Itsenäisyyspuolue http://tuokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133025/all Sun, 27 May 2018 12:32:38 +0300 fi Sote on kaadettava! http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255920-sote-on-kaadettava <p>Itsenäisyyspuolue on ottanut kantaa sote-uudistukseen mm. viime kuntavaalien ohjelmassaan. Siinä todettiin, että kaavailtu sote-uudistus uhkaa romuttaa julkisen terveydenhuollon, joka on jäämässä voitontavoittelijoiden armoille. Varoitimme myös asiakasmaksujen noususta ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Edelleen ohjelmassa todettiin, että vanhusten hoito on pidettävä kuntien ohjauksessa, eikä hoidosta saa tulla kenenkään lypsylehmää. Myös omaishoitajien aseman parantamisen otimme esille. Totesimme myös, että sote-uudistus on niin valtava muutos, että se olisi pitänyt toteuttaa kokeilujen kautta.</p><p>Lisäksi Antti Pesonen kirjoitti blogissaan siitä, että maakuntamallista tulee täysin torso, kun maakunnille ei myönnetä verotusoikeutta. Itse sanoin tv:n vaalitentissä, että sote on kaadettava, eikä sillä ole väliä, kuka sen kaataa. Lisäksi kerroin alkuvuodesta tekemässäni lehtijutussa, miten uudistus keskittää kaiken sote-vallan maakuntien keskuskaupunkeihin pienempien kaupunkien jäädessä täysin statisteiksi. Uskomatonta, että Keskusta haluaa toteuttaa tällaista keskittämispolitiikkaa.</p><p>Nyt näyttää kuitenkin siltä, että uudistus on kaatumassa. Siihen ei tunnu uskovan enää kuin puheiden tasolla valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ehkä soten kaataa valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, ehkä kokoomuksen ja kokoomuslähtöiset kansanedustajat yhdessä Paavo Väyrysen kanssa, ehkä se törmää edelleen perustuslakiin. Runsaassa vuodessa ei ole soten osalta juuri mikään muuttunut. Samat ongelmat vaivaavat sitä edelleen. Vain säästölaskelmat ovat täsmentyneet, ja niiden osoittaessa pyöreätä nollaa, on usko hiipumassa hiljalleen myös hallituspuolueiden riveissä.</p><p>Yhä selvemmäksi on käynyt, ettei sote-uudistuksessa ole kyse mistään muusta kuin valtavasta rahansiirrosta yksityisiin taskuihin, ja tätä siirtoa ohjataan valtionhallinnon taholta kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti. Tämä näkyy erityisen selvästi Keskustan kannatusluvuissa, ja on syytä näkyäkin. Kokoomus tunnetaan yksityistämishalustaan, Keskustaa ei niinkään ennen Sipilää. Saattaa jopa olla, että Keskustan kannatukseen ei tule mitään tilapäistä laskua, vaan jatkuva hiipuminen. Keskusta voi kadota Sipilän ansiosta kokonaan puoluekartalta. Ruotsissahan vastaavalle puolueelle on niin käynyt jo ajat sitten. Keskustan/Maalaisliiton historia on loistokas, etenkin siltä ajalta, jolloin se yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa rakensi Suomesta hyvinvointivaltion. Nyt se on tuhoamassa omaa aikaansaannostaan. On ymmärrettävää, että silloin putoaa korkealta ja kovaa vauhtia.</p><p>Ihmettelen suuresti, miksi kukaan haluaa sote-uudistusta, jossa tuhotaan vaivalla rakennettu hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuolto. On puhuttu kolmen miljardin euron säästöistä. Ne eivät tule toteutumaan kenenkään muun kuin hallituksen ja heidän neuvonantajiensa laskelmien mukaan. Ei siis saada edes säästöjä. Ja miten voitaisiinkaan saada, jos julkisesta palvelutuotannosta siirrytään yksityiseen, jonka on jostain otettava voittonsa. Se &rdquo;jostain&rdquo; on yleensä työntekijöiden selkänahasta heikentämällä työehtoja, tai sitten tarjoamalla heikompia palveluja, yleensä kumpaakin.</p><p>Maakuntia olisi pitänyt olla selvästi vähemmän ja niille olisi pitänyt antaa verotusoikeus, jotta hallinnosta kuntien ja valtion välillä olisi voinut tulla edes teoriassa toimiva. Nyt maakunnilla tulee olemaan tarjottavanaan pelkkää eioota. Meillä ns. huippuunsa kehittyneessä maassa ei ole varaa sairaaloihin, ei ole varaa kouluihin, ei ole varaa vanhustenhoitoon, ei ole varaa päiväkoteihin, ei ole varaa edes pitää omaa omaisuuttamme itsellämme, ei ole varaa mihinkään muuhun kuin yksityistää kaikki julkiset toiminnot. Paljon muuta ei voi odottaakaan maalta, jolla ei ole itsenäistä talouspolitiikkaa eikä omaa rahaa ja joka antaa verovarojensa valua maasta pois ilman mitään kontrollia.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspuolue on ottanut kantaa sote-uudistukseen mm. viime kuntavaalien ohjelmassaan. Siinä todettiin, että kaavailtu sote-uudistus uhkaa romuttaa julkisen terveydenhuollon, joka on jäämässä voitontavoittelijoiden armoille. Varoitimme myös asiakasmaksujen noususta ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Edelleen ohjelmassa todettiin, että vanhusten hoito on pidettävä kuntien ohjauksessa, eikä hoidosta saa tulla kenenkään lypsylehmää. Myös omaishoitajien aseman parantamisen otimme esille. Totesimme myös, että sote-uudistus on niin valtava muutos, että se olisi pitänyt toteuttaa kokeilujen kautta.

Lisäksi Antti Pesonen kirjoitti blogissaan siitä, että maakuntamallista tulee täysin torso, kun maakunnille ei myönnetä verotusoikeutta. Itse sanoin tv:n vaalitentissä, että sote on kaadettava, eikä sillä ole väliä, kuka sen kaataa. Lisäksi kerroin alkuvuodesta tekemässäni lehtijutussa, miten uudistus keskittää kaiken sote-vallan maakuntien keskuskaupunkeihin pienempien kaupunkien jäädessä täysin statisteiksi. Uskomatonta, että Keskusta haluaa toteuttaa tällaista keskittämispolitiikkaa.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että uudistus on kaatumassa. Siihen ei tunnu uskovan enää kuin puheiden tasolla valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ehkä soten kaataa valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, ehkä kokoomuksen ja kokoomuslähtöiset kansanedustajat yhdessä Paavo Väyrysen kanssa, ehkä se törmää edelleen perustuslakiin. Runsaassa vuodessa ei ole soten osalta juuri mikään muuttunut. Samat ongelmat vaivaavat sitä edelleen. Vain säästölaskelmat ovat täsmentyneet, ja niiden osoittaessa pyöreätä nollaa, on usko hiipumassa hiljalleen myös hallituspuolueiden riveissä.

Yhä selvemmäksi on käynyt, ettei sote-uudistuksessa ole kyse mistään muusta kuin valtavasta rahansiirrosta yksityisiin taskuihin, ja tätä siirtoa ohjataan valtionhallinnon taholta kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti. Tämä näkyy erityisen selvästi Keskustan kannatusluvuissa, ja on syytä näkyäkin. Kokoomus tunnetaan yksityistämishalustaan, Keskustaa ei niinkään ennen Sipilää. Saattaa jopa olla, että Keskustan kannatukseen ei tule mitään tilapäistä laskua, vaan jatkuva hiipuminen. Keskusta voi kadota Sipilän ansiosta kokonaan puoluekartalta. Ruotsissahan vastaavalle puolueelle on niin käynyt jo ajat sitten. Keskustan/Maalaisliiton historia on loistokas, etenkin siltä ajalta, jolloin se yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa rakensi Suomesta hyvinvointivaltion. Nyt se on tuhoamassa omaa aikaansaannostaan. On ymmärrettävää, että silloin putoaa korkealta ja kovaa vauhtia.

Ihmettelen suuresti, miksi kukaan haluaa sote-uudistusta, jossa tuhotaan vaivalla rakennettu hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuolto. On puhuttu kolmen miljardin euron säästöistä. Ne eivät tule toteutumaan kenenkään muun kuin hallituksen ja heidän neuvonantajiensa laskelmien mukaan. Ei siis saada edes säästöjä. Ja miten voitaisiinkaan saada, jos julkisesta palvelutuotannosta siirrytään yksityiseen, jonka on jostain otettava voittonsa. Se ”jostain” on yleensä työntekijöiden selkänahasta heikentämällä työehtoja, tai sitten tarjoamalla heikompia palveluja, yleensä kumpaakin.

Maakuntia olisi pitänyt olla selvästi vähemmän ja niille olisi pitänyt antaa verotusoikeus, jotta hallinnosta kuntien ja valtion välillä olisi voinut tulla edes teoriassa toimiva. Nyt maakunnilla tulee olemaan tarjottavanaan pelkkää eioota. Meillä ns. huippuunsa kehittyneessä maassa ei ole varaa sairaaloihin, ei ole varaa kouluihin, ei ole varaa vanhustenhoitoon, ei ole varaa päiväkoteihin, ei ole varaa edes pitää omaa omaisuuttamme itsellämme, ei ole varaa mihinkään muuhun kuin yksityistää kaikki julkiset toiminnot. Paljon muuta ei voi odottaakaan maalta, jolla ei ole itsenäistä talouspolitiikkaa eikä omaa rahaa ja joka antaa verovarojensa valua maasta pois ilman mitään kontrollia.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
3 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255920-sote-on-kaadettava#comments Itsenäisyyspuolue Juha Sipilän hallitus Maakunta- ja sote-uudistus Sun, 27 May 2018 09:32:38 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255920-sote-on-kaadettava
Miksei IPU sitten tee mitään? http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255227-miksei-ipu-sitten-tee-mitaan <p>Tämä on jatkoa aiemmalle kirjoitukselleni, jossa kyseltiin, mitä IPU sitten haluaa. Kun siihen vastaa, esitetään usein jatkokysymys: Miksei IPU sitten tee mitään?</p><p>Kysymys on ymmärrettävä, mutta samalla aliarvioiva. Kyllä IPU tekee sen, minkä kykenee. Asiassa vain on muutama ongelma, jos meitä verrataan eduskuntapuolueisiin. Olemme täysin valtiollisen tuen ulkopuolella. Puoluetukea jaetaan vuosittain eduskuntapuolueille yhteensä n. 30 miljoonaa euroa. Meille eduskunnan ulkopuolisille puolueille jaetaan 0 euroa. Tästä seuraa, että IPU:lla ei ole YHTÄÄN palkattua työntekijää organisaatiossaan. Näen aina punaista, kun talkoovoimin pyöriviä organisaatioita arvostellaan. &rdquo;Ette näy missään, kukaan ei tunne teitä, miksette tee enemmän asian eteen?&rdquo;</p><p>Toki lainmuutoksen jälkeen eduskunnan ulkopuolisilla puolueillakin on &quot;mahdollisuus&quot; saada puoluetukea. Se vaatii 2 %:n kannatuksen eduskuntavaaleissa. Tämä merkitsee käytännössä samaa kuin kansanedustajan läpimeno vaaleissa, joten lakimuutos on pelkkää kosmetiikkaa ja sanahelinää.</p><p>Ainoat varat, joita meillä on käytössämme, tulevat pienistä jäsen- ja tukimaksuista. Ilman niitä, emme pystyisi esim. vaalien aikana näkymään sitäkään vähää, mitä nyt pystymme. Olemme sentään saaneet aikaan vaalijulisteet niille varattuihin telineisiin. Niiden painattaminen vie käytännössä kaikki varamme. Kaiken suunnittelun olemme toteuttaneet omin voimin. Välillä onnistumme paremmin, välillä heikommin. Onnistuminen riippuu senhetkisestä tilanteestamme.</p><p>IPU:a syytetään (myös täällä US-blogissa) systemaattisesti putinistien puolueeksi. Jos asia todella olisi niin, että ajaisimme psykopaatti-Putinin etuja, meillä tuskin olisi minkäänlaisia rahoitusvaikeuksia. Itse en ole koskaan puhunut kenenkään sellaisen ipulaisen kanssa, jota voisin sanoa putinistiksi. IPU:ssa kun ei katsota hyvällä yhtäkään suurvaltajohtajaa. Siksi tuomitsemme liittoutumisen niin Venäjän, USA:n kuin Kiinankin kanssa. Suomella ei ole mitään syytä harjoitella hyökkäyssotaa USA:n sotilaiden kanssa, kuten nyt tapahtuu. Venäjän tai Kiinan kanssa Suomi ei ole tehnyt sotilaallista yhteistyötä, joten sen suhteen ei ole mitään tuomittavaa. Oikea putinistipuolue näkyisi taatusti vaalien aikaan kalliiden tv-mainosten ja massiivisen jakelukampanjan myötä. Joten heittäkää Venäjä- tai USA-mieliset trollit volttia ja arvostelkaa vaikka vaihtelun vuoksi maamme nykyjohtoa, joka on tuhoamassa viimeiset rippeet hyvinvointivaltiosta. IPU ei siitä ole vastuussa, eikä teidän henkilökohtaisista ongelmistanne.</p><p>Mutta onhan se tietysti kunnianosoitus IPU:lle, että huolimatta toistaiseksi alhaisista kannatusluvuistamme, muodostamme ilmeisen todellisen uhan valtaapitäville. Eihän tuota trollaamista muuten voi selittää.</p><p>Seuraavat eduskuntavaalit ovat taas uusi mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa. IPU:n arvoilla on vahva kannatus kansalaisten keskuudessa. Jääkö IPU:n kannatus alhaiseksi vai saammeko äänivyöryn, riippuu äänestäjien valinnoista ja asenteista. Pientä puoluetta ei yleensä äänestetä sen takia, että äänen koetaan menevän &quot;hukkaan&quot;. Itse en ole koskaan äänestänyt kokoomusta, keskustaa tai demareita, koska olen nähnyt, että niitä äänestämällä ääni menee kaikkein varmimmin hukkaan. Toivoisin, että äänestäjät muistelisivat erityisesti viimeisten parin vuosikymmenen aikana tehtyä politiikkaa ja tekisivät äänestyspäätöksensä sen perusteella, ihan aidosti järkisyin. Tällöin tapahtuisi demokraattinen vallankumous, nykyisten valtaapitävien pahin painajainen.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on jatkoa aiemmalle kirjoitukselleni, jossa kyseltiin, mitä IPU sitten haluaa. Kun siihen vastaa, esitetään usein jatkokysymys: Miksei IPU sitten tee mitään?

Kysymys on ymmärrettävä, mutta samalla aliarvioiva. Kyllä IPU tekee sen, minkä kykenee. Asiassa vain on muutama ongelma, jos meitä verrataan eduskuntapuolueisiin. Olemme täysin valtiollisen tuen ulkopuolella. Puoluetukea jaetaan vuosittain eduskuntapuolueille yhteensä n. 30 miljoonaa euroa. Meille eduskunnan ulkopuolisille puolueille jaetaan 0 euroa. Tästä seuraa, että IPU:lla ei ole YHTÄÄN palkattua työntekijää organisaatiossaan. Näen aina punaista, kun talkoovoimin pyöriviä organisaatioita arvostellaan. ”Ette näy missään, kukaan ei tunne teitä, miksette tee enemmän asian eteen?”

Toki lainmuutoksen jälkeen eduskunnan ulkopuolisilla puolueillakin on "mahdollisuus" saada puoluetukea. Se vaatii 2 %:n kannatuksen eduskuntavaaleissa. Tämä merkitsee käytännössä samaa kuin kansanedustajan läpimeno vaaleissa, joten lakimuutos on pelkkää kosmetiikkaa ja sanahelinää.

Ainoat varat, joita meillä on käytössämme, tulevat pienistä jäsen- ja tukimaksuista. Ilman niitä, emme pystyisi esim. vaalien aikana näkymään sitäkään vähää, mitä nyt pystymme. Olemme sentään saaneet aikaan vaalijulisteet niille varattuihin telineisiin. Niiden painattaminen vie käytännössä kaikki varamme. Kaiken suunnittelun olemme toteuttaneet omin voimin. Välillä onnistumme paremmin, välillä heikommin. Onnistuminen riippuu senhetkisestä tilanteestamme.

IPU:a syytetään (myös täällä US-blogissa) systemaattisesti putinistien puolueeksi. Jos asia todella olisi niin, että ajaisimme psykopaatti-Putinin etuja, meillä tuskin olisi minkäänlaisia rahoitusvaikeuksia. Itse en ole koskaan puhunut kenenkään sellaisen ipulaisen kanssa, jota voisin sanoa putinistiksi. IPU:ssa kun ei katsota hyvällä yhtäkään suurvaltajohtajaa. Siksi tuomitsemme liittoutumisen niin Venäjän, USA:n kuin Kiinankin kanssa. Suomella ei ole mitään syytä harjoitella hyökkäyssotaa USA:n sotilaiden kanssa, kuten nyt tapahtuu. Venäjän tai Kiinan kanssa Suomi ei ole tehnyt sotilaallista yhteistyötä, joten sen suhteen ei ole mitään tuomittavaa. Oikea putinistipuolue näkyisi taatusti vaalien aikaan kalliiden tv-mainosten ja massiivisen jakelukampanjan myötä. Joten heittäkää Venäjä- tai USA-mieliset trollit volttia ja arvostelkaa vaikka vaihtelun vuoksi maamme nykyjohtoa, joka on tuhoamassa viimeiset rippeet hyvinvointivaltiosta. IPU ei siitä ole vastuussa, eikä teidän henkilökohtaisista ongelmistanne.

Mutta onhan se tietysti kunnianosoitus IPU:lle, että huolimatta toistaiseksi alhaisista kannatusluvuistamme, muodostamme ilmeisen todellisen uhan valtaapitäville. Eihän tuota trollaamista muuten voi selittää.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat taas uusi mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa. IPU:n arvoilla on vahva kannatus kansalaisten keskuudessa. Jääkö IPU:n kannatus alhaiseksi vai saammeko äänivyöryn, riippuu äänestäjien valinnoista ja asenteista. Pientä puoluetta ei yleensä äänestetä sen takia, että äänen koetaan menevän "hukkaan". Itse en ole koskaan äänestänyt kokoomusta, keskustaa tai demareita, koska olen nähnyt, että niitä äänestämällä ääni menee kaikkein varmimmin hukkaan. Toivoisin, että äänestäjät muistelisivat erityisesti viimeisten parin vuosikymmenen aikana tehtyä politiikkaa ja tekisivät äänestyspäätöksensä sen perusteella, ihan aidosti järkisyin. Tällöin tapahtuisi demokraattinen vallankumous, nykyisten valtaapitävien pahin painajainen.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
18 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255227-miksei-ipu-sitten-tee-mitaan#comments Eduskuntavaalit Itsenäisyyspuolue Puoluetuki Sat, 12 May 2018 19:29:21 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255227-miksei-ipu-sitten-tee-mitaan
Tulevaisuuden vaihtoehto - liberaalinationalistinen vasemmisto http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252420-tulevaisuuden-vaihtoehto-liberaalinationalistinen-vasemmisto <p>Käsitekokonaisuus liberaalinationalistinen vasemmisto saattaa äkkiseltään vaikuttaa ristiriitaiselta. Onhan nationalismi totuttu yhdistämään äärioikeistolaisiin liikkeisiin ja puolueisiin, kun taas vasemmisto on mahdollisimman kaukana niistä. Mitä sitten on liberaalinationalistinen vasemmistolaisuus tai onko sellaista ylipäätään olemassa?</p><p>Liberaalinationalismin syntyjuuret ovat 1800-luvun alun romantiikan ajassa, kuten laajamittaisen eurooppalaisen nationalismin juuret muutenkin. Liberaalinationalismista tekee liberaalia tasa-arvon ja vapauden vaatimus. Tämä koskee niin yksilöitä kuin kansakuntia ja valtioita. Ollaan siis mahdollisimman kaukana vaikkapa ekspansiivisesta tai kulttuurisesta nationalismista, joissa korostuu oman valtion tai kansan ylivertaisuus muihin nähden. Liberaalinationalismissa kaikki kulttuurit, kansat, kielet ja valtiot ovat yhtä arvokkaita, ja niiden välinen yhteistyö nähdään hyvin suotavana, jopa välttämättömänä. Liberaalinationalistisia vasemmistoliikkeitä ja -puolueita on eri puolilla Eurooppaa, joskin ne ovat toistaiseksi varsin pieniä. Suomessa tätä suuntausta edustaa Itsenäisyyspuolue. Vaikka sitä ei usein mielletä vasemmistopuolueeksi, sitä se kuitenkin ohjelmiensa perusteella nimenomaan on.</p><p>Liberaalinationalismi kytkeytyy luontevasti vasemmiston perinteeseen tasa-arvon ja vapauden vaatimusten myötä. Mutta merkittävä ero nykyiseen vasemmistolaisuuteen syntyy, kun käsitellään valtion asemaa ja suhdetta muihin valtioihin. Liberaalinationalismi korostaa itsenäisen valtion roolia ja on siten sukua alkuperäiselle pohjoismaiselle sosialidemokratialle. Itsenäiset ja itseään hallitsevat valtiot nähdään mielekkäinä tekemään aitoa kansainvälistä yhteistyötä. EU:n kaltainen valtioliitto tai liittovaltio nähdään tavallista kansalaista kurjistavana, taloudellisen ja poliittisen eliitin etua ajavana ja tasa-arvon vastaisena projektina.</p><p>Liberaalinationalistisen vasemmiston keskiössä on hyvinvointivaltio ja kaikkien pärjääminen, pienet tuloerot ja oikeudenmukainen verotus. Tämän saavuttamiseksi valtion ja erityisesti itsenäisen keskuspankin rooli nähdään tärkeänä. Kun keskuspankki kykenee säätelemään rahan määrää taloudessa, se koituu kaikkien eduksi, myös talouden laskusuhdanteessa, jolloin valtion rahoituksella on mahdollista työllistää ihmisiä.</p><p>Vaikka valtio velkaantuisi, se velkaantuu pääasiassa itselleen, mikä ei ole lainkaan niin huono asia kuin liikepankeille velkaantuminen. Siksi esim. Japanin suuresta julkisesta velasta ei ole dramaattisia seurauksia, mutta Kreikan tai Espanjan velasta on. Julkinen velka yksityispankeille aiheuttaa sen, että palveluja joudutaan leikkaamaan ja julkista sektoria &rdquo;sopeuttamaan&rdquo;. Julkisen talouden vaikeudet näkyvät vastaavasti yksityisen sektorin ennätyssuurina voittoina ja osinkoina. Suomessa tämä valitettava kehitys on menossa valtavan harppauksen eteenpäin sote-uudistuksen myötä.</p><p>Liberaalinationalistit näkevät yhteisvaluutta euron monien ongelmien lähteenä. Euroalueella on niin erilaisia talouksia, että yhteinen valuutta aiheuttaa vakavia häiriöitä useimpien maiden talouteen. Niin ikään merkittävä ongelmien lähde on koko EU:n peruslähtökohtana oleva pääomien vapaa liikkuvuus, mikä tarkoittaa käytännössä intensiivistä veroparatiisien hyväksikäyttöä, siis verojen maksun välttelyä tai suoranaista veronkiertoa. Tämä laillistetun moraalittomuuden mahdollisuus tulee suoraan EU:n perustamissopimuksesta. Edellä luetellun takia EU ei täytä alkuunkaan liberaalinationalismin aidon kansainvälisen yhteistyön tavoitteita.</p><p>Asiantuntijat ja tutkijat tunnustavat laajalti EU:n ja euron ongelmat. Nykymuodossaan EU on tiensä päässä. Vaihtoehtoina ovat oikeastaan vain liittovaltiokehityksen syventäminen tai paluu kansallisvaltioiden muodostamaan talousalueeseen (ETA). Jälkimmäinen vaihtoehto on Suomen ja monen muun valtion kannalta ehdottomasti kannatettavampi, koska ETA:n myötä valtioilla on kaikki EU:n hyödyt, mutta ei mitään sen haittoja. Samalla yhteisvaluutta euron käyttö loppuisi, mistä olisi suunnaton hyöty monille kansakunnille. Euron hyvänä puolena on oikeastaan vain täysin ylikorostunut matkailunäkökulma: ei tarvitse vaihtaa rahaa siirryttäessä maasta toiseen. Lopulta se on kuitenkin hyvin vähäinen etu verrattuna euron aiheuttamaan valtavaan kansantaloudelliseen painolastiin.</p><p>Tulevaisuudessa koko Euroopan vasemmisto on ratkaisevan kysymyksen edessä: jatketaanko nykyisen ylikansallisen, lähinnä talouseliittiä hyödyttävän päätöksenteon ja sen lieveilmiöiden tukemista, vai nostetaanko tärkeimmiksi arvoiksi inhimillisyys, yhdenvertaisuus ja vapaus, jolloin paluu kansallisvaltioihin on välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Käsitekokonaisuus liberaalinationalistinen vasemmisto saattaa äkkiseltään vaikuttaa ristiriitaiselta. Onhan nationalismi totuttu yhdistämään äärioikeistolaisiin liikkeisiin ja puolueisiin, kun taas vasemmisto on mahdollisimman kaukana niistä. Mitä sitten on liberaalinationalistinen vasemmistolaisuus tai onko sellaista ylipäätään olemassa?

