Sote http://jormasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132394/all Fri, 15 Dec 2017 08:06:59 +0200 fi Missä pienten sote-yritysten ääni? http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247641-missa-pienten-sote-yritysten-aani <p>Kuka pitää pienempien sosiaali- ja terveysalan yritysten ääntä? Tänään (15.12.2017) päättyy pienille sote-yrityksille tärkeä <a href="http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot">lausuntokierros</a> sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta. Helsingin Sanomien mielipidetutkimuksen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005486597.html?share=4ef100a4e461c5bb46444d69b0544063">mukaan</a> (12.12.2017) suurin osa suomalaisista kannattaa valinnanvapautta. Samalla kuitenkin halutaan, että yksityinen terveyshuolto ei kasvaisi. Mistä sitten ihmiset voisivat valita, jos yksityisiä tarjoajia ei olisi nykyistä enempää?</p><p>Ristiriitaan lienee syynä pelko. Televisio, radio ja lehdistö nostavat otsikoihin julkisen sektorin leipää nauttivan henkilön näkemykset, kun sen sijaan vaihtoehdottomuus loistaa poissaolollaan. Ihmisille jää käsitys ahneista yksityisistä sote-alan yrityksistä, kun vastaavasti julkisen sektorin &ndash; sopivasti valikoitu &ndash; toimija ei tietenkään voi ajaa omaa etuaan. Eihän?</p><p><strong>Ei heru aikaa radiosta pienyrittäjälle</strong></p><p>Suomessa valtaosa sosiaali- ja terveysalan yrityksistä on pieniä &ndash; enimmäkseen yhden tai kahden hengen mikroyrityksiä. Heidän leipänsä tulee vain ja ainoastaan asiakkaan valintojen seurauksena. Tällä hetkellä se tapahtuu suoraan tai asiakasseteleillä &ndash; tulevaisuudessa ehkä myös maakunnan määrittämän henkilökohtaisen budjetin kautta. Pk-yrittäjä ei ymmärrä puhetta veroparatiiseista tai yksityisten ahneudesta.</p><p>Sote-yrittäjiä on Suomessa tuhansia. Missä heidän äänensä on? Miten olisi vaikkapa tunnin mittainen haastattelu Yle Puheessa? Ei heru. Sen sijaan julkisella sektorilla työskentelevälle <a href="https://areena.yle.fi/1-4296948">suodaan yksinpuhelu</a>, jossa hän haukkuu kaikki nykyjärjestelmän vaihtoehdot yksityiseksi veroparatiisijärjestelyiksi. Pähkähullua!</p><p><strong>Nykytilanne ajaa jätteihin </strong>&ndash; <strong>muutosta tarvitaan</strong></p><p>Julkisuudessa voivotellaan miksi muutamat terveysjätit laajenevat. Tässä vaiheessa kannattaisi poliitikkojen ja kuntapäättäjien ottaa peili käteen. Kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluiden kilpailutuksessa yksi asia lyö kaikki muut. Nimittäin hinta. Tämä voidaan ilmaista suoraan tai epäsuoraan. Erään yrittäjän kertoman mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettiin valintakriteerit seuraavasti: &ldquo;90 % hinta ja 10 % laatu&rdquo;. Koeta pienyrittäjänä tarjota uusia toimintamalleja ja yksilöllisempää hoitoa aavistuksen isommalla panostuksella. Ei onnistu.</p><p>Suomen Yrittäjien <a href="https://www.yrittajat.fi/uutiset/567272-yrittajat-luonnos-mahdollistaa-yrittajien-tuottamat-sote-palvelut">mukaan</a> ehdotettu lakiluonnos tulisi parantamaan pk-yritysten asemaa markkinoilla. Erityisesti asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti parantaisivat kilpailua ja loisivat uusia toimintamalleja. Olen samaa mieltä. Paras palvelu ei taata ylhäältä annettuna yhtenä monoliittina, vaan siinä pitää olla joustovaraa. Mikäli asiakas pääsisi itse valitsemaan, niin se pakottaisi sekä julkiset että yksityiset toimijat muokkaamaan palvelupakettinsa lähtökohtaisesti yksilön tarpeiden &ndash; ei organisaation tuotantokaavion &ndash; mukaan.</p><p><em>Kirjoittaja sosiaalialan yrittäjä sekä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäsen.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuka pitää pienempien sosiaali- ja terveysalan yritysten ääntä? Tänään (15.12.2017) päättyy pienille sote-yrityksille tärkeä lausuntokierros sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta. Helsingin Sanomien mielipidetutkimuksen mukaan (12.12.2017) suurin osa suomalaisista kannattaa valinnanvapautta. Samalla kuitenkin halutaan, että yksityinen terveyshuolto ei kasvaisi. Mistä sitten ihmiset voisivat valita, jos yksityisiä tarjoajia ei olisi nykyistä enempää?

Ristiriitaan lienee syynä pelko. Televisio, radio ja lehdistö nostavat otsikoihin julkisen sektorin leipää nauttivan henkilön näkemykset, kun sen sijaan vaihtoehdottomuus loistaa poissaolollaan. Ihmisille jää käsitys ahneista yksityisistä sote-alan yrityksistä, kun vastaavasti julkisen sektorin – sopivasti valikoitu – toimija ei tietenkään voi ajaa omaa etuaan. Eihän?

Ei heru aikaa radiosta pienyrittäjälle

Suomessa valtaosa sosiaali- ja terveysalan yrityksistä on pieniä – enimmäkseen yhden tai kahden hengen mikroyrityksiä. Heidän leipänsä tulee vain ja ainoastaan asiakkaan valintojen seurauksena. Tällä hetkellä se tapahtuu suoraan tai asiakasseteleillä – tulevaisuudessa ehkä myös maakunnan määrittämän henkilökohtaisen budjetin kautta. Pk-yrittäjä ei ymmärrä puhetta veroparatiiseista tai yksityisten ahneudesta.

Sote-yrittäjiä on Suomessa tuhansia. Missä heidän äänensä on? Miten olisi vaikkapa tunnin mittainen haastattelu Yle Puheessa? Ei heru. Sen sijaan julkisella sektorilla työskentelevälle suodaan yksinpuhelu, jossa hän haukkuu kaikki nykyjärjestelmän vaihtoehdot yksityiseksi veroparatiisijärjestelyiksi. Pähkähullua!

Nykytilanne ajaa jätteihin muutosta tarvitaan

Julkisuudessa voivotellaan miksi muutamat terveysjätit laajenevat. Tässä vaiheessa kannattaisi poliitikkojen ja kuntapäättäjien ottaa peili käteen. Kuntien ja kuntayhtymien sote-palveluiden kilpailutuksessa yksi asia lyö kaikki muut. Nimittäin hinta. Tämä voidaan ilmaista suoraan tai epäsuoraan. Erään yrittäjän kertoman mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettiin valintakriteerit seuraavasti: “90 % hinta ja 10 % laatu”. Koeta pienyrittäjänä tarjota uusia toimintamalleja ja yksilöllisempää hoitoa aavistuksen isommalla panostuksella. Ei onnistu.

Suomen Yrittäjien mukaan ehdotettu lakiluonnos tulisi parantamaan pk-yritysten asemaa markkinoilla. Erityisesti asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti parantaisivat kilpailua ja loisivat uusia toimintamalleja. Olen samaa mieltä. Paras palvelu ei taata ylhäältä annettuna yhtenä monoliittina, vaan siinä pitää olla joustovaraa. Mikäli asiakas pääsisi itse valitsemaan, niin se pakottaisi sekä julkiset että yksityiset toimijat muokkaamaan palvelupakettinsa lähtökohtaisesti yksilön tarpeiden – ei organisaation tuotantokaavion – mukaan.

Kirjoittaja sosiaalialan yrittäjä sekä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäsen.

]]>
5 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247641-missa-pienten-sote-yritysten-aani#comments Maakunta- ja soteuudistus Sote Sote-lausunto Fri, 15 Dec 2017 06:06:59 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247641-missa-pienten-sote-yritysten-aani
Kokoomuksen sote-bluffi paljastumassa koko kansalle http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247639-kokoomuksen-sote-bluffi-paljastumassa-koko-kansalle <p>Kokoomus on erittäin taitava puolue viestimään asioita. Siitä heille tunnustus. Kuten toissa päivänä <a href="http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli?ref=poiminnat">kirjoitin</a>, valinnanvapaus kuulostaa hyvältä.</p><p>Voisi kuvitella, että kovia leikkauslistoja ihmisten perusturvaan ja koulutukseen ajavan kokoomuksen pyrkimyksenä olisi pitää talouskurista kiinni myös sote-uudistuksen yhteydessä.</p><p>Valtionvarainministeripuolue kokoomuksen talouskuripolitiikka on kuitenkin hyvin valikoivaa. Talouskuri on tipotiessään, kun puhutaan 4 miljardin euron vero- ja yritystuista, uusista veronalennuksista tai yksityisten terveysfirmojen markkinaosuuksien kasvattamisesta. Talouskuri on totisinta totta, kun puhutaan ihmisten perusturvasta tai koulutuksesta.</p><p>Etenkin noususuhdanteessa on tärkeää pyrkiä hillitsemään julkisen sektorin menokehitystä vastaamaan tulopohjaa&nbsp;sekä keskittyä talouden rakenteiden uudistamiseen. Muuten ollaan leikkausten tiellä, kun kasvu taittuu.</p><p>Erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota keskipitkän ja pitkän aikavälin kustannusrakenteisiin, jotta talouden kestävyysvajeen haasteeseen voidaan vastata. Se on olennaista, sillä talouden puskurit on syöty ja huoltosuhteemme on kestämättämöllä pohjalla. Uuden talouskriisin koittaessa, olemme todella pahassa lirissä.</p><p>Hallitusohjelmassa ongelma kyllä tunnistetaan. Sote-uudistukselle asetettiin kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemistavoite vuoteen 2029 mennessä. Useat talouden tutkimuslaitokset sekä terveydehuollon asiantuntijat ovat kuitenkin <a href="http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli?ref=poiminnat">varoittaneet</a>, että sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille johtaa kustannusten hillitsemisen sijaan kustannusten kasvuun. Rajuimmat <a href="http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245171-sote-karnevaalin-hinta">arviot</a> puhuvat jopa koko kolmen miljardin euron tavoitteen etumerkin vaihtumisesta.</p><p>&nbsp;</p><p><em><strong>Kuinka tässä näin pääsi käymään?</strong></em></p><p>Kun sote-uudistus kariutui viime vaalikaudella, perustuslakivaliokunta suositteli, että uudistus toteutetaan hallituksen ja opposition yhteisvoimin, parlamentaarisesti. Näin siksi, että uudistus tehtäisiin asiantuntijatieto edellä, ei poliittisten sulle-mulle -diilien pohjalta.</p><p>Viime vaalikaudella ainoastaan kokoomus tahtoi avata sote-palvelut laajasti markkinoille. Tällä vaalikaudella se onnistui rajaamaan opposition pois uudistuksen valmistelusta ja hyödyntämään keskustan heikkoutta. Lopputuloksena oli soten lehmänkauppamalli. Keskusta sai itsepintaisesti vaatimansa 18 maakuntaa, jonka hintana se myöntyi kokoomuksen tavoitteelle avata sote-palvelut laajasti markkinoille.</p><p>Kokoomuksen edustajat ovat puhuneet usein siitä, että opposito on mukana valmistelussa. Keskustan vaatimuksesta, sote-uudistusta valmistelemaan perustettiin parlamentaarinen seurantaryhmä. Se on eri asia kuin viime vaalikaudella toiminut parlamentaarinen ohjausryhmä. Seurantaryhmässä oppositio saa ainoastaan seurata hallituksen valmistelua. Oppositio on auton takapenkillä, hallitus kuskin paikalla. Ohjausryhmässä yksikään puolue ei voi sanella, miten toimitaan eikä tällä vaalikaudella nähtyä kahden puolueen välistä maakunnat mulle-valinnanvapaus sulle -diiliä olisi voi syntyä. Kokoomus ei olisi saanut läpi tavoitettaan avata sote-palvelut laajasti markkinoille, jos oppositio olisi ollut mukana uudistuksen valmistelussa ja päätöspöydissä. Siksi oppositio rajattiin pois.</p><p>Jo uudistuksen alkumetreillä valmistelussa mukana olleet taloustieteen professorit <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9315237">varoittivat</a>&nbsp;kustannusten kasvusta ja yritysten mahdollisuudesta valikoida asiakkaansa. <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005483366.html?share=6a412737067102a104ed1d8f8c8e27be">Suurille terveysfirmoille</a> on tarjoutunut täydellinen mahdollisuus tehdä nurkanvaltauksia. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9934690">Meri-Lapin</a> esimerkki on vasta alkua. Markkinataloudesta ei ole tietoakaan, kun muutamat isot terveysfirmat syövät pienet kilpailijat pois markkinoilta ja muodostavat isoja alueellisia monopoleja.</p><p>Kun kyse on ihmisten peruspalveluista, 20 miljardin euron yhteisestä veropotista ja konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymyksestä, on härskiä ajaa aikamme suurinta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta kahden puolueen lehmänkaupan nojalla muu eduskunta ja asiantuntijat sivuuttaen.</p><p>Viimeistään nyt lausuntokierroksen päätyttyä kokoomuksen bluffi alkaa paljastua: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9972792">uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutumassa</a> ja hyödyn kerää <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005483366.html?share=6a412737067102a104ed1d8f8c8e27be#kirjaudu">isot terveysfirmat.</a>&nbsp;</p><p>Nähtäväksi jää, miten kokoomus viestii esimerkiksi kokoomusjohtoisen <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005489203.html">Helsingin</a> ja <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen-esitysluonnos-soten-valinnanvapaudesta-sai-tyrmayksen-kokoomuslaiselta-espoolta/bd59a488-66a8-3ecf-9027-17c7f81e992e">Espoon</a> tyrmäävät lausunnot hallituksen mallista.&nbsp;</p><p>Suomen terveydenhuollon laatu on <a href="http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-terveydenhuollon-laatu-on-oecd-maiden-parhaimpia">OECD-maiden kärkikastia</a>&nbsp;ja palveluiden pääsyyn liittyvät ongelmat ratkaistaan toteuttamalla <a href="http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli">uudistuksen alkuperäiset tavoitteet</a>, ei vesittämällä niitä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on erittäin taitava puolue viestimään asioita. Siitä heille tunnustus. Kuten toissa päivänä kirjoitin, valinnanvapaus kuulostaa hyvältä.

