyt sisällöllisesti. Siinähän todettiin mm. seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Suomen Pankin ennusteen mukaan maamme on vakavassa tilanteessa. Pankki ennustaa matalan kasvun jatkuvan seuraavat kymmenen vuotta. Se myös esitti työelämän joustoja ratkaisuksi nostaa työllisyyttä.</em>&quot;</p><p>Työelämän joustot ovat niitä palkkaleikkauksia, mitä tarvitsemme voidaksemme pysyä yhteisvaluutta euron jäsenenä. Tämän Häkämies kirjoittaa seuraavaan muotoon:</p><p>&quot;<em>Emme voi hinnoitella itseämme kalliimmaksi kuin kilpailijamme Saksa ja Ruotsi.</em>&quot;</p><p>Aivan oikein. Tässä ei mainita sanallakaan bulkkituotannosta mitään, vaan ainoastaan siitä, että tuotteemme ovat liian kalliiksi hinnoiteltuja. Toki yritysten verotusta voidaan keventää, mahdollisesti rinnakkain pienempien palkkaleikkausten ohella. Yritysten kulurakenne kevenee tätäkin kautta. Ja kun kuluja on vähemmän, voivat yritykset hinnoitella tuotteensa tai palvelunsa aggressiivisemmin.</p><p>Häkämies havaitsee toki, että palkankorotuksettomassa maailmassa työväen ostovoima hiipuu. Hän tarjoaakin tilalle työn verotuksen keventämistä.</p><p>Tässä kohtaa ajetaan täysin miinaan. En tiedä, onko tällaiset ehdotukset tehty vakavissaan, mutta ainakin Turun SDP:n varapuheenjohtaja <strong>Mari-Elina Koivusalo</strong> <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/715017/Sdpn+Koivusalo+EKn+Hakamiehelle+Taysi+hyokkays+palkansaajia+kohtaan">tarraa tähän kiinni</a>. Hänen näkemyksensä mukaan pieni- ja keskituloisille voisikin ojentaa verohelpotuksia.</p><p>Mutta miten helpottaa verotusta, jos tuloverotuksessa on jo pyöreä nolla? Pienituloisten verot koostuvat yksinomaan kunnallisverosta, sekä mahdollisesti kirkollisverosta.</p><p>Tämän tosiseikan havaitsi Taloussanomien kolumnissaan <strong>Vesa Varhee</strong>: &quot;<a href="http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2014/12/03/rinne-tahtaa-oppositioon/201416690/145">Rinne tähtää oppositioon</a>&quot;:</p><p>&quot;<em>Palkansaajaväestön pienituloisin kolmannes, 1,4 miljoonaa palkansaajaa joiden vuosiansiot jäävät alle 15&nbsp;000 euroon, ei vuonna 2012 maksanut valtion tuloveroa lainkaan.</em>&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nettiä ristiin-rastiin selatessani törmäsin Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kirjoitukseen Turun Sanomissa. Kirjoitus ei sinällään yllättänyt sisällöllisesti. Siinähän todettiin mm. seuraavaa:

"Suomen Pankin ennusteen mukaan maamme on vakavassa tilanteessa. Pankki ennustaa matalan kasvun jatkuvan seuraavat kymmenen vuotta. Se myös esitti työelämän joustoja ratkaisuksi nostaa työllisyyttä."

Työelämän joustot ovat niitä palkkaleikkauksia, mitä tarvitsemme voidaksemme pysyä yhteisvaluutta euron jäsenenä. Tämän Häkämies kirjoittaa seuraavaan muotoon:

"Emme voi hinnoitella itseämme kalliimmaksi kuin kilpailijamme Saksa ja Ruotsi."

Aivan oikein. Tässä ei mainita sanallakaan bulkkituotannosta mitään, vaan ainoastaan siitä, että tuotteemme ovat liian kalliiksi hinnoiteltuja. Toki yritysten verotusta voidaan keventää, mahdollisesti rinnakkain pienempien palkkaleikkausten ohella. Yritysten kulurakenne kevenee tätäkin kautta. Ja kun kuluja on vähemmän, voivat yritykset hinnoitella tuotteensa tai palvelunsa aggressiivisemmin.

Häkämies havaitsee toki, että palkankorotuksettomassa maailmassa työväen ostovoima hiipuu. Hän tarjoaakin tilalle työn verotuksen keventämistä.

Tässä kohtaa ajetaan täysin miinaan. En tiedä, onko tällaiset ehdotukset tehty vakavissaan, mutta ainakin Turun SDP:n varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo tarraa tähän kiinni. Hänen näkemyksensä mukaan pieni- ja keskituloisille voisikin ojentaa verohelpotuksia.

Mutta miten helpottaa verotusta, jos tuloverotuksessa on jo pyöreä nolla? Pienituloisten verot koostuvat yksinomaan kunnallisverosta, sekä mahdollisesti kirkollisverosta.

Tämän tosiseikan havaitsi Taloussanomien kolumnissaan Vesa Varhee: "Rinne tähtää oppositioon":

"Palkansaajaväestön pienituloisin kolmannes, 1,4 miljoonaa palkansaajaa joiden vuosiansiot jäävät alle 15 000 euroon, ei vuonna 2012 maksanut valtion tuloveroa lainkaan."

]]>
19 http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182824-sdp-leikkaamassa-pienituloisten-verotusta#comments Kunnallisvero SDP Tuloverot Verotus Mon, 22 Dec 2014 05:21:54 +0000 Henri Alakylä http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182824-sdp-leikkaamassa-pienituloisten-verotusta
Köyhyyden koko kuva Suomessa? http://jaakkoimpola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180518-koyhyyden-koko-kuva-suomessa <p>Yleensä mediassa tuodaan esille, että suomalaisen keskiansio on noin 3000 euroa kuussa. Kuitenkin liittämästäni taulukosta voi huomata, että 80.9% suomalaisista tulonsaajista saa alle 3333 euroa kuussa bruttona. Harha johtunee siitä, että 3000 euron keskitulolla tarkoitetaan kotitalouksien keskituloa. Kotitalouteenhan yleensä kuuluu kaksi tienaavaa henkilöä, vaikka yksineläjien määrä onkin kasvanut.</p><p>Muutenkin on harhaanjohtavaa puhua keskiansiosta, sillä huippuansiot hilaavat sitä ylöspäin. Iso osa suomalaisista on myös tulonsiirtojen varassa. Vertaan seuraavassa kaikkia tulonsaajia eli veronalaista tuloa saaneita kohtuullisen elämän mahdollistavaan viitebudjettiin.</p><p>Yksi kolmasosa(33.7%) suomalaisista tulonsaajista(1,5milj.) tienaa alle 1151 euroa kuukaudessa nettona.</p><p>44.8% suomalaisista tulonsaajista (2 milj.) tienaa alle 1443 euroa kuukaudessa (nettotulo).</p><p>Kohtuulliseen elämään tarvittaisiin kuitenkin Helsingissä noin 1500 euroa kuussa ja muualla Suomessa noin 1300 euroa kuussa.</p><p>Kohtuullinen elämä on määritelty kuluttajatutkimuskeskuksen &quot;Mitä kohtuullinen elämä maksaa&quot; dokumentissa seuraavasti:</p><p><em>Viitebudjetteja laaditaan sellaiselle kulutuksen tasolle, jolla kuluttajien pitää pystyä tyydyttämään ja täyttämään fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa. Ei ole kyse kulutuksen lisäämisestä, vaan perustarpeiden tyydyttämisestä nykypäivän yhteiskunnassa syrjäytymättä tai putoamatta köyhyysrajan alapuolelle. Viitebudjetit ovat monissa maissa niukkoja, niin myös Suomessa, ja ne edellyttävät kotitalouksissa taitoja ja tietoja ruoanvalmistukseen, vaatehuoltoon, pieniin korjauksiin sekä tietotekniikan käyttöön.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Voidaan siis sanoa, että reilusti yli kolmasosa suomalaisista elää &quot;kohtuuttomissa olosuhteissa&quot;.</p><p>Helpotusta ihmisten arkeen saataisiin asettamalla alle 1000 euroa kuussa olevat tulot verovapaiksi. Lisäksi arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 100 000 euroon helpottaisi pienyrityksiä. Tämä alentaisi hintoja ja lisäisi kilpailua, joten köyhälläkin olisi paremmin varaa ostaa.</p><p>&nbsp;</p><p>1. kuvan lähde<br /><a href="http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#tulonsaajat" title="http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#tulonsaajat">http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#tulonsaajat</a></p><p>Tutkimus kohtuullisen elämän hinnasta.</p><p><a href="http://www.ncrc.fi/files/5822/Tutkimuksia_ja_selvityksia_Viitebudjettien_paivitys_Lehtinen_Aalto_3_2014_v2.pdf" title="http://www.ncrc.fi/files/5822/Tutkimuksia_ja_selvityksia_Viitebudjettien_paivitys_Lehtinen_Aalto_3_2014_v2.pdf">http://www.ncrc.fi/files/5822/Tutkimuksia_ja_selvityksia_Viitebudjettien...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleensä mediassa tuodaan esille, että suomalaisen keskiansio on noin 3000 euroa kuussa. Kuitenkin liittämästäni taulukosta voi huomata, että 80.9% suomalaisista tulonsaajista saa alle 3333 euroa kuussa bruttona. Harha johtunee siitä, että 3000 euron keskitulolla tarkoitetaan kotitalouksien keskituloa. Kotitalouteenhan yleensä kuuluu kaksi tienaavaa henkilöä, vaikka yksineläjien määrä onkin kasvanut.