Liberaalinationalismin syntyjuuret ovat 1800-luvun alun romantiikan ajassa, kuten laajamittaisen eurooppalaisen nationalismin juuret muutenkin. Liberaalinationalismista tekee liberaalia tasa-arvon ja vapauden vaatimus. Tämä koskee niin yksilöitä kuin kansakuntia ja valtioita. Ollaan siis mahdollisimman kaukana vaikkapa ekspansiivisesta tai kulttuurisesta nationalismista, joissa korostuu oman valtion tai kansan ylivertaisuus muihin nähden. Liberaalinationalismissa kaikki kulttuurit, kansat, kielet ja valtiot ovat yhtä arvokkaita, ja niiden välinen yhteistyö nähdään hyvin suotavana, jopa välttämättömänä. Liberaalinationalistisia vasemmistoliikkeitä ja -puolueita on eri puolilla Eurooppaa, joskin ne ovat toistaiseksi varsin pieniä. Suomessa tätä suuntausta edustaa Itsenäisyyspuolue. Vaikka sitä ei usein mielletä vasemmistopuolueeksi, sitä se kuitenkin ohjelmiensa perusteella nimenomaan on.

Liberaalinationalismi kytkeytyy luontevasti vasemmiston perinteeseen tasa-arvon ja vapauden vaatimusten myötä. Mutta merkittävä ero nykyiseen vasemmistolaisuuteen syntyy, kun käsitellään valtion asemaa ja suhdetta muihin valtioihin. Liberaalinationalismi korostaa itsenäisen valtion roolia ja on siten sukua alkuperäiselle pohjoismaiselle sosialidemokratialle. Itsenäiset ja itseään hallitsevat valtiot nähdään mielekkäinä tekemään aitoa kansainvälistä yhteistyötä. EU:n kaltainen valtioliitto tai liittovaltio nähdään tavallista kansalaista kurjistavana, taloudellisen ja poliittisen eliitin etua ajavana ja tasa-arvon vastaisena projektina.

Liberaalinationalistisen vasemmiston keskiössä on hyvinvointivaltio ja kaikkien pärjääminen, pienet tuloerot ja oikeudenmukainen verotus. Tämän saavuttamiseksi valtion ja erityisesti itsenäisen keskuspankin rooli nähdään tärkeänä. Kun keskuspankki kykenee säätelemään rahan määrää taloudessa, se koituu kaikkien eduksi, myös talouden laskusuhdanteessa, jolloin valtion rahoituksella on mahdollista työllistää ihmisiä.

Vaikka valtio velkaantuisi, se velkaantuu pääasiassa itselleen, mikä ei ole lainkaan niin huono asia kuin liikepankeille velkaantuminen. Siksi esim. Japanin suuresta julkisesta velasta ei ole dramaattisia seurauksia, mutta Kreikan tai Espanjan velasta on. Julkinen velka yksityispankeille aiheuttaa sen, että palveluja joudutaan leikkaamaan ja julkista sektoria ”sopeuttamaan”. Julkisen talouden vaikeudet näkyvät vastaavasti yksityisen sektorin ennätyssuurina voittoina ja osinkoina. Suomessa tämä valitettava kehitys on menossa valtavan harppauksen eteenpäin sote-uudistuksen myötä.

Liberaalinationalistit näkevät yhteisvaluutta euron monien ongelmien lähteenä. Euroalueella on niin erilaisia talouksia, että yhteinen valuutta aiheuttaa vakavia häiriöitä useimpien maiden talouteen. Niin ikään merkittävä ongelmien lähde on koko EU:n peruslähtökohtana oleva pääomien vapaa liikkuvuus, mikä tarkoittaa käytännössä intensiivistä veroparatiisien hyväksikäyttöä, siis verojen maksun välttelyä tai suoranaista veronkiertoa. Tämä laillistetun moraalittomuuden mahdollisuus tulee suoraan EU:n perustamissopimuksesta. Edellä luetellun takia EU ei täytä alkuunkaan liberaalinationalismin aidon kansainvälisen yhteistyön tavoitteita.

Asiantuntijat ja tutkijat tunnustavat laajalti EU:n ja euron ongelmat. Nykymuodossaan EU on tiensä päässä. Vaihtoehtoina ovat oikeastaan vain liittovaltiokehityksen syventäminen tai paluu kansallisvaltioiden muodostamaan talousalueeseen (ETA). Jälkimmäinen vaihtoehto on Suomen ja monen muun valtion kannalta ehdottomasti kannatettavampi, koska ETA:n myötä valtioilla on kaikki EU:n hyödyt, mutta ei mitään sen haittoja. Samalla yhteisvaluutta euron käyttö loppuisi, mistä olisi suunnaton hyöty monille kansakunnille. Euron hyvänä puolena on oikeastaan vain täysin ylikorostunut matkailunäkökulma: ei tarvitse vaihtaa rahaa siirryttäessä maasta toiseen. Lopulta se on kuitenkin hyvin vähäinen etu verrattuna euron aiheuttamaan valtavaan kansantaloudelliseen painolastiin.

Tulevaisuudessa koko Euroopan vasemmisto on ratkaisevan kysymyksen edessä: jatketaanko nykyisen ylikansallisen, lähinnä talouseliittiä hyödyttävän päätöksenteon ja sen lieveilmiöiden tukemista, vai nostetaanko tärkeimmiksi arvoiksi inhimillisyys, yhdenvertaisuus ja vapaus, jolloin paluu kansallisvaltioihin on välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
1 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252420-tulevaisuuden-vaihtoehto-liberaalinationalistinen-vasemmisto#comments Itsenäisyys Itsenäisyyspuolue Liberaalinationalismi Vapaus Vasemmisto Fri, 16 Mar 2018 20:18:32 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252420-tulevaisuuden-vaihtoehto-liberaalinationalistinen-vasemmisto
Tuhopolitiikka sai jatkoaikaa http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250337-tuhopolitiikka-sai-jatkoaikaa <p>Presidentinvaalien tulos ei hämmästyttänyt ja kuitenkin hämmästytti. Niinistön uudelleenvalintaa oli pohjustettu koko vuosi mm. median julkaisemien gallup-kyselyjen avulla, jotka välillä mittasivat yli 75 %:n kannatusta, välillä hiukan alle. Lähtökohta ei ollut kovin hedelmällinen, mutta jotain tietysti muidenkin piti yrittää, koska Niinistö on tehnyt politiikkaa, jota enemmistö vastustaa, kuten Naton isäntämaasopimus. Puheistaan huolimatta Niinistöä ei myöskään ole voinut pitää varsinaisena vähäosaisten puolustajana. Mutta Niinistön on sanottu olevan charmikas, mikä lieneekin tänä tosi-tv:n aikana kaikkein merkittävin presidentin ominaisuuksista.</p><p>Asiakysymyksistä keskusteltiin tv:n vaalitenteissä, mutta niillä ei näyttänyt olevan juuri arvoa. Niinistö sai 62,6 % annetuista äänistä. Huomionarvoista on kuitenkin, että äänestysprosentti oli vain 66,7, mikä tarkoittaa kääntäen, että 33,3 % äänioikeutetuista ei äänestänyt lainkaan. On syytä kysyä miksi. Onko kolmasosa kansasta niin tyytyväisiä, ettei heidän mielestään ollut syytä äänestää? Tuskin. Epäilen, että he ovat joko politiikkaan kyllästyneitä tai eivät ole politiikasta jostain syystä lainkaan kiinnostuneita. Yksi syy nykyiseen oikeistovaltaan on, että oikeiston kannattajat äänestävät aina omia ehdokkaitaan. Siksi sama meno jatkuu. Eriarvoisuus lisääntyy, tuloerot kasvavat, veronkierto kukoistaa, valtio elää yksityispankkien lainoilla, kuntien asema heikentyy, palkkojen ja eläkkeiden ostovoima vähenee, voitot tehdään ympäristön ja työvoiman kustannuksella jne.</p><p>Jokaiset vaalit ovat mahdollisuus muuttaa tämä tuhopolitiikka. Kuinka tuhoisaa politiikan sitten pitää olla, ennen kuin muutoksen tarpeeseen havahdutaan? Pahoin pelkään, että havahtuminen tulee tapahtumaan liian myöhään yhteiskuntarauhan kannalta. Mutta poliittiset puolueet voisivat odotellessaan tehdä jotain kansalaisten havahduttamiseksi. Jo aikoja sitten esitin ajatuksen, että Suomen poliittisia voimasuhteita voisi merkittävästi muuttaa Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhdistyminen. Kun tämä yhdistynyt ViVa! saisi vielä hiukan talouspoliittista asiantuntemusta ja todellisuudentajua, voisi maassamme äkkiä olla uusi, merkittävä poliittinen voima. Yhdistymistä ei ole tapahtunut, ja tuskin tapahtuukaan. Kumpikin puolue on tahollaan hukassa. Vihreiden suosion kasvu ei tee vettä viiniksi. Kaupunkirakentamisesta on tullut tärkeämpää kuin luonnonsuojelusta, kaikella kunnioituksella kaupunkirakentamista kohtaan. Vasemmiston (kuten vihreidenkin) kompastuskivi on suhtautuminen Euroopan Unioniin. Sosialistinen unelmahöttö kansojen yhtenäisyydestä ei tunnu toteutuvan millään, vaikka on yli 20 vuotta yritetty hampaat irvessä. Silti on pakko koettaa hymyillä, vaikka vetelät putoilevat housunlahkeesta.</p><p>Vanhat puolueet sen sijaan tuntuvat löytäneen yhteisen sävelen: on päävastuu sitten kepulla, demareilla tai kokoomuksella, jälki on aina yhtä karmivaa tavallisen ihmisen kannalta. Suurennuslasilla saa katsoa löytääkseen eroja viime vuosikymmenten pääministereistä. Nämä kolme puoluetta ovat aiheuttaneet sen, että ihmiset ovat vieraantuneet politiikasta. Eihän se ihme ole, jos ei sitä suhmurointia viitsi seurata.</p><p>Perussuomalaisten hajoamista taas voidaan pitää kaikin tavoin positiivisena asiana. Se selkiytti poliittista kenttää merkittävästi. Sinisellä tulevaisuudella ei tosin liene tulevaisuutta kuin seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.</p><p>Miksi sitten itse olen hakeutunut Itsenäisyyspuolueeseen, jolla ei ole koskaan ollut kansanedustajaa? Syy löytyy puolueen ohjelmista. Olin suoraan sanoen hämmästynyt, että maasta löytyi EU-, euro- ja Nato-vastainen puolue, joka ei suvaitse rasismia, vaan on pikemminkin nykytermein &rdquo;suvakkinen&rdquo;, ja on lisäksi kansanterveyden ja sivistyksen asialla sekä kahlitsemattomia markkinavoimia vastaan. Itsenäisyyspuolueen ainoa vika on, että se on niin paljon aikaansa edellä ja yrittää estää tai edes osoittaa edessä häämöttävän sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen katastrofin. Tosin tulevaisuus on nyt lähempänä kuin koskaan, ja IPU:n periaatteita kannattavia puolueita on eri puolilla Eurooppaa. On tärkeää pitää ne kaikki hengissä, koska ne ovat tulevaisuuden puolueita, joiden periaatteet muuttuvat lähivuosikymmeninä välttämättömiksi.</p><p>Tällä hetkellä Itsenäisyyspuolue koetaan - eduskunnan ulkopuolisena ja ilman vaikutusvaltaakin - uhkaksi nykyjärjestelmälle. Siihen riittää pelkkä puolueen olemassaolo. Valtaa pitävät pelkäävät oman asemansa puolesta. He pelkäävät hetkeä, jolloin suomukset putoavat kansalaisten silmiltä ja äänioikeus kaivetaan naftaliinista.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentinvaalien tulos ei hämmästyttänyt ja kuitenkin hämmästytti. Niinistön uudelleenvalintaa oli pohjustettu koko vuosi mm. median julkaisemien gallup-kyselyjen avulla, jotka välillä mittasivat yli 75 %:n kannatusta, välillä hiukan alle. Lähtökohta ei ollut kovin hedelmällinen, mutta jotain tietysti muidenkin piti yrittää, koska Niinistö on tehnyt politiikkaa, jota enemmistö vastustaa, kuten Naton isäntämaasopimus. Puheistaan huolimatta Niinistöä ei myöskään ole voinut pitää varsinaisena vähäosaisten puolustajana. Mutta Niinistön on sanottu olevan charmikas, mikä lieneekin tänä tosi-tv:n aikana kaikkein merkittävin presidentin ominaisuuksista.

Asiakysymyksistä keskusteltiin tv:n vaalitenteissä, mutta niillä ei näyttänyt olevan juuri arvoa. Niinistö sai 62,6 % annetuista äänistä. Huomionarvoista on kuitenkin, että äänestysprosentti oli vain 66,7, mikä tarkoittaa kääntäen, että 33,3 % äänioikeutetuista ei äänestänyt lainkaan. On syytä kysyä miksi. Onko kolmasosa kansasta niin tyytyväisiä, ettei heidän mielestään ollut syytä äänestää? Tuskin. Epäilen, että he ovat joko politiikkaan kyllästyneitä tai eivät ole politiikasta jostain syystä lainkaan kiinnostuneita. Yksi syy nykyiseen oikeistovaltaan on, että oikeiston kannattajat äänestävät aina omia ehdokkaitaan. Siksi sama meno jatkuu. Eriarvoisuus lisääntyy, tuloerot kasvavat, veronkierto kukoistaa, valtio elää yksityispankkien lainoilla, kuntien asema heikentyy, palkkojen ja eläkkeiden ostovoima vähenee, voitot tehdään ympäristön ja työvoiman kustannuksella jne.

Jokaiset vaalit ovat mahdollisuus muuttaa tämä tuhopolitiikka. Kuinka tuhoisaa politiikan sitten pitää olla, ennen kuin muutoksen tarpeeseen havahdutaan? Pahoin pelkään, että havahtuminen tulee tapahtumaan liian myöhään yhteiskuntarauhan kannalta. Mutta poliittiset puolueet voisivat odotellessaan tehdä jotain kansalaisten havahduttamiseksi. Jo aikoja sitten esitin ajatuksen, että Suomen poliittisia voimasuhteita voisi merkittävästi muuttaa Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhdistyminen. Kun tämä yhdistynyt ViVa! saisi vielä hiukan talouspoliittista asiantuntemusta ja todellisuudentajua, voisi maassamme äkkiä olla uusi, merkittävä poliittinen voima. Yhdistymistä ei ole tapahtunut, ja tuskin tapahtuukaan. Kumpikin puolue on tahollaan hukassa. Vihreiden suosion kasvu ei tee vettä viiniksi. Kaupunkirakentamisesta on tullut tärkeämpää kuin luonnonsuojelusta, kaikella kunnioituksella kaupunkirakentamista kohtaan. Vasemmiston (kuten vihreidenkin) kompastuskivi on suhtautuminen Euroopan Unioniin. Sosialistinen unelmahöttö kansojen yhtenäisyydestä ei tunnu toteutuvan millään, vaikka on yli 20 vuotta yritetty hampaat irvessä. Silti on pakko koettaa hymyillä, vaikka vetelät putoilevat housunlahkeesta.

Vanhat puolueet sen sijaan tuntuvat löytäneen yhteisen sävelen: on päävastuu sitten kepulla, demareilla tai kokoomuksella, jälki on aina yhtä karmivaa tavallisen ihmisen kannalta. Suurennuslasilla saa katsoa löytääkseen eroja viime vuosikymmenten pääministereistä. Nämä kolme puoluetta ovat aiheuttaneet sen, että ihmiset ovat vieraantuneet politiikasta. Eihän se ihme ole, jos ei sitä suhmurointia viitsi seurata.

Perussuomalaisten hajoamista taas voidaan pitää kaikin tavoin positiivisena asiana. Se selkiytti poliittista kenttää merkittävästi. Sinisellä tulevaisuudella ei tosin liene tulevaisuutta kuin seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Miksi sitten itse olen hakeutunut Itsenäisyyspuolueeseen, jolla ei ole koskaan ollut kansanedustajaa? Syy löytyy puolueen ohjelmista. Olin suoraan sanoen hämmästynyt, että maasta löytyi EU-, euro- ja Nato-vastainen puolue, joka ei suvaitse rasismia, vaan on pikemminkin nykytermein ”suvakkinen”, ja on lisäksi kansanterveyden ja sivistyksen asialla sekä kahlitsemattomia markkinavoimia vastaan. Itsenäisyyspuolueen ainoa vika on, että se on niin paljon aikaansa edellä ja yrittää estää tai edes osoittaa edessä häämöttävän sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen katastrofin. Tosin tulevaisuus on nyt lähempänä kuin koskaan, ja IPU:n periaatteita kannattavia puolueita on eri puolilla Eurooppaa. On tärkeää pitää ne kaikki hengissä, koska ne ovat tulevaisuuden puolueita, joiden periaatteet muuttuvat lähivuosikymmeninä välttämättömiksi.

Tällä hetkellä Itsenäisyyspuolue koetaan - eduskunnan ulkopuolisena ja ilman vaikutusvaltaakin - uhkaksi nykyjärjestelmälle. Siihen riittää pelkkä puolueen olemassaolo. Valtaa pitävät pelkäävät oman asemansa puolesta. He pelkäävät hetkeä, jolloin suomukset putoavat kansalaisten silmiltä ja äänioikeus kaivetaan naftaliinista.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
5 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250337-tuhopolitiikka-sai-jatkoaikaa#comments IPU Itsenäisyyspuolue Politiikka Presidentinvaalit 2018 Fri, 02 Feb 2018 18:54:48 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250337-tuhopolitiikka-sai-jatkoaikaa
Inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa - IPU:n kuntavaalien pääteemat http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234685-inhimillisyytta-ja-lahidemokratiaa-ipun-kuntavaalien-paateemat <p>IPU:n kuntavaaliohjelman otsikkona on &rdquo;inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa&rdquo;. Ei ole sattumaa, että juuri nämä käsitteet on poimittu ohjelmasta. Ne nimittäin liittyvät hyvin selvästi toisiinsa.</p><p>Inhimillisyys on kaikkien tasa-arvoista, yhdenvertaista ja ihmisarvoista kohtelua. Inhimillisyys näkyy, tai sen pitäisi näkyä, kaikessa kunnan toiminnassa. Sotessa se tarkoittaa kaikkien ulottuvilla olevaa hyvää hoitoa. Koulutuksessa se tarkoittaa ilmaista perusopetusta ja pätevää henkilökuntaa. Hankinnoissa se merkitsee toimijoiden vastuuta mm. työllisyydestä ja ympäristöstä. &nbsp;Rakentamisessa se tarkoittaa kohtuuhintaisia ja hyvin rakennettuja asuntoja.&nbsp;</p><p>Inhimillisyys voidaan taata vain lähidemokratialla ja muulla paikallisuudella. Aina kun päätöksenteko etääntyy kuntalaisista (tai kansalaisista), he joutuvat kärsimään. Vastaavasti, mitä lähempänä päätöksenteko on ja mitä enemmän ihmiset pystyvät siihen vaikuttamaan, sitä enemmän on hyvinvointia ja viihtyvyyttä.</p><p>Kuntaliitoksissa käy useimmin niin, että palvelut keskittyvät uuteen kuntakeskukseen. Tämä voi tuoda &rdquo;säästöä&rdquo; kunnan kassaan, mutta maksajina ovat kuntalaiset. Palvelujen saatavuus heikentyy ja matkat pitenevät. Hyötyjiä ovat uuden kuntakeskuksen asunnonomistajat, koska ennen pitkää väki kyllästyy pitkiin etäisyyksiin ja haluaa muuttaa lähemmäs palveluja.</p><p>Kuntaliitos on niin suuri asia kuntalaisille, että sellainen pitäisi tehdä vain sitovan kunnallisen kansanäänestyksen perusteella. Kansanäänestykseen pitäisi olla mahdollisuus myös silloin, jos tietty määrä kuntalaisia vaatii valtuuston päätöksen alistamista kuntalaisten päätettäväksi. Tällaisista asioista pitää samalla käydä laajaa keskustelua kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.</p><p>Inhimillinen ote kunnan palveluissa pystytään takaamaan lähidemokratian lisäksi paikallisella verokertymällä. Niinpä Itsenäisyyspuolue suosittelee paikallisuutta edistäviä hankkeita, kuten paikallis- tai kuntarahan käyttöönottoa. Kuntaraha on rinnakkaisvaluutta, jonka laskee liikkeelle kunta. Kuntarahan etuna valtiolliseen valuuttaan on, että se jää kunnan alueelle ja hyödyttää siellä toimivia yrityksiä ja asukkaita. IPU:n nettisivulta löytyy <a href="http://Inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa, IPU:n kuntavaalien pääteemat IPU:n kuntavaaliohjelman otsikkona on ”inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa”. Ei ole sattumaa, että juuri nämä käsitteet on poimittu ohjelmasta. Ne nimittäin liittyvät hyvin selvästi toisiinsa. Inhimillisyys on kaikkien tasa-arvoista, yhdenvertaista ja ihmisarvoista kohtelua. Inhimillisyys näkyy, tai sen pitäisi näkyä, kaikessa kunnan toiminnassa. Sotessa se tarkoittaa kaikkien ulottuvilla olevaa hyvää hoitoa. Koulutuksessa se tarkoittaa ilmaista perusopetusta ja pätevää henkilökuntaa. Hankinnoissa se merkitsee toimijoiden vastuuta mm. työllisyydestä ja ympäristöstä. Rakentamisessa se tarkoittaa kohtuuhintaisia ja hyvin rakennettuja asuntoja. Inhimillisyys voidaan taata vain lähidemokratialla ja muulla paikallisuudella. Aina kun päätöksenteko etääntyy kuntalaisista (tai kansalaisista), he joutuvat kärsimään. Vastaavasti, mitä lähempänä päätöksenteko on ja mitä enemmän ihmiset pystyvät siihen vaikuttamaan, sitä enemmän on hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Kuntaliitoksissa käy useimmin niin, että palvelut keskittyvät uuteen kuntakeskukseen. Tämä voi tuoda ”säästöä” kunnan kassaan, mutta maksajina ovat kuntalaiset. Palvelujen saatavuus heikentyy ja matkat pitenevät. Hyötyjiä ovat uuden kuntakeskuksen asunnonomistajat, koska ennen pitkää väki kyllästyy pitkiin etäisyyksiin ja haluaa muuttaa lähemmäs palveluja. Kuntaliitos on niin suuri asia kuntalaisille, että sellainen pitäisi tehdä vain sitovan kunnallisen kansanäänestyksen perusteella. Kansanäänestykseen pitäisi olla mahdollisuus myös silloin, jos tietty määrä kuntalaisia vaatii valtuuston päätöksen alistamista kuntalaisten päätettäväksi. Tällaisista asioista pitää samalla käydä laajaa keskustelua kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Inhimillinen ote kunnan palveluissa pystytään takaamaan lähidemokratian lisäksi paikallisella verokertymällä. Niinpä Itsenäisyyspuolue suosittelee paikallisuutta edistäviä hankkeita, kuten paikallis- tai kuntarahan käyttöönottoa. Kuntaraha on rinnakkaisvaluutta, jonka laskee liikkeelle kunta. Kuntarahan etuna valtiolliseen valuuttaan on, että se jää kunnan alueelle ja hyödyttää siellä toimivia yrityksiä ja asukkaita. IPU:n nettisivulta löytyy hahmotelma demokraattisesta kuntarahasta, joka on yksi tapa toteuttaa kuntaraha. Tutustumisen arvoinen on myös mm. Bristolin punta. http://ipu.fi/www/hahmotelma-demokraattisesta-kuntarahasta/">hahmotelma demokraattisesta kuntarahasta</a>, joka on yksi tapa toteuttaa kuntaraha. Tutustumisen arvoinen on myös mm. <a href="http://bristolpound.org/">Bristolin punta</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puoluesihteeri</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> IPU:n kuntavaaliohjelman otsikkona on ”inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa”. Ei ole sattumaa, että juuri nämä käsitteet on poimittu ohjelmasta. Ne nimittäin liittyvät hyvin selvästi toisiinsa.