Voisi kuvitella, että kovia leikkauslistoja ihmisten perusturvaan ja koulutukseen ajavan kokoomuksen pyrkimyksenä olisi pitää talouskurista kiinni myös sote-uudistuksen yhteydessä.

Valtionvarainministeripuolue kokoomuksen talouskuripolitiikka on kuitenkin hyvin valikoivaa. Talouskuri on tipotiessään, kun puhutaan 4 miljardin euron vero- ja yritystuista, uusista veronalennuksista tai yksityisten terveysfirmojen markkinaosuuksien kasvattamisesta. Talouskuri on totisinta totta, kun puhutaan ihmisten perusturvasta tai koulutuksesta.

Etenkin noususuhdanteessa on tärkeää pyrkiä hillitsemään julkisen sektorin menokehitystä vastaamaan tulopohjaa sekä keskittyä talouden rakenteiden uudistamiseen. Muuten ollaan leikkausten tiellä, kun kasvu taittuu.

Erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota keskipitkän ja pitkän aikavälin kustannusrakenteisiin, jotta talouden kestävyysvajeen haasteeseen voidaan vastata. Se on olennaista, sillä talouden puskurit on syöty ja huoltosuhteemme on kestämättämöllä pohjalla. Uuden talouskriisin koittaessa, olemme todella pahassa lirissä.

Hallitusohjelmassa ongelma kyllä tunnistetaan. Sote-uudistukselle asetettiin kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemistavoite vuoteen 2029 mennessä. Useat talouden tutkimuslaitokset sekä terveydehuollon asiantuntijat ovat kuitenkin varoittaneet, että sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille johtaa kustannusten hillitsemisen sijaan kustannusten kasvuun. Rajuimmat arviot puhuvat jopa koko kolmen miljardin euron tavoitteen etumerkin vaihtumisesta.

 

Kuinka tässä näin pääsi käymään?

Kun sote-uudistus kariutui viime vaalikaudella, perustuslakivaliokunta suositteli, että uudistus toteutetaan hallituksen ja opposition yhteisvoimin, parlamentaarisesti. Näin siksi, että uudistus tehtäisiin asiantuntijatieto edellä, ei poliittisten sulle-mulle -diilien pohjalta.

Viime vaalikaudella ainoastaan kokoomus tahtoi avata sote-palvelut laajasti markkinoille. Tällä vaalikaudella se onnistui rajaamaan opposition pois uudistuksen valmistelusta ja hyödyntämään keskustan heikkoutta. Lopputuloksena oli soten lehmänkauppamalli. Keskusta sai itsepintaisesti vaatimansa 18 maakuntaa, jonka hintana se myöntyi kokoomuksen tavoitteelle avata sote-palvelut laajasti markkinoille.

Kokoomuksen edustajat ovat puhuneet usein siitä, että opposito on mukana valmistelussa. Keskustan vaatimuksesta, sote-uudistusta valmistelemaan perustettiin parlamentaarinen seurantaryhmä. Se on eri asia kuin viime vaalikaudella toiminut parlamentaarinen ohjausryhmä. Seurantaryhmässä oppositio saa ainoastaan seurata hallituksen valmistelua. Oppositio on auton takapenkillä, hallitus kuskin paikalla. Ohjausryhmässä yksikään puolue ei voi sanella, miten toimitaan eikä tällä vaalikaudella nähtyä kahden puolueen välistä maakunnat mulle-valinnanvapaus sulle -diiliä olisi voi syntyä. Kokoomus ei olisi saanut läpi tavoitettaan avata sote-palvelut laajasti markkinoille, jos oppositio olisi ollut mukana uudistuksen valmistelussa ja päätöspöydissä. Siksi oppositio rajattiin pois.

Jo uudistuksen alkumetreillä valmistelussa mukana olleet taloustieteen professorit varoittivat kustannusten kasvusta ja yritysten mahdollisuudesta valikoida asiakkaansa. Suurille terveysfirmoille on tarjoutunut täydellinen mahdollisuus tehdä nurkanvaltauksia. Meri-Lapin esimerkki on vasta alkua. Markkinataloudesta ei ole tietoakaan, kun muutamat isot terveysfirmat syövät pienet kilpailijat pois markkinoilta ja muodostavat isoja alueellisia monopoleja.

Kun kyse on ihmisten peruspalveluista, 20 miljardin euron yhteisestä veropotista ja konkreettisesti elämän ja kuoleman kysymyksestä, on härskiä ajaa aikamme suurinta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta kahden puolueen lehmänkaupan nojalla muu eduskunta ja asiantuntijat sivuuttaen.

Viimeistään nyt lausuntokierroksen päätyttyä kokoomuksen bluffi alkaa paljastua: uudistuksen tavoitteet eivät ole toteutumassa ja hyödyn kerää isot terveysfirmat. 

Nähtäväksi jää, miten kokoomus viestii esimerkiksi kokoomusjohtoisen Helsingin ja Espoon tyrmäävät lausunnot hallituksen mallista. 

Suomen terveydenhuollon laatu on OECD-maiden kärkikastia ja palveluiden pääsyyn liittyvät ongelmat ratkaistaan toteuttamalla uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, ei vesittämällä niitä. 

 

 

 

 

 

 



 