Muutenkin on harhaanjohtavaa puhua keskiansiosta, sillä huippuansiot hilaavat sitä ylöspäin. Iso osa suomalaisista on myös tulonsiirtojen varassa. Vertaan seuraavassa kaikkia tulonsaajia eli veronalaista tuloa saaneita kohtuullisen elämän mahdollistavaan viitebudjettiin.

Yksi kolmasosa(33.7%) suomalaisista tulonsaajista(1,5milj.) tienaa alle 1151 euroa kuukaudessa nettona.

44.8% suomalaisista tulonsaajista (2 milj.) tienaa alle 1443 euroa kuukaudessa (nettotulo).

Kohtuulliseen elämään tarvittaisiin kuitenkin Helsingissä noin 1500 euroa kuussa ja muualla Suomessa noin 1300 euroa kuussa.

Kohtuullinen elämä on määritelty kuluttajatutkimuskeskuksen "Mitä kohtuullinen elämä maksaa" dokumentissa seuraavasti:

Viitebudjetteja laaditaan sellaiselle kulutuksen tasolle, jolla kuluttajien pitää pystyä tyydyttämään ja täyttämään fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa. Ei ole kyse kulutuksen lisäämisestä, vaan perustarpeiden tyydyttämisestä nykypäivän yhteiskunnassa syrjäytymättä tai putoamatta köyhyysrajan alapuolelle. Viitebudjetit ovat monissa maissa niukkoja, niin myös Suomessa, ja ne edellyttävät kotitalouksissa taitoja ja tietoja ruoanvalmistukseen, vaatehuoltoon, pieniin korjauksiin sekä tietotekniikan käyttöön.

 

Voidaan siis sanoa, että reilusti yli kolmasosa suomalaisista elää "kohtuuttomissa olosuhteissa".

Helpotusta ihmisten arkeen saataisiin asettamalla alle 1000 euroa kuussa olevat tulot verovapaiksi. Lisäksi arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 100 000 euroon helpottaisi pienyrityksiä. Tämä alentaisi hintoja ja lisäisi kilpailua, joten köyhälläkin olisi paremmin varaa ostaa.

 

1. kuvan lähde
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#tulonsaajat

Tutkimus kohtuullisen elämän hinnasta.

http://www.ncrc.fi/files/5822/Tutkimuksia_ja_selvityksia_Viitebudjettien_paivitys_Lehtinen_Aalto_3_2014_v2.pdf

 

]]>
15 http://jaakkoimpola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180518-koyhyyden-koko-kuva-suomessa#comments Arvonlisävero Keskituloinen köyhyys Tuloverot Fri, 21 Nov 2014 16:45:30 +0000 Jaakko Impola http://jaakkoimpola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180518-koyhyyden-koko-kuva-suomessa
Kituutettu keskiluokka http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179948-kituutettu-keskiluokka <p>&nbsp;</p><p>Suomen talous köhii. Eurolla on vikansa ja finanssikriisin myötä maailmantalous on painuksissa vuosi toisensa jälkeen. Ongelmia on syytä penkoa pintaa syvemmältä ja tarkastella mitä asialle voitaisiin tehdä pelkästään kansallisella tasolla.</p><p>Kotimarkkinat on laiminlyöty. Kotitalouksilla on säästöjä keskimäärin ainoastaan noin 3000 euroa. Pakollisten menojen jälkeen suomalaisilla on ostovoimaa vain muutama satanen kuukaudessa. Myös valtiontalouden tilanne on heikko. Valuuttavarantoja on vain 8 miljardia euroa, lähinnä maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Sen sijaan valtionvelka on noussut viime vuosina kymmenillä miljardeilla.</p><p>Vaikka Suomi paistatteli koko viime vuosikymmenen kansainvälisten kilpailukykytilastojen kärkisijoilla, vaikutus valtaväestön ja kansantalouden asemaan jäi heppoiseksi. Nykytilanteessa erityisen hankalaa on, että talouden liikkumatila on menetetty vuosien tuuliajon myötä.</p><p>Korkean verotuksen vuoksi palkansaajille ei jää juuri ylimääräistä. Pienyrittäjät ovat Suomessa tosiasiassa ilman todellista edustustoa.</p><p>Nettoansiot ovat tarpeen säästöjen ja sijoitusten kerryttämiseksi. Nyt&nbsp;väestöltä puuttuu taloudellisia puskureita, jotka voisivat kantaa vaikeiden aikojen yli. Seurauksena on laajamittainen riippuvuussuhde julkiseen sektoriin, jonka suorittava osa on ylikuormittunut.</p><p>Julkisen sektorin on vaikea suoriutua tehtävistään, mutta samalla sitä vaivaa yleinen tehottomuus, sillä nk. &ldquo;log rolling&rdquo; - politiikan jatkeena on syntynyt kolossaalinen hallinto ja mitä erilaisimpia puuhavirkoja.</p><p>&ldquo;Me lupaamme sinulle sen jos te järjestätte meille tuon&rdquo; on ollut demarien, kokoomuksen ja keskustan kirjoittamaton sopimus vuosikymmenet. Puolueista yksi on ollut aina vuorollaan näyttelemässä oppositiota.</p><p>Vastaavasti ilman ostovoimaista kotimarkkinaa yrittäjien on vaikea ponnistaa. Vahva kotimarkkinoiden kysyntä olisi elinvoimainen kasvualusta yrityksille, joista osa ulottautuisi myöhemmin kansainvälisille markkinoille.</p><p>Verotusta on perusteltu oikeudenmukaisuudella, mutta tosiasiassa se on vienyt paljon menestymisen edellytyksiä valtaväestöltä. Suhteessa eniten ovat kärsineet 3000 - 6000 euron kuukausiansion koulutettu keskiluokka ja pienyrittäjät. Kun tämä ryhmä ei ole saanut tarpeeksi tuulta purjeisiin, myös muut näivettyvät mm. heikkojen työllistämismahdollisuuksien johdosta.</p><p>Pienistä puroista voisi kasvaa valtava virta, joka on nyt padottu alkutekijöihinsä. Tämä pato olisi murrettava ja vapautettava potentiaali antamalla tavallisen työn, yrittäjyyden ja ahkeruuden olla kunnolla taloudellisesti palkitsevaa.</p><p>Vastaavasti syyniä vaatisi säädökset laatinut poliittinen ja virkamieseliitti, jolla on itsellään ylisuuret edut. Kansanedustajille on säädetty poikkeukselliset verovapaat etuudet, erioikeudet ja eläkejärjestelyt.</p><p>Ehkä huolestuttavin vallankäytön muoto on virkamieseliitti, joka on päässyt valtaan reaaliansioiden sijaan enemmänkin poliittisella peesaamisella. Julkisoikeudellisten järjestöjen johtopaikat jaetaan usein poliittisin perustein ja varsinainen asiantuntemus on toissijaista, joskus ei sitäkään. Seurauksena on yhteiskunnan kannalta myös heikkotasoisempi päätöksenteko ja julkinen keskustelu.</p><p>Valtionomisteisten yritysten kannalta arveluttavaa on, että poliittiset näkökannat yhdistyvät vieläpä yritysmaailman palkkiokäytäntöihin.</p><p>Nykykäytäntö ei ole maan kokonaistaloudellisen edun tai kansalaisten hyvinvoinnin mukaista. Talouden tervehdyttämiseksi ja elinvoiman palauttamiseksi on tärkeää ruopata juurta jaksaen koko asetelma, jossa niin monella on omat sormet pelissä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen talous köhii. Eurolla on vikansa ja finanssikriisin myötä maailmantalous on painuksissa vuosi toisensa jälkeen. Ongelmia on syytä penkoa pintaa syvemmältä ja tarkastella mitä asialle voitaisiin tehdä pelkästään kansallisella tasolla.

Kotimarkkinat on laiminlyöty. Kotitalouksilla on säästöjä keskimäärin ainoastaan noin 3000 euroa. Pakollisten menojen jälkeen suomalaisilla on ostovoimaa vain muutama satanen kuukaudessa. Myös valtiontalouden tilanne on heikko. Valuuttavarantoja on vain 8 miljardia euroa, lähinnä maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Sen sijaan valtionvelka on noussut viime vuosina kymmenillä miljardeilla.