Inhimillisyys on kaikkien tasa-arvoista, yhdenvertaista ja ihmisarvoista kohtelua. Inhimillisyys näkyy, tai sen pitäisi näkyä, kaikessa kunnan toiminnassa. Sotessa se tarkoittaa kaikkien ulottuvilla olevaa hyvää hoitoa. Koulutuksessa se tarkoittaa ilmaista perusopetusta ja pätevää henkilökuntaa. Hankinnoissa se merkitsee toimijoiden vastuuta mm. työllisyydestä ja ympäristöstä.  Rakentamisessa se tarkoittaa kohtuuhintaisia ja hyvin rakennettuja asuntoja. 

Inhimillisyys voidaan taata vain lähidemokratialla ja muulla paikallisuudella. Aina kun päätöksenteko etääntyy kuntalaisista (tai kansalaisista), he joutuvat kärsimään. Vastaavasti, mitä lähempänä päätöksenteko on ja mitä enemmän ihmiset pystyvät siihen vaikuttamaan, sitä enemmän on hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Kuntaliitoksissa käy useimmin niin, että palvelut keskittyvät uuteen kuntakeskukseen. Tämä voi tuoda ”säästöä” kunnan kassaan, mutta maksajina ovat kuntalaiset. Palvelujen saatavuus heikentyy ja matkat pitenevät. Hyötyjiä ovat uuden kuntakeskuksen asunnonomistajat, koska ennen pitkää väki kyllästyy pitkiin etäisyyksiin ja haluaa muuttaa lähemmäs palveluja.

Kuntaliitos on niin suuri asia kuntalaisille, että sellainen pitäisi tehdä vain sitovan kunnallisen kansanäänestyksen perusteella. Kansanäänestykseen pitäisi olla mahdollisuus myös silloin, jos tietty määrä kuntalaisia vaatii valtuuston päätöksen alistamista kuntalaisten päätettäväksi. Tällaisista asioista pitää samalla käydä laajaa keskustelua kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.

Inhimillinen ote kunnan palveluissa pystytään takaamaan lähidemokratian lisäksi paikallisella verokertymällä. Niinpä Itsenäisyyspuolue suosittelee paikallisuutta edistäviä hankkeita, kuten paikallis- tai kuntarahan käyttöönottoa. Kuntaraha on rinnakkaisvaluutta, jonka laskee liikkeelle kunta. Kuntarahan etuna valtiolliseen valuuttaan on, että se jää kunnan alueelle ja hyödyttää siellä toimivia yrityksiä ja asukkaita. IPU:n nettisivulta löytyy hahmotelma demokraattisesta kuntarahasta, joka on yksi tapa toteuttaa kuntaraha. Tutustumisen arvoinen on myös mm. Bristolin punta.

 

Henri Aitakari

puoluesihteeri

Itsenäisyyspuolue

]]>
0 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234685-inhimillisyytta-ja-lahidemokratiaa-ipun-kuntavaalien-paateemat#comments Itsenäisyyspuolue Kuntavaalit Politiikka Fri, 31 Mar 2017 21:15:56 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234685-inhimillisyytta-ja-lahidemokratiaa-ipun-kuntavaalien-paateemat
SOTE on kuntalaisten omistamien terveyspalveluiden siirtoa osakeyhtiö-hallintaan http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234301-sote-on-kuntalaisten-omistamien-terveyspalveluiden-siirtoa-osakeyhtio-hallintaan <p>Kuten äänestäjien on hyvä tietää, kaikki kunnalliset terveyskeskukset ja aluesairaalat on aikoinaan rakennettu kuntalaisten verovaroilla, eli kuntalaiset ovat siis maksaneet niiden rakentamisen ja ylläpidon. Tarkoituksena on ollut, että terveyskeskuksissa tarjotaan kuntalaisille kunnallisverovaroin maksettuja terveys- ja muita palveluita. Hallituksen SOTE-suunnitelmassa kaikki nämä kiinteistöt, kansalaisten maksamat rakennukset, aiotaan siirtää kuntalaisilta uuden sote-osakeyhtiön hallintaan. Tähän osakeyhtiöön valitaan jo johtoryhmiä ilman avointa hakua, eli jokainen voi miettiä mistä piireistä johtajia sisään rekrytoidaan. Jokainen myös ymmärtää, millainen valta eräällä pääministeripuolueella on tunnetusti ollut maakunnissa.</p><p><a href="http://www.aamulehti.fi/kotimaa/sote-yhtiolle-siirtymassa-miljardien-eurojen-omaisuus-johtajia-palkattiin-ilman-avointa-hakua-24361911/" title="http://www.aamulehti.fi/kotimaa/sote-yhtiolle-siirtymassa-miljardien-eurojen-omaisuus-johtajia-palkattiin-ilman-avointa-hakua-24361911/">http://www.aamulehti.fi/kotimaa/sote-yhtiolle-siirtymassa-miljardien-eur...</a></p><p>Hallituksen suunnittelemassa SOTE-uudistuksessa suurin osa kunnista menettäisi valtaosan kuntakohtaisista budjettivastuistaan. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy suunnitelmassa maakuntavaltuustoille, jotka ottaisivat hoitaakseen sosiaali- ja terveyspalvelut. Useimmissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimi on ylivoimaisesti suurin osa kuntien budjeteista, joten tämä uudistus tarkoittaisi kuntien budjettien puoliutumista- kunta tulee menettämään valtaosa siitä rahasta, mitä sillä on ollut käytössään. Kuntalainen voi vain kuvitella, mitä tämä tarkoittaa julkisten terveyspalveluiden osilta - nämä lakisääteiset julkiset terveyspalvelut karkaavat valtaosalta kuntalaisia kauas suuriin yksiköihin, jotka voivat olla täysin eri kunnassakin. Kunnan sisällä ohjataan tässä hallituksen SOTE-mallissa kuntalaisia jatkossa mittavassa määrin yksityisiin palveluihin, joissa kuntalaisen lompakon ohuus ei saa ole esteenä.</p><p>Tulevissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä, antaako ääntään nykyisille kunnallisomaisuuden ja -palveluiden ulosmittaaja-puolueille vaiko uusille demokraattisille, ryhmäkuripäätöksiä tunnustamattomille voimille kuten Itsenäisyyspuolueen ehdokkaille. Me IPU:n ehdokkaat tulemme pitämään huolta riittävistä kunnallisista terveys-, lasten ja nuorten-, vanhusten sekä kulttuuripalveluista yhteisvoimin kuntalaisten ja lähiöiden kansalaisliikkeiden kanssa!</p><p>Terveisin ehdokas nro.875 Helsingistä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten äänestäjien on hyvä tietää, kaikki kunnalliset terveyskeskukset ja aluesairaalat on aikoinaan rakennettu kuntalaisten verovaroilla, eli kuntalaiset ovat siis maksaneet niiden rakentamisen ja ylläpidon. Tarkoituksena on ollut, että terveyskeskuksissa tarjotaan kuntalaisille kunnallisverovaroin maksettuja terveys- ja muita palveluita. Hallituksen SOTE-suunnitelmassa kaikki nämä kiinteistöt, kansalaisten maksamat rakennukset, aiotaan siirtää kuntalaisilta uuden sote-osakeyhtiön hallintaan. Tähän osakeyhtiöön valitaan jo johtoryhmiä ilman avointa hakua, eli jokainen voi miettiä mistä piireistä johtajia sisään rekrytoidaan. Jokainen myös ymmärtää, millainen valta eräällä pääministeripuolueella on tunnetusti ollut maakunnissa.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/sote-yhtiolle-siirtymassa-miljardien-eurojen-omaisuus-johtajia-palkattiin-ilman-avointa-hakua-24361911/

Hallituksen suunnittelemassa SOTE-uudistuksessa suurin osa kunnista menettäisi valtaosan kuntakohtaisista budjettivastuistaan. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy suunnitelmassa maakuntavaltuustoille, jotka ottaisivat hoitaakseen sosiaali- ja terveyspalvelut. Useimmissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimi on ylivoimaisesti suurin osa kuntien budjeteista, joten tämä uudistus tarkoittaisi kuntien budjettien puoliutumista- kunta tulee menettämään valtaosa siitä rahasta, mitä sillä on ollut käytössään. Kuntalainen voi vain kuvitella, mitä tämä tarkoittaa julkisten terveyspalveluiden osilta - nämä lakisääteiset julkiset terveyspalvelut karkaavat valtaosalta kuntalaisia kauas suuriin yksiköihin, jotka voivat olla täysin eri kunnassakin. Kunnan sisällä ohjataan tässä hallituksen SOTE-mallissa kuntalaisia jatkossa mittavassa määrin yksityisiin palveluihin, joissa kuntalaisen lompakon ohuus ei saa ole esteenä.

Tulevissa kuntavaaleissa kannattaa miettiä, antaako ääntään nykyisille kunnallisomaisuuden ja -palveluiden ulosmittaaja-puolueille vaiko uusille demokraattisille, ryhmäkuripäätöksiä tunnustamattomille voimille kuten Itsenäisyyspuolueen ehdokkaille. Me IPU:n ehdokkaat tulemme pitämään huolta riittävistä kunnallisista terveys-, lasten ja nuorten-, vanhusten sekä kulttuuripalveluista yhteisvoimin kuntalaisten ja lähiöiden kansalaisliikkeiden kanssa!

Terveisin ehdokas nro.875 Helsingistä.

 

]]>
0 http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234301-sote-on-kuntalaisten-omistamien-terveyspalveluiden-siirtoa-osakeyhtio-hallintaan#comments Itsenäisyyspuolue Kunta ja sote-uudistus Kuntavaalit2017 Maakuntahallinto Mon, 27 Mar 2017 12:05:27 +0000 Timo Sotikoff http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234301-sote-on-kuntalaisten-omistamien-terveyspalveluiden-siirtoa-osakeyhtio-hallintaan
IPU:n kuntavaaliohjelma: Päätösvalta lähelle, inhimillisyys etusijalle http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233314-ipun-kuntavaaliohjelma-paatosvalta-lahelle-inhimillisyys-etusijalle <p>Itsenäisyyspuolue tarjoaa kuntavaaleissa aidon vaihtoehdon nykyisille valtapuolueille, jotka ovat vieneet päätöksenteon kabinetteihin kauas kansalaisten ulottumattomiin ja perustaneet toimintansa puolueiden johtoryhmien ja puoluekurivallan betonoimiseen äänestäjien etujen kustannuksella.</p><p>Itsenäisyyspuolue haluaa muuttaa suuntaa ja ohjata vallankäyttöä kuntalaisten itsensä keskuuteen sekä varmistaa laadukkaat julkisesti tuotetut kunnallispalvelut kaikille vauvasta vaariin. Kun haluat uudenlaista päätöksentekoa ja avoimempaa yhteisten kunnallisten asioiden hoitamista, älä tyydy silloin vanhoihin puolueisiin.</p><p>Sinulla on valta- meillä on mahdollisuus-</p><p>IPU:n 12-kohtaisen kuntavaaliohjelman perusteesit näkyvät alla ja kuntavaaliohjelma kokonaisuudessaan on luettavissa täältä: <a href="http://ipu.fi/www/ipun-kuntavaaliohjelma/" title="http://ipu.fi/www/ipun-kuntavaaliohjelma/">http://ipu.fi/www/ipun-kuntavaaliohjelma/</a></p><p>&nbsp;</p><p>1. Sote&mdash; hyvää hoitoa jokaiselle maksukyvystä ja iästä riippumatta&nbsp;</p><p>2. Sitovat kansanäänestykset käyttöön</p><p>3. Maksuton koulutus turvaa tulevaisuutemme</p><p>4. Muu sivistystyö, kulttuuri ja urheilu ovat kuntalaisen henkireikä</p><p>5. Asuminen on perusoikeus</p><p>6. Lähiruokaa ja uusiutuvaa energiaa</p><p>7. Kiinteistöt, tiet ja kunnallistekniikka on pidettävä kunnossa</p><p>8. On vältettävä vastakkainasettelua maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, mikä tarkoittaa kaikkien tasavertaista kohtelua</p><p>9. Julkisen liikenteen pitäisi olla aina käyttäjälle edullisempi kuin oman auton käyttäminen</p><p>10. Yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti esimerkiksi kunnan tekemissä hankinnoissa</p><p>11. Kaupunginosa&ndash; ja kylätoiminnan tukeminen on kunnan etu</p><p>12. Luottamushenkilöitä kahlitseva puolue&ndash; ja ryhmäkuri on tuomittavaa</p><p>&nbsp;</p><p>Voit äänestää minua numerolla 875 Helsingin vaalipiirissä. Itselleni tärkeimmät osa-alueet ovat lapsiperheiden monipuolinen tuki ja kestävät resurssit kasvatukseen ja koulutukseen, laadukkaat julkisesti tuotetut sote- ja kulttuurilähipalvelut kaikille (pitkänäköisyys ja laatu huomiointiin myös kaikessa hankinnoissa), alueellisen päätös- ja vaikutusvallan ohjaaminen nykyistä aktiivisemmin lähiöiden ja kaupunginosan asukkaiden suuntaan, työllisyyden ja toimeentulon varmistaminen kaikille kuntalaisille sekä itsenäisen rahapolitiikan ja päätösvallan merkitys kuntaresursseissa näihin kaikkiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspuolue tarjoaa kuntavaaleissa aidon vaihtoehdon nykyisille valtapuolueille, jotka ovat vieneet päätöksenteon kabinetteihin kauas kansalaisten ulottumattomiin ja perustaneet toimintansa puolueiden johtoryhmien ja puoluekurivallan betonoimiseen äänestäjien etujen kustannuksella.

Itsenäisyyspuolue haluaa muuttaa suuntaa ja ohjata vallankäyttöä kuntalaisten itsensä keskuuteen sekä varmistaa laadukkaat julkisesti tuotetut kunnallispalvelut kaikille vauvasta vaariin. Kun haluat uudenlaista päätöksentekoa ja avoimempaa yhteisten kunnallisten asioiden hoitamista, älä tyydy silloin vanhoihin puolueisiin.

Sinulla on valta- meillä on mahdollisuus-

IPU:n 12-kohtaisen kuntavaaliohjelman perusteesit näkyvät alla ja kuntavaaliohjelma kokonaisuudessaan on luettavissa täältä: http://ipu.fi/www/ipun-kuntavaaliohjelma/

 

1. Sote— hyvää hoitoa jokaiselle maksukyvystä ja iästä riippumatta 

2. Sitovat kansanäänestykset käyttöön

3. Maksuton koulutus turvaa tulevaisuutemme

4. Muu sivistystyö, kulttuuri ja urheilu ovat kuntalaisen henkireikä

5. Asuminen on perusoikeus

6. Lähiruokaa ja uusiutuvaa energiaa

7. Kiinteistöt, tiet ja kunnallistekniikka on pidettävä kunnossa

8. On vältettävä vastakkainasettelua maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, mikä tarkoittaa kaikkien tasavertaista kohtelua

9. Julkisen liikenteen pitäisi olla aina käyttäjälle edullisempi kuin oman auton käyttäminen

10. Yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti esimerkiksi kunnan tekemissä hankinnoissa

11. Kaupunginosa– ja kylätoiminnan tukeminen on kunnan etu

12. Luottamushenkilöitä kahlitseva puolue– ja ryhmäkuri on tuomittavaa

 

Voit äänestää minua numerolla 875 Helsingin vaalipiirissä. Itselleni tärkeimmät osa-alueet ovat lapsiperheiden monipuolinen tuki ja kestävät resurssit kasvatukseen ja koulutukseen, laadukkaat julkisesti tuotetut sote- ja kulttuurilähipalvelut kaikille (pitkänäköisyys ja laatu huomiointiin myös kaikessa hankinnoissa), alueellisen päätös- ja vaikutusvallan ohjaaminen nykyistä aktiivisemmin lähiöiden ja kaupunginosan asukkaiden suuntaan, työllisyyden ja toimeentulon varmistaminen kaikille kuntalaisille sekä itsenäisen rahapolitiikan ja päätösvallan merkitys kuntaresursseissa näihin kaikkiin.