]]>
7 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247639-kokoomuksen-sote-bluffi-paljastumassa-koko-kansalle#comments Keskusta Kokoomus Sote Valinnanvapaus Fri, 15 Dec 2017 05:04:29 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247639-kokoomuksen-sote-bluffi-paljastumassa-koko-kansalle
Kolme syytä hylätä hallituksen sote-malli http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli <p>Lausuntokierros hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta päättyy tämän viikon perjantaina 15.12.</p><p>Jo nyt on selvää, että jos hallitus ei tee merkittäviä muutoksia esitykseensä lausuntokierroksen jälkeen, esitys ja sen myötä hallitus kaatuu.</p><p>On hyvin todennäköistä, että Suomessa järjestetään ennenaikaiset eduskuntavaalit eikä maakuntavaaleja järjestetä laisinkaan. Sotekirveet kaivetaan esiin heti presidentinvaalien jälkeen.</p><p>Valinnanvapaus kuulostaa asiana hyvältä. Sitä on helppo markkinoida mielikuvapuheen tasolla. Jos katsotaan vähän tarkemmin, mitä tuo sana on syönyt sisäänsä, lopputulos ei kuulostakaan enää niin hyvältä. Sen vuoksi <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005455978.html">terveydenhuollon</a> ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9697740">perustuslain</a> asiantuntijat ovat olleet niin kriittisiä hallituksen esitystä kohti.</p><p>Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajasti markkinoille tulee hylätä kolmesta syystä.&nbsp;Nuo kolme syytä ovat ne kolme alkuperäistä syytä, miksi uudistusta lähdettiin tekemään. Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajaasti markkinoille uhkaa kaikkia näitä tavoitteita. Tavoitteita, jotka on kirjattu myös pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><ol><li>Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen</li><li>Kustannuskehityspaineiden hillitseminen</li><li>Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina</li></ol><p>&nbsp;</p><p><em><strong>&nbsp; &nbsp; 1. Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen</strong></em></p><p><em>Sosiaali- ja terveyspalveluiden avaaminen laajasti markkinoille ei tule pienentämään asiakasmaksuja. Päinvastoin. Etenkin pienituloisille ihmisille asiakasmaksujen nouseminen tarkoittaa suurempaa kynnystä päästä palveluiden piiriin. Näin pienituloisimpien ihmisten palveluiden käyttö vähenee.</em></p><p><em>Kun soten kokonaiskustannukset kasvavat ja maakunnat yrittävät selvitä valtion asettamasta kolmen miljardin euron leikkurista, asiakasmaksuja korotetaan ja palveluja karsitaan.</em></p><p><em>Maakuntien ei ole mahdollista rahoittaa toimintaansa asiakasmaksuja korottamalla, mutta ne voivat asiakasmaksujen tason kautta vaikuttaa siihen, kuinka monella ihmisellä on mahdollisuus tulla palveluiden piiriin.</em></p><p><em>Rahoitusongelmat johtavat myös siihen, että asiakassetelien arvot voidaan laskea liian matalalle tasolle. Sama ongelma pätee myös henkilökohtaiseen budjettiin. Tämä vaikuttaa suoraan pienituloisten ihmisten tasavertaiseen mahdollisuuteen käyttää palveluita.</em></p><p><em>Alueellisesti on selvä asia, että palvelut keskittyvät sinne, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita.&nbsp;</em></p><p><em>Jos terveyseroja halutaan kaventaa, niukat resurssit tulee kohdentaa sinne, missä tarve on suurin. Nyt suurin hyötyjä on se sote-keskus, joka pystyy siirtämään eniten palveluita käyttävät ihmiset maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi ja hankkimaan itselleen niitä asiakkaita, jotka eivät käytä palveluita. Riskinä on business lounge &ndash;tilanne, jossa omalla lisärahalla pääsee jonojen ohi mitä erilaisimpien palveluiden piiriin, mutta perusasiakkaiden on tyytyminen jonottamaan ensin asiakasseteliä ja sitten mahdollisuutta käyttää sitä.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>&nbsp; &nbsp;&nbsp;</em><em><strong>2. &nbsp;Kustannuskehityspaineiden hillitseminen</strong></em></p><p><em>Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tehokas keino myös vähentää palvelutarvetta ja etenkin kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta ja sen kautta kustannuksia. Kuten edellä on todettu, tämä tavoite ei tule onnistumaan. Tämä johtaa siihen, että myöskään kustannuskehitystä pystytä hillitsemään.</em></p><p><em>Hallitus ei ole pystynyt esittämään mitään perusteltuja lukuja, miten kustannusten hillintä voidaan toteuttaa. Sen sijaan lukuiset asiantuntija-arviot päätyvät arvioon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9695194">kustannusten kasvusta </a>ja säästötavoitteiden <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9916270">epärealistisuudesta</a>. Hallituksen pyrkimys on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardin euron leikkurilla. Ajatus on se, että kun maakuntien rahoitusta vähennetään 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, julkiseen talouteen tulee tavoitellut säästöt.</em></p><p><em>Kustannusleikkurilla saadaan kyllä maakunnat nälkäkuurille, mutta koska perustuslainmukaiset riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kaikille, maakuntien rahoitusvaikeudet kaatuvat valtion syliin eikä säästöjä saavuteta.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Mitkä tekijät selittävät kustannusten kasvua?</em></strong></p><p><em>Kun sote-palveluta avataan laajasti markkinoille, palveluiden kysyntä kasvaa. Jonot voivat alkuun vähentyä hakeuduttuessa perusterveydenhuollon palveluiden piiriin, mutta uusi jonotuskohde ovat asiakassetelit sekä pääsy erikoistason palveluiden piiriin. Jonkun pitää aina hyväksyä ihmisen asiakasseteli ja jokaiseen uuden palveluketjun nivelvaiheeseen tarvitaan uutta hallintoa ja valvontaa. Lisää kustannuksia.</em></p><p><em>Kun asiakkaita houkutellaan palveluiden piiriin, palveluita myös käytetään enemmän ja niistä koituu enemmän kustannuksia. Perusterveiden ihmisten ylihoitaminen ei ole kustannustehokasta ja johtaa helposti tilanteeseen, jossa eniten apua tarvitsevia ihmisiä vastaavasti alihoidetaan.</em></p><p><em>Tällä hetkellä ihmisestä muodostuu kustannuksia, kun häntä hoidetaan. Jatkossa ihmisestä muodostuu kustannuksia vaikka hän ei hoidettaisi. Jokaisesta meistä tulee asiakas. Sote-keskukset pyrkivät markkinalogiikan mukaisesti optimoimaan sijaintinsa, hyödyntämään etenkin työterveyshuollon vanhat asiakaspohjat ja tarjoamaan osana markkinointia ja mainontaa houkuttelevia lisäpalveluita. Jos palvelukokonaisuus perustuu osin maksullisiin lisäpalveluihin, voidaan asiakaskuntaa rajata entisestään perusterveisiin ja hyvätuloisiin ihmisiin.</em></p><p><em>Säästötavoitteet perustuvat isolta osin tietojärjestelmiin, joita ei ole vielä olemassa. Tiedon liikkuminen asiakkaan mukana on yksi tärkeimpiä tavoiteltavia asioita.</em></p><p><em>Kuten yllä kirjoitin, maakunnilla ei ole verotusoikeutta ja näin ollen niiden itsehallinto kattaa vain menopuolen. Maakuntien rahoitusosuus perustuu edelliseen vuoteen, joten niillä ei ole kannustinta pienentää kustannuksia vaan päinvastoin ylläpitää kustannuksia jopa tarpeettoman korkealla seuraavan vuoden rahoitusosuuden varmistamiseksi. Jos maakuntien järjestettäväksi annettujen tehtävien hoitaminen vaarantuu sen vuoksi, että rahat eivät riitä, kustannukset kaatuvat valtion syliin. Maakunnilla ei ole siis minkäänlaisia kannustumia kustannustehokkuuteen.</em></p><p><em>Sote-palveluiden avaaminen laajasti yksityiselle sektorille lisää kokonaisjärjestelmän tehottomuutta ja luo päällekkäisiä rakenteita. Jos samasta noin 20 miljardin euron sote-rahapussista lohkaistaan 6 miljardin euron osuus yksityiselle sektorille (jo nykyisten ostopalveluiden päälle), pitää julkisen sektorin sopeuttaa toimintaansa ja vastaavasti yksityisen sektorin on pystyttävä vastaamaan täysimääräisesti itse sille annetuista tehtävistä.</em></p><p><em>Julkinen sektori pyörittää sairaaloita ja päivystysjärjestelmää. Sen tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa valmiutta ja hoitaa myös kaikkein vaativimmat ja kalleimmat sairaudet. Jos jossain tapahtuu vakava onnettomuus, ihmiset on hoidettava heti. Valmiuden ylläpito on kallista, mutta välttämätöntä. Sairaalaa ei ole järkevää pitää vain kiirelliseen hoidon valmiuskeskuksena vaan se voi hoitaa samalla perus- ja erikoistason kiireettömiä palveluita ihmisille. </em></p><p><em>Jos yksityisten palveluiden osuutta kasvatetaan, sairaaloista muodostuu erittäin kallis ja ison osan ajasta puoliteholla toimiva yksikkö. Se ei ole järkevää rahankäyttöä. Päivystysjärjestelmää voidaan ylläpitää tehokkaasti vain silloin, kun sen toimintaa suunnitellaan laajana kokonaisuutena. Toimiva kokonaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa. Riskinä on se, että huippuosaajat houkutellaan moninkertaisilla palkoilla yksityisellä sektorille, jolloin julkisen sektorin toimintavalmius heikkenee. Kuka vastaa ihmisten hoidosta, kun tapahtuu suuronnettomuus tai epidemia ja julkinen erikoistason sairaalatoiminta ja päivystysjärjestelmä on ajettu alas?</em></p><p><em>Jos kustannussäästöjä aidosti tahdotaan, julkinen sektori jatkaa yksityisten palveluiden ostoa niin perus- ja erikoistason palveluiden osalta ja laajentaa palveluiden ostoa oman tarpeen ja harkinnan mukaan. Jos kustannussäästöjä halutaan, voidaan hoitojonot purkaa laittamalla lisää rahaa perusterveydenhuoltoon. Jos kustannussäästöjä halutaan, hoidetaan palveluiden integraatio fiksusti. Siitä seuraavaksi.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>&nbsp; &nbsp; 3. Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina</em></strong></p><p><em>Sote-uudistuksen tärkein palanen on integraatio eli palveluiden saumaton ketju niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin myös perus- ja erikoistason palveluiden välillä. Se on sekä tavoite että työväline kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä saavuttaa kustannuskehityssäästöjä. Etenkin paljon erilaisia palveluita tarvitsevien ja käyttävien ihmisten osalta.</em></p><p><em>Sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille pirstaloi kokonaisuuden ja estää integraation. Kaikkein hankalin tilanne on moniongelmaisilla sosiaalipalveluiden asiakkailla. Maakuntien valtiolta saama rahoitus on yleiskatteista eli yhdellä rahasummalla on hoidettava niin työttömien palvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. </em></p><p><em>Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsemat palvelut eivät ole yhdessä paikassa vaan ripoteltuna sote-keskuksiin, maakuntien liikelaitoksiin ja niiden palveluyksiköihin sekä niihin toimipaikkoihin, jotka tuottavat asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluita. Noin 10-20 prosenttia asiakkaista muodostaa 70-80 prosenttia kaikista sote-kustannuksista. Jos palveluita joutuu hakemaan eri tuuteista ja palveluiden tuottajat vaihtuvat vähän väliä, ei edes hyvällä palveluohjauksella voida välttää jatkuvia ongelmatilanteita.</em></p><p><em>Uusi järjestelmä on hyvin sekava ja monimutkainen. Palveluiden järjestäjän eli maakunnan on vaikea hallinnoida kokonaisuutta. Se valitsee ja hyväksyy palveluiden tuottajat, mutta sillä on käytössään lähinnä sopimus- ja rahoitusohjaus, ei suoraa määräys- ja tilausvaltaa yksityisiin tuottajiin päin.</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>Mitä pitäisi tehdä?</em></strong></p><p><em>Sote-palveluiden laajasta avaamisesta markkinoille tulee luopua. Ensin pitää hoitaa hallitusohjelmaankin kirjatut tavoitteet palveluiden saumattomuudesta ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta. Kun palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen on hoidettu, voidaan hallitusohjelman mukaisesti monipuolistaa nykyistä valinnanvapausmallia.</em></p><p><em>Valinnanvapautta voidaan toteuttaa niin, että sote-palveluiden järjestäjälle (maakunta, sote-alue) annetaan mahdollisuus päättää kokonaisuudessaan, missä laajuudessa ja minkä palveluiden osalta valinnanvapautta lisätään. Jos jonkinlainen maakuntamalli toteutetaan, maakunnille tulee antaa verotusoikeus ja valinnanvapausmalleihin tulee liittää pitkät siirtymäajat, jotta yksityiset suuret terveysfirmat eivät toteuttaa nurkanvaltauksia ja toteuttaa yksityisiä alueellisia monopoleja. Asiakassetelit täytyy rajata vain perustason palveluihin, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. Laajaa palveluiden avaamista markkinoilla paremmin toimisi niin sanottu Oma tiimi &ndash;malli, jossa pienet yksiköt voivat toimia lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijän muodostamina kokonaisuuksina. Tämä tukisi pienten ja paikallisten tuottajien lisääntymistä.</em></p><p><em>Tällä tavoin sote-palveluiden järjestäjällä olisi parempi kyky ohjata kokonaisuutta ja huolehtia hoitopolkujen saumattomuudesta. Tällä tavoin valinnanvapaus toimisi hyvänä renkinä, ei isäntänä.</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lausuntokierros hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta päättyy tämän viikon perjantaina 15.12.

Jo nyt on selvää, että jos hallitus ei tee merkittäviä muutoksia esitykseensä lausuntokierroksen jälkeen, esitys ja sen myötä hallitus kaatuu.

On hyvin todennäköistä, että Suomessa järjestetään ennenaikaiset eduskuntavaalit eikä maakuntavaaleja järjestetä laisinkaan. Sotekirveet kaivetaan esiin heti presidentinvaalien jälkeen.

Valinnanvapaus kuulostaa asiana hyvältä. Sitä on helppo markkinoida mielikuvapuheen tasolla. Jos katsotaan vähän tarkemmin, mitä tuo sana on syönyt sisäänsä, lopputulos ei kuulostakaan enää niin hyvältä. Sen vuoksi terveydenhuollon ja perustuslain asiantuntijat ovat olleet niin kriittisiä hallituksen esitystä kohti.

Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajasti markkinoille tulee hylätä kolmesta syystä. Nuo kolme syytä ovat ne kolme alkuperäistä syytä, miksi uudistusta lähdettiin tekemään. Hallituksen pyrkimys avata sote-palvelut laajaasti markkinoille uhkaa kaikkia näitä tavoitteita. Tavoitteita, jotka on kirjattu myös pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan. 

 

  1. Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen
  2. Kustannuskehityspaineiden hillitseminen
  3. Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina

 

    1. Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden avaaminen laajasti markkinoille ei tule pienentämään asiakasmaksuja. Päinvastoin. Etenkin pienituloisille ihmisille asiakasmaksujen nouseminen tarkoittaa suurempaa kynnystä päästä palveluiden piiriin. Näin pienituloisimpien ihmisten palveluiden käyttö vähenee.

Kun soten kokonaiskustannukset kasvavat ja maakunnat yrittävät selvitä valtion asettamasta kolmen miljardin euron leikkurista, asiakasmaksuja korotetaan ja palveluja karsitaan.

Maakuntien ei ole mahdollista rahoittaa toimintaansa asiakasmaksuja korottamalla, mutta ne voivat asiakasmaksujen tason kautta vaikuttaa siihen, kuinka monella ihmisellä on mahdollisuus tulla palveluiden piiriin.

Rahoitusongelmat johtavat myös siihen, että asiakassetelien arvot voidaan laskea liian matalalle tasolle. Sama ongelma pätee myös henkilökohtaiseen budjettiin. Tämä vaikuttaa suoraan pienituloisten ihmisten tasavertaiseen mahdollisuuteen käyttää palveluita.

Alueellisesti on selvä asia, että palvelut keskittyvät sinne, missä on eniten maksukykyisiä asiakkaita. 

Jos terveyseroja halutaan kaventaa, niukat resurssit tulee kohdentaa sinne, missä tarve on suurin. Nyt suurin hyötyjä on se sote-keskus, joka pystyy siirtämään eniten palveluita käyttävät ihmiset maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi ja hankkimaan itselleen niitä asiakkaita, jotka eivät käytä palveluita. Riskinä on business lounge –tilanne, jossa omalla lisärahalla pääsee jonojen ohi mitä erilaisimpien palveluiden piiriin, mutta perusasiakkaiden on tyytyminen jonottamaan ensin asiakasseteliä ja sitten mahdollisuutta käyttää sitä.

 

    2.  Kustannuskehityspaineiden hillitseminen

Eri ihmisryhmien ja eri alueiden välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tehokas keino myös vähentää palvelutarvetta ja etenkin kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta ja sen kautta kustannuksia. Kuten edellä on todettu, tämä tavoite ei tule onnistumaan. Tämä johtaa siihen, että myöskään kustannuskehitystä pystytä hillitsemään.