Vaikka Suomi paistatteli koko viime vuosikymmenen kansainvälisten kilpailukykytilastojen kärkisijoilla, vaikutus valtaväestön ja kansantalouden asemaan jäi heppoiseksi. Nykytilanteessa erityisen hankalaa on, että talouden liikkumatila on menetetty vuosien tuuliajon myötä.

Korkean verotuksen vuoksi palkansaajille ei jää juuri ylimääräistä. Pienyrittäjät ovat Suomessa tosiasiassa ilman todellista edustustoa.

Nettoansiot ovat tarpeen säästöjen ja sijoitusten kerryttämiseksi. Nyt väestöltä puuttuu taloudellisia puskureita, jotka voisivat kantaa vaikeiden aikojen yli. Seurauksena on laajamittainen riippuvuussuhde julkiseen sektoriin, jonka suorittava osa on ylikuormittunut.

Julkisen sektorin on vaikea suoriutua tehtävistään, mutta samalla sitä vaivaa yleinen tehottomuus, sillä nk. “log rolling” - politiikan jatkeena on syntynyt kolossaalinen hallinto ja mitä erilaisimpia puuhavirkoja.

“Me lupaamme sinulle sen jos te järjestätte meille tuon” on ollut demarien, kokoomuksen ja keskustan kirjoittamaton sopimus vuosikymmenet. Puolueista yksi on ollut aina vuorollaan näyttelemässä oppositiota.

Vastaavasti ilman ostovoimaista kotimarkkinaa yrittäjien on vaikea ponnistaa. Vahva kotimarkkinoiden kysyntä olisi elinvoimainen kasvualusta yrityksille, joista osa ulottautuisi myöhemmin kansainvälisille markkinoille.

Verotusta on perusteltu oikeudenmukaisuudella, mutta tosiasiassa se on vienyt paljon menestymisen edellytyksiä valtaväestöltä. Suhteessa eniten ovat kärsineet 3000 - 6000 euron kuukausiansion koulutettu keskiluokka ja pienyrittäjät. Kun tämä ryhmä ei ole saanut tarpeeksi tuulta purjeisiin, myös muut näivettyvät mm. heikkojen työllistämismahdollisuuksien johdosta.

Pienistä puroista voisi kasvaa valtava virta, joka on nyt padottu alkutekijöihinsä. Tämä pato olisi murrettava ja vapautettava potentiaali antamalla tavallisen työn, yrittäjyyden ja ahkeruuden olla kunnolla taloudellisesti palkitsevaa.

Vastaavasti syyniä vaatisi säädökset laatinut poliittinen ja virkamieseliitti, jolla on itsellään ylisuuret edut. Kansanedustajille on säädetty poikkeukselliset verovapaat etuudet, erioikeudet ja eläkejärjestelyt.

Ehkä huolestuttavin vallankäytön muoto on virkamieseliitti, joka on päässyt valtaan reaaliansioiden sijaan enemmänkin poliittisella peesaamisella. Julkisoikeudellisten järjestöjen johtopaikat jaetaan usein poliittisin perustein ja varsinainen asiantuntemus on toissijaista, joskus ei sitäkään. Seurauksena on yhteiskunnan kannalta myös heikkotasoisempi päätöksenteko ja julkinen keskustelu.

Valtionomisteisten yritysten kannalta arveluttavaa on, että poliittiset näkökannat yhdistyvät vieläpä yritysmaailman palkkiokäytäntöihin.

Nykykäytäntö ei ole maan kokonaistaloudellisen edun tai kansalaisten hyvinvoinnin mukaista. Talouden tervehdyttämiseksi ja elinvoiman palauttamiseksi on tärkeää ruopata juurta jaksaen koko asetelma, jossa niin monella on omat sormet pelissä.

]]>
8 http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179948-kituutettu-keskiluokka#comments Kansantalous Keskiluokka Pienyrittäjyys Suomen talouspolitiikka Tuloverot Thu, 13 Nov 2014 17:34:08 +0000 Sakari Puisto http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179948-kituutettu-keskiluokka
Suomen kokonaisveroaste jatkaa nousuaan http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179341-suomen-kokonaisveroaste-jatkaa-nousuaan <p>Suomi ohitti Ruotsin pari vuotta sitten kokonaisveroasteessa. Käytännössä Ruotsi on ainoa valtio johon maamme veroastetta voidaan yhtäpitävästi verrata, koska laskentatapojen erot muihin valtioihin aiheuttavat epätarkkuutta tuloksiin. Tuloverotuksesta saadaan luotettavampia tuloksia myös muihin maihin verrattaessa.</p><p>Suomen veroaste on tällä hetkellä 44,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, Ruotsissa vastaava luku on 42,9 prosentissa. Tämän vuosituhannen hallitusten veropolitiikka on tuottanut tulosta, ja himoverottajana tunnettu Ruotsi on jäänyt taaksemme. Hei hei hei, Suomi voiton vei.&nbsp;</p><p>On tärkeää huomata, että veroaste on noussut tuloveronkevennyksistä huolimatta. Syynä on massiivinen vyörytys välillisen verotuksen suuntaan, joten jokaista kevennettyä tuloveroeuroa kohden on verotusta toisaalta kiristetty useammalla eurolla aiheuttaen kokonaisveroasteen rajun nousun viime vuosina.</p><p>Hintojen ja palveluiden kallistumista aiheuttava politiikka on oikeastaan aika hölmöä. Paitsi että se koskettaa pahimmin pienituloisimpia ryhmiä, se lisää myös tarvetta korottaa sosiaalisia etuuksia ja lisää esimerkiksi paljon puhuttuja maahanmuuton kustannuksia. Oikeistopolitiikka tarjoaa lääkkeeksi leikkauksia tukiin ja palveluihin.</p><p>On aiheellista kysyä, että onko valittu verolinja siirtyä välillisten verojen rajuun korotukseen ollut oikea. Hyvätuloiset ovat tietysti iloisena käyttäneet vuosittain saamansa &quot;ylimääräiset&quot; tuhatlappuset kuka mihinkin. Siltä osin kuin ne ovat menneet sijoitustoimintaan, ne ovat veronkevennysten lisäksi &nbsp;aiheuttaneet tuloerojen kasvua.</p><p>Tuloverojen osalta ottaa päähän toistuvasti kameroille ja mikrofoniin valehtelevat ekonomit. Viimeksi eilen heistä joku lietsoi televisiossa verokapinaa väittämällä Suomen olevan tuloverotuksessa maailman huippua. Tuollaisilta höpisijöiltä pitäisi kieltää julkiset esiintymiset niin radiossa kuin televisiossa ikuisiksi ajoiksi.</p><p>Edes hyvätuloisten ei kannattaisi kauheasti valittaa. Esimerkiksi 135 000 euron tuloista belgialainen maksaa veroa 53,4%, suomalainen 46,8 joten eroa on 6,6 prosenttiyksikköä. Vastaavasti 62 500 euron tuloista italialainen maksaa 46,9 prosentin verot, suomalainen 37,1 eli peräti &nbsp;9,8 prosenttia vähemmän.</p><p>Saksa kunnostautuu pienempien tulojen verottajana kurittaessaan 26 400 &euro; tuloista 32,9 prosentin verolla. Suomessa samasta tulosta maksetaan 23,0 prosentin verot, eli 9,9 prosenttia vähemmän. Keskituloista noin neljänkymmenen tuhannen tuloluokkaa Suomi verottaa OECD-maista kuudenneksi eniten 30,7 prosentin osuudella.</p><p>Edelläolevilla luvuilla ei Suomesta saa millään tuloverotuksessa maailman huippumaata. Tuloverotuksen alennusvaateet ovat tietoista hyväosaisten lobbaamista, koska he siitä oikeasti hyötyvät . Valtiontalouden vaikeuksista vastaaminen jätetään sääliä tuntematta poliittisten hyvinvointivaltion purkajien tehtäväksi.</p><p>Numerotietojen lähteet: Lapin Kansa, Tilastokeskus, Veronmaksajat.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi ohitti Ruotsin pari vuotta sitten kokonaisveroasteessa. Käytännössä Ruotsi on ainoa valtio johon maamme veroastetta voidaan yhtäpitävästi verrata, koska laskentatapojen erot muihin valtioihin aiheuttavat epätarkkuutta tuloksiin. Tuloverotuksesta saadaan luotettavampia tuloksia myös muihin maihin verrattaessa.

Suomen veroaste on tällä hetkellä 44,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, Ruotsissa vastaava luku on 42,9 prosentissa. Tämän vuosituhannen hallitusten veropolitiikka on tuottanut tulosta, ja himoverottajana tunnettu Ruotsi on jäänyt taaksemme. Hei hei hei, Suomi voiton vei. 