]]>
7 http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233314-ipun-kuntavaaliohjelma-paatosvalta-lahelle-inhimillisyys-etusijalle#comments Itsenäisyyspuolue Kunnallispalvelut Kuntavaalit Lähidemokratia Mon, 13 Mar 2017 12:38:35 +0000 Timo Sotikoff http://timosotikoff.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233314-ipun-kuntavaaliohjelma-paatosvalta-lahelle-inhimillisyys-etusijalle
Itsenäisyyden palauttajat – 1 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1 <p>Tie täyteen itsemääräämisoikeuteen, ja miten itsenäiset valtiot kansallisesti omista asioistaan päättävät.</p><p>Käymme kohti kuntavaaleja 2017 &ndash; sielläkin on tavoitteena alueellinen itsenäisyydelle otollisempi yhteistyömalli naapurien kanssa. Ennen kuin kerromme omat kuntavaalitavoitteet, ja omalta kohdaltani juuri Helsingin osalta &ndash; teemme selkoa miten näemme valtakuntamme asioita ja sinne asetettuja tavoitteita.</p><p>&nbsp;</p><p>[&hellip; <em>tasan kaksi vuotta sitten kansalainen Erkki ihmetteli miten siinä niin kävi, kun EY-äänestys 1994 vei meiltä &rsquo;samalla kansalaisluvan kysynnällä&rsquo; oman rahankin &ndash; markan. Äänestäjä pohti tätä jälleen vaaliuurnilla 2015, kun euroa on takana yli 10 vuotta, ollen hyötynä tai haittana</em> &hellip; ]1]</p><p>[ &hellip; <em>kansalainen miettii poteroissaan, kuinka tässä näin kävi, kun maamme kirjohallitus vei meidät Nato &ndash; Isäntämaa sopimukseen &ndash; olimmehan sanoneet, että Natoon ei mennä, jo noin 30 gallupissa ja aina enemmistönä</em> &hellip; ]2]</p><p>&hellip;</p><p>1] <em>Maassamme valtiopetos, kun markka vaihdettiin euroon?</em> ~ <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a> -</p><p>2] <em>Nato Isäntämaa (MoU - Memorandum of Understanding) pöytäkirja &ndash; suomennos</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kerran neljässä vuodessa eduskuntapaikoituksen osalta kansalainen tuntee olonsa kansakunnan kaapin päältä </strong>3] &ndash; <strong>demokratia toimii ja media jakaa näkyvyyttä suuntaavasti &ndash; painottuen jo eduskunnassa oleviin puolueisiin &ndash; tämän vuoksi todellista uutta ja itsenäistä henkeä vaihtuu Arkadianmäelle harvakseltaan.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäinen Suomi </strong></p><p>Suomi julistautui itsenäiseksi kohta 100 vuotta sitten 6. joulukuuta 1917 4]. Tuo itsenäisyysjulistus vahvistettiin itsenäisyystunnustuksena 4. tammikuuta 1918 uunituoreen vallankumousneuvoston myötä <strong>Vladimir Leninin</strong> ja muun muassa <strong>Josif Stalinin</strong> allekirjoituksin 5] &ndash; tämän jälkeen useat Euroopan valtiot tunnustivat itsenäisyytemme.</p><p>Itsenäisyytemme huippuvuosina 1930 &ndash; luvulla koimme kansallista voimainkohotusta, oli ääriaineksia 6] ja kansallisylpeys hipoi heinälatojen kattoja. Vuosikymmenen loppuun saimme kohtalokkaat virheet 1938 -1939. Emme oivaltaneet neuvottelumahdollisuuksia maanvaihdoista, vaan ajauduimme &rdquo;<em>Erkon sotaan</em>&rdquo; 7] &ndash; kuten <strong>J.K. Paasikivi</strong> oli sotaa harmissaan kutsunut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jatkosodan kynnyksellä menetimme itsenäisyytemme omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan </strong></p><p>Tilalle syntyi kohtalokas aseveljeys Saksan kolmannen valtakunnan kanssa 8]9]. Meille luvattiin Talvisodan menetetyt maat korkojen kanssa takaisin &ndash; annettiin kuuluisat <em>miekantuppi käskyt</em> ja lopulta Saksan avulla, presidentti <strong>Risto Rytin</strong> uhrauksella pelastuttiin &rdquo;itsenäisiksi&rdquo; &ndash; alkoivat Kekkosen &ndash; Paasikiven linjaukset, &rsquo;<em>viisautena ymmärtää tosiasioita arkirealismiksi&rsquo;</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Elimme sisäisessä itsenäisyydessä, presidentti Urho Kekkosen kapaloissa &ndash; </strong></p><p>nautimme Neuvostoliiton bilateraalisesta kauppavaihdosta ja rakensimme kansakuntamme taloudelliset pohjat nykyiselle maallisvauraudellemme 10]. Oli oma raha, halpa energia, suojattu itäraja ja kurkistusmahdollisuus länteen. Menetettyä Karjalaa yritettiin vielä Kekkosen huippuvuosina saada takaisin 11].</p><p>Kekkosen kliimaksi koettiin ETYK kokouksena 12], jolloin Finlandia talo oli täynnä maailman johtajia. Kekkonen oli saanut itsenäiselle tavalleen hoitaa maan isäni valtiotaan, oman henkilökohtaisen palkinnon &ndash; laajasti tunnustettuna. Suomi oli vapautettu Neuvostoliiton vierihoitoholhouksesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansakunnan itsenäisyys luetaan päätöksistä &ndash; ketkä ja missä tehdään!</strong></p><p>Itsenäinen valtio päättää kaikki itselleen oleelliset asiat itse, oman kansakuntansa näkökulmista. Päätösprosesseihin kuuluvat oma raha 13], oma valtion pankki, Suomen Pankki 14].</p><p>Itsenäisyyteen kuuluvat myös oma turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 15] ja meille erityinen idän politiikka 16]. Lisäksi kansakunta säädättää omat lakinsa omassa 101 [!] kansanedustajan eduskunnassa. Nämä ovat osia kristallinkirkkaista itsenäisyyden peruskulmakivistä.</p><p>Me myimme itsenäisyydestämme suuria paloja harhautetulla EY-jäsenyyden kansanäänestyksellä. Me menetimme tahtomattamme oman rahan, markan &ndash; sen osalta ei enää äänestelty, eikä kansalaisilta kyselty &ndash; oli selite, että se sisältyi EY-kansanäänestykseen!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Meistä tuli Euroopan Unionin jäsen </strong></p><p>Vuonna 2002 euro heitti markat keräykseen ja piirongin laatikoihin. Kansa opetteli vaihtosuhdetta ja tänään baarikahvi maksaa kaksi euroa ja markka-aikana myös tuon samat kaksi markkaa. Rahan arvo on monin osin markka = euro. Siirtyminen omaan rahaan olisi helppoa &ndash; euro on markka.</p><p>Tänään valtakunta on materiaalisesti rikkaampi kuin koskaan, mutta tuloerot revenneinä 17]. Saavutimme juuri työttömyysluvuksi de facto 450.000 (valtiovarainministeri <strong>Antti Rinne</strong> julkipuheessaan). Tänään on enemmän ajelehtivia, syrjäytyviä ja työttömiä nuoria 18] kuin milloinkaan ennen &ndash; he eivät tiedä mitä itsenäisyydeltään haluaisivat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään harjoittelemme uudelleen itsenäisyyttä</strong></p><p>[<em>Visio uusitsenäisyydestä &ndash; paluu omaehtoiseen elämään</em> ~&nbsp; <a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html</a> &nbsp;- ]</p><p>Katsoessamme karttaa huomaamme, että olemme EU- Brysselin näkökulmasta hyvin kaukana, omalla &rdquo;saarella&rdquo;, kuitenkin niemellä, jota ympäröi meri. Sen sijaan itsenäisyytemmekin saaneelta idän karhulta, meille on matkaa päivämatka tai &rsquo;tykin kantama&rsquo; &ndash; miten vain ajattelemme. Olemme kuin Kainuu Helsingistä &ndash; jos haemme ontuvan vertauksen omasta maastamme Brysseliin nähden.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Katajainen kansa tottui jo susien aikana, että asumus tehtiin kehämuodostelmaan, </strong></p><p>se oli myös muuri ja reviirimerkintä 19] vihulaisille, joita on risteillyt maassamme pitkin ja poikin. Kehässä olevat rakennukset olivat merkki itsenäisyydestä, omavaraisuudesta ja hiljalleen muodostuvasta suomalaisuudesta &ndash; jukureina, impivaaralaisina ja Talvisodan jermuina, jotka ymmärsivät, että <em>juuri suomalainen itse puolustaa parhaiten omaa maataan ja sen itsenäisyyttä</em> 20] &ndash; onkin sanottu, että &rdquo;<em>Suomi on hyvä maa</em>&rdquo; &ndash; edesmennyt kenraali <strong>Adolf Ehrnrooth </strong>21].</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään itsenäisyys on menetetty &ndash; monin osin </strong></p><p>Tosin kansakunta ajattelee edelleen <em>positiivisen impivaaralaisesti</em> [!] &ndash; se haluaa pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, reaalinäkemyksensä puitteissa &ndash; kansamme on oppinut historiansa ja on omaksunut valtioviisaasti kuuluisat sanat &rdquo;<em>Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen</em>&rdquo; &ndash; edesmennyt presidentti J.K. Paasikivi.</p><p>Uusitsenäisyyden orastavin merkki &ndash; on kansanliikemäiset puolueet 22], joilla on tahto ja päämäärä. Äänestäjät ovat väsyneitä 23] perinteellisen politiikan liturgiaan ja jatkuvaan aatokseen ollaanko vasemmalla, oikealla vai &rdquo;keskellä&rdquo; &ndash; kuitenkin kieli keskellä suuta, sanomatta mitään arkiymmärrettävää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt ei tarvita vanhentuneita &rsquo;vasen - oikea&rsquo; määrityksiä </strong></p><p>Tänään ovat vain ihmiset, jotka haluavat löytää toisensa, ymmärtää yhteiset ongelmat ja rakentaa näkyvyys huomisesta, jossa <em>toimeliaisuus</em> valtaa &rsquo;lahoavan kasvuhoennan&rsquo;. Tänään katsomme perinteellisen puoluejaottelun yli, ja samalla luoden mahdollisuuden puhaltaa yhteen hiileen &ndash; eduskunnassakin!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Merkkejä kansalaisajattelusta, joka kumpuaa itsenäisyydestä </strong></p><p>Luomme työtä, vaikka uusjako mobilisaatioilla 24], emme liity Natoon 25] kuin muihinkaan sotilasliittoihin sekä haemme kansan lähemmäksi päätöskoneistoja - kansanäänestyksinä.</p><p>Tutkimme tarkoin euron ja valmistelemme kansanäänestyksen markasta 26], samoin kuin olemisestamme EU:ssa 27]. Kansan on aika antaa oma suora kantansa &ndash; olemmehan suurongelmien edessä, vaikkapa <em>maailmanlaajuisen työn uudelleen jaon taistelussa</em> 28].</p><p>Säädämme eläkekaton, lisäämme verotuksen progressiota tasataksemme tulo- eli ostovoimaeroja sekä luomme mallin, jossa yksinäisen eläkeläisvanhuksen 29] ei tarvitse kituuttaa 700 eurolla kuussa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaispalkka</strong></p><p>Suunnittelemme kansalaispalkan 30], samalla raivaten sosiaalisten tukien viidakon. Kansalaispalkkaan sisältyy työvelvollisuus, olosuhteiden, työkunnon ja osaamisen suhteissa. Samalla joudumme pohtimaan tarkoin mitä voisi merkitä progressiivinen palkka-ale &ndash; minimitasolta alle 2.200 euroa brutto kuukaudessa (palkka-alennusprosentti 0) kasvaen prosentteina palkan suuretessa &ndash; aina aleprosenttiin 15 saakka.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aloitamme tarkkaan tutkittavan, vain kulutusverotukseen </strong>31] <strong>perustuvat veronkannon, </strong></p><p>ympäristö edellä ja riittävän yhteisökertymän turvaamiseksi. Lopulta maassamme ollaan maamme tapojen mukaisesti, kunnioittaen meidän kulttuuria, kieltä ja tapoja. Pakkoruotsin romutamme ja siirrymme tasa-arvoiseen ja vapaaehtoiseen opiskelukielen valintaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Itsenäisyyden palauttajat</strong></p><p>Projekti ei ole helppo, sillä maassamme on paljon vastaan hankaajia, joilla on hyvin täyttä itsenäisyyttä vastustava asenne; on natouskovaiset, on brysselistit, ovat kasvuhokijat 32] &ndash; on vieläpä näkökulmasokeat, joilla vasen silmä itään on ummessa 33]. Meillä on siis paljon valtakunnan täyden itsenäisyyden vihollisia.</p><p>Itsenäisyyden palautus tulee kestämään 5-10 vuotta ja tähän onkin hyvä tuoda <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html">kirjoitus kahdeksan vuoden takaa</a> 34], jolloin arvelimme kansakunnan kyllästyvän perinteelliseen politiikan hoitoon ja nykymallisiin, arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin.</p><p>&hellip;</p><p>34] <em>Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen politiikanhoidon kyllästyneenä arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin</em> &hellip; ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puolueettomuuden palauttajat </strong></p><p>Meille sopii uudessa maailmanjärjestyksessä 35] sitoutumattomuus muuhun kuin rauhaan, rauhanneuvotteluihin/ YK-rauhanturvaamiseen 36], kauppaan ja tasapuoliseen arvioon niin itää kuin länttä kohtaan. Olemme lännestä ja idästä 37] sekä sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla. Emme puutu muiden kolmansien sisäisiin asioihin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Arvostamme muiden kulttuureja, muiden uskoa ja muiden tapoja </strong>&ndash;</p><p>näin voimme edellyttää, että meillä arvostetaan ja kunnioitetaan myös meidän tapojamme ja perinteitä. Arvostamme työn tekoa, vastuullista veronmaksua ja osallistumista yhteisöihimme &ndash; <em>emme halua käännytystyötä</em> &ndash; meissä asuu kuitenkin vieläkin se &rsquo;pieni kehäpuolustaja&rsquo; &ndash; satojen vuosien takaa, itsenäisinä päätöksentekijöinä omista asioistamme ja laeistamme.</p><p>&hellip;</p><p>EXTRA</p><p>Itsenäisen kansakunnan merkki on myös verotus, jossa voidaan antaa itse veronmaksajalle oikeus kohdistaa omia maksamiaan veroja vaikkapa kokonaismäärästä 20 prosentin osalta sellaisiin kohteisiin, joihin veronmaksaja itse kokee mielenkiintoa ja tukemishalukkuutta. Hyvä esimerkki voisi olla pakkoruotsin ylläpitovero, jolloin kansalainen itse jyvittää verojaan juuri ruotsinkielen aiheuttamiin kustannuksiin ja noilla suunnatuilla veroilla on sitten kyseinen palvelu kyettävä järjestämään.</p><p>&hellip;</p><p><em>Pakkoruotsivero vapaaehtoisena</em> ~ &nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa</a> - [US/Puheenvuoro]</p><p>Toisena kansalaisen itsenäisyyden osoituksena voisi olla kehitysapu <em>vapaaehtoislahjoituksin</em> &ndash; tällöin lahjoittava henkilö tai yhteisö/ yritys saa verohelpotuksen kehitysapuun suuntaamastaan vapaaehtoislahjoituksesta. Muuta kehitysaputilitystä ei sitten enää valtion taholta suoriteta. Jätetään asia itsenäisten kansalaisten ratkaistavaksi.</p><p>&hellip;</p><p><em>Maksammeko velkamme kehitysmaille?</em> ~&nbsp; <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille</a> - [US/Puheenvuoro]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>kansalaisaktivisti ja &ndash; kirjoittaja</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/itsen-isyyden-palauttajat">AL</a>&nbsp; -&nbsp; IL&nbsp; - &nbsp;<a href="http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1181.0.html">Vf</a>&nbsp; -&nbsp; Pz&nbsp; -&nbsp; <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2015/03/itsenaisyyden-palauttajat.html">BL</a>&nbsp; - US &ndash; FB &ndash; FB - &nbsp;VU - &nbsp;BLOG 49434</p><p>&nbsp;</p><p>---<em>28022015</em>---</p><p>---<em>01032017</em>---</p><p>&nbsp;</p><p><em>doc</em>.: Itsenäisyyden palauttajat_26022015 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>doc.: Itsenäisyyden palauttajat_1_01032017 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p>|1597|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tie täyteen itsemääräämisoikeuteen, ja miten itsenäiset valtiot kansallisesti omista asioistaan päättävät.

Käymme kohti kuntavaaleja 2017 – sielläkin on tavoitteena alueellinen itsenäisyydelle otollisempi yhteistyömalli naapurien kanssa. Ennen kuin kerromme omat kuntavaalitavoitteet, ja omalta kohdaltani juuri Helsingin osalta – teemme selkoa miten näemme valtakuntamme asioita ja sinne asetettuja tavoitteita.

 

[… tasan kaksi vuotta sitten kansalainen Erkki ihmetteli miten siinä niin kävi, kun EY-äänestys 1994 vei meiltä ’samalla kansalaisluvan kysynnällä’ oman rahankin – markan. Äänestäjä pohti tätä jälleen vaaliuurnilla 2015, kun euroa on takana yli 10 vuotta, ollen hyötynä tai haittana … ]1]

[ … kansalainen miettii poteroissaan, kuinka tässä näin kävi, kun maamme kirjohallitus vei meidät Nato – Isäntämaa sopimukseen – olimmehan sanoneet, että Natoon ei mennä, jo noin 30 gallupissa ja aina enemmistönä … ]2]

1] Maassamme valtiopetos, kun markka vaihdettiin euroon? ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

2] Nato Isäntämaa (MoU - Memorandum of Understanding) pöytäkirja – suomennos ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html -

 

Kerran neljässä vuodessa eduskuntapaikoituksen osalta kansalainen tuntee olonsa kansakunnan kaapin päältä 3] – demokratia toimii ja media jakaa näkyvyyttä suuntaavasti – painottuen jo eduskunnassa oleviin puolueisiin – tämän vuoksi todellista uutta ja itsenäistä henkeä vaihtuu Arkadianmäelle harvakseltaan.

 

Itsenäinen Suomi

Suomi julistautui itsenäiseksi kohta 100 vuotta sitten 6. joulukuuta 1917 4]. Tuo itsenäisyysjulistus vahvistettiin itsenäisyystunnustuksena 4. tammikuuta 1918 uunituoreen vallankumousneuvoston myötä Vladimir Leninin ja muun muassa Josif Stalinin allekirjoituksin 5] – tämän jälkeen useat Euroopan valtiot tunnustivat itsenäisyytemme.

Itsenäisyytemme huippuvuosina 1930 – luvulla koimme kansallista voimainkohotusta, oli ääriaineksia 6] ja kansallisylpeys hipoi heinälatojen kattoja. Vuosikymmenen loppuun saimme kohtalokkaat virheet 1938 -1939. Emme oivaltaneet neuvottelumahdollisuuksia maanvaihdoista, vaan ajauduimme ”Erkon sotaan” 7] – kuten J.K. Paasikivi oli sotaa harmissaan kutsunut.

 

Jatkosodan kynnyksellä menetimme itsenäisyytemme omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan

Tilalle syntyi kohtalokas aseveljeys Saksan kolmannen valtakunnan kanssa 8]9]. Meille luvattiin Talvisodan menetetyt maat korkojen kanssa takaisin – annettiin kuuluisat miekantuppi käskyt ja lopulta Saksan avulla, presidentti Risto Rytin uhrauksella pelastuttiin ”itsenäisiksi” – alkoivat Kekkosen – Paasikiven linjaukset, ’viisautena ymmärtää tosiasioita arkirealismiksi’.

 

Elimme sisäisessä itsenäisyydessä, presidentti Urho Kekkosen kapaloissa –

nautimme Neuvostoliiton bilateraalisesta kauppavaihdosta ja rakensimme kansakuntamme taloudelliset pohjat nykyiselle maallisvauraudellemme 10]. Oli oma raha, halpa energia, suojattu itäraja ja kurkistusmahdollisuus länteen. Menetettyä Karjalaa yritettiin vielä Kekkosen huippuvuosina saada takaisin 11].

Kekkosen kliimaksi koettiin ETYK kokouksena 12], jolloin Finlandia talo oli täynnä maailman johtajia. Kekkonen oli saanut itsenäiselle tavalleen hoitaa maan isäni valtiotaan, oman henkilökohtaisen palkinnon – laajasti tunnustettuna. Suomi oli vapautettu Neuvostoliiton vierihoitoholhouksesta.

 

Kansakunnan itsenäisyys luetaan päätöksistä – ketkä ja missä tehdään!

Itsenäinen valtio päättää kaikki itselleen oleelliset asiat itse, oman kansakuntansa näkökulmista. Päätösprosesseihin kuuluvat oma raha 13], oma valtion pankki, Suomen Pankki 14].

Itsenäisyyteen kuuluvat myös oma turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 15] ja meille erityinen idän politiikka 16]. Lisäksi kansakunta säädättää omat lakinsa omassa 101 [!] kansanedustajan eduskunnassa. Nämä ovat osia kristallinkirkkaista itsenäisyyden peruskulmakivistä.

Me myimme itsenäisyydestämme suuria paloja harhautetulla EY-jäsenyyden kansanäänestyksellä. Me menetimme tahtomattamme oman rahan, markan – sen osalta ei enää äänestelty, eikä kansalaisilta kyselty – oli selite, että se sisältyi EY-kansanäänestykseen!

 

Meistä tuli Euroopan Unionin jäsen

Vuonna 2002 euro heitti markat keräykseen ja piirongin laatikoihin. Kansa opetteli vaihtosuhdetta ja tänään baarikahvi maksaa kaksi euroa ja markka-aikana myös tuon samat kaksi markkaa. Rahan arvo on monin osin markka = euro. Siirtyminen omaan rahaan olisi helppoa – euro on markka.

Tänään valtakunta on materiaalisesti rikkaampi kuin koskaan, mutta tuloerot revenneinä 17]. Saavutimme juuri työttömyysluvuksi de facto 450.000 (valtiovarainministeri Antti Rinne julkipuheessaan). Tänään on enemmän ajelehtivia, syrjäytyviä ja työttömiä nuoria 18] kuin milloinkaan ennen – he eivät tiedä mitä itsenäisyydeltään haluaisivat.

 

Tänään harjoittelemme uudelleen itsenäisyyttä

[Visio uusitsenäisyydestä – paluu omaehtoiseen elämäänhttp://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html  - ]

Katsoessamme karttaa huomaamme, että olemme EU- Brysselin näkökulmasta hyvin kaukana, omalla ”saarella”, kuitenkin niemellä, jota ympäröi meri. Sen sijaan itsenäisyytemmekin saaneelta idän karhulta, meille on matkaa päivämatka tai ’tykin kantama’ – miten vain ajattelemme. Olemme kuin Kainuu Helsingistä – jos haemme ontuvan vertauksen omasta maastamme Brysseliin nähden.

 

Katajainen kansa tottui jo susien aikana, että asumus tehtiin kehämuodostelmaan,

se oli myös muuri ja reviirimerkintä 19] vihulaisille, joita on risteillyt maassamme pitkin ja poikin. Kehässä olevat rakennukset olivat merkki itsenäisyydestä, omavaraisuudesta ja hiljalleen muodostuvasta suomalaisuudesta – jukureina, impivaaralaisina ja Talvisodan jermuina, jotka ymmärsivät, että juuri suomalainen itse puolustaa parhaiten omaa maataan ja sen itsenäisyyttä 20] – onkin sanottu, että ”Suomi on hyvä maa” – edesmennyt kenraali Adolf Ehrnrooth 21].

 

Tänään itsenäisyys on menetetty – monin osin

Tosin kansakunta ajattelee edelleen positiivisen impivaaralaisesti [!] – se haluaa pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, reaalinäkemyksensä puitteissa – kansamme on oppinut historiansa ja on omaksunut valtioviisaasti kuuluisat sanat ”Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen” – edesmennyt presidentti J.K. Paasikivi.

Uusitsenäisyyden orastavin merkki – on kansanliikemäiset puolueet 22], joilla on tahto ja päämäärä. Äänestäjät ovat väsyneitä 23] perinteellisen politiikan liturgiaan ja jatkuvaan aatokseen ollaanko vasemmalla, oikealla vai ”keskellä” – kuitenkin kieli keskellä suuta, sanomatta mitään arkiymmärrettävää.

 

Nyt ei tarvita vanhentuneita ’vasen - oikea’ määrityksiä

Tänään ovat vain ihmiset, jotka haluavat löytää toisensa, ymmärtää yhteiset ongelmat ja rakentaa näkyvyys huomisesta, jossa toimeliaisuus valtaa ’lahoavan kasvuhoennan’. Tänään katsomme perinteellisen puoluejaottelun yli, ja samalla luoden mahdollisuuden puhaltaa yhteen hiileen – eduskunnassakin!

 

Merkkejä kansalaisajattelusta, joka kumpuaa itsenäisyydestä

Luomme työtä, vaikka uusjako mobilisaatioilla 24], emme liity Natoon 25] kuin muihinkaan sotilasliittoihin sekä haemme kansan lähemmäksi päätöskoneistoja - kansanäänestyksinä.

Tutkimme tarkoin euron ja valmistelemme kansanäänestyksen markasta 26], samoin kuin olemisestamme EU:ssa 27]. Kansan on aika antaa oma suora kantansa – olemmehan suurongelmien edessä, vaikkapa maailmanlaajuisen työn uudelleen jaon taistelussa 28].

Säädämme eläkekaton, lisäämme verotuksen progressiota tasataksemme tulo- eli ostovoimaeroja sekä luomme mallin, jossa yksinäisen eläkeläisvanhuksen 29] ei tarvitse kituuttaa 700 eurolla kuussa.

 

Kansalaispalkka

Suunnittelemme kansalaispalkan 30], samalla raivaten sosiaalisten tukien viidakon. Kansalaispalkkaan sisältyy työvelvollisuus, olosuhteiden, työkunnon ja osaamisen suhteissa. Samalla joudumme pohtimaan tarkoin mitä voisi merkitä progressiivinen palkka-ale – minimitasolta alle 2.200 euroa brutto kuukaudessa (palkka-alennusprosentti 0) kasvaen prosentteina palkan suuretessa – aina aleprosenttiin 15 saakka.

 

Aloitamme tarkkaan tutkittavan, vain kulutusverotukseen 31] perustuvat veronkannon,

ympäristö edellä ja riittävän yhteisökertymän turvaamiseksi. Lopulta maassamme ollaan maamme tapojen mukaisesti, kunnioittaen meidän kulttuuria, kieltä ja tapoja. Pakkoruotsin romutamme ja siirrymme tasa-arvoiseen ja vapaaehtoiseen opiskelukielen valintaan.

 

Itsenäisyyden palauttajat

Projekti ei ole helppo, sillä maassamme on paljon vastaan hankaajia, joilla on hyvin täyttä itsenäisyyttä vastustava asenne; on natouskovaiset, on brysselistit, ovat kasvuhokijat 32] – on vieläpä näkökulmasokeat, joilla vasen silmä itään on ummessa 33]. Meillä on siis paljon valtakunnan täyden itsenäisyyden vihollisia.

Itsenäisyyden palautus tulee kestämään 5-10 vuotta ja tähän onkin hyvä tuoda kirjoitus kahdeksan vuoden takaa 34], jolloin arvelimme kansakunnan kyllästyvän perinteelliseen politiikan hoitoon ja nykymallisiin, arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin.

34] Kansalaisyhteiskunta hylkää nykyisen politiikanhoidon kyllästyneenä arkikansasta erkaantuneisiin poliitikoihin … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html -

 

Puolueettomuuden palauttajat

Meille sopii uudessa maailmanjärjestyksessä 35] sitoutumattomuus muuhun kuin rauhaan, rauhanneuvotteluihin/ YK-rauhanturvaamiseen 36], kauppaan ja tasapuoliseen arvioon niin itää kuin länttä kohtaan. Olemme lännestä ja idästä 37] sekä sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla. Emme puutu muiden kolmansien sisäisiin asioihin.

 

Arvostamme muiden kulttuureja, muiden uskoa ja muiden tapoja

näin voimme edellyttää, että meillä arvostetaan ja kunnioitetaan myös meidän tapojamme ja perinteitä. Arvostamme työn tekoa, vastuullista veronmaksua ja osallistumista yhteisöihimme – emme halua käännytystyötä – meissä asuu kuitenkin vieläkin se ’pieni kehäpuolustaja’ – satojen vuosien takaa, itsenäisinä päätöksentekijöinä omista asioistamme ja laeistamme.

EXTRA

Itsenäisen kansakunnan merkki on myös verotus, jossa voidaan antaa itse veronmaksajalle oikeus kohdistaa omia maksamiaan veroja vaikkapa kokonaismäärästä 20 prosentin osalta sellaisiin kohteisiin, joihin veronmaksaja itse kokee mielenkiintoa ja tukemishalukkuutta. Hyvä esimerkki voisi olla pakkoruotsin ylläpitovero, jolloin kansalainen itse jyvittää verojaan juuri ruotsinkielen aiheuttamiin kustannuksiin ja noilla suunnatuilla veroilla on sitten kyseinen palvelu kyettävä järjestämään.

Pakkoruotsivero vapaaehtoisena ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41351-maksaisitko-vapaaehtoista-pakkoruotsiveroa - [US/Puheenvuoro]

Toisena kansalaisen itsenäisyyden osoituksena voisi olla kehitysapu vapaaehtoislahjoituksin – tällöin lahjoittava henkilö tai yhteisö/ yritys saa verohelpotuksen kehitysapuun suuntaamastaan vapaaehtoislahjoituksesta. Muuta kehitysaputilitystä ei sitten enää valtion taholta suoriteta. Jätetään asia itsenäisten kansalaisten ratkaistavaksi.