Hallitus ei ole pystynyt esittämään mitään perusteltuja lukuja, miten kustannusten hillintä voidaan toteuttaa. Sen sijaan lukuiset asiantuntija-arviot päätyvät arvioon kustannusten kasvusta ja säästötavoitteiden epärealistisuudesta. Hallituksen pyrkimys on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardin euron leikkurilla. Ajatus on se, että kun maakuntien rahoitusta vähennetään 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, julkiseen talouteen tulee tavoitellut säästöt.

Kustannusleikkurilla saadaan kyllä maakunnat nälkäkuurille, mutta koska perustuslainmukaiset riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää kaikille, maakuntien rahoitusvaikeudet kaatuvat valtion syliin eikä säästöjä saavuteta.

 

Mitkä tekijät selittävät kustannusten kasvua?

Kun sote-palveluta avataan laajasti markkinoille, palveluiden kysyntä kasvaa. Jonot voivat alkuun vähentyä hakeuduttuessa perusterveydenhuollon palveluiden piiriin, mutta uusi jonotuskohde ovat asiakassetelit sekä pääsy erikoistason palveluiden piiriin. Jonkun pitää aina hyväksyä ihmisen asiakasseteli ja jokaiseen uuden palveluketjun nivelvaiheeseen tarvitaan uutta hallintoa ja valvontaa. Lisää kustannuksia.

Kun asiakkaita houkutellaan palveluiden piiriin, palveluita myös käytetään enemmän ja niistä koituu enemmän kustannuksia. Perusterveiden ihmisten ylihoitaminen ei ole kustannustehokasta ja johtaa helposti tilanteeseen, jossa eniten apua tarvitsevia ihmisiä vastaavasti alihoidetaan.

Tällä hetkellä ihmisestä muodostuu kustannuksia, kun häntä hoidetaan. Jatkossa ihmisestä muodostuu kustannuksia vaikka hän ei hoidettaisi. Jokaisesta meistä tulee asiakas. Sote-keskukset pyrkivät markkinalogiikan mukaisesti optimoimaan sijaintinsa, hyödyntämään etenkin työterveyshuollon vanhat asiakaspohjat ja tarjoamaan osana markkinointia ja mainontaa houkuttelevia lisäpalveluita. Jos palvelukokonaisuus perustuu osin maksullisiin lisäpalveluihin, voidaan asiakaskuntaa rajata entisestään perusterveisiin ja hyvätuloisiin ihmisiin.

Säästötavoitteet perustuvat isolta osin tietojärjestelmiin, joita ei ole vielä olemassa. Tiedon liikkuminen asiakkaan mukana on yksi tärkeimpiä tavoiteltavia asioita.

Kuten yllä kirjoitin, maakunnilla ei ole verotusoikeutta ja näin ollen niiden itsehallinto kattaa vain menopuolen. Maakuntien rahoitusosuus perustuu edelliseen vuoteen, joten niillä ei ole kannustinta pienentää kustannuksia vaan päinvastoin ylläpitää kustannuksia jopa tarpeettoman korkealla seuraavan vuoden rahoitusosuuden varmistamiseksi. Jos maakuntien järjestettäväksi annettujen tehtävien hoitaminen vaarantuu sen vuoksi, että rahat eivät riitä, kustannukset kaatuvat valtion syliin. Maakunnilla ei ole siis minkäänlaisia kannustumia kustannustehokkuuteen.

Sote-palveluiden avaaminen laajasti yksityiselle sektorille lisää kokonaisjärjestelmän tehottomuutta ja luo päällekkäisiä rakenteita. Jos samasta noin 20 miljardin euron sote-rahapussista lohkaistaan 6 miljardin euron osuus yksityiselle sektorille (jo nykyisten ostopalveluiden päälle), pitää julkisen sektorin sopeuttaa toimintaansa ja vastaavasti yksityisen sektorin on pystyttävä vastaamaan täysimääräisesti itse sille annetuista tehtävistä.

Julkinen sektori pyörittää sairaaloita ja päivystysjärjestelmää. Sen tehtävänä on ylläpitää jatkuvaa valmiutta ja hoitaa myös kaikkein vaativimmat ja kalleimmat sairaudet. Jos jossain tapahtuu vakava onnettomuus, ihmiset on hoidettava heti. Valmiuden ylläpito on kallista, mutta välttämätöntä. Sairaalaa ei ole järkevää pitää vain kiirelliseen hoidon valmiuskeskuksena vaan se voi hoitaa samalla perus- ja erikoistason kiireettömiä palveluita ihmisille.

Jos yksityisten palveluiden osuutta kasvatetaan, sairaaloista muodostuu erittäin kallis ja ison osan ajasta puoliteholla toimiva yksikkö. Se ei ole järkevää rahankäyttöä. Päivystysjärjestelmää voidaan ylläpitää tehokkaasti vain silloin, kun sen toimintaa suunnitellaan laajana kokonaisuutena. Toimiva kokonaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa. Riskinä on se, että huippuosaajat houkutellaan moninkertaisilla palkoilla yksityisellä sektorille, jolloin julkisen sektorin toimintavalmius heikkenee. Kuka vastaa ihmisten hoidosta, kun tapahtuu suuronnettomuus tai epidemia ja julkinen erikoistason sairaalatoiminta ja päivystysjärjestelmä on ajettu alas?

Jos kustannussäästöjä aidosti tahdotaan, julkinen sektori jatkaa yksityisten palveluiden ostoa niin perus- ja erikoistason palveluiden osalta ja laajentaa palveluiden ostoa oman tarpeen ja harkinnan mukaan. Jos kustannussäästöjä halutaan, voidaan hoitojonot purkaa laittamalla lisää rahaa perusterveydenhuoltoon. Jos kustannussäästöjä halutaan, hoidetaan palveluiden integraatio fiksusti. Siitä seuraavaksi.

 

    3. Eri palveluiden yhdistäminen saumattomina hoivapolkuina

Sote-uudistuksen tärkein palanen on integraatio eli palveluiden saumaton ketju niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin myös perus- ja erikoistason palveluiden välillä. Se on sekä tavoite että työväline kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä saavuttaa kustannuskehityssäästöjä. Etenkin paljon erilaisia palveluita tarvitsevien ja käyttävien ihmisten osalta.

Sote-palveluiden avaaminen laajasti markkinoille pirstaloi kokonaisuuden ja estää integraation. Kaikkein hankalin tilanne on moniongelmaisilla sosiaalipalveluiden asiakkailla. Maakuntien valtiolta saama rahoitus on yleiskatteista eli yhdellä rahasummalla on hoidettava niin työttömien palvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tarvitsemat palvelut eivät ole yhdessä paikassa vaan ripoteltuna sote-keskuksiin, maakuntien liikelaitoksiin ja niiden palveluyksiköihin sekä niihin toimipaikkoihin, jotka tuottavat asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluita. Noin 10-20 prosenttia asiakkaista muodostaa 70-80 prosenttia kaikista sote-kustannuksista. Jos palveluita joutuu hakemaan eri tuuteista ja palveluiden tuottajat vaihtuvat vähän väliä, ei edes hyvällä palveluohjauksella voida välttää jatkuvia ongelmatilanteita.

Uusi järjestelmä on hyvin sekava ja monimutkainen. Palveluiden järjestäjän eli maakunnan on vaikea hallinnoida kokonaisuutta. Se valitsee ja hyväksyy palveluiden tuottajat, mutta sillä on käytössään lähinnä sopimus- ja rahoitusohjaus, ei suoraa määräys- ja tilausvaltaa yksityisiin tuottajiin päin.

 

Mitä pitäisi tehdä?

Sote-palveluiden laajasta avaamisesta markkinoille tulee luopua. Ensin pitää hoitaa hallitusohjelmaankin kirjatut tavoitteet palveluiden saumattomuudesta ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta. Kun palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen on hoidettu, voidaan hallitusohjelman mukaisesti monipuolistaa nykyistä valinnanvapausmallia.

Valinnanvapautta voidaan toteuttaa niin, että sote-palveluiden järjestäjälle (maakunta, sote-alue) annetaan mahdollisuus päättää kokonaisuudessaan, missä laajuudessa ja minkä palveluiden osalta valinnanvapautta lisätään. Jos jonkinlainen maakuntamalli toteutetaan, maakunnille tulee antaa verotusoikeus ja valinnanvapausmalleihin tulee liittää pitkät siirtymäajat, jotta yksityiset suuret terveysfirmat eivät toteuttaa nurkanvaltauksia ja toteuttaa yksityisiä alueellisia monopoleja. Asiakassetelit täytyy rajata vain perustason palveluihin, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. Laajaa palveluiden avaamista markkinoilla paremmin toimisi niin sanottu Oma tiimi –malli, jossa pienet yksiköt voivat toimia lääkärin, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijän muodostamina kokonaisuuksina. Tämä tukisi pienten ja paikallisten tuottajien lisääntymistä.

Tällä tavoin sote-palveluiden järjestäjällä olisi parempi kyky ohjata kokonaisuutta ja huolehtia hoitopolkujen saumattomuudesta. Tällä tavoin valinnanvapaus toimisi hyvänä renkinä, ei isäntänä.

 

]]>
4 http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli#comments Kotimaa Integraatio Maakunta Sote Valinnanvapaus Wed, 13 Dec 2017 17:30:13 +0000 Touko Aalto http://toukoalto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247570-kolme-syyta-hylata-hallituksen-sote-malli
Suomalaisten kyykytyksestä http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247451-suomalaisten-kyykytyksesta Tänään kävi anoppi kylässä ja hän on yli 70 vuotias, samaa ikäluokkaa kuin äitini.Pohdittiin yhdessä maailmanmenoa ja sen hulluutta. Esille tuli kaikkien perustarpeiden kalleus ja esimerkiksi veropolitiikka.Hän on nyt yksin, kun leskeksi jäi hieman aikaa sitten, ja ruvennut saamaan oman pienen eläkkeen lisäksi leskeneläkettä.Kertoi saavan muutaman kympin enemmän kuukaudessa veron jälkeen. Kulut ovat kuitenkin samat, eli peruselämiseen liittyvät maksut, kuten sähkö, vesi, kiinteistöverot jne.Kahvipöytäkeskustelussa hän toi hyvin esille asian, eli terveydenhoitopalvelut, kuten hammashoito tai terveyskeskus/sairaalamaksut, ne kun kuntalaiselle ja kantaväelle maksaa, mutta muulle väelle tarjotaan ilmaiseksi, miksi? Eikö ne jotka ovat maata omalta osalta rakentaneet, saa edes näitä palveluita, mutta nämä jotka jo muutenkin tulee yhteiskuntaan "ylirasitteena ", heille tarjotaan kaikki tästä runsaudensarvesta, ilman velvoitteita.On teveydenhuolto, hammaslääkäreineen, asuntoja kummasti löytyy ja kaikki kustannetaan. Usein nostan esille rahan, sitä kun auliisti jaetaan muille kuin kantaväelle. Johtopäätökseni on, että joku hyötyy tästä! On saatava esille kanavat minne raha menee ja kuinka paljon/ kuka hyötyy ja ryhdyttävä rankaisemaan näitä maksattajia<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 9 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247451-suomalaisten-kyykytyksesta#comments Kansalaiset Politiikka Sote Mon, 11 Dec 2017 11:18:36 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247451-suomalaisten-kyykytyksesta Huoltovarmuus http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247067-huoltovarmuus <p>&nbsp;</p><p><u><strong>Yle: Huoltovarmuuskeskus huolissaan sote-uudistuksesta</strong></u></p><p><em>HVK:n toiminnan tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaaminen on varmasti tärkeää poikkeusolojen aikana mutta vielä tärkeämpää on talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien tavaroiden tuonti kriisin aikana.&nbsp; Valtaosa sotepalveluissakin tarvittavista lääkkeistä ja välineistä on tuonnin varassa.</p><p>Huoltovarmuuskeskus kertoo huolensa sote-uudistuksesta mutta ei&nbsp;tärkeämmästä asiasta; onko liittoutumattomuus riski merikuljetuksille.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Yle: Huoltovarmuuskeskus huolissaan sote-uudistuksesta

HVK:n toiminnan tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaaminen on varmasti tärkeää poikkeusolojen aikana mutta vielä tärkeämpää on talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien tavaroiden tuonti kriisin aikana.  Valtaosa sotepalveluissakin tarvittavista lääkkeistä ja välineistä on tuonnin varassa.

Huoltovarmuuskeskus kertoo huolensa sote-uudistuksesta mutta ei tärkeämmästä asiasta; onko liittoutumattomuus riski merikuljetuksille.