On tärkeää huomata, että veroaste on noussut tuloveronkevennyksistä huolimatta. Syynä on massiivinen vyörytys välillisen verotuksen suuntaan, joten jokaista kevennettyä tuloveroeuroa kohden on verotusta toisaalta kiristetty useammalla eurolla aiheuttaen kokonaisveroasteen rajun nousun viime vuosina.

Hintojen ja palveluiden kallistumista aiheuttava politiikka on oikeastaan aika hölmöä. Paitsi että se koskettaa pahimmin pienituloisimpia ryhmiä, se lisää myös tarvetta korottaa sosiaalisia etuuksia ja lisää esimerkiksi paljon puhuttuja maahanmuuton kustannuksia. Oikeistopolitiikka tarjoaa lääkkeeksi leikkauksia tukiin ja palveluihin.

On aiheellista kysyä, että onko valittu verolinja siirtyä välillisten verojen rajuun korotukseen ollut oikea. Hyvätuloiset ovat tietysti iloisena käyttäneet vuosittain saamansa "ylimääräiset" tuhatlappuset kuka mihinkin. Siltä osin kuin ne ovat menneet sijoitustoimintaan, ne ovat veronkevennysten lisäksi  aiheuttaneet tuloerojen kasvua.

Tuloverojen osalta ottaa päähän toistuvasti kameroille ja mikrofoniin valehtelevat ekonomit. Viimeksi eilen heistä joku lietsoi televisiossa verokapinaa väittämällä Suomen olevan tuloverotuksessa maailman huippua. Tuollaisilta höpisijöiltä pitäisi kieltää julkiset esiintymiset niin radiossa kuin televisiossa ikuisiksi ajoiksi.

Edes hyvätuloisten ei kannattaisi kauheasti valittaa. Esimerkiksi 135 000 euron tuloista belgialainen maksaa veroa 53,4%, suomalainen 46,8 joten eroa on 6,6 prosenttiyksikköä. Vastaavasti 62 500 euron tuloista italialainen maksaa 46,9 prosentin verot, suomalainen 37,1 eli peräti  9,8 prosenttia vähemmän.

Saksa kunnostautuu pienempien tulojen verottajana kurittaessaan 26 400 € tuloista 32,9 prosentin verolla. Suomessa samasta tulosta maksetaan 23,0 prosentin verot, eli 9,9 prosenttia vähemmän. Keskituloista noin neljänkymmenen tuhannen tuloluokkaa Suomi verottaa OECD-maista kuudenneksi eniten 30,7 prosentin osuudella.

Edelläolevilla luvuilla ei Suomesta saa millään tuloverotuksessa maailman huippumaata. Tuloverotuksen alennusvaateet ovat tietoista hyväosaisten lobbaamista, koska he siitä oikeasti hyötyvät . Valtiontalouden vaikeuksista vastaaminen jätetään sääliä tuntematta poliittisten hyvinvointivaltion purkajien tehtäväksi.

Numerotietojen lähteet: Lapin Kansa, Tilastokeskus, Veronmaksajat.

 

 