Maksammeko velkamme kehitysmaille?http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille - [US/Puheenvuoro]

 

 

Ilkka Luoma

kansalaisaktivisti ja – kirjoittaja

 

http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL  -  IL  -  Vf  -  Pz  -  BL  - US – FB – FB -  VU -  BLOG 49434

 

---28022015---

---01032017---

 

doc.: Itsenäisyyden palauttajat_26022015 – Microsoft Word Starter

doc.: Itsenäisyyden palauttajat_1_01032017 – Microsoft Word Starter

 

|1597|

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1#comments Itsenäisyys Itsenäisyyspuolue Kansallinen päätösvalta Kunnallinen päätösvalta Markka takaisin Wed, 01 Mar 2017 08:07:53 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232421-itsenaisyyden-palauttajat-1
Nykypolitiikalle on parempia vaihtoehtoja kuin populismi http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231135-nykypolitiikalle-on-parempia-vaihtoehtoja-kuin-populismi <p>Itsenäisyyspuolue saatiin takaisin puoluerekisteriin parahiksi ennen kevään kuntavaaleja. Niihin lähdetään tekemään paikallisia onnistumisia sekä saattamaan puoluetta ja sen päämääriä tutuiksi seuraavia eduskuntavaaleja varten. Sipilän hallituksen aikana ei voi olla ihan varma, milloin ne pidetään.</p><p>Itsenäisyyspuolueella on 12-kohtainen <a href="http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231085-itsenaisyyspuolueen-kuntavaaliohjelma-2017-inhimillisyytta-ja-lahidemokratiaa">kuntavaaliohjelma</a>, jonka aiheita ovat mm. lähidemokratia, sote-palvelut, sivistyspalvelut, asuntotuotanto, lähiruoka ja uusiutuva energia. Koko ohjelman, kuten muidenkin IPU:n ohjelmien, teemoina ovat inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus sekä tasapaino ihmisen toimien ja luonnon välillä.</p><p>Maailmalla, myös Suomessa ja sen kunnissa, viime aikojen keskustelua on hallinnut puhe populismista. Sekä Brexit että Trump on esitetty populistisina, vaikka siinä kyllä sekoitetaan puurot ja vellit. Populismista puhuttaessa vähemmälle huomiolle on jäänyt, mistä se kumpuaa ja olisiko muita vaihtoehtoja.</p><p>Länsimaissa on käynnissä ennen näkemätön varallisuuden keskittyminen. Amerikassa lankoja pitelee käsissään muutama vaikutusvaltainen ja rikas suku, Euroopassa varallisuuden keskittymisen ovat EU:n suosiollisella avustuksella toteuttaneet suurpankit ja &ndash;sijoittajat sekä muut keplottelijat, jotka elävät toisten rahoista. Ei ole ihme, että britit haluavat eroon unionista ja sitä hyödyntävistä verenimijöistä. Ei tavallinen britti ole EU:sta millään tavalla hyötynyt. Media esittää Brexitin populistisena toimena, vaikka Brexit on EU-historian toistaiseksi järkevin teko, megalomaanisen ja kuolleena syntyneen projektin lopun alkua. EU-ero ei enää ole edes puheissa mahdotonta. Se on Brexitin tärkein viesti.</p><p>Amerikkalaiset olivat vaikeassa tilanteessa valitessaan presidenttiä. Donald Trumpin valinnasta voi syyttää yksinomaan demokraatteja, jotka valitsivat ehdokkaakseen harvainvaltaa puolustavan sotahullun, Hillary Clintonin. Sellaista vaihtoehtoa amerikkalaiset eivät sulattaneet, vaikka toisena vaihtoehtona oli Trump, joka ei älykkyydellään loista. Mutta Trumpilla oli tarjota amerikkalaisille edes jotain, jonka he kokivat itselleen tärkeäksi, oli se sitten pelkkää populismia tai ei. Jos demokraatit olisivat valinneet Sandersin, hän olisi nyt presidentti. Siitä ei ole epäilystäkään.</p><p>Nykyään länsimaissa yhä useammat ihmiset kärsivät köyhyydestä, työttömyydestä, osattomuudesta ja turvattomuudesta. He eivät silti ole tyhmiä. He eivät äänestä enää niitä samoja puolueita ja samoja ehdokkaita, joita on äänestetty viimeiset kolmekymmentä vuotta tai kauemmin. He näkevät vallan ja varallisuuden keskittymisen. He eivät ole sokeita. He eivät sulata mitä tahansa. Mutta heille pitää olla parempia vaihtoehtoja kuin Donald Trump, parempia vaihtoehtoja kuin EU. He ansaitsevat Sandersin kaltaisen presidentin. He ansaitsevat maan, joka aidosti ajattelee heidän parastaan eikä vain johtajiensa etua.</p><p>Vallan ja varallisuuden keskittyminen pitää purkaa. Sitä varten on olemassa poliittisia vaihtoehtoja. Sitä varten oli Brexit-äänestys, sitä varten olisi ollut Sanders. Meillä Suomessa sitä varten on Itsenäisyyspuolue. Tärkeää on muistaa, oli IPU:a tai ei, että edellä mainitut vallan ja varallisuuden keskittymät on joka tapauksessa purettava jossain vaiheessa. Muuten joudumme keskelle ennen näkemättömiä levottomuuksia. Niistä on jo saatu esimakua. Eriarvoisuuden vähentämisestä olen samaa mieltä kuin presidentti Niinistö. Tosin Niinistö aloitti vertaansa vailla olevan kuntien kurjistamisen toimiessaan valtiovarainministerinä ja laittaessaan Suomea eurokuntoon. Kansalaisilla ei ollut niin väliä. Presidenttimme yrittää puheillaan korjata vahinkoja, jotka on omilla toimillaan saanut aikaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspuolue saatiin takaisin puoluerekisteriin parahiksi ennen kevään kuntavaaleja. Niihin lähdetään tekemään paikallisia onnistumisia sekä saattamaan puoluetta ja sen päämääriä tutuiksi seuraavia eduskuntavaaleja varten. Sipilän hallituksen aikana ei voi olla ihan varma, milloin ne pidetään.

Itsenäisyyspuolueella on 12-kohtainen kuntavaaliohjelma, jonka aiheita ovat mm. lähidemokratia, sote-palvelut, sivistyspalvelut, asuntotuotanto, lähiruoka ja uusiutuva energia. Koko ohjelman, kuten muidenkin IPU:n ohjelmien, teemoina ovat inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus sekä tasapaino ihmisen toimien ja luonnon välillä.

Maailmalla, myös Suomessa ja sen kunnissa, viime aikojen keskustelua on hallinnut puhe populismista. Sekä Brexit että Trump on esitetty populistisina, vaikka siinä kyllä sekoitetaan puurot ja vellit. Populismista puhuttaessa vähemmälle huomiolle on jäänyt, mistä se kumpuaa ja olisiko muita vaihtoehtoja.

Länsimaissa on käynnissä ennen näkemätön varallisuuden keskittyminen. Amerikassa lankoja pitelee käsissään muutama vaikutusvaltainen ja rikas suku, Euroopassa varallisuuden keskittymisen ovat EU:n suosiollisella avustuksella toteuttaneet suurpankit ja –sijoittajat sekä muut keplottelijat, jotka elävät toisten rahoista. Ei ole ihme, että britit haluavat eroon unionista ja sitä hyödyntävistä verenimijöistä. Ei tavallinen britti ole EU:sta millään tavalla hyötynyt. Media esittää Brexitin populistisena toimena, vaikka Brexit on EU-historian toistaiseksi järkevin teko, megalomaanisen ja kuolleena syntyneen projektin lopun alkua. EU-ero ei enää ole edes puheissa mahdotonta. Se on Brexitin tärkein viesti.

Amerikkalaiset olivat vaikeassa tilanteessa valitessaan presidenttiä. Donald Trumpin valinnasta voi syyttää yksinomaan demokraatteja, jotka valitsivat ehdokkaakseen harvainvaltaa puolustavan sotahullun, Hillary Clintonin. Sellaista vaihtoehtoa amerikkalaiset eivät sulattaneet, vaikka toisena vaihtoehtona oli Trump, joka ei älykkyydellään loista. Mutta Trumpilla oli tarjota amerikkalaisille edes jotain, jonka he kokivat itselleen tärkeäksi, oli se sitten pelkkää populismia tai ei. Jos demokraatit olisivat valinneet Sandersin, hän olisi nyt presidentti. Siitä ei ole epäilystäkään.

Nykyään länsimaissa yhä useammat ihmiset kärsivät köyhyydestä, työttömyydestä, osattomuudesta ja turvattomuudesta. He eivät silti ole tyhmiä. He eivät äänestä enää niitä samoja puolueita ja samoja ehdokkaita, joita on äänestetty viimeiset kolmekymmentä vuotta tai kauemmin. He näkevät vallan ja varallisuuden keskittymisen. He eivät ole sokeita. He eivät sulata mitä tahansa. Mutta heille pitää olla parempia vaihtoehtoja kuin Donald Trump, parempia vaihtoehtoja kuin EU. He ansaitsevat Sandersin kaltaisen presidentin. He ansaitsevat maan, joka aidosti ajattelee heidän parastaan eikä vain johtajiensa etua.

Vallan ja varallisuuden keskittyminen pitää purkaa. Sitä varten on olemassa poliittisia vaihtoehtoja. Sitä varten oli Brexit-äänestys, sitä varten olisi ollut Sanders. Meillä Suomessa sitä varten on Itsenäisyyspuolue. Tärkeää on muistaa, oli IPU:a tai ei, että edellä mainitut vallan ja varallisuuden keskittymät on joka tapauksessa purettava jossain vaiheessa. Muuten joudumme keskelle ennen näkemättömiä levottomuuksia. Niistä on jo saatu esimakua. Eriarvoisuuden vähentämisestä olen samaa mieltä kuin presidentti Niinistö. Tosin Niinistö aloitti vertaansa vailla olevan kuntien kurjistamisen toimiessaan valtiovarainministerinä ja laittaessaan Suomea eurokuntoon. Kansalaisilla ei ollut niin väliä. Presidenttimme yrittää puheillaan korjata vahinkoja, jotka on omilla toimillaan saanut aikaan.

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231135-nykypolitiikalle-on-parempia-vaihtoehtoja-kuin-populismi#comments Itsenäisyyspuolue Kuntavaalit Politiikka Populismi Wed, 08 Feb 2017 21:17:07 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231135-nykypolitiikalle-on-parempia-vaihtoehtoja-kuin-populismi
Itsenäisyyden happikato 99 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227036-itsenaisyyden-happikato-99 <p>Nyt pyydetään nuorisolta uutta itsenäisyysjulistusta &ndash; ensi vuonna 2017 tulee 6. joulukuuta täyteen 100 vuotta edellisestä ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611282200033338_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611282200033338_uu.shtml</a> - Tehtävä on monimuotoinen, sillä tämän päivän itsenäisyys on paljolti menetetty ja luovutettu Euroopan Unionille Brysseliin.</p><p>[ &hellip; <em>kansalainen Erkki mietti sotaveteraanina mitä tapahtui Tali &ndash; Ihantalassa, kun vihollinen painoi päälle niin lujaa, ettei uskoa pelastumiseen juuri ollut &ndash; kunnes taivaalta ilmestyivät ujeltavat sotakoneet. Saksan Luftwaffe, <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/1944-rintamakarkureista-lento-osasto.html">lento-osasto Kuhlmey</a> oli tullut paikalle, viimeisellä hetkellä &ndash; mustaristit pelastivat oman sitkeytemme, tykistömme ja rautaisen puolustustahdon ohella itsenäisyytemme</em> &hellip;</p><p>&nbsp;&hellip; <em>kansalainen Liisa ymmärsi ollessaan rintamalla Lottana auttamassa omia haavoittuneita, ettei tätä kauan kestetä &ndash; olemme liian pieniä, liian heikkoja ja Saksa ei kohta enää pysty auttamaan. Liisa oivalsi, että <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/mannerheim-kansallinen-esikuva.html">piti päästä irti sodasta</a> &ndash; se pelastaisi itsenäisyyden, joka oli jo maksanut yli 92.500 hengen</em> &hellip; ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäisyysjulistus annettiin ja sitten odotettiin tunnustuksia</strong></p><p><strong>Käytiin Saksan puheilla jo 1917, saksalaiset sanoivat, että teidän tulee saada <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/venaja-loi-suomelle-itsenaisyyden.html">ensitunnustus</a> Neuvosto-Venäjältä, käykää hakemassa se sieltä, olemme sen jälkeen heti valmiit omaan tunnustukseemme. Näin kävi ja loppu onkin historiaa </strong>|1<strong>. </strong></p><p><strong>Käytiin rajaneuvotteluja, oli Aunusta, miehitystä &ndash; ja heimosotia. Oli uskoa, että kommunistit kaatuvat idässä ja valkoiset voittavat. Toisin kävi &ndash; Suomen kävijät, Vladimir Lenin ja Josif Stalin ottivat vallan. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäisyyden veri</strong></p><p>Suomi kävi sodat syyttään ja syyllisenä. Emme mahtaneet <a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/talvisodan-viimeisella-rannalla.html">Talvisodan</a> alulle mitään &ndash; emme osanneet neuvotella &ndash; erkkolaisuus jylläsi. Jatkosotaan ajauduttiin puoliaktiivisina antaen jopa koko Pohjois-Suomi Saksan sotakoneelle keväällä 1941.</p><p>Tiesimme Saksan Barbarossa suunnitelman &ndash; oli tarkoitus kaataa bolsevismi, me halusimme Karjalan takaisin. <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/12/tunnustamme-saksan-aseveljeyden.html">Turvauduimme</a> Saksan kolmanteen valtakuntaan. Jopa suur - suomalaisuus välkkyi eräiden mielissä. Sodat maksoivat 92.500 <a href="http://www.kysy.fi/kysymys/mika-talvi-ja-jatkosodassa-kaatuneiden-suomalaisten-sotilaiden-lukumaara">suomalaisen hengen</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suojasäässä itsenäisyys kohentui puolueettomuudeksi &ndash; presidentti Urho Kekkosen tahtipuikon tahdissa </strong>|2</p><p>Neuvostoliitto oli haaste, mahdollisuus ja tärkeä kauppakumppani, jopa niin tärkeä, että selvisimme helposti kaikki öljykriisit, koska me maksoimme tuontimme viennillä &ndash; kuuluisalla bilateraalisella kauppavaihdolla.</p><p>Kekkonen puolestaan ojensi vikuroivia ja myllytti liian itsepintaisia herran nuhteeseen &ndash; olihan kysymys itsenäisyydestä ja kahdesta Kekkosen pyhästä tavoitteesta, joista toinen toteutui:</p><p><strong>1.</strong>Karjalan ja Petsamon palautus &ndash; oli lähellä 1970 &ndash; luvulla |3, ei kuitenkaan onnistunut &ndash; voimat loppuivat ja eläkevuodet jäivät terveenä kokematta. Maan isä oli antanut kaikkensa &ndash; puoli itsevaltiaana ja taitavana taktikkona, joka osasi käsitellä jopa Kremliä.</p><p><strong>2.</strong>Hallitun hitaalla luottamuksen kasvulla saavuttaa <em>liittoutumattomuuden kautta kansainvälisesti tunnustettu puolueettomuus.</em> Juhlat tämän Kekkosen toisen päämäärän saavutuksesta pidettiin ETYK 1975 |4 päättönuijan kopautuksella, tällöin saimme sen mitä Kekkonen oli haaveillut - laajasti tunnustetun <em>puolueettomuuden tänne lännen ja idän vedenjakajalle</em>. Olimme itsenäisyytemme huipulla &ndash; meillä oli tuolloin kaikki itsenäisyyden tunnusmerkit.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nykyinen itsenäisyys on luovutettu pois &ndash; monin osin</strong></p><p>Kekkosen hiipuessa, seuraava presidentti <strong>Mauno Koivisto </strong>|5 halusi parlamentarismille lisää valtaa. Tästä alkoi vahvojen presidenttien ja itsenäisyytemme hiljainen alasajo. &nbsp;Koiviston seuraaja <strong>Martti Ahtisaari</strong> |6 oli jo tahdoton kansainvälistäjä, oli kiire lännettyä Länsi-Eurooppaan ja Euroopan Yhteisöön.</p><p>Pidettiin kuuluisa kansanäänestys Euroopan Yhteisöstä, jonka yhteydessä meiltä vietiin, äänestäjiltä salaamalla, markka &ndash; tuo oma raha |7, jolla säädeltiin ulkomaankauppaa, jonka varassa me paljolti elimme ja kasvatimme materiaalista hyvinvointiamme.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Alkoivat itsenäisyytemme rapauttamisen aikakausi</strong></p><p>Aikakautta on perusteltu turvallisuudella, hyvinvoinnin kasvulla, tiukemmalla yhteydellä läntiseen yhteisöön ja turvatakuilla Euroopan Unionista &ndash; Lissabonin sopimukseen |8 viittauksella. Niin tai näin &ndash; itsenäisyytemme on kaiverrettu nyt liki tyhjäksi kuoreksi.</p><p>Me emme voi päättää ulkopolitiikasta, kauppapolitiikasta &ndash; emme myöskään tärkeästä idänpolitiikasta, finanssi- ja rahapolitiikasta. Mitä meille jäi, no, ainakin vielä oma postimerkki, jonka saimme jo Venäjän tsaarin autonomian aikana jo 1850 &ndash; luvulla, kuten myös oman rahan ja armeijan. Nyt me pakottauduimme myös meille hyvin haitallisiin EU &ndash; pakotteisiin Venäjää kohtaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Millainen olisi uusi itsenäisyysjulistus seuraaville 100 vuodelle?</strong></p><p>[<em>Visio uudesta itsenäisyydestä </em>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html</a> - ]</p><p>kuten todettua &ndash; tulevaisuus on aina nuorten käsissä. Meillä on kohta sellaiset vallassa olijat, jotka eivät enää tiedä, mitä merkitsee kansallinen itsenäisyys, oma päätöskyky meille tärkeistä asioista. Nykyisin valitsee kansainvälisyys ja &rdquo;<em><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/eu-maho-jattilainen-virkarollaattorin.html">eeuuismi</a></em>&rdquo;, jolle ei ole edes tarkkaa määritystä. Herääkö nuorisomme tähän epävarmuuteen, luovutettuun omavaraisuuteen ja epätasapainoon muiden 28:n EU &ndash; valtioiden kanssa.</p><p>Nuoret määrittävät itsenäisyysjulistuksen pohjakosketukseksi tämän &rdquo;eeuuismin&rdquo; &ndash; se saa myös selitteensä. Pohjalta määritetään tie takaisin Pohjolan Sveitsiksi |9, sillä historiaa tutkineet nuoret oivalsivat maantieteemme tänne idän ja lännen vedenjakajalle, joka tarkoittaa vilpitöntä, kiihkotonta ja rakentavaa yhteishenkeä kaikkiin ilmansuuntiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäisyysjulistuksen oleellinen viesti on rakentava vastakkainasettelun purku </strong></p><p>Me emme voi olla rajallamme ulkoisin muualta tuotetuin sotavarustein vastassa toista ydinasesuurvaltaa. Me voimme olla välittäjä &ndash; takaisin puolueettomuuden tielle, joka koki sen edellisen huippukohtansa vuonna 1975.</p><p>Meidän nuoret oivalsivat perehtyä Kekkosen filosofiaan ja hänen toteutumattomaan toiseen päämääräänsä. Nuoret oivalsivat erikoislaatuisuutemme, historiamme ja kytköksemme niin itään kuin länteen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopulta nuoret laativat itsenäisyysjulistuksen koko yhtenäistyvälle Euroopalle, </strong></p><p>&nbsp;&hellip; joka jatkuu kauas Uralille asti. Tavoite oli rakentaa yhteinen Eurooppa, joka tarvitsee Venäjän suunnattomat materiaali- energiavarat. Suomi sai uudelleen luottamuksen rakentamisen jälkeen puolueettomuuden tunnustuksen &ndash; meistä oli tullut uudelleen luotettava rajanaapuri, joka lopulta takasi kaikille nuorille sen rauhan jatkumisen, mitä oli tätä kirjoitettaessa jo koettu yli 70 vuotta.</p><p><em>Oli jälleen alkanut terve kansallisvaltioiden aikakausi, joka ymmärsi eurooppalaisuuden suuren kuvan</em>.</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>Me voimme vain juhlia <a href="http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/227012-itsenaisyysjuhla-on-nakoharha">100-vuotisjuhlaa</a> siitä hetkestä, kun tuolloinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, joka tunnustettiin Neuvosto-Venäjän toimesta 4. tammikuuta 1918. Tänään emme enää ole itsenäisiä niillä tunnusmerkeillä mitä kansalliseen itsenäisyyteen kuuluu. Suurin itsenäisyytemme kohokohta oli vuonna 1975, kun tuolloinen presidentti Urho Kekkonen kopautti kokousnuijalla ETYK-kokouksen päättyneeksi. ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200031757_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200031757_uu.shtml</a> - Tasavallan presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> kertoo ensi vuoden juhlatapahtumista.</p><p><strong>EKSTRA 2</strong></p><p>... Ollaksemme rehellisiä itsellemme voisi presidenttimme muuttaa tuiki tärkeän maakuntakierroksensa nimeksi - &quot;<em>Yhdistämme kansaa - tehdään porukalla huomioivampi yhteiskunta, meille kaikille</em>&quot; ~ <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004885992.html">http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004885992.html</a> &ndash; Presidentti Niinistö tekee juhlavuonna 2017 kaikkiin 19 maakuntaan vierailun.</p><p>&hellip;</p><p><strong>Linkit tekstistä</strong></p><p>|1 <strong>Erkki Räikkönen</strong> &ndash; Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_R%C3%A4ikk%C3%B6nen_(s._1900)">https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_R%C3%A4ikk%C3%B6nen_(s._1900)</a> -</p><p>|2 Valtiomies &ndash; maan isä ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html</a> -</p><p>|3 &rdquo;Menetetty Karjala&rdquo; &ndash; <strong>Jukka Seppinen</strong> ~ <a href="http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061469677">http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061469677</a> -</p><p>|4 Kekkosen huippukohta nro 2 ~ <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/etyk-kekkosen-uran-huipentuma">http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/etyk-kekkosen-uran-huipentuma</a> -</p><p>|5 Presidentti Koivisto ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/presidentti-mauno-koivisto-90-vuotta.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/presidentti-mauno-koivisto-90-vuotta.html</a> -</p><p>|6 Natoon patistava presidentti Ahtisaari ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/10/rauhannobelisti-ahtisaaren-johdolla.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/10/rauhannobelisti-ahtisaaren-johdolla.html</a> -</p><p>|7 Tiivistelmä markan upottamisesta ~ <a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/tiivistelma-markasta-euroon-ilman.html">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/tiivistelma-markasta-euroon-ilman.html</a> -</p><p>|7 Tarkka selvitys markan poistamisesta ~ <a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html</a> -</p><p>|8 Lissabonin sopimus ~ <a href="http://europarlamentti.info/fi/Euroopan-unioni/Perussopimus/Lissabonin-sopimus/">http://europarlamentti.info/fi/Euroopan-unioni/Perussopimus/Lissabonin-sopimus/</a> -</p><p>|9 Sveitsittymisemme ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html</a> &ndash;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>PS</strong> Mikäli et näe tekstistä linkkejä tai ne eivät aukea, voit lukea koko tämän tekstin toimivine linkkeineen <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/itsenaisyyden-happikato-99.html">täältä</a> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/itsenaisyyden-happikato-99.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/itsenaisyyden-happikato-99.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&hellip;</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/itsen-isyyden-happikato-99">AL</a> | US | <a href="http://plaza.fi/keskustelu/aihe/itsenaisyyden-happikato-99/">PZ</a> | <a href="http://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2016/11/itsenaisyyden-happikato-99">VU</a> | <a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/70465/itsenaisyyden-happikato-99?changed=1480437724">T</a> | <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/itsenaisyyden-happikato-99.html">BL</a> | BL | <a href="http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/227012-itsenaisyysjuhla-on-nakoharha">USV</a> | BLOG 100455</p><p><strong>DOC</strong> Itsenäisyyden happikato 99_28112016 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p><strong>PVM</strong> 28112016</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>|980|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt pyydetään nuorisolta uutta itsenäisyysjulistusta – ensi vuonna 2017 tulee 6. joulukuuta täyteen 100 vuotta edellisestä ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611282200033338_uu.shtml - Tehtävä on monimuotoinen, sillä tämän päivän itsenäisyys on paljolti menetetty ja luovutettu Euroopan Unionille Brysseliin.

[ … kansalainen Erkki mietti sotaveteraanina mitä tapahtui Tali – Ihantalassa, kun vihollinen painoi päälle niin lujaa, ettei uskoa pelastumiseen juuri ollut – kunnes taivaalta ilmestyivät ujeltavat sotakoneet. Saksan Luftwaffe, lento-osasto Kuhlmey oli tullut paikalle, viimeisellä hetkellä – mustaristit pelastivat oman sitkeytemme, tykistömme ja rautaisen puolustustahdon ohella itsenäisyytemme

 … kansalainen Liisa ymmärsi ollessaan rintamalla Lottana auttamassa omia haavoittuneita, ettei tätä kauan kestetä – olemme liian pieniä, liian heikkoja ja Saksa ei kohta enää pysty auttamaan. Liisa oivalsi, että piti päästä irti sodasta – se pelastaisi itsenäisyyden, joka oli jo maksanut yli 92.500 hengen … ]

 

Itsenäisyysjulistus annettiin ja sitten odotettiin tunnustuksia

Käytiin Saksan puheilla jo 1917, saksalaiset sanoivat, että teidän tulee saada ensitunnustus Neuvosto-Venäjältä, käykää hakemassa se sieltä, olemme sen jälkeen heti valmiit omaan tunnustukseemme. Näin kävi ja loppu onkin historiaa |1.

Käytiin rajaneuvotteluja, oli Aunusta, miehitystä – ja heimosotia. Oli uskoa, että kommunistit kaatuvat idässä ja valkoiset voittavat. Toisin kävi – Suomen kävijät, Vladimir Lenin ja Josif Stalin ottivat vallan.

 

Itsenäisyyden veri

Suomi kävi sodat syyttään ja syyllisenä. Emme mahtaneet Talvisodan alulle mitään – emme osanneet neuvotella – erkkolaisuus jylläsi. Jatkosotaan ajauduttiin puoliaktiivisina antaen jopa koko Pohjois-Suomi Saksan sotakoneelle keväällä 1941.

Tiesimme Saksan Barbarossa suunnitelman – oli tarkoitus kaataa bolsevismi, me halusimme Karjalan takaisin. Turvauduimme Saksan kolmanteen valtakuntaan. Jopa suur - suomalaisuus välkkyi eräiden mielissä. Sodat maksoivat 92.500 suomalaisen hengen.