 

 

]]>
0 http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247067-huoltovarmuus#comments Nato Presidentinvaalit 2018 Sote Mon, 04 Dec 2017 09:17:03 +0000 Matti Villikari http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247067-huoltovarmuus
Paperittomien terveydenhoidosta Helsingissä http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246778-paperittomien-terveydenhoidosta-helsingissa Tänään Helsingissä linjataan pitkälti koko yhteiskuntaa koskeva päätös paperittomien hoidosta yhteiskunnan varoilla.Vastustan tätä, ei ole oikein että hoidamme koko muunmaailman sairaudenhoidon veronmaksajien lompakosta. Kutsu kyllä kiirii nopeasti koko maailman ääriin ja jos Helsinki " tyhmyyksissään " näin päättää, leviää sairaus muuallekkin maahan tietyllä aikavälillä. Mietitäänpä esimerkiksi jo aivan lähialueilta tapahtuvaa terveydenhoitoshoppailua, pelkästään Venäjältä löytyy niin paljon HIV" asiakkaita " muista taudeista puhumattakaan, että terveydenhoito romahtaa paineen alla. Lisäksi kun tullaan hoidattamaan tänne tauteja mitkä on jo hävitetty, ei siitä hyvä seuraa.Voi tietenkin kysyä liittyykö tämä tuohon " Sotepusinekseen ", saadaanhan tällä paljon asiakkaita jotka valtio, eli me veronmaksajat sitten kustannetaan. Ps. Kannattaa miettiä tarkkaan ketä seuraavaksi äänestää,edellisen jäljet näkyvät maassa nyt ja kalliisti!<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 11 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246778-paperittomien-terveydenhoidosta-helsingissa#comments Palvelut Sote Terveydenhuoto Wed, 29 Nov 2017 10:23:13 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246778-paperittomien-terveydenhoidosta-helsingissa Sote seisoo nyt liikennevaloissa: mitä väriä sille näytetään? http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246711-sote-seisoo-nyt-liikennevaloissa-mita-varia-sille-naytetaan <p>&nbsp;</p> <p>Vaikka kansa varmaankin vihaa prosessikaavioita, esitän SOTE:sta lohkokaavion, joka kertoo värikoodein mitä voi tapahtua. Parhaimmillaan projekti etenisi kuin &quot;junan vessa&quot; vihreässä aallossa, mutta tässä ajelussa mikään ei ole mahdotonta. YLE:n Merikanto on kertonut taustoja, sekä monet kirjoittajat näillä sivustoilla.</p> <p>Jos hanketta hoitaisivat analyyttiset systeemiosaajat, he osaisivat pilkkoa kuvaa pienempiin kokonaisuuksiin ja sitten neuvotella osapuolten kanssa kestävät ratkaisut. Poliitikoilla ongelmana on uskottavuuden säilyttäminen eri suuntiin.</p> <p>Meri-Lapin tilanne tuli yllättäen ja mielestäni se johtuu tiedon arvostuksen vähenemisestä, mikä on näkynyt oikeusministeriön toiminnan laadussa. Nyt yritetään paikata reikiä kuntien itsehallinnon laeissa, mutta liian myöhään!</p> <p>Suomessa kehitetään visuaalisen lain ja visuaalisen sopimustekniikan menetelmiä. Tuttavani Helena Haapio vetää työryhmiä kansainväliselläkin tasolla. Laitan tämän kuvan hänelle tutkia. Helena olisi mainio fasilitaattori valtion vaikeissa tilanteissa estämässä kaikkein pahimmat epäonnistumiset.</p> <p>Toivotaan, että saadan sote vihreällä maaliin niin, että kukaan kansalainen ei joudu monopolien orjaksi. Se on pahinta, mitä sairaalle kansalaiselle voi sattua.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vaikka kansa varmaankin vihaa prosessikaavioita, esitän SOTE:sta lohkokaavion, joka kertoo värikoodein mitä voi tapahtua. Parhaimmillaan projekti etenisi kuin "junan vessa" vihreässä aallossa, mutta tässä ajelussa mikään ei ole mahdotonta. YLE:n Merikanto on kertonut taustoja, sekä monet kirjoittajat näillä sivustoilla.

Jos hanketta hoitaisivat analyyttiset systeemiosaajat, he osaisivat pilkkoa kuvaa pienempiin kokonaisuuksiin ja sitten neuvotella osapuolten kanssa kestävät ratkaisut. Poliitikoilla ongelmana on uskottavuuden säilyttäminen eri suuntiin.

Meri-Lapin tilanne tuli yllättäen ja mielestäni se johtuu tiedon arvostuksen vähenemisestä, mikä on näkynyt oikeusministeriön toiminnan laadussa. Nyt yritetään paikata reikiä kuntien itsehallinnon laeissa, mutta liian myöhään!

Suomessa kehitetään visuaalisen lain ja visuaalisen sopimustekniikan menetelmiä. Tuttavani Helena Haapio vetää työryhmiä kansainväliselläkin tasolla. Laitan tämän kuvan hänelle tutkia. Helena olisi mainio fasilitaattori valtion vaikeissa tilanteissa estämässä kaikkein pahimmat epäonnistumiset.

Toivotaan, että saadan sote vihreällä maaliin niin, että kukaan kansalainen ei joudu monopolien orjaksi. Se on pahinta, mitä sairaalle kansalaiselle voi sattua.

 

]]>
0 http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246711-sote-seisoo-nyt-liikennevaloissa-mita-varia-sille-naytetaan#comments Sote Systeemiajattelu Yhteiskunta Mon, 27 Nov 2017 20:03:50 +0000 Erkki Laitila http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246711-sote-seisoo-nyt-liikennevaloissa-mita-varia-sille-naytetaan
Kokoomuksen panttivanki http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246700-kokoomuksen-panttivanki <p>Moni ihmettelee, miksi hallitus tekee niin kokoomuslaista politiikkaa, vaikka kokoomus oli hallitusneuvotteluissa hallituksen pienin puolue, toki nyt perussuomalaisten hajottua&nbsp;toiseksi suurin.</p><p>Käytännössä keskusta ja siniset ovat kokoomuksen panttivankeina. Kokoomuksen kannatus on noussut eduskuntavaaleista (18,2%) reippaasti, ja on viimeisimpien kyselyiden mukaan 22,8% (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9911028">YLE</a>) tai 21,4% (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005455466.html">HS</a>). Jos vaalit pidettäisiin nyt, Kokoomus olisi ylivoimaisesti eduskunnan suurin puolue.</p><p>Sen sijaan viime vaalit voittaneen keskustan kannatus on romahtanut vaalien kannatuslukemista (21,1%). Viimeisimpien kyselyiden mukaan keskustaa äänestäisi nyt 17,4% (YLE) tai 15,1% (HS) äänestäjistä.</p><p>Kokoomukselle hallituksen hajoaminen ja uudet eduskuntavaalit eivät siis olisi yhtä suuri uhka kuin keskustalle tai sinisille. Sinisille ennenaikaiset vaalit olisivat todellinen katastrofi, sillä sinisten puoluekoneisto ei ole vielä valmis vaalityöhön. Ei ihme, että kokoomus on voinut vääntää hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ruuvia paljon kireämmälle, kuin keskusta tai siniset.</p><p>Käytännössä kokoomuksesta on tullut hallituksen pääpuolue. Kokoomuksen kenttäväki kehrää tyytyväisyydestä, ja hyvä henki ruokkii kannatuksen kasvua. Vastaavasti keskustan kentältä ei kuulu minkäänlaista hyrinää, ja se näkyy myös gallupeissa.</p><p>Ainoa asia, mikä hieman hillitsee kokoomusta hallituksessa, on sote-uudistus. Kokoomuksessa tiedetään, että nykyinen hallituskokoonpano on ainoa, jossa kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli voi toteutua, vaikka se monien asiantuntija-arvioiden mukaan nostaisi terveydenhoidon kustannuksia ja suosisi kaupallisia terveyspalveluyrityksiä.</p><p>Viime viikkoina kokoomuksen valinnanvapausmalli on alkanut hirvittää jo keskustaakin, vaikka sen kaataminen todennäköisesti kaataisi myös hallituksen, ja samalla romuttaisi keskustan oman vuosikymmenten haaveen, maakuntahallinnon toteutumisen.</p><p>Kokoomuksessa tuskin halutaan myöskään hallituskriisiä ja uusia eduskuntavaaleja juuri ennen presidentinvaaleja Sauli Niinistön kampanjaa sotkemaan. Mutta jos sote karahtaa keväällä uudestaan perustuslakiin, peli muuttuu paljon rumemmaksi, eivätkä ennenaikaset vaalitkaan ole silloin poissuljetut.</p> Moni ihmettelee, miksi hallitus tekee niin kokoomuslaista politiikkaa, vaikka kokoomus oli hallitusneuvotteluissa hallituksen pienin puolue, toki nyt perussuomalaisten hajottua toiseksi suurin.

Käytännössä keskusta ja siniset ovat kokoomuksen panttivankeina. Kokoomuksen kannatus on noussut eduskuntavaaleista (18,2%) reippaasti, ja on viimeisimpien kyselyiden mukaan 22,8% (YLE) tai 21,4% (HS). Jos vaalit pidettäisiin nyt, Kokoomus olisi ylivoimaisesti eduskunnan suurin puolue.

Sen sijaan viime vaalit voittaneen keskustan kannatus on romahtanut vaalien kannatuslukemista (21,1%). Viimeisimpien kyselyiden mukaan keskustaa äänestäisi nyt 17,4% (YLE) tai 15,1% (HS) äänestäjistä.

Kokoomukselle hallituksen hajoaminen ja uudet eduskuntavaalit eivät siis olisi yhtä suuri uhka kuin keskustalle tai sinisille. Sinisille ennenaikaiset vaalit olisivat todellinen katastrofi, sillä sinisten puoluekoneisto ei ole vielä valmis vaalityöhön. Ei ihme, että kokoomus on voinut vääntää hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ruuvia paljon kireämmälle, kuin keskusta tai siniset.

Käytännössä kokoomuksesta on tullut hallituksen pääpuolue. Kokoomuksen kenttäväki kehrää tyytyväisyydestä, ja hyvä henki ruokkii kannatuksen kasvua. Vastaavasti keskustan kentältä ei kuulu minkäänlaista hyrinää, ja se näkyy myös gallupeissa.

Ainoa asia, mikä hieman hillitsee kokoomusta hallituksessa, on sote-uudistus. Kokoomuksessa tiedetään, että nykyinen hallituskokoonpano on ainoa, jossa kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli voi toteutua, vaikka se monien asiantuntija-arvioiden mukaan nostaisi terveydenhoidon kustannuksia ja suosisi kaupallisia terveyspalveluyrityksiä.

Viime viikkoina kokoomuksen valinnanvapausmalli on alkanut hirvittää jo keskustaakin, vaikka sen kaataminen todennäköisesti kaataisi myös hallituksen, ja samalla romuttaisi keskustan oman vuosikymmenten haaveen, maakuntahallinnon toteutumisen.

Kokoomuksessa tuskin halutaan myöskään hallituskriisiä ja uusia eduskuntavaaleja juuri ennen presidentinvaaleja Sauli Niinistön kampanjaa sotkemaan. Mutta jos sote karahtaa keväällä uudestaan perustuslakiin, peli muuttuu paljon rumemmaksi, eivätkä ennenaikaset vaalitkaan ole silloin poissuljetut.