]]>
2 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179341-suomen-kokonaisveroaste-jatkaa-nousuaan#comments Tuloverot Verotus Wed, 05 Nov 2014 11:39:11 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179341-suomen-kokonaisveroaste-jatkaa-nousuaan
Suomi tarvitsee lisää rikkaita http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174212-suomi-tarvitsee-lisaa-rikkaita <p>Sami Miettinen teki heinäkuisessa <a href="http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171989-suomen-1-on-koyha-tasa-arvoinen">blogikirjoituksessaan</a> ansiokkaan havainnon: Suomen rikkaat ovat maailman mittakaavassa köyhiä. Sen lisäksi heitä on vähän. Äkkiseltään jotkut voivat pitää tätä hyvänä uutisena, koska se kertoo että Suomessa tulot ovat jakautuneet tasaisesti. Rikkaiden ihmisten varallisuus ja lukumäärä kertoo kuitenkin myös jostain muusta. Maa, jossa rikkaat ovat köyhiä ja/tai heitä on vähän, on joko köyhä tai sitten maassa on esteitä rikastumiselle. Paras esimerkki jälkimmäisestä oli Neuvostoliitto, jolla oli huomattavat luonnonvarat. Neuvostoliiton eliittiin kuului hyvin pieni määrä ihmisiä, eikä sinne päässyt ilman poliittisia kytköksiä. Sama päti aikanaan suureen osaan muista sosialistimaista. Eliitti oli etukäteen määrätty ja sinne oli erittäin hankala edetä. Mitä rikkaiden &rdquo;köyhyys&rdquo; sitten kertoo Suomesta? Tarkasteltaessa bruttokansantuotetta asukasta kohti olemme maailman 23 rikkain maa. Ongelma ei siis ole, ettei maamme varallisuus riittäisi rikastumiseen, vaan ongelmana täytyy olla rikastumisen esteet.</p> <p>&nbsp;Esko Seppänen kartoittaa kirjassaan &rdquo;Suomen rikkaat, kuka kukin on&rdquo; Suomen rikkaan väestönosan ja <a href="http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173950-suomen-rikkaat-20-paivitettya-tietoa">havaitsee</a> aineistonsa perusteella, että omalla työllä ei Suomessa rikastuta. Seppänen tekee tästä vasemmistopoliitikolle varsin tyypillisen johtopäätöksen: rikastumiseen vaaditaan <u>aliverotettuja</u> pääomatuloja. Useissa tutkimuksissa, kutenThomas Pikettyn <a href="http://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674430006">kirjassa</a>, pääomatulojen alhaisen verotuksen onkin havaittu olevan yhteydessä rikkaiden suurempaan määrään. Tämä ei kuitenkaan yksin selitä Suomen rikkaiden alhaista määrää, koska esim. Ruotsissa on huomattavasti enemmän rikkaita ja sama pääomavero kuin Suomessa. Ruotsin ja Suomen pääomaverokanta myös asetettiin alemmalle tasolle lähes samanaikaisesti 1990 -luvulla.</p> <p>Ruotsin ja Suomen keskeinen ero tulee historiasta. Ruotsi oli rikas maa jo kauan ennen Suomea. Ruotsalaiset ovat siis ehtineet kerryttää varallisuuttaan jo pidemmän aikaa. Piketty esittää kirjassaan näkemyksen, jonka mukaan etenkin peritty varallisuus johtaisi maailman takaisin 1900-lukua edeltäneeseen feodaaliseen yhteiskuntaan, jossa rikkaiden pieni eliitti hallitsisi köyhiä työläisiä. Ruotsin esimerkki kertoo kuitenkin päinvastaisesta kehityksestä. Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2005 kun havaitsi sen johtavan kotimaisten yritysten poismuuttoon. Nyt Ruotsia <a href="http://www.thelocal.se/20100301/25286">kehutaan</a> jopa yritysten &rdquo;veroparatiisiksi&rdquo; ja tämän seurauksena pääomatulot ja niistä maksetut verot ovat <a href="http://www.economist.com/node/21564412">nousseet</a> huomattavasti. Taloudellinen epätasa-arvo on kuitenkin lisääntynyt Ruotsissa vain vähän ja gini-kertoimella <a href="http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&amp;language=en&amp;pcode=tessi190">mitattuna</a> tulot jakautuvat edelleen tasaisemmin kuin Suomessa. Ruotsilla on laaja teollinen pohja, jonka perustan muodostavat vuosikymmeniä toiminnassa ja ruotsalaisessa omistuksessa olleet yritykset. Tämän ja oman valuuttansa ansiosta Ruotsi on selvinnyt vuosien 2007 - 2009 finanssikriisistä huomattavasti Suomea nopeammin.</p> <p>&nbsp;Rikastumisen pitäisi olla aina erittäin kannustettavaa silloin kun se tapahtuu markkinatalouden ehdoilla ja yhteiskunnan lakeja noudattaen. Ongelmia syntyy vasta, jos pieni rikkaiden ryhmä alkaa hallita huomattavaa osaa maan tuloista ja varallisuudesta. Yhdysvalloissa tämä piste voi olla jo lähellä, mutta Suomessa siitä puolestaan ollaan liian kaukana (ks. kuvio 1). Rikastumisen positiiviset vaikutukset syntyvät, hieman yksinkertaistaen, kahta kautta. Rikastuessaan ihmiset luovat ympärilleen vaurautta ostamalla suurempia asuntoja, arvokkaampia autoja sekä kalliimpia kulutustuotteita (vrt. Monaco). Monella yrittäjällä on yritystä perustaessaan mielessä tuotteen tai palvelunsa suosio ja rikastuminen.&nbsp; Rikkaat ja heidän perustamansa yritykset ovatkin mahdollistaneet sen elintason, josta jatkuvasti kasvava osa maapallon väestöstä nauttii. Suomi tarvitsikin kipeästi uusia Nokioita ja niiden synnyttämiä rikkaita. Mitä tämän eteen voitaisiin tehdä?</p> <p>Ruotsin ohella etelänaapurimme Viro on tehnyt yrittämisestä ja omistamisesta kannattavaa ja sen jälki näkyy. Kun Viro oli Maailmanpankin tilastojen mukaan maailman 62 rikkain maa BKT:llä asukasta kohden mitattuna vuonna 2000, oli se viime vuonna <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_%28PPP%29_per_capita">noussut</a> 41 rikkaimmaksi maaksi. Mittarien pienestä epätarkkuudesta huolimatta nousu on huomattava. Miten Viro sen teki?</p> <p>Viro ei verota perintöä, yritykset maksavat veroa vain ulosjaetuista voitostaan, yksityishenkilöt eivät maksa veroa pääomatulosta jos siitä on jo maksettu veroa ja henkilökohtaisesta ansiotulosta maksetaan tasaveroa 21 prosenttia (erilaisten vähennyksien vuoksi verossa on käytännössä pientä progressiota). Viro siis kannustaa rikastumaan monella tavalla. Yritykset voivat kerryttää pääomia ilman verotusta ja yksityiset henkilöt maksavat suhteessa sitä vähemmän veroa, mitä enemmän tienaavat. Yksityishenkilöt voivat myös rikastuttaa perillisiään ilman pelkoa perintöveroista. Tästä huolimatta tulot eivät ole Virossa jakautuneet erityisen epätasaisesti. Eurostatin <a href="http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&amp;language=en&amp;pcode=tessi190">mukaan</a> tulojen jakaumaa mittaava gini-kerroin on Virossa 32,9 kun Suomessa vastaava luku on 25,4 (mitä pienempi luku sitä tasaisempi on tulonjako). Espanjassa gini-indeksi on 33,7 ja Ranskassa 30,5. <a href="http://fi.tradingeconomics.com/estonia/unemployment-rate">Työttömyysaste</a> Virossa on 6,9 %, Suomessa 9,4 % ja Espanjassa yli 24 prosenttia.&nbsp; &nbsp;</p> <p>Rikastumista edistääkseen Suomen pitäisi Viron esimerkin mukaisesti siirtyä yritysten voittojen verotuksessa verottamaan vain ulosmaksettavia voittoja (käytännössä osinkoja). Suomen pitäisi myös Viron ja Ruotsin esimerkin mukaisesti luopua perintöverosta. Suomi hyötyisi myös tuloverotuksen täydellisestä uudistamisesta. On selvää, että Suomi ei voi siirtyä Viron mallin mukaiseen tasaverotukseen, koska se olisi joko erittäin kallis (alhainen veroprosentti) tai erittäin epätasa-arvoinen (korkea veroprosentti).&nbsp; Suomi voisi sen sijaan siirtyä <strong>vapaatuloverotukseen</strong>, jossa tasaveroon yhdistyy suuri veroista vapaan tulon osuus.</p> <p>Vapaatuloverojärjestelmässä veroa maksettaisiin vain tietyn summan ylittävistä tuloista kiinteän prosentin mukaan. Järjestelmä olisi toisin sanoen progressiivinen, mutta progressio syntyisi verovapaan tulon ja kiinteän veroprosentin yhdistelmänä. Verovapaa tulo-osuus voisi olla esimerkiksi 10&nbsp;000&euro;, jonka jälkeisistä tuloista maksettaisiin 40 % veroa. Kuviossa 2 on esitetty progression kasvu 100&nbsp;000&euro; tuloihin asti kyseisillä raja-arvoilla. Sopivan vapaan tulon ja veroprosentin yhdistelmä jäisi veroasiantuntijoiden selvitettäväksi. Vero voisi kohdistua kaikkiin tuloihin tai erikseen palkka- ja pääomatuloihin. Vapaatulo-osuuteen sisällytettäisiin kaikki verovähennykset, joten verojärjestelmä selkeytyisi huomattavasti. Suurimpina hyötyjinä olisivat köyhät ja suuria palkkatuloja saava ylempi keskiluokka. Häviäjinä olisivat alempi keskiluokka, suuria pääomatuloja saavat sekä verovähennyksistä nauttivat suurituloiset. Vapaatuloverojärjestelmä olisi siis yhtä aikaa sekä oikeudenmukaisempi että kannustavampi kuin nykyinen järjestelmä. Vapaatulovero loisi kannusteen kasvattaa tuloja, koska progressio olisi maltillinen sekä pienillä että suurilla tuloilla. Näin vapaatuloverojärjestelmä mahdollistaisi, ainakin periaatteessa, rikastumisen myös työtuloilla.</p> <p>Elinvoimainen talous tarvitsee rikkaita. Ilman riittäviä tuloeroja talous muuttuu staattiseksi luokkayhteiskunnaksi, jossa tuloluokkien välillä on vain vähän liikettä. Suomen onkin aika alkaa kannustamaan rikastumista. Me tarvitsemme sitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sami Miettinen teki heinäkuisessa blogikirjoituksessaan ansiokkaan havainnon: Suomen rikkaat ovat maailman mittakaavassa köyhiä. Sen lisäksi heitä on vähän. Äkkiseltään jotkut voivat pitää tätä hyvänä uutisena, koska se kertoo että Suomessa tulot ovat jakautuneet tasaisesti. Rikkaiden ihmisten varallisuus ja lukumäärä kertoo kuitenkin myös jostain muusta. Maa, jossa rikkaat ovat köyhiä ja/tai heitä on vähän, on joko köyhä tai sitten maassa on esteitä rikastumiselle. Paras esimerkki jälkimmäisestä oli Neuvostoliitto, jolla oli huomattavat luonnonvarat. Neuvostoliiton eliittiin kuului hyvin pieni määrä ihmisiä, eikä sinne päässyt ilman poliittisia kytköksiä. Sama päti aikanaan suureen osaan muista sosialistimaista. Eliitti oli etukäteen määrätty ja sinne oli erittäin hankala edetä. Mitä rikkaiden ”köyhyys” sitten kertoo Suomesta? Tarkasteltaessa bruttokansantuotetta asukasta kohti olemme maailman 23 rikkain maa. Ongelma ei siis ole, ettei maamme varallisuus riittäisi rikastumiseen, vaan ongelmana täytyy olla rikastumisen esteet.

 Esko Seppänen kartoittaa kirjassaan ”Suomen rikkaat, kuka kukin on” Suomen rikkaan väestönosan ja havaitsee aineistonsa perusteella, että omalla työllä ei Suomessa rikastuta. Seppänen tekee tästä vasemmistopoliitikolle varsin tyypillisen johtopäätöksen: rikastumiseen vaaditaan aliverotettuja pääomatuloja. Useissa tutkimuksissa, kutenThomas Pikettyn kirjassa, pääomatulojen alhaisen verotuksen onkin havaittu olevan yhteydessä rikkaiden suurempaan määrään. Tämä ei kuitenkaan yksin selitä Suomen rikkaiden alhaista määrää, koska esim. Ruotsissa on huomattavasti enemmän rikkaita ja sama pääomavero kuin Suomessa. Ruotsin ja Suomen pääomaverokanta myös asetettiin alemmalle tasolle lähes samanaikaisesti 1990 -luvulla.

Ruotsin ja Suomen keskeinen ero tulee historiasta. Ruotsi oli rikas maa jo kauan ennen Suomea. Ruotsalaiset ovat siis ehtineet kerryttää varallisuuttaan jo pidemmän aikaa. Piketty esittää kirjassaan näkemyksen, jonka mukaan etenkin peritty varallisuus johtaisi maailman takaisin 1900-lukua edeltäneeseen feodaaliseen yhteiskuntaan, jossa rikkaiden pieni eliitti hallitsisi köyhiä työläisiä. Ruotsin esimerkki kertoo kuitenkin päinvastaisesta kehityksestä. Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2005 kun havaitsi sen johtavan kotimaisten yritysten poismuuttoon. Nyt Ruotsia kehutaan jopa yritysten ”veroparatiisiksi” ja tämän seurauksena pääomatulot ja niistä maksetut verot ovat nousseet huomattavasti. Taloudellinen epätasa-arvo on kuitenkin lisääntynyt Ruotsissa vain vähän ja gini-kertoimella mitattuna tulot jakautuvat edelleen tasaisemmin kuin Suomessa. Ruotsilla on laaja teollinen pohja, jonka perustan muodostavat vuosikymmeniä toiminnassa ja ruotsalaisessa omistuksessa olleet yritykset. Tämän ja oman valuuttansa ansiosta Ruotsi on selvinnyt vuosien 2007 - 2009 finanssikriisistä huomattavasti Suomea nopeammin.