 

Suojasäässä itsenäisyys kohentui puolueettomuudeksi – presidentti Urho Kekkosen tahtipuikon tahdissa |2

Neuvostoliitto oli haaste, mahdollisuus ja tärkeä kauppakumppani, jopa niin tärkeä, että selvisimme helposti kaikki öljykriisit, koska me maksoimme tuontimme viennillä – kuuluisalla bilateraalisella kauppavaihdolla.

Kekkonen puolestaan ojensi vikuroivia ja myllytti liian itsepintaisia herran nuhteeseen – olihan kysymys itsenäisyydestä ja kahdesta Kekkosen pyhästä tavoitteesta, joista toinen toteutui:

1.Karjalan ja Petsamon palautus – oli lähellä 1970 – luvulla |3, ei kuitenkaan onnistunut – voimat loppuivat ja eläkevuodet jäivät terveenä kokematta. Maan isä oli antanut kaikkensa – puoli itsevaltiaana ja taitavana taktikkona, joka osasi käsitellä jopa Kremliä.

2.Hallitun hitaalla luottamuksen kasvulla saavuttaa liittoutumattomuuden kautta kansainvälisesti tunnustettu puolueettomuus. Juhlat tämän Kekkosen toisen päämäärän saavutuksesta pidettiin ETYK 1975 |4 päättönuijan kopautuksella, tällöin saimme sen mitä Kekkonen oli haaveillut - laajasti tunnustetun puolueettomuuden tänne lännen ja idän vedenjakajalle. Olimme itsenäisyytemme huipulla – meillä oli tuolloin kaikki itsenäisyyden tunnusmerkit.

 

Nykyinen itsenäisyys on luovutettu pois – monin osin

Kekkosen hiipuessa, seuraava presidentti Mauno Koivisto |5 halusi parlamentarismille lisää valtaa. Tästä alkoi vahvojen presidenttien ja itsenäisyytemme hiljainen alasajo.  Koiviston seuraaja Martti Ahtisaari |6 oli jo tahdoton kansainvälistäjä, oli kiire lännettyä Länsi-Eurooppaan ja Euroopan Yhteisöön.

Pidettiin kuuluisa kansanäänestys Euroopan Yhteisöstä, jonka yhteydessä meiltä vietiin, äänestäjiltä salaamalla, markka – tuo oma raha |7, jolla säädeltiin ulkomaankauppaa, jonka varassa me paljolti elimme ja kasvatimme materiaalista hyvinvointiamme.

 

Alkoivat itsenäisyytemme rapauttamisen aikakausi

Aikakautta on perusteltu turvallisuudella, hyvinvoinnin kasvulla, tiukemmalla yhteydellä läntiseen yhteisöön ja turvatakuilla Euroopan Unionista – Lissabonin sopimukseen |8 viittauksella. Niin tai näin – itsenäisyytemme on kaiverrettu nyt liki tyhjäksi kuoreksi.

Me emme voi päättää ulkopolitiikasta, kauppapolitiikasta – emme myöskään tärkeästä idänpolitiikasta, finanssi- ja rahapolitiikasta. Mitä meille jäi, no, ainakin vielä oma postimerkki, jonka saimme jo Venäjän tsaarin autonomian aikana jo 1850 – luvulla, kuten myös oman rahan ja armeijan. Nyt me pakottauduimme myös meille hyvin haitallisiin EU – pakotteisiin Venäjää kohtaan.

 

Millainen olisi uusi itsenäisyysjulistus seuraaville 100 vuodelle?

[Visio uudesta itsenäisyydestä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/itsenaisyyden-palauttajat-visio.html - ]

kuten todettua – tulevaisuus on aina nuorten käsissä. Meillä on kohta sellaiset vallassa olijat, jotka eivät enää tiedä, mitä merkitsee kansallinen itsenäisyys, oma päätöskyky meille tärkeistä asioista. Nykyisin valitsee kansainvälisyys ja ”eeuuismi”, jolle ei ole edes tarkkaa määritystä. Herääkö nuorisomme tähän epävarmuuteen, luovutettuun omavaraisuuteen ja epätasapainoon muiden 28:n EU – valtioiden kanssa.

Nuoret määrittävät itsenäisyysjulistuksen pohjakosketukseksi tämän ”eeuuismin” – se saa myös selitteensä. Pohjalta määritetään tie takaisin Pohjolan Sveitsiksi |9, sillä historiaa tutkineet nuoret oivalsivat maantieteemme tänne idän ja lännen vedenjakajalle, joka tarkoittaa vilpitöntä, kiihkotonta ja rakentavaa yhteishenkeä kaikkiin ilmansuuntiin.

 

Itsenäisyysjulistuksen oleellinen viesti on rakentava vastakkainasettelun purku

Me emme voi olla rajallamme ulkoisin muualta tuotetuin sotavarustein vastassa toista ydinasesuurvaltaa. Me voimme olla välittäjä – takaisin puolueettomuuden tielle, joka koki sen edellisen huippukohtansa vuonna 1975.

Meidän nuoret oivalsivat perehtyä Kekkosen filosofiaan ja hänen toteutumattomaan toiseen päämääräänsä. Nuoret oivalsivat erikoislaatuisuutemme, historiamme ja kytköksemme niin itään kuin länteen.

 

Lopulta nuoret laativat itsenäisyysjulistuksen koko yhtenäistyvälle Euroopalle,

 … joka jatkuu kauas Uralille asti. Tavoite oli rakentaa yhteinen Eurooppa, joka tarvitsee Venäjän suunnattomat materiaali- energiavarat. Suomi sai uudelleen luottamuksen rakentamisen jälkeen puolueettomuuden tunnustuksen – meistä oli tullut uudelleen luotettava rajanaapuri, joka lopulta takasi kaikille nuorille sen rauhan jatkumisen, mitä oli tätä kirjoitettaessa jo koettu yli 70 vuotta.

Oli jälleen alkanut terve kansallisvaltioiden aikakausi, joka ymmärsi eurooppalaisuuden suuren kuvan.

EKSTRA

Me voimme vain juhlia 100-vuotisjuhlaa siitä hetkestä, kun tuolloinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, joka tunnustettiin Neuvosto-Venäjän toimesta 4. tammikuuta 1918. Tänään emme enää ole itsenäisiä niillä tunnusmerkeillä mitä kansalliseen itsenäisyyteen kuuluu. Suurin itsenäisyytemme kohokohta oli vuonna 1975, kun tuolloinen presidentti Urho Kekkonen kopautti kokousnuijalla ETYK-kokouksen päättyneeksi. ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200031757_uu.shtml - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo ensi vuoden juhlatapahtumista.

EKSTRA 2

... Ollaksemme rehellisiä itsellemme voisi presidenttimme muuttaa tuiki tärkeän maakuntakierroksensa nimeksi - "Yhdistämme kansaa - tehdään porukalla huomioivampi yhteiskunta, meille kaikille" ~ http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004885992.html – Presidentti Niinistö tekee juhlavuonna 2017 kaikkiin 19 maakuntaan vierailun.

Linkit tekstistä

|1 Erkki Räikkönen – Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_R%C3%A4ikk%C3%B6nen_(s._1900) -

|2 Valtiomies – maan isä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html -

|3 ”Menetetty Karjala” – Jukka Seppinen ~ http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061469677 -

|4 Kekkosen huippukohta nro 2 ~ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/etyk-kekkosen-uran-huipentuma -

|5 Presidentti Koivisto ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/presidentti-mauno-koivisto-90-vuotta.html -

|6 Natoon patistava presidentti Ahtisaari ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/10/rauhannobelisti-ahtisaaren-johdolla.html -

|7 Tiivistelmä markan upottamisesta ~ http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/tiivistelma-markasta-euroon-ilman.html -

|7 Tarkka selvitys markan poistamisesta ~ http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html -

|8 Lissabonin sopimus ~ http://europarlamentti.info/fi/Euroopan-unioni/Perussopimus/Lissabonin-sopimus/ -

|9 Sveitsittymisemme ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/08/eu-joustavoitettu-sveitsittymisemme.html

 

PS Mikäli et näe tekstistä linkkejä tai ne eivät aukea, voit lukea koko tämän tekstin toimivine linkkeineen täältä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/11/itsenaisyyden-happikato-99.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

AL | US | PZ | VU | T | BL | BL | USV | BLOG 100455

DOC Itsenäisyyden happikato 99_28112016 – Microsoft Word Starter

PVM 28112016

 

 

 

|980|

]]>
23 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227036-itsenaisyyden-happikato-99#comments Itsenäisyys Itsenäisyysjuhla Itsenäisyyspäivä Itsenäisyyspuolue Suomi 100 vuotta Tue, 29 Nov 2016 18:32:23 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227036-itsenaisyyden-happikato-99
YLEn gallup: Mitä jäi jäljelle? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204385-mita-jai-jaljelle <p>Jopas oli galluppi (YLE 8.10.2015). Perussuomalaisten suosion lasku ja SDP:n vastaava kannatuksen nousu on suurin yksittäinen gallupkannatuksen muutos, minkä lyhyen ikäni aikana muistan. Perussuomalaisten pudotus johtuu tietysti hallitusvastuusta. En tarkoita hallitusvastuulla vastuunkantamista Suomesta ja suomalaisista, vaan vastuunkantamista siitä, että Suomen itsenäisyyden palauttaminen jätettiin juhlapuheiden tasolle ja mieluummin sopeuduttiin nykyiseen asioiden tilaan.</p><p>&nbsp;</p><p>SDP:n kannatuksen nousu on nykyisessä tilanteessa ymmärrettävää, sillä mediastahan ihmiset eivät saa tietoa ns. toisesta puolueesta. Toisella puolueella tarkoitan tiukan EU-vastaisia puolueita, sillä nykypolitiikassa EU-kysymys on selvin vedenjakaja. Joko säädellään vauhtia, jolla kuljemme kohti kansallisuudet ja valtioiden itsenäisyyden hävittävää EU-liittovaltiota, tai pyritään palauttamaan Suomen itsenäisyys eroamalla EU:sta. Vasta EU-eron jälkeen voidaan vakavissaan puhua siitä, mihin suuntaan itsenäistä Suomea kehitetään.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo eurokriisin alettua oli täysin selvää, että Perussuomalaisten tavoitteet eivät ole toteutettavissa, mikäli olemme osa EU:ta. Tehokkaan maahanmuuttopolitiikan estää ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus, mitä ei hevin murreta. Suomalaista suosivan investointipolitiikan estää EU:n kilpailu- ja hankintasääntely. Työllisyyspolitiikan ja ylipäätään oman talouspolitiikan estää eurojäsenyys, joka kieltää Suomea velkaantumasta suoraan omalle keskuspankilleen. Suomen pankin tukiostot ovat täysin eri asia, kuin suora keskuspankkivelka. Toisin sanoen oli täysin selvää, että mahdollisiksi tavoitteiksi jäivät vain esimerkiksi pakkoruotsin lakkauttaminen ja suhtautuminen avioliittolakiin &ndash; toisin sanoen päätämme EU-puolueita äänestämällä vain siitä, minkä värisen EU-Suomen haluamme.</p><p>&nbsp;</p><p>Samoin on myös SDP:n laita. Laaja hyvinvointivaltio on EU:n puitteissa mahdollinen vain, mikäli eläisimme jatkuvassa kauppataseen ylijäämässä ja noususuhdanteessa, mikä on tietysti mahdotonta. Suomen hyvinvointivaltio perustui sen rakennusaikana ylijäämäiselle julkiselle sektorille, johon kuului valtionyhtiöitä ja liikelaitoksia, sekä aktiiviselle kauppa- ja rahapolitiikalle. Kaikki nämä on meiltä viety pois &ndash; yhtenä suurimmista EU-sankareista toimi muuten kävelevä katastrofi nimeltä Paavo &rdquo;Pöö&rdquo; Lipponen.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi tarvitsee oman rahapolitiikan ja oman valuutan. Suomi tarvitsee oman kauppapolitiikan ja mahdollisuuden käydä kauppaa Venäjän kanssa. Suomi tarvitsee oman rajavalvonnan. Suomi tarvitsee itsenäisen puolustuksen. Suomi tarvitsee itsenäisyyden. Näitä ei yksikään eduskuntapuolue ollutkaan vaalien aikana eikä myöhemmin hallituksessa meille palauttamassa, ja yhden kohdalla riski realisoitui. Tässä on itsenäisyyspuolueelle työnsarkaa, mikäli saamme äänemme kuuluviin.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos itsensä pettää, mitä jää jäljelle? Ilmeisesti 10,7 prosenttia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jopas oli galluppi (YLE 8.10.2015). Perussuomalaisten suosion lasku ja SDP:n vastaava kannatuksen nousu on suurin yksittäinen gallupkannatuksen muutos, minkä lyhyen ikäni aikana muistan. Perussuomalaisten pudotus johtuu tietysti hallitusvastuusta. En tarkoita hallitusvastuulla vastuunkantamista Suomesta ja suomalaisista, vaan vastuunkantamista siitä, että Suomen itsenäisyyden palauttaminen jätettiin juhlapuheiden tasolle ja mieluummin sopeuduttiin nykyiseen asioiden tilaan.

 

SDP:n kannatuksen nousu on nykyisessä tilanteessa ymmärrettävää, sillä mediastahan ihmiset eivät saa tietoa ns. toisesta puolueesta. Toisella puolueella tarkoitan tiukan EU-vastaisia puolueita, sillä nykypolitiikassa EU-kysymys on selvin vedenjakaja. Joko säädellään vauhtia, jolla kuljemme kohti kansallisuudet ja valtioiden itsenäisyyden hävittävää EU-liittovaltiota, tai pyritään palauttamaan Suomen itsenäisyys eroamalla EU:sta. Vasta EU-eron jälkeen voidaan vakavissaan puhua siitä, mihin suuntaan itsenäistä Suomea kehitetään.

 

Jo eurokriisin alettua oli täysin selvää, että Perussuomalaisten tavoitteet eivät ole toteutettavissa, mikäli olemme osa EU:ta. Tehokkaan maahanmuuttopolitiikan estää ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus, mitä ei hevin murreta. Suomalaista suosivan investointipolitiikan estää EU:n kilpailu- ja hankintasääntely. Työllisyyspolitiikan ja ylipäätään oman talouspolitiikan estää eurojäsenyys, joka kieltää Suomea velkaantumasta suoraan omalle keskuspankilleen. Suomen pankin tukiostot ovat täysin eri asia, kuin suora keskuspankkivelka. Toisin sanoen oli täysin selvää, että mahdollisiksi tavoitteiksi jäivät vain esimerkiksi pakkoruotsin lakkauttaminen ja suhtautuminen avioliittolakiin – toisin sanoen päätämme EU-puolueita äänestämällä vain siitä, minkä värisen EU-Suomen haluamme.

 

Samoin on myös SDP:n laita. Laaja hyvinvointivaltio on EU:n puitteissa mahdollinen vain, mikäli eläisimme jatkuvassa kauppataseen ylijäämässä ja noususuhdanteessa, mikä on tietysti mahdotonta. Suomen hyvinvointivaltio perustui sen rakennusaikana ylijäämäiselle julkiselle sektorille, johon kuului valtionyhtiöitä ja liikelaitoksia, sekä aktiiviselle kauppa- ja rahapolitiikalle. Kaikki nämä on meiltä viety pois – yhtenä suurimmista EU-sankareista toimi muuten kävelevä katastrofi nimeltä Paavo ”Pöö” Lipponen.

 

Suomi tarvitsee oman rahapolitiikan ja oman valuutan. Suomi tarvitsee oman kauppapolitiikan ja mahdollisuuden käydä kauppaa Venäjän kanssa. Suomi tarvitsee oman rajavalvonnan. Suomi tarvitsee itsenäisen puolustuksen. Suomi tarvitsee itsenäisyyden. Näitä ei yksikään eduskuntapuolue ollutkaan vaalien aikana eikä myöhemmin hallituksessa meille palauttamassa, ja yhden kohdalla riski realisoitui. Tässä on itsenäisyyspuolueelle työnsarkaa, mikäli saamme äänemme kuuluviin.

 

Jos itsensä pettää, mitä jää jäljelle? Ilmeisesti 10,7 prosenttia.

]]>
12 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204385-mita-jai-jaljelle#comments Itsenäisyys Itsenäisyyspuolue Perussuomalaiset SDP Thu, 08 Oct 2015 11:53:11 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204385-mita-jai-jaljelle
Itsenäisyysnuorten tehokkaampi katuminen http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202631-itsenaisyysnuorten-tehokkaampi-katuminen <p>Juha Sipilän hallitus on istunut nyt runsaat sata päivää, ja paljastanut karvansa. Kaksi kertaa yhteiskuntakiristystä yrittänyt hallitus turvautui sanelupolitiikkaan, jolla kävellään yli työntekijöiden ja työnantajien solmimat työehtosopimukset. Tämä on vähintäänkin ristiriidassa hallituspuolueiden peräänkuuluttaman &rdquo;sopimisyhteiskunnan&rdquo; kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuin kirsikkana kakun päällä hallitus julkaisi toimenpiteitä, joilla myös varakkaat otetaan mukaan talkoisiin. Lista oli lyhyt: pääomatuloveron progression väliaikainen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä sekä ns. solidaarisuusveron alarajan laskeminen. Näiden toimitus mitataan miljoonissa, työntekijöiden kurittaminen taas miljardeissa, jotka ovat puolestaan suoraa tulonsiirtoa työntekijältä työnantajalle. Koska kolmen ässän ehdotus talkoohengen luomiseksi on kovin vaisu, lienee tämäkin tehtävä itse.</p><p>&nbsp;</p><p>Jo viime hallituskaudella on aloitettu ja nykyisen toimesta innokkaasti edistetty &rdquo;aktiivisen katumisen&rdquo; käyttöönottoa ensi vuoden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että veropakolaiset voivat tuoda rahansa kotimaahan lievennetyin seuraamuksin &ndash; edes nimiä ei julkaista, eikä tätä kautta esiin nousseita tuloja julkisteta. Samoin verottajalta tulevat mätkyt tulevat olemaan vähintäänkin maltilliset. Mielenkiintoisesti myös pääministeri Juha Sipilän sijoitukset ovat &rdquo;rahoitusinstrumenteissa&rdquo;, joilla lykätään verojen maksuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Samalla on kuitenkin etenemässä hanke, jossa vuonna 2018 otetaan käyttöön automaattinen tietojenvaihto Suomen ja veroparatiisien välillä. Toisin sanoen veropakolaiset paljastuisivat muutoinkin, jolloin herää epäilys, josko eräs vanha viisaus pitäisi paikkansa. &rdquo;Ei korppi korpin silmää noki!&rdquo; Edellä esitetyn kaltaiset armahduslait ovat itse asiassa tärkeä ratas veronkiertäjien koneistossa. Mikäli vastaavia mahdollisuuksia ei koskaan ilmaantuisi, olisi veronkierto kahta hankalampaa, sillä voittojen kotiuttaminen herättäisi verokarhun talviuniltaan joka tapauksessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Itsenäisyysnuorilla on ajatus: miksi Suomessa ei tehtäisi periaatepäätöstä, jossa suurimpia veronkiertäjiä sekä petoksen tekijöitä rangaistaisiin tuntuvan rahallisen sanktion lisäksi julkisella työpalvelulla. Tämä ei ole uusi idea, sillä vanhimmat suomalaiset muistavat mm. Pelson rangaistuslaitoksen, jossa pääasiallinen työnsarka muodostui suon kuokkimisesta. Nykyään rangaistus voisi olla esimerkiksi nimen julkistaminen, sekä näkyvässä rangaistusvaatetuksessa tehtävä työ, vaikkapa roskien kerääminen puistoista punaisissa haalareissa nimikortin kera. Näkisivät, mistä se toisten raha tulee.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän pelokkeen avulla voitaisiin aktiivisen katumisen tarjoamaa porkkanaa muuttaa kepiksi esimerkiksi siten, että rahansa kotouttava hyötyy ainoastaan saamalla nimensä piiloon. Jos rahoja et kuitenkaan kotouta ja otat riskin paljastuvasi, voi työpalvelu kutsua. Hallituksen kutsuessa tulevaa armahdusta tehokkaaksi katumiseksi, kutsumme me tätä mallia tehokkaammaksi katumiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>Itsenäisyysnuoret</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilän hallitus on istunut nyt runsaat sata päivää, ja paljastanut karvansa. Kaksi kertaa yhteiskuntakiristystä yrittänyt hallitus turvautui sanelupolitiikkaan, jolla kävellään yli työntekijöiden ja työnantajien solmimat työehtosopimukset. Tämä on vähintäänkin ristiriidassa hallituspuolueiden peräänkuuluttaman ”sopimisyhteiskunnan” kanssa.

 

Kuin kirsikkana kakun päällä hallitus julkaisi toimenpiteitä, joilla myös varakkaat otetaan mukaan talkoisiin. Lista oli lyhyt: pääomatuloveron progression väliaikainen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä sekä ns. solidaarisuusveron alarajan laskeminen. Näiden toimitus mitataan miljoonissa, työntekijöiden kurittaminen taas miljardeissa, jotka ovat puolestaan suoraa tulonsiirtoa työntekijältä työnantajalle. Koska kolmen ässän ehdotus talkoohengen luomiseksi on kovin vaisu, lienee tämäkin tehtävä itse.

 

Jo viime hallituskaudella on aloitettu ja nykyisen toimesta innokkaasti edistetty ”aktiivisen katumisen” käyttöönottoa ensi vuoden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että veropakolaiset voivat tuoda rahansa kotimaahan lievennetyin seuraamuksin – edes nimiä ei julkaista, eikä tätä kautta esiin nousseita tuloja julkisteta. Samoin verottajalta tulevat mätkyt tulevat olemaan vähintäänkin maltilliset. Mielenkiintoisesti myös pääministeri Juha Sipilän sijoitukset ovat ”rahoitusinstrumenteissa”, joilla lykätään verojen maksuja.

 

Samalla on kuitenkin etenemässä hanke, jossa vuonna 2018 otetaan käyttöön automaattinen tietojenvaihto Suomen ja veroparatiisien välillä. Toisin sanoen veropakolaiset paljastuisivat muutoinkin, jolloin herää epäilys, josko eräs vanha viisaus pitäisi paikkansa. ”Ei korppi korpin silmää noki!” Edellä esitetyn kaltaiset armahduslait ovat itse asiassa tärkeä ratas veronkiertäjien koneistossa. Mikäli vastaavia mahdollisuuksia ei koskaan ilmaantuisi, olisi veronkierto kahta hankalampaa, sillä voittojen kotiuttaminen herättäisi verokarhun talviuniltaan joka tapauksessa.

 

Itsenäisyysnuorilla on ajatus: miksi Suomessa ei tehtäisi periaatepäätöstä, jossa suurimpia veronkiertäjiä sekä petoksen tekijöitä rangaistaisiin tuntuvan rahallisen sanktion lisäksi julkisella työpalvelulla. Tämä ei ole uusi idea, sillä vanhimmat suomalaiset muistavat mm. Pelson rangaistuslaitoksen, jossa pääasiallinen työnsarka muodostui suon kuokkimisesta. Nykyään rangaistus voisi olla esimerkiksi nimen julkistaminen, sekä näkyvässä rangaistusvaatetuksessa tehtävä työ, vaikkapa roskien kerääminen puistoista punaisissa haalareissa nimikortin kera. Näkisivät, mistä se toisten raha tulee.

 

Tämän pelokkeen avulla voitaisiin aktiivisen katumisen tarjoamaa porkkanaa muuttaa kepiksi esimerkiksi siten, että rahansa kotouttava hyötyy ainoastaan saamalla nimensä piiloon. Jos rahoja et kuitenkaan kotouta ja otat riskin paljastuvasi, voi työpalvelu kutsua. Hallituksen kutsuessa tulevaa armahdusta tehokkaaksi katumiseksi, kutsumme me tätä mallia tehokkaammaksi katumiseksi.