]]>
12 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246700-kokoomuksen-panttivanki#comments Kotimaa hallitus Keskusta Kokoomus Sote Mon, 27 Nov 2017 14:03:33 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246700-kokoomuksen-panttivanki
Palaillaanpa alkuperäiseen sote-suunnitelmaan http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246675-palaillaanpa-alkuperaiseen-sote-suunnitelmaan <p>&nbsp;</p><p>Jaana Savolainen kirjoittaa HS:n sunnuntain 26.11.2017 (A5) kolumnissaan &quot;Jos sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole väärässä&quot; (liite 1), miten hallitus harhautui pari vuotta sitten alkuperäisestä suunnitelmastaan nykyiselle maakunta-malli linjoille. Tähän Keskustan yllättävään vaatimukseen Kokoomus halusi silloin saada myös jotakin vastapainoksi vaatien valinnanvapautta ja yksityisten firmojen päästämistä hoitamaan nykyistä enemmän myös sote-palveluita.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän jälkeen on lähdetty suunnittelemaan vauhdilla kaikkea erikoista, vaikka perustuslakivaliokunta on jo monta kertaa palauttanut liian lennokkaat suunnitelmat suunnittelupöydille takaisin. Nyt haetaan ilmeisesti äärirajoja, miten Suomen kaltaisessa maassa voidaan ja on mahdollista hoitaa näitä palveluja. Suomi ei ole mikä tahansa maa, täällä suuri osa maata on harvaanasuttua eikä näin ollen yksityisillä palvelun järjestäjillä ole tarpeeksi suurta väestöpohjaa ja väestön tiheyttä, jotta valinnanvapaus toimisi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Joskus tämäkin kokeilu oli varmaan tehtävä, jotta osattaisiin asemoida Suomi siihen kulmaan, mikä sopii sille sote-palveluiden kohdalla. Etenkin Keskusta on haavellut ilmeisesti vuosikymmeniä maakuntamallista, mikä sitoisi maakuntiin enemmän valtion varoja jos ei muuten niin virkamiesten palkoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä kohtaa kuitenkin suurkaupungit sanovat, että kaikki varat pitäisi käyttää jo toimivien rakenteiden parantamiseen ja mistä saadaan lisäarvoa valtiolle, eikä tulisi lähteä hassaamaan vähäisiä varoja maakuntamallin kautta ikääntyviin ja koko ajan muutenkin väestömääriltään väheneviin syrjäseutuihin. Väitetään, että jos soten hoitaa jatkossa alle 20 maakuntaa, niin säästöä tulee tästä kun verrataan nykyiseen malliin, missä vastaavaa hoitaa monet sadat kunnat. Vai tuleekohan säästöä, kun nämä sadat kunnat joka tapauksessa jäävät hoitamaan edelleen tiettyjä tehtäviä ja siihen lisäksi tulee vielä oma hallintohimmelinsä eli maakunnat sotea varten.</p><p>&nbsp;</p><p>Kristillisdemokraattien pj:n&nbsp; Sari Essayahin mukaan (liite 2) Sote-uudistus on tehtävä maakuntauudistuksesta erillään, ja aiemmin hahmoteltu viiden sote-alueen malli on edelleen optimaalinen, sillä se keventää hallintoa. Uutta raskasta hallintoa ei kannata rakentaa, koska sitä on luultavasti korjailtava heti seuraavan hallituksen aikana ja raskaita hallinnollisia rakennelmia &quot;on vaikea purkaa jälkikäteen, sillä hallintorakenteissa sisällä olevat yleensä puolustavat asioiden säilymistä ennallaan&quot; Essayahin mukaan.</p><p>Maakuntamalli ja valinnanvapaus ovat ilmeisesti sidottu toisiinsa ja jos toinen ei jatkossa mene läpi niin ei mene toinenkaan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni koko tämän kaaoksen alkulähde oli silloin pari vuotta sitten Sipilän ilmoitus, että hän marssisi presidentin luo jos ei siinä tilanteessa Kokoomuksen pj:n Alexander Stubbin kanssa päästä yksimielisyyteen. Sipilä ei antanut Kokoomuksen silloiselle puheenjohtajalla muuta vaihtoehtoa kuin maakuntamallinsa, vaikka vaihtoehtoja ja kompromisseja todellisuudessa olisi ollut varmaan muitakin.&nbsp;</p><p>Tällainen ei ole hyvää parlamentaarista ja demokraattista hallintoamallia, mihin Suomessa on totuttu, se on kiristystä, eikä Stubb siinä tilanteessa hieman kotimaan politiikassa kokemattomana poliitikkona osannut vaatia kompromisseja vaan lähti mukaan näihin &quot;lehmänkauppoihin&quot;.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jaana Savolainen kirjoittaa yllä mainitussa kolumnissaan:&nbsp;</p><p>&quot;- - Keskeiset sote-asiantuntijat ovat edelleen sitä mieltä, että kaavailtu malli on liian monimutkainen ja vaikeasti johdettava. - -&nbsp; - Olisihan tämä voinut tehdä yksin kertaisemminkin. Olisi ensin siirretty sote-palvelujen järjestämisvastuu suuremmille alueille ja alettu uudistaa toimintatapoja. Toimivia käytännön esimerkkejäkin on mun muassa Etelä-Karjalan Eksotessa ja Pohjois-Karjalan Siun sotessa. Vasta sen jälkeen olisi hallitusti alettu lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta julkisesti rahoitetussa tuotannossa eli otettu käyttöön laajempi asiakkaan valinnanvapaus.&nbsp;</p><p>Näinhän asia oli kirjattu hallitusohjelmaan kaksi vuotta sitten. Mutta sitten alkoi poliittinen peli. Keskusta halusi ison maakuntauudistuksen, ja sen vastapainoksi Kokoomus halusi nopeasti toteutettavan valinnanvapauden. Vaikeuskerrointa tuli rutkasti lisää. - - &quot;</p><p>&nbsp;</p><p>No mitä sitten tämän jälkeen. No Sipilä voi yksinkertaisesti ilmoittaa kannattajilleen, että hän yritti kaikkensa maakuntamallimme eteen, mutta valitettavasti se ei onnistunut, koska Suomi on liian toispuoleinen maa. Palaillaanpa siis takaisin yksinkertaiseen päiväjärjestykseen ja jatketaan suunnitelma B:stä, mitä Sari Essayah ja Jaana Savolainenkin kirjoituksissaan tuovat esille. Ehkä Kokoomuskin tässä joutuu tekemään kompromisseja ja peruuttamaan&nbsp; vaatimuksiaan, ehkä erikoissairaanhoidon valinnanvapaudesta joudutaankin luopumaan, mutta onhan kuitenkin saatu perusterveydenhoitoon enemmän valinnanvapautta. Myöhemmin sitten ehkä lisää.</p><p>&nbsp;</p><p>----------------------------------&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Liite 1 : <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005464610.html" title="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005464610.html">https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005464610.html</a></p><p>Liite 2 : <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9948986" title="https://yle.fi/uutiset/3-9948986">https://yle.fi/uutiset/3-9948986</a></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236077-virkamiehen-havainto-ruotsin-sote-raportista-yksityisten-taloutta-seurattava-tarkasti" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236077-virkamiehen-havainto-ruotsin-sote-raportista-yksityisten-taloutta-seurattava-tarkasti">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236077-virkamiehen-havainto-ruotsin-sot...</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236033-taloustieteen-professori-ihmettelee-sote-laskelmia-yhtalo-suoraan-sanottuna-vastuuton" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236033-taloustieteen-professori-ihmettelee-sote-laskelmia-yhtalo-suoraan-sanottuna-vastuuton">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236033-taloustieteen-professori-ihmette...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Jaana Savolainen kirjoittaa HS:n sunnuntain 26.11.2017 (A5) kolumnissaan "Jos sinusta tuntuu, ettei sote-uudistuksesta saa enää mitään tolkkua, et ole väärässä" (liite 1), miten hallitus harhautui pari vuotta sitten alkuperäisestä suunnitelmastaan nykyiselle maakunta-malli linjoille. Tähän Keskustan yllättävään vaatimukseen Kokoomus halusi silloin saada myös jotakin vastapainoksi vaatien valinnanvapautta ja yksityisten firmojen päästämistä hoitamaan nykyistä enemmän myös sote-palveluita.

 

Tämän jälkeen on lähdetty suunnittelemaan vauhdilla kaikkea erikoista, vaikka perustuslakivaliokunta on jo monta kertaa palauttanut liian lennokkaat suunnitelmat suunnittelupöydille takaisin. Nyt haetaan ilmeisesti äärirajoja, miten Suomen kaltaisessa maassa voidaan ja on mahdollista hoitaa näitä palveluja. Suomi ei ole mikä tahansa maa, täällä suuri osa maata on harvaanasuttua eikä näin ollen yksityisillä palvelun järjestäjillä ole tarpeeksi suurta väestöpohjaa ja väestön tiheyttä, jotta valinnanvapaus toimisi. 

 

Joskus tämäkin kokeilu oli varmaan tehtävä, jotta osattaisiin asemoida Suomi siihen kulmaan, mikä sopii sille sote-palveluiden kohdalla. Etenkin Keskusta on haavellut ilmeisesti vuosikymmeniä maakuntamallista, mikä sitoisi maakuntiin enemmän valtion varoja jos ei muuten niin virkamiesten palkoissa.

 

Tässä kohtaa kuitenkin suurkaupungit sanovat, että kaikki varat pitäisi käyttää jo toimivien rakenteiden parantamiseen ja mistä saadaan lisäarvoa valtiolle, eikä tulisi lähteä hassaamaan vähäisiä varoja maakuntamallin kautta ikääntyviin ja koko ajan muutenkin väestömääriltään väheneviin syrjäseutuihin. Väitetään, että jos soten hoitaa jatkossa alle 20 maakuntaa, niin säästöä tulee tästä kun verrataan nykyiseen malliin, missä vastaavaa hoitaa monet sadat kunnat. Vai tuleekohan säästöä, kun nämä sadat kunnat joka tapauksessa jäävät hoitamaan edelleen tiettyjä tehtäviä ja siihen lisäksi tulee vielä oma hallintohimmelinsä eli maakunnat sotea varten.

 

Kristillisdemokraattien pj:n  Sari Essayahin mukaan (liite 2) Sote-uudistus on tehtävä maakuntauudistuksesta erillään, ja aiemmin hahmoteltu viiden sote-alueen malli on edelleen optimaalinen, sillä se keventää hallintoa. Uutta raskasta hallintoa ei kannata rakentaa, koska sitä on luultavasti korjailtava heti seuraavan hallituksen aikana ja raskaita hallinnollisia rakennelmia "on vaikea purkaa jälkikäteen, sillä hallintorakenteissa sisällä olevat yleensä puolustavat asioiden säilymistä ennallaan" Essayahin mukaan.

Maakuntamalli ja valinnanvapaus ovat ilmeisesti sidottu toisiinsa ja jos toinen ei jatkossa mene läpi niin ei mene toinenkaan. 

 

Mielestäni koko tämän kaaoksen alkulähde oli silloin pari vuotta sitten Sipilän ilmoitus, että hän marssisi presidentin luo jos ei siinä tilanteessa Kokoomuksen pj:n Alexander Stubbin kanssa päästä yksimielisyyteen. Sipilä ei antanut Kokoomuksen silloiselle puheenjohtajalla muuta vaihtoehtoa kuin maakuntamallinsa, vaikka vaihtoehtoja ja kompromisseja todellisuudessa olisi ollut varmaan muitakin. 

Tällainen ei ole hyvää parlamentaarista ja demokraattista hallintoamallia, mihin Suomessa on totuttu, se on kiristystä, eikä Stubb siinä tilanteessa hieman kotimaan politiikassa kokemattomana poliitikkona osannut vaatia kompromisseja vaan lähti mukaan näihin "lehmänkauppoihin". 

 

Jaana Savolainen kirjoittaa yllä mainitussa kolumnissaan: 

"- - Keskeiset sote-asiantuntijat ovat edelleen sitä mieltä, että kaavailtu malli on liian monimutkainen ja vaikeasti johdettava. - -  - Olisihan tämä voinut tehdä yksin kertaisemminkin. Olisi ensin siirretty sote-palvelujen järjestämisvastuu suuremmille alueille ja alettu uudistaa toimintatapoja. Toimivia käytännön esimerkkejäkin on mun muassa Etelä-Karjalan Eksotessa ja Pohjois-Karjalan Siun sotessa. Vasta sen jälkeen olisi hallitusti alettu lisätä yksityisten palveluntuottajien osuutta julkisesti rahoitetussa tuotannossa eli otettu käyttöön laajempi asiakkaan valinnanvapaus. 

Näinhän asia oli kirjattu hallitusohjelmaan kaksi vuotta sitten. Mutta sitten alkoi poliittinen peli. Keskusta halusi ison maakuntauudistuksen, ja sen vastapainoksi Kokoomus halusi nopeasti toteutettavan valinnanvapauden. Vaikeuskerrointa tuli rutkasti lisää. - - "

 

No mitä sitten tämän jälkeen. No Sipilä voi yksinkertaisesti ilmoittaa kannattajilleen, että hän yritti kaikkensa maakuntamallimme eteen, mutta valitettavasti se ei onnistunut, koska Suomi on liian toispuoleinen maa. Palaillaanpa siis takaisin yksinkertaiseen päiväjärjestykseen ja jatketaan suunnitelma B:stä, mitä Sari Essayah ja Jaana Savolainenkin kirjoituksissaan tuovat esille. Ehkä Kokoomuskin tässä joutuu tekemään kompromisseja ja peruuttamaan  vaatimuksiaan, ehkä erikoissairaanhoidon valinnanvapaudesta joudutaankin luopumaan, mutta onhan kuitenkin saatu perusterveydenhoitoon enemmän valinnanvapautta. Myöhemmin sitten ehkä lisää.