 Rikastumisen pitäisi olla aina erittäin kannustettavaa silloin kun se tapahtuu markkinatalouden ehdoilla ja yhteiskunnan lakeja noudattaen. Ongelmia syntyy vasta, jos pieni rikkaiden ryhmä alkaa hallita huomattavaa osaa maan tuloista ja varallisuudesta. Yhdysvalloissa tämä piste voi olla jo lähellä, mutta Suomessa siitä puolestaan ollaan liian kaukana (ks. kuvio 1). Rikastumisen positiiviset vaikutukset syntyvät, hieman yksinkertaistaen, kahta kautta. Rikastuessaan ihmiset luovat ympärilleen vaurautta ostamalla suurempia asuntoja, arvokkaampia autoja sekä kalliimpia kulutustuotteita (vrt. Monaco). Monella yrittäjällä on yritystä perustaessaan mielessä tuotteen tai palvelunsa suosio ja rikastuminen.  Rikkaat ja heidän perustamansa yritykset ovatkin mahdollistaneet sen elintason, josta jatkuvasti kasvava osa maapallon väestöstä nauttii. Suomi tarvitsikin kipeästi uusia Nokioita ja niiden synnyttämiä rikkaita. Mitä tämän eteen voitaisiin tehdä?

Ruotsin ohella etelänaapurimme Viro on tehnyt yrittämisestä ja omistamisesta kannattavaa ja sen jälki näkyy. Kun Viro oli Maailmanpankin tilastojen mukaan maailman 62 rikkain maa BKT:llä asukasta kohden mitattuna vuonna 2000, oli se viime vuonna noussut 41 rikkaimmaksi maaksi. Mittarien pienestä epätarkkuudesta huolimatta nousu on huomattava. Miten Viro sen teki?

Viro ei verota perintöä, yritykset maksavat veroa vain ulosjaetuista voitostaan, yksityishenkilöt eivät maksa veroa pääomatulosta jos siitä on jo maksettu veroa ja henkilökohtaisesta ansiotulosta maksetaan tasaveroa 21 prosenttia (erilaisten vähennyksien vuoksi verossa on käytännössä pientä progressiota). Viro siis kannustaa rikastumaan monella tavalla. Yritykset voivat kerryttää pääomia ilman verotusta ja yksityiset henkilöt maksavat suhteessa sitä vähemmän veroa, mitä enemmän tienaavat. Yksityishenkilöt voivat myös rikastuttaa perillisiään ilman pelkoa perintöveroista. Tästä huolimatta tulot eivät ole Virossa jakautuneet erityisen epätasaisesti. Eurostatin mukaan tulojen jakaumaa mittaava gini-kerroin on Virossa 32,9 kun Suomessa vastaava luku on 25,4 (mitä pienempi luku sitä tasaisempi on tulonjako). Espanjassa gini-indeksi on 33,7 ja Ranskassa 30,5. Työttömyysaste Virossa on 6,9 %, Suomessa 9,4 % ja Espanjassa yli 24 prosenttia.   

Rikastumista edistääkseen Suomen pitäisi Viron esimerkin mukaisesti siirtyä yritysten voittojen verotuksessa verottamaan vain ulosmaksettavia voittoja (käytännössä osinkoja). Suomen pitäisi myös Viron ja Ruotsin esimerkin mukaisesti luopua perintöverosta. Suomi hyötyisi myös tuloverotuksen täydellisestä uudistamisesta. On selvää, että Suomi ei voi siirtyä Viron mallin mukaiseen tasaverotukseen, koska se olisi joko erittäin kallis (alhainen veroprosentti) tai erittäin epätasa-arvoinen (korkea veroprosentti).  Suomi voisi sen sijaan siirtyä vapaatuloverotukseen, jossa tasaveroon yhdistyy suuri veroista vapaan tulon osuus.

Vapaatuloverojärjestelmässä veroa maksettaisiin vain tietyn summan ylittävistä tuloista kiinteän prosentin mukaan. Järjestelmä olisi toisin sanoen progressiivinen, mutta progressio syntyisi verovapaan tulon ja kiinteän veroprosentin yhdistelmänä. Verovapaa tulo-osuus voisi olla esimerkiksi 10 000€, jonka jälkeisistä tuloista maksettaisiin 40 % veroa. Kuviossa 2 on esitetty progression kasvu 100 000€ tuloihin asti kyseisillä raja-arvoilla. Sopivan vapaan tulon ja veroprosentin yhdistelmä jäisi veroasiantuntijoiden selvitettäväksi. Vero voisi kohdistua kaikkiin tuloihin tai erikseen palkka- ja pääomatuloihin. Vapaatulo-osuuteen sisällytettäisiin kaikki verovähennykset, joten verojärjestelmä selkeytyisi huomattavasti. Suurimpina hyötyjinä olisivat köyhät ja suuria palkkatuloja saava ylempi keskiluokka. Häviäjinä olisivat alempi keskiluokka, suuria pääomatuloja saavat sekä verovähennyksistä nauttivat suurituloiset. Vapaatuloverojärjestelmä olisi siis yhtä aikaa sekä oikeudenmukaisempi että kannustavampi kuin nykyinen järjestelmä. Vapaatulovero loisi kannusteen kasvattaa tuloja, koska progressio olisi maltillinen sekä pienillä että suurilla tuloilla. Näin vapaatuloverojärjestelmä mahdollistaisi, ainakin periaatteessa, rikastumisen myös työtuloilla.

Elinvoimainen talous tarvitsee rikkaita. Ilman riittäviä tuloeroja talous muuttuu staattiseksi luokkayhteiskunnaksi, jossa tuloluokkien välillä on vain vähän liikettä. Suomen onkin aika alkaa kannustamaan rikastumista. Me tarvitsemme sitä.