 

Akseli Erkkilä

Itsenäisyysnuoret

]]>
5 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202631-itsenaisyysnuorten-tehokkaampi-katuminen#comments Itsenäisyysnuoret Itsenäisyyspuolue Rangaistus Talous Veronkierto Tue, 15 Sep 2015 20:39:42 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202631-itsenaisyysnuorten-tehokkaampi-katuminen
Itsenäisyyspuolueelle uusi puheenjohtaja http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201342-itsenaisyyspuolueelle-uusi-puheenjohtaja <p>Noin tunti sitten Yle Pohjanmaa julkaisi <a href="http://yle.fi/uutiset/itsenaisyyspuolue_etsii_puheenjohtajaa/8268637">uutisen</a> Itsenäisyyspuoluetta 11 vuotta johtaneen Antti Pesosen vetäytymisestä toistaiseksi tehtävistään. Viime kevään eduskuntavaaleissa puolue sai yli 10 000 uutta äänestäjää, mikä tosin ei riittänyt eduskuntapaikkaan.</p><p>Puolueesta on tässä blogissa <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16476-haastajat-puntarissa-osa-2-itsenaisyyspuolue">aiempi esittely vuodelta 2009</a>, mutta puolue on pysynyt samojen pääteesien takana koko historiansa. Nämä teesit ovat ero eurosta ja Euroopan unionista, paluu kansalliseen valuuttaan, Nato-jäsenyydestä pidättäytyminen sekä nyt neuvottelujen kohteena olevasta TTIP-sopimuksesta kieltäytyminen. Itsenäisyyspuolue rakentaa näkemyksensä kristillis-sosiaaliselle pohjalle ja suhtautuu torjuvasti kaikenlaisiin ääriryhmiin.</p><p>Puolue vastustaa myös vaalirahoituslakia epädemokraattisena sekä katsoo Yleisradion rikkovan julkisesti ilmoittamiaan periaatteita suosimalla eduskuntapuolueita ohjelmissaan, joskin tämä näkemys on pienpuolueiden piirissä yleisesti jaettu.&nbsp;</p><p>Tiettävästi ehdokkaita puheenjohtajaksi ei vielä ole ilmoittautunut. Pesosen elämäntyön jälki on näkynyt puolueessa vahvasti ja hänen paluunsakin on periaatteessa mahdollinen. Pitkä puheenjohtajuus ja kannatuksen kaksinkertaistaminen ovat ansioita joihin harva yltäisi. Niin kauan kuin on mahdollisuus Pesosen jatkolle, tuskin haastajiakaan löytyy. Mikäli käy toisin, voi ehdokkaita olla useampiakin, joista varmaankin monet toisivat puolueen linjaan joitain uudenlaisia painotuksia. Ainakin kuunnellessa puolueen edustajia <a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=&amp;emer%5Bpd%5D=&amp;emer%5Bpp%5D=11&amp;emer%5Bpg%5D=&amp;emer%5Bpar%5D=18_99&amp;emer%5Bpk%5D=a_asc&amp;emp=po-asc.pk-a.pg-.pp-31.pd-.pn-&amp;emer%5Bpo%5D=asc">Ylen Vaaligalleriassa</a>, välittyy kuva varsin laajasti eri suuntauksia edustavasta kannattajakunnasta. &nbsp;</p><p>Itsenäisyyspuolueen tilanteen kehitys tulee olemaan sikälikin mielenkiintoista, sillä kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017 ja tämä tekee mahdolliseksi kattavan kannattajien järjestäytymisen. Vaikka tällä hetkellä ryhmittymä toimii rekisteröitynä yhdistyksenä, on se kuitenkin noussut aiemminkin takaisin puoluerekisteriin ja kannatuksen kasvu enteilee 5000 kannattajakortin keräämisestä entistä helpompaa.&nbsp;</p><p>Toivotan lisäksi tässä palvelussa <a href="http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">blogia</a> pitävälle puheenjohtaja Antti Pesoselle mitä parhainta vointia. Hän oli kirjoittanut näemmä jo toista viikkoa sitten asiasta, mutta nykyisin valtava määrä asioita hukkuu täällä ja Facebookissa tiiviin päivitysvirran alle. &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Noin tunti sitten Yle Pohjanmaa julkaisi uutisen Itsenäisyyspuoluetta 11 vuotta johtaneen Antti Pesosen vetäytymisestä toistaiseksi tehtävistään. Viime kevään eduskuntavaaleissa puolue sai yli 10 000 uutta äänestäjää, mikä tosin ei riittänyt eduskuntapaikkaan.

Puolueesta on tässä blogissa aiempi esittely vuodelta 2009, mutta puolue on pysynyt samojen pääteesien takana koko historiansa. Nämä teesit ovat ero eurosta ja Euroopan unionista, paluu kansalliseen valuuttaan, Nato-jäsenyydestä pidättäytyminen sekä nyt neuvottelujen kohteena olevasta TTIP-sopimuksesta kieltäytyminen. Itsenäisyyspuolue rakentaa näkemyksensä kristillis-sosiaaliselle pohjalle ja suhtautuu torjuvasti kaikenlaisiin ääriryhmiin.

Puolue vastustaa myös vaalirahoituslakia epädemokraattisena sekä katsoo Yleisradion rikkovan julkisesti ilmoittamiaan periaatteita suosimalla eduskuntapuolueita ohjelmissaan, joskin tämä näkemys on pienpuolueiden piirissä yleisesti jaettu. 

Tiettävästi ehdokkaita puheenjohtajaksi ei vielä ole ilmoittautunut. Pesosen elämäntyön jälki on näkynyt puolueessa vahvasti ja hänen paluunsakin on periaatteessa mahdollinen. Pitkä puheenjohtajuus ja kannatuksen kaksinkertaistaminen ovat ansioita joihin harva yltäisi. Niin kauan kuin on mahdollisuus Pesosen jatkolle, tuskin haastajiakaan löytyy. Mikäli käy toisin, voi ehdokkaita olla useampiakin, joista varmaankin monet toisivat puolueen linjaan joitain uudenlaisia painotuksia. Ainakin kuunnellessa puolueen edustajia Ylen Vaaligalleriassa, välittyy kuva varsin laajasti eri suuntauksia edustavasta kannattajakunnasta.  

Itsenäisyyspuolueen tilanteen kehitys tulee olemaan sikälikin mielenkiintoista, sillä kunnallisvaalit pidetään keväällä 2017 ja tämä tekee mahdolliseksi kattavan kannattajien järjestäytymisen. Vaikka tällä hetkellä ryhmittymä toimii rekisteröitynä yhdistyksenä, on se kuitenkin noussut aiemminkin takaisin puoluerekisteriin ja kannatuksen kasvu enteilee 5000 kannattajakortin keräämisestä entistä helpompaa. 

Toivotan lisäksi tässä palvelussa blogia pitävälle puheenjohtaja Antti Pesoselle mitä parhainta vointia. Hän oli kirjoittanut näemmä jo toista viikkoa sitten asiasta, mutta nykyisin valtava määrä asioita hukkuu täällä ja Facebookissa tiiviin päivitysvirran alle.   

]]>
6 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201342-itsenaisyyspuolueelle-uusi-puheenjohtaja#comments Itsenäisyyspuolue Kunnallisvaalit 2017 Pienpuolueet Mon, 31 Aug 2015 17:33:06 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201342-itsenaisyyspuolueelle-uusi-puheenjohtaja
Suora demokratia yhä enemmän esillä http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198773-suora-demokratia-yha-enemman-esilla <p>Jossain Usarin blogin kommenttiosiossa joku lohkaisi ikimuistoisen heiton: &quot;Suomen kommunistit mahtuisivat samaan bussiin, mutta eivät samaan puolueeseen&quot;. Se oli hauska letkautus, sittemmin kommunismin tilalle on tullut mielenkiintoisempia virtauksia kuten suora demokratia, joka päätöksenteon välineenä on käytössä niinkin lähellä kuin Sveitsissä. Piristävää kyllä, vaihteeksi ehdotetaan yhteiskuntajärjestelmää josta on rohkaiseviakin esimerkkejä, peräti valtiossa joka ei ole diktatuuri.</p><p>Suoraa demokratiaa ajoi termiä käyttäen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=tSVKyk5GMdI">Muutos 2011</a> -puolue kärkiteemanaan jo <a href="https://www.youtube.com/watch?v=0A2vlQb5G6U">vuoden 2011 eduskuntavaaleissa</a>. Alkuperäinen motiivi puolueen perustamiselle oli <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195149-muutos-2011-rauniot-vs-perussuomalaisten-aurinko">maahanmuuttokriittisyys</a>, mutta sen osoittauduttua kannattajajoukoltaan erittäin ongelmalliseksi, nousi paremmin yleisöä puhutteleva sekä profiililtaan tahraantumaton &quot;sveitsiläistyyppinen suora demokratia&quot; kampanjoiden kärjeksi. &nbsp;Samoihin aikoihin syntyi <a href="http://yle.fi/uutiset/vapauspuolue_ei_piilottele_variaan/5674714">Vapauspuolue</a> -projekti, jota johti sittemmin politiikasta ilmeisesti vetäytynyt <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevi_Helo">Kalevi Helo</a>. Ryhmät ajautuivat riitaan siitä kumpi keksi ensin ajaa suoraa demokratiaa. Lopputulemana oli puolueiden ajautuminen erilleen suurimmassa osassa Suomea. . Sovittelevaakin otetta löytyi, vaikka Muutos 2011 kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä millään ehdoilla, Vapauspuolue olisi suostunut yhteistyöhön, kuten vaaliliittoon, jos Muutos tunnustaisi heidän keksineen suoran demokratian ensimmäisenä. Maan suurimmassa ja koko vaalien kannalta puolueille yleensä tärkeimmässä vaalipiirissä, Uudellamaalla, Muutos 2011 ja Vapauspuolue solmivat vaaliliiton. Muissa piireissä äänet hajautuivat täysin alkutekijöissään olleilla ryhmillä kahdelle eri listalle, vaikka kärkiteemat suoran demokratian, maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen ja kovempien rikostuomioiden lisäksi olivat lähes pelkältä sanajärjestykseltään poikkeavia heidän ohjelmiensa sisällöissä.</p><p>Koska <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165933-pienpuolueet-iskussa-vaaleihin">pienpuolueet</a> ovat tottuneet keräämään kannattajakortteja, samoin kuin heidän kannattajansa niitä täyttelemään, niinpä ne yleensä ilmaantuvat nopeasti takaisin <a href="http://www.vaalit.fi/fi/index/puolueet/rekisteroidytpuolueet.html">puoluerekisteriin</a>. Tästä syystä yhteistyölle on melko harvoin syntynyt pitkän linjan edellytyksiä, jokainen ajattelee lähinnä sen oman puolueensa palauttamista ennen seuraavia vaaleja. Kunnallisvaalit ovat liki kahden vuoden päässä, joten korttien keräämiselle on aikaa enemmän kuin tarpeeksi. <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/06/16/haastajat-puntarissa-osa-2-itsenaisyyspuolue">Itsenäisyyspuolue</a> tippui rekisteristä koska ei saanut toisissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään edustajaa läpi, saman koki viisi muuta pienpuoluetta <em>(<a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17200-haastajat-puntarissa-osa-6-suomen-tyovaenpuolue">Suomen Työväenpuolue</a>, <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/06/17/haastajat-puntarissa-osa-3-koyhien-asialla">Köyhien asialla</a>, <a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=&amp;emer%5Bpd%5D=&amp;emer%5Bpp%5D=31&amp;emer%5Bpg%5D=&amp;emer%5Bpar%5D=18_99&amp;emer%5Bpk%5D=a_asc&amp;emer%5Bpo%5D=">Muutos 2011</a>, Sinivalkoinen Rintama (ent. Vapauspuolue)* ja <a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=&amp;emer%5Bpd%5D=&amp;emer%5Bpp%5D=30&amp;emer%5Bpg%5D=&amp;emer%5Bpar%5D=18_99&amp;emer%5Bpk%5D=a_asc&amp;emp=po-asc.pk-a.pg-.pp-31.pd-.pn-&amp;emer%5Bpo%5D=asc">Piraattipuolue</a>**</em>).&nbsp;</p><p>Kannattajakortteja myöskin keräävä Itsenäisyyspuolue kertoo tänään puheenjohtajansa <strong>Antti Pesosen</strong> <a href="http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198753-puolueet-tulee-nahda-valineina">ilmoituksella</a> haluavansa suoria, sitovia kansanäänestyksiä. Puolue ilmoitti kannattavansa suoraa demokratiaa jo Yleisradion kunnallisvaalitentissä 2012 ja nyt puolue teroittaa profiiliaan kuvalla kansalaistensa äänestämällä mieleisekseen muovaamasta, itsenäisestä Suomesta. Tämähän on suunnilleen sama asia mitä Muutos 2011 ajoi, sekin oli eurokriittinen, EU-kriittinen, kannattajakunnaltaan hyvin arvokonservatiivinen ja kansallismielinen. Maahanmuuttokriittisyys ei varmastikaan ole Pesoselle mielipiteenä suuri kompastuskivi, hän vaan ei euroon keskittyvänä näe sitä Muutoksen kantavien voimien tapaan ongelmana.</p><p>Sittemmin <a href="http://muutospuolue.fi/hallitus">Muutos 2011</a> onkin vaihtanut puheenjohtajansa Jari Väli-Klemelään, aiemmin puheenjohtajana toiminut <a href="http://jarileino.com/">Jari Leino ilmoitti</a> alle odotusten menneiden eduskuntavaalien jälkeen erotessaan vetäytyvänsä politiikasta kokonaan. Muutoksen uusi puheenjohtaja on ilmoittanut että ohjemista häivytetään maahanmuuttokriitisyys, samalla puolue siirtyy käyttämään nimeä Muutospuolue, vaikka yhdistysrekisterissä nimenä onkin Muutos 2011 ry.</p><p>Aiemmin, keväällä 2009 eurovaaleissa, Soinin katsottiin käyttäneen mielivaltaa ja jättäneen Jussi Halla-ahon ehdokaslistan ulkopuolelle. Halla-aholle alettiin kerätä kannattajakortteja oman listan perustamiseen valitsijayhdistyksen kautta, kunnes hän ilmoitti ettei lähde ehdolle. Myöhemmin Halla-aho pohdiskeli valintaansa&nbsp;<a href="http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_sana_eurovaaleista.html">Scriptassa</a>. Juha Mäki-Ketelän lapioidensa tarpeettomiksi käyneitä kannattajakortteja kiukaaseen, alkoi itää ajatus uudenlaisesta puolueesta. Juha&nbsp;<a href="http://wiki.hommaforum.org/wiki/Juha_M%C3%A4ki-Ketel%C3%A4">Mäki-Ketelä</a>&nbsp;oli kerännyt nimiä jo aiemmin, samoin tekijöitä korttikeräykselle alkoi ilmaantua. Nimeksi päätettiin Muutos 2011 ja puolueen ohjelma muotoiltiin avoimen demokraattisesti&nbsp;<a href="http://hommaforum.org/index.php/topic,7616.0.html">Hommafoorumilla</a>.&nbsp;</p><p>Pääosin perussuomalaisten kannattajista tapahtuikin siirtymää uuteen&nbsp;<a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154711-pienpuoluekentta-elaa-muutos-2011-sai-uuden-puheenjohtajan">Muutos 2011</a>&nbsp;-puolueeseen, joka kampanjoi sittemmin&nbsp;<a href="https://www.google.fi/search?q=muutos+2011+eduskuntavaalit&amp;espv=2&amp;biw=1366&amp;bih=667&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0CAYQ_AUoAWoVChMI-N2T_ZfvxgIVovRyCh2yHQIq#tbm=isch&amp;tbs=rimg%3ACUU0vyyLLLKGIjjXnLiu_1ls2CcGLEdO2fCiQy9I5vffyHl1mOhBB-FY5eQhuKtBy_1A9sBHCezqOOScuS25NZcPIETSoSCdecuK7-WzYJEb4TnA4h_1uNrKhIJwYsR07Z8KJARCPdhAq76cYoqEgnL0jm99_1IeXRGXH5ivLVJj_1yoSCWY6EEH4Vjl5EWyNu-0oarPnKhIJCG4q0HL8D2wRMu9B_1M43nhkqEgkEcJ7Oo45JyxEhobZRJtclGioSCZLbk1lw8gRNEbls6G8az2vy&amp;q=muutos%202011%20eduskuntavaalit">maahanmuuttoteemalla</a>&nbsp;lähes kautta maan ja piti aihetta tiiviisti esillä myös&nbsp;<a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=&amp;emer%5Bpd%5D=&amp;emer%5Bpp%5D=31&amp;emer%5Bpg%5D=&amp;emer%5Bpar%5D=18_99&amp;emer%5Bpk%5D=a_asc&amp;emer%5Bpo%5D=">ehdokashaastatteluissa</a>. Näin teki myös puolueen ainoa kansanedustaja,&nbsp;<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605380802.html">perussuomalaisista erottamisensa</a>&nbsp;jälkeen Muutos 2011 -<a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151162-pienpuoluekentta-elaa-muutos2011-sai-ensimmaisen-kansanedustajan">eduskuntaryhmän perustanut</a>&nbsp;James Hirvisaari, joka&nbsp;<a href="http://blogbook.fi/jameshirvisaari/elaman-kalibrointi/">sittemmin ilmoitti</a>&nbsp;aikansa politiikassa olleen vain ohimenevä pyrähdys ja siirtyneensä toiminnassaan hengellisen regimentin piiriin.&nbsp;</p><p>Kohtalaista huomiota poliittisena suuntauksena herättänyt maahanmuuttokriittisyys karkasi lopullisesti pienpuolueiden ulottumattomiin perussuomalaisten noustua ilman Soinin ehdokkuutta kahdella edustajalla europarlamenttiin, toisen ollessa Jussi Halla-aho 80 000 henkilökohtaisella äänellä ja nyt varsinkin heidän noustuaan hallituspuolueeksi ja vakiinnutettua asemansa suurena puolueena. Maahanmuuttokriittisyys yhä enemmän perussuomalaisten hallussa ja heitä pidetään sille edelleen parhaana kanavana. Niinpä perussuomalaisilla on riveissään jokaisessa vaalipiirissä vaihtoehtoja jotka syövät kannatuksen&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/suomidemokraatit_ry_yrittaa_puolueeksi/6731007">Suomidemokraattien</a>&nbsp;tyyppisiltä maahanmuuttokriittisen puolueen perustamiskokeiluilta heti alkuunsa, eikä uutta <a href="https://www.youtube.com/results?search_query=Muutos+2011+eduskuntavaalit">Muutos 2011-tyyppistä liikettä</a> ilmeisesti enää nähdä.</p><p>Pienpuolueilta on siis hävinnyt käyttökelpoisista teemoista maahanmuuttokriittisyys, eurokriittisyyden saralla taas pottia on jo jakamassa 10 000 uutta äänestäjää kevään eduskuntavaaleissa kerännyt Itsenäisyyspuolue sekä melko kiinteän kannattajakunnan omaavat kaksi kommunistipuoluetta (<a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=&amp;emer%5Bpd%5D=&amp;emer%5Bpp%5D=8&amp;emer%5Bpg%5D=&amp;emer%5Bpar%5D=18_99&amp;emer%5Bpk%5D=a_asc&amp;emp=po-asc.pk-a.pg-.pp-31.pd-.pn-&amp;emer%5Bpo%5D=asc">SKP</a>&nbsp;ja&nbsp;<a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=&amp;emer%5Bpd%5D=&amp;emer%5Bpp%5D=15&amp;emer%5Bpg%5D=&amp;emer%5Bpar%5D=18_99&amp;emer%5Bpk%5D=a_asc&amp;emp=po-asc.pk-a.pg-.pp-8.pd-.pn-&amp;emer%5Bpo%5D=asc">KTP</a>).&nbsp;</p><p><a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194458-uusi-pelaaja-kentalle">Yhdistymisiä</a>&nbsp;eri rekisteristä pudonneiden puolueryhmittymien kesken ei tiettävästi ole luvassa, vaan kaikki keräävät tahoillaan kannattajakortteja kunnallisvaaleihin hyvää vauhtia. Lisäksi äänestäjistä kisaa huomiota tempauksillaan saanut <a href="http://viskipuolue.fi/">Kansallinen Viskipuolue</a>. Koska puolue ei ehtinyt rekisteriin, sen ehdokkaat olivat viime eduskuntavaaleissa <a href="http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emp=po-asc.pk-a.pg-.pp-30.pd-.pn-&amp;empa=0">Piraattipuolueen</a> listoilla.&nbsp;</p><p>Pienpuolueita <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1400679631053">yhdistävät EU-kriittisyys</a>&nbsp;sekä vaatimus että puoluetukea&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/pienpuolueet_moittivat_puoluetukijarjestelmaa__ei_voida_puhua_reiluista_vaaleista/7924574">pitäisi jakaa myös heille</a>. Piraattipuolue ei ole puheenjohtajansa perusteella EU-kriittinen, joskin sen kannattajakunta on, puolue kannattaa ohjelmassaan perustuloa, noin muuten Piraattipuolue on ohjelmaltaan ylipäätään huomattavan maltillinen ryhmittymä. Se ei kannata suoraa demokratiaa, mutta tukee kaikkia ratkaisuja koskien ihmisten tiedonsaannin ja osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä. Muista pienpuolueista kaikki vastustavat Natoa, Euroopan unionia, sijoittaisivat rikkailta verottamalla lisää peruspalveluihin, haluaisivat kansallisen valuutan takaisin ja kannattavat sitovia kansanäänestyksiä joilla nuo muut vaatimukset saataisiin heidän mielestään parhaiten läpi. Eräs pienpuolueiden tarkoitus heidän oman ilmoituksensa mukaan on haastaa eduskuntapuolueiden konsensuspolitiikka, koska vakiintuneet puolueet ovat liian samanlaisia, jotta äänestäjällä olisi todellisia vaihtoehtoja.</p><p>Yleisradiolta tulee pienpuoluetentti <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3B5qQRD5Ol4">kunnallisvaaleissa</a>, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=bjudYXFxDd8">eurovaaleissa</a> ja <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ducI5L9N3pQ">eduskuntavaaleissa</a>. &nbsp;Suosittelen katsomaan, kyseessä on sisällöltään kiintoisin ja yllättävin vaalitentti jopa teemoiltaan yleensä eurovaaleista äänestäjiä seuraavaksi vähiten innostavissa kunnallisvaaleissa. Nopeasti kaikkia noita kolmea tenttiä seuratessa voi huomata pienpuolueiden keskeisimmän kompastuskiven: epäuskottavat tavoitteet puolueen kokoon nähden. Teemoissa voisi miettiä onko muslimien maahanmuuton kieltäminen osuvin teema ainakaan kunnallisvaaleissa, jos sitä yleisesti käyttökelpoisena ajattelun runkona sattuu pitämäänkin.</p><p>Suoraa demokratiaa, eroa eurosta tai Natosta irtaantumista voisi kammeta jos olisi suuri puolue, eikä se välttämättä onnistuisi silloinkaan, mutta ensimmäistä kansanedustajaa hankkiessa tavoite on absurdi. Lisäksi suurista puolueista ainakin SDP vastustaa Natoa, samoin Vasemmistoliitto, eikä vihreissäkään olla varauksetta sille lämpenemässä, pääministeripuolue keskustassa on Nato-kriittiinen linja edustajineen. Äänestäjä löytää suuremmalla todennäköisyydellä mitä tahansa valtiotason teemaa ajavan ehdokkaan jostain eduskuntapuolueesta, vieläpä sellaisen jolla on todellisia mahdollisuuksia mennä läpi ja parhaassa tapauksessa puolueen saadessa hallitusneuvotteluissa tukea enemmistölle, niin sitten ehkä parin vuoden päästä jotain tapahtuu. Tämäkin oli melkoisen ideaalitapauksen kuvaus, asian pitäisi olla siis tärkeä koko puolueelle. Puolueiden varovaisuudessaan sisällöltään melko väljäksi jättämät ohjelmat ovat realismia, jolla äänestäjää kehotetaan lähinnä kannattamaan tiettyä politiikan suuntaa. Pienpuolueiden valtavan mittakaavan tavoitteet, joita vallitsevassa tilanteessa yksikään todennäköinen eduskuntapuolue ei kannattaisi, ovat toki piristävä lisä muutoin melko maneeriseksi muuttuvien vaalikeskustelujen välillä.&nbsp;</p><p>Käytännössä suora demokratia on tippuneilla ja tekeillä olevilla puolueilla yhdistävä tekijä, joten olisi luontevaa haastaa kommunistit yhteisenä rintamana, yhteistyöhön he eivät välttämättä suostu, eikä toisaalta monikaan pidä heitä luontevana kumppanina.</p><p>Suomen jakaantuneessa kommunistikentässä vilisevät jopa saman puolueen sisällä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juche">Juche-aate</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Stalinismi">stalinismi</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bol%C5%A1evikit">bolshevismi</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Trotskilaisuus">trotskilaisuus</a> ja sekalainen lajitelma erilaisia virtauksia erilaisista salaliittoteorioista aina räikeää putinismia myöten.</p><p>Ylipäätään pienpuolueissa aatteelliset kääntymiset ja erilaiset taktiikan vaihdot eivät ole harvinaisia, lisäksi sisäinen juonittelu ja <a href="http://keskustelu.suomi24.fi/t/3887905">erilaiset valtataistelut</a> ovat luonteeltaan julkisia. Muutos 2011 on herättänyt <a href="http://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?f=32&amp;t=117136&amp;sid=73b4c20a7a71314a94ffaf8e4005d175">melkoisen keskustelun</a> joka googlessa nousi nopeasti vastaan Punk in Finland -foorumilla tätä kirjoitusta taustoittaessa.</p><p>On erittäin mielenkiintoista nähdä mitä kunnallisvaaleihin mennessä tapahtuu, josko kannattajakortteja nyt virkeimmin keräävät puolueet vaikka sitten kolmena eri puolueena suoran demokratian teemalla saisivat solmittua vaaliliiton. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin eivät tälläkään kertaa saa. Huolimatta siitä että suoraa demokratiaa noin periaatteena kannattivat kaikki pienpuolueet.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>* Näistä puolueista ei vielä ole esittelyjä tehty. Sinivalkoinen Rintama ei asettanut ehdokkaita eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissakin puolueen osallistuminen oli vähäistä. Alkuperäinen ryhmä oli Olavi Mäenpään perustama ja hallitsema <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/10/02/haastajat-puntarissa-osa-7-suomen-kansan-sinivalkoiset">Suomen Kansan Sinivalkoiset</a>. Vaikka puoluetta ei enää olekaan, ovat sen vaiheet vallankaappausdraamoineen sekä <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155528-pienpuoluekentt%C3%A4-el%C3%A4%C3%A4-svr-nousee-muutos-2011-kasvaa">kunnallisvaaleihin yhden ehdokkaan koko maahan</a> nimeämisen vaiheet blogin arvoista toimintaa. Nuo vuosia sitten tehdyt ovat sutaisuja, en panostanut niiden muotoon tai yhtenäisyyteen paljoakaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>** Piraattipuolue on osa kansainvälistä Piraattiliikettä ja tavaramerkkinään tietoverkkojen ja niihin liittyvien kysymysten hallinta, etenkin yksilön oikeusturvan kannalta. Tietoa muiden pienpuolueiden vastaavista kansainvälisistä yhteyksistä minulla ei toistaiseksi ole kuin Suomen kommunistisen puolueen osalta. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jossain Usarin blogin kommenttiosiossa joku lohkaisi ikimuistoisen heiton: "Suomen kommunistit mahtuisivat samaan bussiin, mutta eivät samaan puolueeseen". Se oli hauska letkautus, sittemmin kommunismin tilalle on tullut mielenkiintoisempia virtauksia kuten suora demokratia, joka päätöksenteon välineenä on käytössä niinkin lähellä kuin Sveitsissä. Piristävää kyllä, vaihteeksi ehdotetaan yhteiskuntajärjestelmää josta on rohkaiseviakin esimerkkejä, peräti valtiossa joka ei ole diktatuuri.