 

----------------------------------  

 

Liite 1 : https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005464610.html

Liite 2 : https://yle.fi/uutiset/3-9948986

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236077-virkamiehen-havainto-ruotsin-sote-raportista-yksityisten-taloutta-seurattava-tarkasti

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236033-taloustieteen-professori-ihmettelee-sote-laskelmia-yhtalo-suoraan-sanottuna-vastuuton

]]>
2 http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246675-palaillaanpa-alkuperaiseen-sote-suunnitelmaan#comments Maakuntamalli Sote Valinnanvapaus Sun, 26 Nov 2017 22:51:35 +0000 Eva Back http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246675-palaillaanpa-alkuperaiseen-sote-suunnitelmaan
Kädet ylös! Ja verorahat kiltisti nauttimaan paritiisin lämmöstä. http://jaakkoniskasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246672-kadet-ylos-ja-verorahat-kiltisti-nauttimaan-paritiisin-lammosta <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista-pohjimmiltaan-kyse-siita-kenen-asialla-olemme#comment-763363" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista-pohjimmiltaan-kyse-siita-kenen-asialla-olemme#comment-763363">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Olikohan ensimmäinen järkevä kommentti Sipilältä -koskaan? Kyllä tuo kädet pystyyn ja todetaan että SOTE-uudistus -tuo kokkareiden märkä uni ei todellakaan palvele Suomen kansaa eikä sen terveyttä, vaan pääosin näitä veroparasiitti-suuryhtiöitä joiden lobbarit ovat kovaan tahtiin varsinkin kokoomuksen &quot;neuvonantajina&quot; hyörineet- täytyy torpata ennen kuin on liian myöhäistä.</p><p><br />Sehän on <em>vain suurta sattumaa</em> että kokoomuksesta on huomattavan monia ex-&quot;poliitikkoja&quot;, erityisavustajia yms. hallituksen sisäpiiriläisiä lähtenyt pyöröovista juuri samojen yhtiöiden johtotehtäviin jotka näistä SOTEn &quot;valinnanvapauksista&quot; yms verovarojen siirrosta yksityisten taskuun hyötyy. Suurin osa asiantuntijoistakin näyttää olevan sitä mieltä etteivät nämä paljon luvatut &quot;säästöt&quot; toteudu vaan homma menee itse asiassa päinvastoin, palvelut huononee ja kallistuu&nbsp; sekä verovaroin ylläpidetty toimiva terveydenhuolto rapautuu entisestään kun pienemmiltä paikkakunnilta viedään terveyskeskuksetkin alta.</p><p>Entäpä jos kääntäisimme kurssia ja aletaan kouluttaa lisää lääkäreitä omiin tarpeisiin (paitsi että nyt anteeksi, unohdinkin jo #koulutuslupauksen ;), ruuhkat ja lääkärien jo nyt valtavat työmäärät vähenevät, sama juttu hoitohenkilökunnan kanssa. Ehkäpä halvennettaisiin samalla tk-maksuja jotka oikeasti ovat pienituloisille vieläkin suhteellisen suuri menoerä kun sairaus iskee.<br />Jätetään jenkkikonsulttifirmojen ja &quot;pörriäisten&quot; märät toiveunet amerikanmallin terveyden&quot;hoidon&quot; eli ihmisten hengellä rahastuksen tavoittelusta jenkeille ja pidetään Suomen terveydenhuolto kaikkien perusoikeutena ja tarpeeksi nopeasti saatavilla tilisaldooon katsomatta.<br />Tottakai varakkaammat voivat yksityisiä terveysfirmoja käyttää kuten nytkin mutta minun mielestäni verorahat pitäisi käyttää kansan hyvinvointiin, ei yksityisten multikansallisten kasvottomien korporaatioiden voitontavoitteluun, jo sana &quot;terveysbisnes&quot; saa pientä kuvotusta aikaan itsessäni.. TIenata nyt toisten kärsimyksellä.. hmpf!</p><p><br />PS. hieman offtopiccina osa tekstistä mutta kun meinaa mennä tunteisiin tämä talouden ehdoilla tapahtuva pelleily nimeltään polittiikka.</p><p><br />PPS. kolme pikaisesti mieleen tullutta ehdotusta &quot;normitalkoisiin&quot;</p><p><br />a) kokeillaan BKT:n ja pelkän talousajattelun sijaan Bhutanin pienen kuningaskunnan metodia BKO eli bruttokansanonni jossa joka vuosi valtio lähettää kyselyn jokaiselle kansalaiselle mihin ovat tyytyväisiä, mihin eivät, mitä valtio voisi tehdä paremmin jotta ihmisillä olisi parempi olla jne. Simppeliä, ei yksinään, mutta lisättynä hyvinvointivaltiomme jo toimiviin rakenteisiin miksipä ei hyvä lisä? (helppo toteuttaa, ei lisää byrokratiaa)</p><p><br />b) Sveitsin kaltaista suoraa demokratiaa moniin asioihin, (kuten SOTE-kysymys, oikeita asiantuntijoita tv-paneeleihin yms kanaviin mistä oikeaa tietoa saadaan (ei twitter) (eikä vain Orpon ja Sipilän valitsemia &quot;asiantuntijoita&quot; heidän agendaansa ajamassa tukusta rahaa) vaan tieteellistä tutkimusta ja puolueettomia eri alojen experttejä kertomassa oikeita faktoja ja näkymiä mahdollisista vaikutuksista) eli enemmän valtaa kansalle, päätetään paikallisista asioista paikallisesti.</p><p><br />c) Lue tämä viimeinen osio pienellä aivomyrsky-asenteella ja sarkasmimittari päällä:<br />Eli tehdään koko Suomesta demilitarisoitu maa, YK:n avustuksella ja päätöksellä kukaan ei enää voi sotia Suomessa ja sen maaperällä (hehheh, mut näinhän onkin jo Affenanmaalla), lakkautetaan armeija, jätetään turhat hävittäjät ostamatta, modataan vanhoista panssarivaunuista peltokoneita ja saadaan oma maatalous taas kestävälle polulle ja näin on omavaraisuuskin jo lähempänä, jotkut vapaaehtoiset skapparit voivat jäädä kasarmien talolmiehiksi ja toisiaan simputtamaan jos siitä niin nauttivat. MITKÄ SÄÄSTÖT! Siitä jäisi varat vaikka jatkaa länsimetroa Turkuun (kukaan ei haluaisi mutta MAHDOLLISTA ja toimisi jo ehkä vuonna 2050!) tai paikata ja parantaa nykyistä heikentyvää terveydenhuoltoa sekä koulutusta. Jonkun vuoden kuluessa Suomen sodasta kieltäytyvää esimerkkiä seuraisi joku muukin pieni maa, sitten myöhemmin pari keskikokoista, ja joskus jopa isommatkin tajuaisivat että maailmassa on parempiakin asioita kuin toistensa tappaminen, ja sotiminen niiden puolesta jotka sodasta hyötyvät: (pankkiirit, sotateollisuus ja muut &quot;aliurakoitsijat&quot; pääasiassa) harvoin ns. normaalikansalaiset koskaan ovat kovin innoissaan toisiaan vastaan sotineet (uskonsotienkin takana yleensä vallan/rahan/alueiden/resurssien saaminen &quot;voittajalle;&quot; ei siis niille rivimiehille jotka sodan voittivat) Mainittakoon nyt viharyöpyn hillitsemiseksi että pidän esimerkiksi sotiemme veteraaneja valtavan suuressa arvossa uhrauksistaan ja työstä jonka maamme eteen tekivät, siksi myös toivoisin ettei kenkään tarvitsisi enää moisiin toimiin joutua.</p><p>Tämä jatkuva sodanlietsonta ja pelon ilmapiiri on juuri sitä mitä meille halutaan tuputtaa, vaara vaanii, muka.<br />Tieteen ja humanismin piirissä ei kansalaisuuksia katsota vaan tehdään yhdessä työtä ihmiskunnan hyväksi (vaikka kuinka USA ja USSR/Venäjä nälvivät vuosien saatossa, silti esim avaruustutkimuksen parissa työskentelevät puhaltavat yhteen hiileen- ihmiskunnan hyväksi, tiedonjanoa sammuttamaan ja etsimään lisää tietoa tästä yhteisestä keikkeudesta missä elämme, kaikki me) . Yhdessä me ihmiset pystymme uskomattomiin asioihin, se on jo nähty, mutta mitä enemmän jakaudumme &quot;meihin ja niihin&quot;, sitä helpompi ihmisiä on kontrolloida ja saada toisiaan vastaan eikä kukaan muu siitä hyödy kuin em. alistajat, sotien suunnittelijat, se maailmanlaajuista ponzihuijausta nimeltä &quot;raha ja velka&quot; vetävä 1% joka omistaa kohta kaiken, (absurdi idea...)</p><p><br />&quot;hän joka mielensä pahoittaa, hän ensimmäisen herneen nenäänsä vetäköön&quot;-Jeesus Nasaretilainen, n. 38 jaa.</p><p>Kirjoitus perustuu minun henk.koht. näkemyksiin asioista, faktavirheistä saa ja toivonkin huomautettavan.</p><p><br />Nyt odottelemaan ***un hippi- tai venäjän trolli-tyylisiä kommentteja yllättävälläkin innolla.</p><p><br />Rauhaa &amp; Rakkautta<br />Jaakko</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista-pohjimmiltaan-kyse-siita-kenen-asialla-olemme#comment-763363

 

Olikohan ensimmäinen järkevä kommentti Sipilältä -koskaan? Kyllä tuo kädet pystyyn ja todetaan että SOTE-uudistus -tuo kokkareiden märkä uni ei todellakaan palvele Suomen kansaa eikä sen terveyttä, vaan pääosin näitä veroparasiitti-suuryhtiöitä joiden lobbarit ovat kovaan tahtiin varsinkin kokoomuksen "neuvonantajina" hyörineet- täytyy torpata ennen kuin on liian myöhäistä.


Sehän on vain suurta sattumaa että kokoomuksesta on huomattavan monia ex-"poliitikkoja", erityisavustajia yms. hallituksen sisäpiiriläisiä lähtenyt pyöröovista juuri samojen yhtiöiden johtotehtäviin jotka näistä SOTEn "valinnanvapauksista" yms verovarojen siirrosta yksityisten taskuun hyötyy. Suurin osa asiantuntijoistakin näyttää olevan sitä mieltä etteivät nämä paljon luvatut "säästöt" toteudu vaan homma menee itse asiassa päinvastoin, palvelut huononee ja kallistuu  sekä verovaroin ylläpidetty toimiva terveydenhuolto rapautuu entisestään kun pienemmiltä paikkakunnilta viedään terveyskeskuksetkin alta.

Entäpä jos kääntäisimme kurssia ja aletaan kouluttaa lisää lääkäreitä omiin tarpeisiin (paitsi että nyt anteeksi, unohdinkin jo #koulutuslupauksen ;), ruuhkat ja lääkärien jo nyt valtavat työmäärät vähenevät, sama juttu hoitohenkilökunnan kanssa. Ehkäpä halvennettaisiin samalla tk-maksuja jotka oikeasti ovat pienituloisille vieläkin suhteellisen suuri menoerä kun sairaus iskee.
Jätetään jenkkikonsulttifirmojen ja "pörriäisten" märät toiveunet amerikanmallin terveyden"hoidon" eli ihmisten hengellä rahastuksen tavoittelusta jenkeille ja pidetään Suomen terveydenhuolto kaikkien perusoikeutena ja tarpeeksi nopeasti saatavilla tilisaldooon katsomatta.
Tottakai varakkaammat voivat yksityisiä terveysfirmoja käyttää kuten nytkin mutta minun mielestäni verorahat pitäisi käyttää kansan hyvinvointiin, ei yksityisten multikansallisten kasvottomien korporaatioiden voitontavoitteluun, jo sana "terveysbisnes" saa pientä kuvotusta aikaan itsessäni.. TIenata nyt toisten kärsimyksellä.. hmpf!


PS. hieman offtopiccina osa tekstistä mutta kun meinaa mennä tunteisiin tämä talouden ehdoilla tapahtuva pelleily nimeltään polittiikka.