]]>
9 http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174212-suomi-tarvitsee-lisaa-rikkaita#comments Perintöverotus Ruotsi Tuloerot Tuloverot Viro Thu, 21 Aug 2014 06:03:49 +0000 Tuomas Malinen http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174212-suomi-tarvitsee-lisaa-rikkaita
"Liian vähän - ja liian myöhään?" http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170703-liian-vahan-ja-liian-myohaan <p>Minihallitusneuvottelut saatiin tulevan pääministeri <strong>Alexander Stubb</strong>in 1] lupauksen mukaisesti valmiiksi ennen Juhannussaunoja. Kokoomuslaiset pääsevät kuoharien ääreen ja demaritkin makkaran paistoon &ndash; siksi tyytyväinen oli SDP:n uusi puheenjohtaja, valtiovarainministeri <strong>Antti Rinne </strong>2] <strong>&ndash; </strong><a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169548-ihmispopulaatio-kiihdytti-kuilunpartaalle">kasvu</a> ja työllisyys 3] olivat saaneet vastakaiun.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kolme pointtia toteutuivat, riittävästikö &ndash; se jää nähtäväksi. Suomen talous ei nouse vain kotikutoisesti, varsinkaan nyt, kun kansa säästää pahojen päivien varalle, jopa alemmatkin palkkaluokat jemmaavat hätävararahaa jonnekkin &ndash; lähinnä korottomille pankkitileille. Kulutuskin on kääntynyt laskuun ja kirpputorit saaneet paljon uusia asiakkaita! </strong>4]</p><p>Demarit saivat työllistämisrahaa, vihreät julkisen liikenteen lisärakentamista &ndash; kristilliset köyhimpien lapsiperheiden lisätukea. Kaikille siis jotain &ndash; sulle_mulle oli toiminut jälleen. Eikö tästä voitaisi päätellä, että minineuvottelut menivät hyvin ja vieläpä aikataulussaan! [?] Stubb kuittasi ensimmäiset positiiviset pointit.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaikella on historiansa &ndash; Niinistön yli 60.000 ääntä!</strong></p><p>[ ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html</a> - ]</p><p>Muistamme ajan, kun Kokoomus sai <strong>Sauli Niinistö</strong>n äänillä hallituspaikan vuonna 2007 &ndash; Jykke kuittasi valtiovarainministerin tontin ja aloitti taistelun sub-primekriisiä vastaan 5] alentamalla tuloveroa, kuten nytkin tehtiin Alex Stubbin ajamana &hellip; mutta nyt 6] ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katainen ajatteli jouluna 2007,</strong></p><p>että lisääntynyt nettopalkka vipuaa kotimaisen yleisön kulutusta ja näin tuo piristettä kansantalouteen. Näin ei käynyt, vaan palkollinen kansa jemmasi &rdquo;ylimääräisen&rdquo; rahan sukanvarteen tai pankkiin &ndash; ehkä sijoittivat, jopa ulkomaille. Ei syntynyt toivottua kulutuspiikkiä, eikä työpaikkoja.</p><p>Kataisen olisi pitänyt korottaa veroja tai ottaa velkaa (otti joka tpauksessa myöhemmin syömävelkaa) ja suunnata korotusrahat työllisyystöihin, <em>kuten nyt tehdään</em> &ndash; tosin kuuluisasti ykköspointin mukaan kehyksien ulkopuolelta, mutta joko myymällä valtionomaisuutta tai hakemalla lainaa &ndash; toisissa nimissä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Silloin jouluna 2007 olisi pitänyt ottaa velkaa työllistämisoperaatioihin </strong>&ndash;</p><p>&hellip; nyt on helppo besserwisserinä näin todeta &ndash; sillä tuolloin alkoi <em>nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden</em> hallitsematon kasvu 7]. Tuo Kataisen verohelpotuspäätös oli dramaattinen, niin väärä, että nyt käsissämme on kymmeniä tuhansia lopullisesti menetettyjä sieluja &ndash; niin nuoria kuin vanhojakin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään Stubbin johdolla kasvatetaan kataispäätöksiin nähden valtion velkaa;</strong></p><p>&hellip; sanottiinhan usein, että Kataisen kuusilo <em>teki liian vähän ja aina liian myöhään</em> 8]. Annetaanko nyt vihdoin se tekohengitys ja laitetaan kansalaiset töihin &ndash; mutta mihin töihin? Homekoulut, raiteet &ndash; metsätiet, asuntorakentaminen; entä niin kutsuttu tuottava toiminta, joka generoi meille tuiki tärkeää vientiä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Koulutusjärjestelmä uusiksi, tutkimustoiminta käyntiin </strong>&ndash;</p><p>&hellip; tuotekehityspanoksia, innovoinnin ja luovuuden kaitsemista. Mitä pitäisi tehdä? Pitäisikö kansan keskuuteen levittää hyvää sanaa ja uskonvahvistusta, että sitä oikeaa luovuutta 9] ja innovatiivisuuttakin vielä löytyy poliittisilta päättäjiltämme &ndash; eikä vain hurraa huuto omasta minihallituskekseliäisyydestä.</p><p>&rdquo;<em>Suomi uuteen nousuun &ndash; Kasvua ja töitä</em>&rdquo; -tässä sanailussa ei ole vielä mitään, kuin vain se poliittinen jargonia, jota kansa on kuunnellut jo liian pitkään &hellip; ja tietenkin se selfie ja twiitti &ndash; uusi tapa hallitustyöskentelylle?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oletko valmis vähentämään kulutustasi?</strong></p><p>Onko lopulta kuitenkin niin, että kansalaisemme jo ymmärtävät ympäristönkin näkökulmasta, että kulutus pitää vähentää alemmalle tasolle &hellip;? Emme enää pysty elämään kasvutaloudessa, jolloin poliitikkojen, median ja taloustietäjien kasvuhokema 0] kokee lopullisen inflaation &ndash; vai loppuuko luonto ympäriltämme jo ennen tätä? x]</p><p>&nbsp;</p><p>VIITTEET</p><p>1] Selfie-tweet Stubb &ndash; kolme pointtia ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/06/kolme-pointtia-alex-stubb.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/06/kolme-pointtia-alex-stubb.html</a> -</p><p>2] Pro Antti Rinne ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168217-antti-rinne-vastuullisesti-ennenaikaiset-eduskuntavaalit">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168217-antti-rinne-vastuullisesti-ennenaikaiset-eduskuntavaalit</a></p><p>3] Työ vapauttaa turhalta vapaa-ajalta! ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169821-tyo-vapauttaa-turhilta-ajatuksilta">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169821-tyo-vapauttaa-turhilta-ajatuksilta</a> -</p><p>4] Kirpputori on trendipaikka! ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/kirpputori-on-trendipaikka.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/kirpputori-on-trendipaikka.html</a> -</p><p>5] Kaytaisen suurin virhe syntyi jo vuonna 2007 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle</a> -</p><p>5] Ovatko rotat jättämässä laivan? ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124075-roolipelissa-rotat-jattamassa-laivan">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124075-roolipelissa-rotat-jattamassa-laivan</a> -</p><p>6] Valtiovarainministerinä ollessaan Katainen alensi tuloveroa, mutta jätti työllisyyspaketin tekemättä &ndash; nyt SDP-puheenjohtaja Antti Rinne punnasi väkisin, hallituskaadon uhalla, työllisyyspaketin &ndash; näin ainakin yritettiin välttää se karkea virhe, minkä Katainen teki jo vuonna 2007, josta kumpusivat nykyiset karmeat työllisyysluvut &hellip;</p><p>7] Nuorisotyöttömyys on karannut käsistä &hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140776-nuorten-purkautumaton-aktiivienergia-ongelma-vai-mahdollisuus">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140776-nuorten-purkautumaton-aktiivienergia-ongelma-vai-mahdollisuus</a> -</p><p>8] Kataishallituksen liian vähät ja liian myöhään! ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166558-ministeriaitiossa-istui-luovuttanut-paaministeri">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166558-ministeriaitiossa-istui-luovuttanut-paaministeri</a> -</p><p>9] Luovuuden loppu? ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html</a> -</p><p>0] Tieteessä tapahtuu 4/2014 - &rdquo;Kestävyyden käsitteen ulottuvuudet&rdquo; ~ <a href="http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/46149">http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/46149</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>x] Peltojen ja metsien hiili katoaa johonkin, mutta mihin? ~ <a href="http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=941544">http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=941544</a> &ndash; [5983]</p><p>&nbsp;</p><p>EXTRA</p><p>Ulosmittasimme liiaksi palkkojamme &ndash; elimme yli varojemme ~ <a href="http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425">http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425</a> &ndash; [14406]</p><p>Gaia kuumenee &ndash; jäähdytelläänkö kulutustamme? ~ <a href="http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405">http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405</a> &ndash; [22455]</p><p>&rdquo;Suomi on kuin uppoava laiva&rdquo; -PRIMA 6/2013 ~ <a href="http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1008472">http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1008472</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;<strong>Liian vähän &ndash; liian myöhään!&rdquo;</strong></p><p>AL US Vf IL BL BLOG 37705</p><p>---<em>21062014</em>---</p><p>doc.: minihallitusneuvottelut_19062014.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p>&nbsp;</p><p>613 | 6120</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minihallitusneuvottelut saatiin tulevan pääministeri Alexander Stubbin 1] lupauksen mukaisesti valmiiksi ennen Juhannussaunoja. Kokoomuslaiset pääsevät kuoharien ääreen ja demaritkin makkaran paistoon – siksi tyytyväinen oli SDP:n uusi puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne 2] kasvu ja työllisyys 3] olivat saaneet vastakaiun.

 

Kolme pointtia toteutuivat, riittävästikö – se jää nähtäväksi. Suomen talous ei nouse vain kotikutoisesti, varsinkaan nyt, kun kansa säästää pahojen päivien varalle, jopa alemmatkin palkkaluokat jemmaavat hätävararahaa jonnekkin – lähinnä korottomille pankkitileille. Kulutuskin on kääntynyt laskuun ja kirpputorit saaneet paljon uusia asiakkaita! 4]

Demarit saivat työllistämisrahaa, vihreät julkisen liikenteen lisärakentamista – kristilliset köyhimpien lapsiperheiden lisätukea. Kaikille siis jotain – sulle_mulle oli toiminut jälleen. Eikö tästä voitaisi päätellä, että minineuvottelut menivät hyvin ja vieläpä aikataulussaan! [?] Stubb kuittasi ensimmäiset positiiviset pointit.

 

Kaikella on historiansa – Niinistön yli 60.000 ääntä!

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/vedenjakajaeduskunnassa-suurimman.html - ]

Muistamme ajan, kun Kokoomus sai Sauli Niinistön äänillä hallituspaikan vuonna 2007 – Jykke kuittasi valtiovarainministerin tontin ja aloitti taistelun sub-primekriisiä vastaan 5] alentamalla tuloveroa, kuten nytkin tehtiin Alex Stubbin ajamana … mutta nyt 6] ---

 

Katainen ajatteli jouluna 2007,

että lisääntynyt nettopalkka vipuaa kotimaisen yleisön kulutusta ja näin tuo piristettä kansantalouteen. Näin ei käynyt, vaan palkollinen kansa jemmasi ”ylimääräisen” rahan sukanvarteen tai pankkiin – ehkä sijoittivat, jopa ulkomaille. Ei syntynyt toivottua kulutuspiikkiä, eikä työpaikkoja.

Kataisen olisi pitänyt korottaa veroja tai ottaa velkaa (otti joka tpauksessa myöhemmin syömävelkaa) ja suunnata korotusrahat työllisyystöihin, kuten nyt tehdään – tosin kuuluisasti ykköspointin mukaan kehyksien ulkopuolelta, mutta joko myymällä valtionomaisuutta tai hakemalla lainaa – toisissa nimissä.