Suoraa demokratiaa ajoi termiä käyttäen Muutos 2011 -puolue kärkiteemanaan jo vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Alkuperäinen motiivi puolueen perustamiselle oli maahanmuuttokriittisyys, mutta sen osoittauduttua kannattajajoukoltaan erittäin ongelmalliseksi, nousi paremmin yleisöä puhutteleva sekä profiililtaan tahraantumaton "sveitsiläistyyppinen suora demokratia" kampanjoiden kärjeksi.  Samoihin aikoihin syntyi Vapauspuolue -projekti, jota johti sittemmin politiikasta ilmeisesti vetäytynyt Kalevi Helo. Ryhmät ajautuivat riitaan siitä kumpi keksi ensin ajaa suoraa demokratiaa. Lopputulemana oli puolueiden ajautuminen erilleen suurimmassa osassa Suomea. . Sovittelevaakin otetta löytyi, vaikka Muutos 2011 kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä millään ehdoilla, Vapauspuolue olisi suostunut yhteistyöhön, kuten vaaliliittoon, jos Muutos tunnustaisi heidän keksineen suoran demokratian ensimmäisenä. Maan suurimmassa ja koko vaalien kannalta puolueille yleensä tärkeimmässä vaalipiirissä, Uudellamaalla, Muutos 2011 ja Vapauspuolue solmivat vaaliliiton. Muissa piireissä äänet hajautuivat täysin alkutekijöissään olleilla ryhmillä kahdelle eri listalle, vaikka kärkiteemat suoran demokratian, maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen ja kovempien rikostuomioiden lisäksi olivat lähes pelkältä sanajärjestykseltään poikkeavia heidän ohjelmiensa sisällöissä.

Koska pienpuolueet ovat tottuneet keräämään kannattajakortteja, samoin kuin heidän kannattajansa niitä täyttelemään, niinpä ne yleensä ilmaantuvat nopeasti takaisin puoluerekisteriin. Tästä syystä yhteistyölle on melko harvoin syntynyt pitkän linjan edellytyksiä, jokainen ajattelee lähinnä sen oman puolueensa palauttamista ennen seuraavia vaaleja. Kunnallisvaalit ovat liki kahden vuoden päässä, joten korttien keräämiselle on aikaa enemmän kuin tarpeeksi. Itsenäisyyspuolue tippui rekisteristä koska ei saanut toisissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään edustajaa läpi, saman koki viisi muuta pienpuoluetta (Suomen Työväenpuolue, Köyhien asialla, Muutos 2011, Sinivalkoinen Rintama (ent. Vapauspuolue)* ja Piraattipuolue**). 

Kannattajakortteja myöskin keräävä Itsenäisyyspuolue kertoo tänään puheenjohtajansa Antti Pesosen ilmoituksella haluavansa suoria, sitovia kansanäänestyksiä. Puolue ilmoitti kannattavansa suoraa demokratiaa jo Yleisradion kunnallisvaalitentissä 2012 ja nyt puolue teroittaa profiiliaan kuvalla kansalaistensa äänestämällä mieleisekseen muovaamasta, itsenäisestä Suomesta. Tämähän on suunnilleen sama asia mitä Muutos 2011 ajoi, sekin oli eurokriittinen, EU-kriittinen, kannattajakunnaltaan hyvin arvokonservatiivinen ja kansallismielinen. Maahanmuuttokriittisyys ei varmastikaan ole Pesoselle mielipiteenä suuri kompastuskivi, hän vaan ei euroon keskittyvänä näe sitä Muutoksen kantavien voimien tapaan ongelmana.

Sittemmin Muutos 2011 onkin vaihtanut puheenjohtajansa Jari Väli-Klemelään, aiemmin puheenjohtajana toiminut Jari Leino ilmoitti alle odotusten menneiden eduskuntavaalien jälkeen erotessaan vetäytyvänsä politiikasta kokonaan. Muutoksen uusi puheenjohtaja on ilmoittanut että ohjemista häivytetään maahanmuuttokriitisyys, samalla puolue siirtyy käyttämään nimeä Muutospuolue, vaikka yhdistysrekisterissä nimenä onkin Muutos 2011 ry.

Aiemmin, keväällä 2009 eurovaaleissa, Soinin katsottiin käyttäneen mielivaltaa ja jättäneen Jussi Halla-ahon ehdokaslistan ulkopuolelle. Halla-aholle alettiin kerätä kannattajakortteja oman listan perustamiseen valitsijayhdistyksen kautta, kunnes hän ilmoitti ettei lähde ehdolle. Myöhemmin Halla-aho pohdiskeli valintaansa Scriptassa. Juha Mäki-Ketelän lapioidensa tarpeettomiksi käyneitä kannattajakortteja kiukaaseen, alkoi itää ajatus uudenlaisesta puolueesta. Juha Mäki-Ketelä oli kerännyt nimiä jo aiemmin, samoin tekijöitä korttikeräykselle alkoi ilmaantua. Nimeksi päätettiin Muutos 2011 ja puolueen ohjelma muotoiltiin avoimen demokraattisesti Hommafoorumilla

Pääosin perussuomalaisten kannattajista tapahtuikin siirtymää uuteen Muutos 2011 -puolueeseen, joka kampanjoi sittemmin maahanmuuttoteemalla lähes kautta maan ja piti aihetta tiiviisti esillä myös ehdokashaastatteluissa. Näin teki myös puolueen ainoa kansanedustaja, perussuomalaisista erottamisensa jälkeen Muutos 2011 -eduskuntaryhmän perustanut James Hirvisaari, joka sittemmin ilmoitti aikansa politiikassa olleen vain ohimenevä pyrähdys ja siirtyneensä toiminnassaan hengellisen regimentin piiriin. 

Kohtalaista huomiota poliittisena suuntauksena herättänyt maahanmuuttokriittisyys karkasi lopullisesti pienpuolueiden ulottumattomiin perussuomalaisten noustua ilman Soinin ehdokkuutta kahdella edustajalla europarlamenttiin, toisen ollessa Jussi Halla-aho 80 000 henkilökohtaisella äänellä ja nyt varsinkin heidän noustuaan hallituspuolueeksi ja vakiinnutettua asemansa suurena puolueena. Maahanmuuttokriittisyys yhä enemmän perussuomalaisten hallussa ja heitä pidetään sille edelleen parhaana kanavana. Niinpä perussuomalaisilla on riveissään jokaisessa vaalipiirissä vaihtoehtoja jotka syövät kannatuksen Suomidemokraattien tyyppisiltä maahanmuuttokriittisen puolueen perustamiskokeiluilta heti alkuunsa, eikä uutta Muutos 2011-tyyppistä liikettä ilmeisesti enää nähdä.

Pienpuolueilta on siis hävinnyt käyttökelpoisista teemoista maahanmuuttokriittisyys, eurokriittisyyden saralla taas pottia on jo jakamassa 10 000 uutta äänestäjää kevään eduskuntavaaleissa kerännyt Itsenäisyyspuolue sekä melko kiinteän kannattajakunnan omaavat kaksi kommunistipuoluetta (SKP ja KTP). 

Yhdistymisiä eri rekisteristä pudonneiden puolueryhmittymien kesken ei tiettävästi ole luvassa, vaan kaikki keräävät tahoillaan kannattajakortteja kunnallisvaaleihin hyvää vauhtia. Lisäksi äänestäjistä kisaa huomiota tempauksillaan saanut Kansallinen Viskipuolue. Koska puolue ei ehtinyt rekisteriin, sen ehdokkaat olivat viime eduskuntavaaleissa Piraattipuolueen listoilla. 

Pienpuolueita yhdistävät EU-kriittisyys sekä vaatimus että puoluetukea pitäisi jakaa myös heille. Piraattipuolue ei ole puheenjohtajansa perusteella EU-kriittinen, joskin sen kannattajakunta on, puolue kannattaa ohjelmassaan perustuloa, noin muuten Piraattipuolue on ohjelmaltaan ylipäätään huomattavan maltillinen ryhmittymä. Se ei kannata suoraa demokratiaa, mutta tukee kaikkia ratkaisuja koskien ihmisten tiedonsaannin ja osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä. Muista pienpuolueista kaikki vastustavat Natoa, Euroopan unionia, sijoittaisivat rikkailta verottamalla lisää peruspalveluihin, haluaisivat kansallisen valuutan takaisin ja kannattavat sitovia kansanäänestyksiä joilla nuo muut vaatimukset saataisiin heidän mielestään parhaiten läpi. Eräs pienpuolueiden tarkoitus heidän oman ilmoituksensa mukaan on haastaa eduskuntapuolueiden konsensuspolitiikka, koska vakiintuneet puolueet ovat liian samanlaisia, jotta äänestäjällä olisi todellisia vaihtoehtoja.

Yleisradiolta tulee pienpuoluetentti kunnallisvaaleissa, eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa.  Suosittelen katsomaan, kyseessä on sisällöltään kiintoisin ja yllättävin vaalitentti jopa teemoiltaan yleensä eurovaaleista äänestäjiä seuraavaksi vähiten innostavissa kunnallisvaaleissa. Nopeasti kaikkia noita kolmea tenttiä seuratessa voi huomata pienpuolueiden keskeisimmän kompastuskiven: epäuskottavat tavoitteet puolueen kokoon nähden. Teemoissa voisi miettiä onko muslimien maahanmuuton kieltäminen osuvin teema ainakaan kunnallisvaaleissa, jos sitä yleisesti käyttökelpoisena ajattelun runkona sattuu pitämäänkin.

Suoraa demokratiaa, eroa eurosta tai Natosta irtaantumista voisi kammeta jos olisi suuri puolue, eikä se välttämättä onnistuisi silloinkaan, mutta ensimmäistä kansanedustajaa hankkiessa tavoite on absurdi. Lisäksi suurista puolueista ainakin SDP vastustaa Natoa, samoin Vasemmistoliitto, eikä vihreissäkään olla varauksetta sille lämpenemässä, pääministeripuolue keskustassa on Nato-kriittiinen linja edustajineen. Äänestäjä löytää suuremmalla todennäköisyydellä mitä tahansa valtiotason teemaa ajavan ehdokkaan jostain eduskuntapuolueesta, vieläpä sellaisen jolla on todellisia mahdollisuuksia mennä läpi ja parhaassa tapauksessa puolueen saadessa hallitusneuvotteluissa tukea enemmistölle, niin sitten ehkä parin vuoden päästä jotain tapahtuu. Tämäkin oli melkoisen ideaalitapauksen kuvaus, asian pitäisi olla siis tärkeä koko puolueelle. Puolueiden varovaisuudessaan sisällöltään melko väljäksi jättämät ohjelmat ovat realismia, jolla äänestäjää kehotetaan lähinnä kannattamaan tiettyä politiikan suuntaa. Pienpuolueiden valtavan mittakaavan tavoitteet, joita vallitsevassa tilanteessa yksikään todennäköinen eduskuntapuolue ei kannattaisi, ovat toki piristävä lisä muutoin melko maneeriseksi muuttuvien vaalikeskustelujen välillä. 

Käytännössä suora demokratia on tippuneilla ja tekeillä olevilla puolueilla yhdistävä tekijä, joten olisi luontevaa haastaa kommunistit yhteisenä rintamana, yhteistyöhön he eivät välttämättä suostu, eikä toisaalta monikaan pidä heitä luontevana kumppanina.

Suomen jakaantuneessa kommunistikentässä vilisevät jopa saman puolueen sisällä Juche-aate, stalinismi, bolshevismi, trotskilaisuus ja sekalainen lajitelma erilaisia virtauksia erilaisista salaliittoteorioista aina räikeää putinismia myöten.

Ylipäätään pienpuolueissa aatteelliset kääntymiset ja erilaiset taktiikan vaihdot eivät ole harvinaisia, lisäksi sisäinen juonittelu ja erilaiset valtataistelut ovat luonteeltaan julkisia. Muutos 2011 on herättänyt melkoisen keskustelun joka googlessa nousi nopeasti vastaan Punk in Finland -foorumilla tätä kirjoitusta taustoittaessa.

On erittäin mielenkiintoista nähdä mitä kunnallisvaaleihin mennessä tapahtuu, josko kannattajakortteja nyt virkeimmin keräävät puolueet vaikka sitten kolmena eri puolueena suoran demokratian teemalla saisivat solmittua vaaliliiton. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin eivät tälläkään kertaa saa. Huolimatta siitä että suoraa demokratiaa noin periaatteena kannattivat kaikki pienpuolueet. 

 

 

 

 

* Näistä puolueista ei vielä ole esittelyjä tehty. Sinivalkoinen Rintama ei asettanut ehdokkaita eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissakin puolueen osallistuminen oli vähäistä. Alkuperäinen ryhmä oli Olavi Mäenpään perustama ja hallitsema Suomen Kansan Sinivalkoiset. Vaikka puoluetta ei enää olekaan, ovat sen vaiheet vallankaappausdraamoineen sekä kunnallisvaaleihin yhden ehdokkaan koko maahan nimeämisen vaiheet blogin arvoista toimintaa. Nuo vuosia sitten tehdyt ovat sutaisuja, en panostanut niiden muotoon tai yhtenäisyyteen paljoakaan. 

 

** Piraattipuolue on osa kansainvälistä Piraattiliikettä ja tavaramerkkinään tietoverkkojen ja niihin liittyvien kysymysten hallinta, etenkin yksilön oikeusturvan kannalta. Tietoa muiden pienpuolueiden vastaavista kansainvälisistä yhteyksistä minulla ei toistaiseksi ole kuin Suomen kommunistisen puolueen osalta.  

 

]]>
6 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198773-suora-demokratia-yha-enemman-esilla#comments Itsenäisyyspuolue Muutos 2011 Pienpuolueet Suora demokratia Wed, 22 Jul 2015 18:14:55 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198773-suora-demokratia-yha-enemman-esilla
Vaalien suurvoittaja oli kylläkin Itsenäisyyspuolue http://stefanholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194497-vaalien-suurvoittaja-oli-kyllakin-itsenaisyyspuolue <p>Uusi Suomi <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/81245-tassako-vaalien-todellinen-jytky-suurvoittaja-unohdettu-analyyseissa">uutisoi</a> tänään (2.5) Jyrki Kasvin <a href="http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194431-unohdettu-vaalivoittaja">kirjoituksesta</a>, jossa hän arvostelee, että pääkirjoituksista ja vaalianalyyseistä on unohdettu vaalien suurvoittaja. Suurvoittaja oli hänen mukaansa Piraattipuolue, jonka kannatus nousi 15 103 äänestä 25 086:een. Piraattipuolueen kannatus nousi siis 1,66-kertaiseksi, ei yli 2,5-kertaiseksi, kuten Kasvi väittää ja Uusi Suomi kritiikittä uutisoi.<br /><br />Kasvi on kuitenkin yhdessä asiassa oikeassa: vaalien suurvoittaja todellakin unohtui &ndash; jopa häneltä itseltään. Todellisen suurnousun teki Itsenäisyyspuolue, joka nosti kannatustaan 3 236 äänestä 13 638:een eli 4,2 - kertaiseksi!</p><p><br />Itsenäisyyspuolue ei voittanut vain numeerisesti vaan myös moraalisesti. Itsenäisyyspuolue oli nimittäin 2015 eduskuntavaalien suurin puolue, joka ei saanut senttiäkään suoraa eikä epäsuoraa julkista tukea. Siinä, missä eduskuntapuolueiden massiiviset puoluetuet ovat kaikkien tiedossa, monien puolueiden nauttimat epäsuorat tuet ovat vähemmän tunnettuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Esimerkiksi vaalien suurimman eduskunnan ulkopuolisen puolueen, Piraattipuolueen, nuorisojärjestö Piraattinuoret sai tänä vuonna <a href="http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisotyon_avustukset/nuorisojaerjestoet/myoennetyt/nuorisojarjestot2015.pdf">11 900 &euro; Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestötukea</a>. Kolmanneksi suurimman eduskunnan ulkopuolisen puolueen, SKP:n, jäsenlehti, <em>Tiedonantaja</em>, <a href="http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/kulttuurilehdet/myoennetyt/liitteet/Kulttuurilehdet_2015.pdf">sai 14 000 &euro; samaisen ministeriön kulttuurilehtitukea</a>. Muutos 2011 -puolueen eduskuntaryhmä sen sijaan sai Perussuomalaisista siirtyneen James Hirvisaaren ansiosta <a href="http://yle.fi/uutiset/hirvisaari_perustaa_muutos_2011_-nimisen_eduskuntaryhman/6870577">eduskunnan ryhmäavustusta 1500 &euro; kuukaudessa</a> eli 18 000 &euro; vuodessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka kyseiset tuet eivät olekaan osoitetut suoraan puolueille, on selvää, että niistä saatu hyöty kanavoituu osittain myös puolueiden vaalimenestykseen. Tätä ei toki tule lukea edellä mainittujen viaksi vaan osoituksena Itsenäisyyspuolueen suhteellisen vahvasta voimannäytöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Jyrki Kasvi kehuu Piraatteja aiheellisesti todeten, että siinä, missä isot puolueet tyytyvät mainitsemaan digitalisaation, Piraattipuolueen ohjelma vastaa oikeasti tietoyhteiskunnan luomiin haasteisiin. Samoin siinä, missä suuret puolueet kyllä puhuvat &rdquo;eurokriittisiä&rdquo; mainiten EU:n demokratiavajeen tai euron valuviat, Itsenäisyyspuolue esittää myös ratkaisut: irti eurosta ja EU:sta ja palautetaan rahanluontioikeus yksityisiltä pankeilta valtiolle.<br /><br />Se, mitä Kasvi povaa Piraateille, pätee myös Itsenäisyyspuolueeseen. Niin kauan kuin valtapuolueet eivät vastaa Itsenäisyyspuolueen esille nostamiin ongelmiin, sen nousu eduskuntaan on vääjäämätöntä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusi Suomi uutisoi tänään (2.5) Jyrki Kasvin kirjoituksesta, jossa hän arvostelee, että pääkirjoituksista ja vaalianalyyseistä on unohdettu vaalien suurvoittaja. Suurvoittaja oli hänen mukaansa Piraattipuolue, jonka kannatus nousi 15 103 äänestä 25 086:een. Piraattipuolueen kannatus nousi siis 1,66-kertaiseksi, ei yli 2,5-kertaiseksi, kuten Kasvi väittää ja Uusi Suomi kritiikittä uutisoi.

Kasvi on kuitenkin yhdessä asiassa oikeassa: vaalien suurvoittaja todellakin unohtui – jopa häneltä itseltään. Todellisen suurnousun teki Itsenäisyyspuolue, joka nosti kannatustaan 3 236 äänestä 13 638:een eli 4,2 - kertaiseksi!


Itsenäisyyspuolue ei voittanut vain numeerisesti vaan myös moraalisesti. Itsenäisyyspuolue oli nimittäin 2015 eduskuntavaalien suurin puolue, joka ei saanut senttiäkään suoraa eikä epäsuoraa julkista tukea. Siinä, missä eduskuntapuolueiden massiiviset puoluetuet ovat kaikkien tiedossa, monien puolueiden nauttimat epäsuorat tuet ovat vähemmän tunnettuja.

 

Esimerkiksi vaalien suurimman eduskunnan ulkopuolisen puolueen, Piraattipuolueen, nuorisojärjestö Piraattinuoret sai tänä vuonna 11 900 € Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestötukea. Kolmanneksi suurimman eduskunnan ulkopuolisen puolueen, SKP:n, jäsenlehti, Tiedonantaja, sai 14 000 € samaisen ministeriön kulttuurilehtitukea. Muutos 2011 -puolueen eduskuntaryhmä sen sijaan sai Perussuomalaisista siirtyneen James Hirvisaaren ansiosta eduskunnan ryhmäavustusta 1500 € kuukaudessa eli 18 000 € vuodessa.

 

Vaikka kyseiset tuet eivät olekaan osoitetut suoraan puolueille, on selvää, että niistä saatu hyöty kanavoituu osittain myös puolueiden vaalimenestykseen. Tätä ei toki tule lukea edellä mainittujen viaksi vaan osoituksena Itsenäisyyspuolueen suhteellisen vahvasta voimannäytöstä.

 

Jyrki Kasvi kehuu Piraatteja aiheellisesti todeten, että siinä, missä isot puolueet tyytyvät mainitsemaan digitalisaation, Piraattipuolueen ohjelma vastaa oikeasti tietoyhteiskunnan luomiin haasteisiin. Samoin siinä, missä suuret puolueet kyllä puhuvat ”eurokriittisiä” mainiten EU:n demokratiavajeen tai euron valuviat, Itsenäisyyspuolue esittää myös ratkaisut: irti eurosta ja EU:sta ja palautetaan rahanluontioikeus yksityisiltä pankeilta valtiolle.

Se, mitä Kasvi povaa Piraateille, pätee myös Itsenäisyyspuolueeseen. Niin kauan kuin valtapuolueet eivät vastaa Itsenäisyyspuolueen esille nostamiin ongelmiin, sen nousu eduskuntaan on vääjäämätöntä.

 

]]>
15 http://stefanholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194497-vaalien-suurvoittaja-oli-kyllakin-itsenaisyyspuolue#comments Eduskuntavaalit 2015 Itsenäisyyspuolue Kotimaa Suomen Piraattipuolue Sat, 02 May 2015 20:38:03 +0000 Stefan Holm http://stefanholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194497-vaalien-suurvoittaja-oli-kyllakin-itsenaisyyspuolue