 

Silloin jouluna 2007 olisi pitänyt ottaa velkaa työllistämisoperaatioihin

… nyt on helppo besserwisserinä näin todeta – sillä tuolloin alkoi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hallitsematon kasvu 7]. Tuo Kataisen verohelpotuspäätös oli dramaattinen, niin väärä, että nyt käsissämme on kymmeniä tuhansia lopullisesti menetettyjä sieluja – niin nuoria kuin vanhojakin.

 

Tänään Stubbin johdolla kasvatetaan kataispäätöksiin nähden valtion velkaa;

… sanottiinhan usein, että Kataisen kuusilo teki liian vähän ja aina liian myöhään 8]. Annetaanko nyt vihdoin se tekohengitys ja laitetaan kansalaiset töihin – mutta mihin töihin? Homekoulut, raiteet – metsätiet, asuntorakentaminen; entä niin kutsuttu tuottava toiminta, joka generoi meille tuiki tärkeää vientiä?

 

Koulutusjärjestelmä uusiksi, tutkimustoiminta käyntiin

… tuotekehityspanoksia, innovoinnin ja luovuuden kaitsemista. Mitä pitäisi tehdä? Pitäisikö kansan keskuuteen levittää hyvää sanaa ja uskonvahvistusta, että sitä oikeaa luovuutta 9] ja innovatiivisuuttakin vielä löytyy poliittisilta päättäjiltämme – eikä vain hurraa huuto omasta minihallituskekseliäisyydestä.

Suomi uuteen nousuun – Kasvua ja töitä” -tässä sanailussa ei ole vielä mitään, kuin vain se poliittinen jargonia, jota kansa on kuunnellut jo liian pitkään … ja tietenkin se selfie ja twiitti – uusi tapa hallitustyöskentelylle?

 

Oletko valmis vähentämään kulutustasi?

Onko lopulta kuitenkin niin, että kansalaisemme jo ymmärtävät ympäristönkin näkökulmasta, että kulutus pitää vähentää alemmalle tasolle …? Emme enää pysty elämään kasvutaloudessa, jolloin poliitikkojen, median ja taloustietäjien kasvuhokema 0] kokee lopullisen inflaation – vai loppuuko luonto ympäriltämme jo ennen tätä? x]

 

VIITTEET

1] Selfie-tweet Stubb – kolme pointtia ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/06/kolme-pointtia-alex-stubb.html -

2] Pro Antti Rinne ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168217-antti-rinne-vastuullisesti-ennenaikaiset-eduskuntavaalit

3] Työ vapauttaa turhalta vapaa-ajalta! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169821-tyo-vapauttaa-turhilta-ajatuksilta -

4] Kirpputori on trendipaikka! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/kirpputori-on-trendipaikka.html -

5] Kaytaisen suurin virhe syntyi jo vuonna 2007 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle -

5] Ovatko rotat jättämässä laivan? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124075-roolipelissa-rotat-jattamassa-laivan -

6] Valtiovarainministerinä ollessaan Katainen alensi tuloveroa, mutta jätti työllisyyspaketin tekemättä – nyt SDP-puheenjohtaja Antti Rinne punnasi väkisin, hallituskaadon uhalla, työllisyyspaketin – näin ainakin yritettiin välttää se karkea virhe, minkä Katainen teki jo vuonna 2007, josta kumpusivat nykyiset karmeat työllisyysluvut …

7] Nuorisotyöttömyys on karannut käsistä … ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140776-nuorten-purkautumaton-aktiivienergia-ongelma-vai-mahdollisuus -

8] Kataishallituksen liian vähät ja liian myöhään! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166558-ministeriaitiossa-istui-luovuttanut-paaministeri -

9] Luovuuden loppu? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html -

0] Tieteessä tapahtuu 4/2014 - ”Kestävyyden käsitteen ulottuvuudet” ~ http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/46149 -

 

x] Peltojen ja metsien hiili katoaa johonkin, mutta mihin? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=941544 – [5983]

 

EXTRA

Ulosmittasimme liiaksi palkkojamme – elimme yli varojemme ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 – [14406]

Gaia kuumenee – jäähdytelläänkö kulutustamme? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 – [22455]

”Suomi on kuin uppoava laiva” -PRIMA 6/2013 ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1008472 -

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

Liian vähän – liian myöhään!”

AL US Vf IL BL BLOG 37705

---21062014---

doc.: minihallitusneuvottelut_19062014.doc – OpenOffice Writer

 

613 | 6120

]]>
13 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170703-liian-vahan-ja-liian-myohaan#comments Aleksander Stubb Hallituskriisi Minihallitusneuvottelut Tuloverot Työllisyyspolitiikka Sat, 21 Jun 2014 07:32:13 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170703-liian-vahan-ja-liian-myohaan
Älyä tuloverotukseen http://katipeltola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159719-alya-tuloverotukseen <p>Järjellisiä rakenneuudistuksia 4</p> <p>Hallitus laittoi rakennustyöläiset veronumerokortille. Se on vähentänyt harmaata työtä. Mitenkäs meille kaikille saataisiin älykkäästi toimiva tulovero?</p> <p>Kaikkien henkilökohtaisten tulojen progressiivinen vero, jota vasemmistoliitto ehdottaa, jakaisi tuloja nykyistä tasaisemmin ja vähentäisi byrokratiaa. Eduskunta voisi päättää, että Suomessa ansiotuloa, omaisuustuloa tai eläke- tai muuta sosiaaliturvatuloa saa maksaa laillisesti vain tulonsaajan viralliselle tuloverotilille. Verottaja napsii siitä päältä osansa. Sen jälkeen ihminen tekee rahoillaan mitä tykkää.</p> <p>Henkilökohtaisessa tuloverossa olisi vain perusvähennys, vähintään 10&nbsp;000 euroa. Vuoden ensimmäinen 10&nbsp;000 euroa on veroton. Sen ylittävistä tuloista peritään portaittain nouseva vero kuten nyt valtion tuloverossa. Ihmisten pitää siis oppia suunnittelemaan menonsa ottaen huomioon veroprosentin nousu seuraavilla tuloportailla. Tulovero olisi kuitenkin joka erästä lopullinen. Veronpalautuksia tai lisäveroja ei tarvitsisi arvailla ja lähetellä.</p> <p>Muussa maassa verovelvollisen täältä saamista tuloista Suomi ilmoittaisi verotusmaalle ja siirtäisi ne tulonsaajan lailliselle tilille siinä maassa. Voisi olla EU:ssa nopeastikin leviävä idea, koska se hyödyttäisi kaikkia muita kuin veronkiertäjiä.</p> <p>Artikkeli julkaistu Kansan Uutisissa 7.11.2013</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Järjellisiä rakenneuudistuksia 4

Hallitus laittoi rakennustyöläiset veronumerokortille. Se on vähentänyt harmaata työtä. Mitenkäs meille kaikille saataisiin älykkäästi toimiva tulovero?

Kaikkien henkilökohtaisten tulojen progressiivinen vero, jota vasemmistoliitto ehdottaa, jakaisi tuloja nykyistä tasaisemmin ja vähentäisi byrokratiaa. Eduskunta voisi päättää, että Suomessa ansiotuloa, omaisuustuloa tai eläke- tai muuta sosiaaliturvatuloa saa maksaa laillisesti vain tulonsaajan viralliselle tuloverotilille. Verottaja napsii siitä päältä osansa. Sen jälkeen ihminen tekee rahoillaan mitä tykkää.

Henkilökohtaisessa tuloverossa olisi vain perusvähennys, vähintään 10 000 euroa. Vuoden ensimmäinen 10 000 euroa on veroton. Sen ylittävistä tuloista peritään portaittain nouseva vero kuten nyt valtion tuloverossa. Ihmisten pitää siis oppia suunnittelemaan menonsa ottaen huomioon veroprosentin nousu seuraavilla tuloportailla. Tulovero olisi kuitenkin joka erästä lopullinen. Veronpalautuksia tai lisäveroja ei tarvitsisi arvailla ja lähetellä.

Muussa maassa verovelvollisen täältä saamista tuloista Suomi ilmoittaisi verotusmaalle ja siirtäisi ne tulonsaajan lailliselle tilille siinä maassa. Voisi olla EU:ssa nopeastikin leviävä idea, koska se hyödyttäisi kaikkia muita kuin veronkiertäjiä.

Artikkeli julkaistu Kansan Uutisissa 7.11.2013

]]>
0 http://katipeltola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159719-alya-tuloverotukseen#comments Progressiivinen tulovero rakenneuudistukset Tuloverot Veronkierto Sat, 01 Feb 2014 12:37:23 +0000 Kati Peltola http://katipeltola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159719-alya-tuloverotukseen