PPS. kolme pikaisesti mieleen tullutta ehdotusta "normitalkoisiin"


a) kokeillaan BKT:n ja pelkän talousajattelun sijaan Bhutanin pienen kuningaskunnan metodia BKO eli bruttokansanonni jossa joka vuosi valtio lähettää kyselyn jokaiselle kansalaiselle mihin ovat tyytyväisiä, mihin eivät, mitä valtio voisi tehdä paremmin jotta ihmisillä olisi parempi olla jne. Simppeliä, ei yksinään, mutta lisättynä hyvinvointivaltiomme jo toimiviin rakenteisiin miksipä ei hyvä lisä? (helppo toteuttaa, ei lisää byrokratiaa)


b) Sveitsin kaltaista suoraa demokratiaa moniin asioihin, (kuten SOTE-kysymys, oikeita asiantuntijoita tv-paneeleihin yms kanaviin mistä oikeaa tietoa saadaan (ei twitter) (eikä vain Orpon ja Sipilän valitsemia "asiantuntijoita" heidän agendaansa ajamassa tukusta rahaa) vaan tieteellistä tutkimusta ja puolueettomia eri alojen experttejä kertomassa oikeita faktoja ja näkymiä mahdollisista vaikutuksista) eli enemmän valtaa kansalle, päätetään paikallisista asioista paikallisesti.


c) Lue tämä viimeinen osio pienellä aivomyrsky-asenteella ja sarkasmimittari päällä:
Eli tehdään koko Suomesta demilitarisoitu maa, YK:n avustuksella ja päätöksellä kukaan ei enää voi sotia Suomessa ja sen maaperällä (hehheh, mut näinhän onkin jo Affenanmaalla), lakkautetaan armeija, jätetään turhat hävittäjät ostamatta, modataan vanhoista panssarivaunuista peltokoneita ja saadaan oma maatalous taas kestävälle polulle ja näin on omavaraisuuskin jo lähempänä, jotkut vapaaehtoiset skapparit voivat jäädä kasarmien talolmiehiksi ja toisiaan simputtamaan jos siitä niin nauttivat. MITKÄ SÄÄSTÖT! Siitä jäisi varat vaikka jatkaa länsimetroa Turkuun (kukaan ei haluaisi mutta MAHDOLLISTA ja toimisi jo ehkä vuonna 2050!) tai paikata ja parantaa nykyistä heikentyvää terveydenhuoltoa sekä koulutusta. Jonkun vuoden kuluessa Suomen sodasta kieltäytyvää esimerkkiä seuraisi joku muukin pieni maa, sitten myöhemmin pari keskikokoista, ja joskus jopa isommatkin tajuaisivat että maailmassa on parempiakin asioita kuin toistensa tappaminen, ja sotiminen niiden puolesta jotka sodasta hyötyvät: (pankkiirit, sotateollisuus ja muut "aliurakoitsijat" pääasiassa) harvoin ns. normaalikansalaiset koskaan ovat kovin innoissaan toisiaan vastaan sotineet (uskonsotienkin takana yleensä vallan/rahan/alueiden/resurssien saaminen "voittajalle;" ei siis niille rivimiehille jotka sodan voittivat) Mainittakoon nyt viharyöpyn hillitsemiseksi että pidän esimerkiksi sotiemme veteraaneja valtavan suuressa arvossa uhrauksistaan ja työstä jonka maamme eteen tekivät, siksi myös toivoisin ettei kenkään tarvitsisi enää moisiin toimiin joutua.

Tämä jatkuva sodanlietsonta ja pelon ilmapiiri on juuri sitä mitä meille halutaan tuputtaa, vaara vaanii, muka.
Tieteen ja humanismin piirissä ei kansalaisuuksia katsota vaan tehdään yhdessä työtä ihmiskunnan hyväksi (vaikka kuinka USA ja USSR/Venäjä nälvivät vuosien saatossa, silti esim avaruustutkimuksen parissa työskentelevät puhaltavat yhteen hiileen- ihmiskunnan hyväksi, tiedonjanoa sammuttamaan ja etsimään lisää tietoa tästä yhteisestä keikkeudesta missä elämme, kaikki me) . Yhdessä me ihmiset pystymme uskomattomiin asioihin, se on jo nähty, mutta mitä enemmän jakaudumme "meihin ja niihin", sitä helpompi ihmisiä on kontrolloida ja saada toisiaan vastaan eikä kukaan muu siitä hyödy kuin em. alistajat, sotien suunnittelijat, se maailmanlaajuista ponzihuijausta nimeltä "raha ja velka" vetävä 1% joka omistaa kohta kaiken, (absurdi idea...)


"hän joka mielensä pahoittaa, hän ensimmäisen herneen nenäänsä vetäköön"-Jeesus Nasaretilainen, n. 38 jaa.

Kirjoitus perustuu minun henk.koht. näkemyksiin asioista, faktavirheistä saa ja toivonkin huomautettavan.


Nyt odottelemaan ***un hippi- tai venäjän trolli-tyylisiä kommentteja yllättävälläkin innolla.


Rauhaa & Rakkautta
Jaakko

]]>
2 http://jaakkoniskasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246672-kadet-ylos-ja-verorahat-kiltisti-nauttimaan-paritiisin-lammosta#comments Mielipide kirjoittelu Pohdintaa Sote Talous Sun, 26 Nov 2017 20:50:14 +0000 Jaakko Niskasaari http://jaakkoniskasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246672-kadet-ylos-ja-verorahat-kiltisti-nauttimaan-paritiisin-lammosta
Tuleeko Pörriäisestä uusi Caruna? http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246448-tuleeko-porriaisesta-uusi-caruna <p>Kriisikuntien päättäjillä on vaikeita ratkaisuja mietittävänään palvelujensa turvaamiseksi. Vaihtoehtoina saattaa olla pakkoliitos toiseen kuntaan tai se, mitä pohjoisessa, ns. Meri-Lapin mallissa tapahtui: Kemin ja Tornion ympäristön kunnat päättivät siirtää terveydenhoitoaan kuntien ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen muodostamalle yhteisyritykselle seuraavaksi 15 vuodeksi.&nbsp;Mehiläinen omistaa yrityksestä 81 prosenttia ja kunnat 19 prosenttia. Päätösvalta on siirtynyt kunnilta terveysjätille.</p><p>Taloudellisessa kriisitilanteessa tämä voi olla houkutteleva vaihtoehto kunnille, mutta pidemmällä aikavälillä kohtalokas kansalaisille. Kun suuryritys ottaa vallan, se tarkoittaa, että toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi tulee voiton maksimointi. Jos voittoa ei tule, on säästöjen syntymiseksi esimerkiksi lakkautettava toimintoja tai nostettava hintoja.</p><p>Kyse on palveluista, joita jokainen meistä tarvitsee enemmän tai vähemmän. Välttämättömiä palveluja, joihin kaikilla on oltava tasa-arvoinen pääsy, tuloista riippumatta. Siksi vallankahvassa tulisi olla vahvimmin kiinni julkinen toimija, eikä voittoja maksimoiva monopoli.</p><p>Alkuvaiheessa pörriäiset toki lupaavat monenlaista hyvää ja ihmiset ovat tyytyväisiä, kun palvelut luvataan pitää lähettyvillä. Mutta miten kauan kansalaiset pidetään tyytyväisinä?&nbsp;</p><p>Esimerkkinä tapaus Caruna. Kuinkahan moni kansalaisista kokee, että oli hyvä asia, kun&nbsp;Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta yksityistettiin ja Caruna sai monopoliaseman? Kuluttajille hinnat nousivat ja veroja yritys maksaa Suomeen vain 0,28 prosenttia.&nbsp;</p><p>Valinnanvapautta Meri-Lapin malliratkaisu ei palvele. Monopoliaseman saanut suuryritys on silloin&nbsp;<em>ainoa</em>&nbsp;valinta.&nbsp;</p><p>Pörriäisiäkin tarvitaan ja yksityiset palvelut tulisivat olla osana tulevaisuuden sotea, mutta niiden ei tule olla sen ainoa osa. Yksityiset palvelut tarkoittavat myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ei vain yhtä tai paria jättiyritystä.</p><p>Kuka näitä suuryrityksiä Suomessa johtaa? Useampi kokoomusvaikuttaja on siirtynyt viime vuosina politiikasta juurikin kyseisten terveysjättien johtoon. Samaiset vaikuttajat lobbaavat nyt kuntia myymään kiinteistönsä yritykselle ja vielä enemmän: ne tarjoavat Meri-Lapin kaltaista mallia muillekin. Tämä tarkoittaa monopoliasemaa suuryritykselle.&nbsp;</p><p>On löydettävä muu ratkaisu kriisikuntien ongelmiin kuin Meri-Lapin malli. Jotta päätösvalta pysyy julkisen puolen käsissä ja julkiset palvelut säilyvät tulevaisuudessakin, soteuudistus on turvattava.</p><p>Annina Ruottu</p><p>&nbsp;</p> Kriisikuntien päättäjillä on vaikeita ratkaisuja mietittävänään palvelujensa turvaamiseksi. Vaihtoehtoina saattaa olla pakkoliitos toiseen kuntaan tai se, mitä pohjoisessa, ns. Meri-Lapin mallissa tapahtui: Kemin ja Tornion ympäristön kunnat päättivät siirtää terveydenhoitoaan kuntien ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen muodostamalle yhteisyritykselle seuraavaksi 15 vuodeksi. Mehiläinen omistaa yrityksestä 81 prosenttia ja kunnat 19 prosenttia. Päätösvalta on siirtynyt kunnilta terveysjätille.

Taloudellisessa kriisitilanteessa tämä voi olla houkutteleva vaihtoehto kunnille, mutta pidemmällä aikavälillä kohtalokas kansalaisille. Kun suuryritys ottaa vallan, se tarkoittaa, että toiminnan tärkeimmäksi päämääräksi tulee voiton maksimointi. Jos voittoa ei tule, on säästöjen syntymiseksi esimerkiksi lakkautettava toimintoja tai nostettava hintoja.

Kyse on palveluista, joita jokainen meistä tarvitsee enemmän tai vähemmän. Välttämättömiä palveluja, joihin kaikilla on oltava tasa-arvoinen pääsy, tuloista riippumatta. Siksi vallankahvassa tulisi olla vahvimmin kiinni julkinen toimija, eikä voittoja maksimoiva monopoli.

Alkuvaiheessa pörriäiset toki lupaavat monenlaista hyvää ja ihmiset ovat tyytyväisiä, kun palvelut luvataan pitää lähettyvillä. Mutta miten kauan kansalaiset pidetään tyytyväisinä? 

Esimerkkinä tapaus Caruna. Kuinkahan moni kansalaisista kokee, että oli hyvä asia, kun Suomen sähkönsiirtoliiketoiminta yksityistettiin ja Caruna sai monopoliaseman? Kuluttajille hinnat nousivat ja veroja yritys maksaa Suomeen vain 0,28 prosenttia. 

Valinnanvapautta Meri-Lapin malliratkaisu ei palvele. Monopoliaseman saanut suuryritys on silloin ainoa valinta. 

Pörriäisiäkin tarvitaan ja yksityiset palvelut tulisivat olla osana tulevaisuuden sotea, mutta niiden ei tule olla sen ainoa osa. Yksityiset palvelut tarkoittavat myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ei vain yhtä tai paria jättiyritystä.

Kuka näitä suuryrityksiä Suomessa johtaa? Useampi kokoomusvaikuttaja on siirtynyt viime vuosina politiikasta juurikin kyseisten terveysjättien johtoon. Samaiset vaikuttajat lobbaavat nyt kuntia myymään kiinteistönsä yritykselle ja vielä enemmän: ne tarjoavat Meri-Lapin kaltaista mallia muillekin. Tämä tarkoittaa monopoliasemaa suuryritykselle. 

On löydettävä muu ratkaisu kriisikuntien ongelmiin kuin Meri-Lapin malli. Jotta päätösvalta pysyy julkisen puolen käsissä ja julkiset palvelut säilyvät tulevaisuudessakin, soteuudistus on turvattava.

Annina Ruottu

 

]]>
0 http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246448-tuleeko-porriaisesta-uusi-caruna#comments Kotimaa Kunnallinen päätösvalta Mehiläinen Meri-Lappi Sote Suuryritykset Wed, 22 Nov 2017 09:22:08 +0000 Annina Ruottu http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246448-tuleeko-porriaisesta-uusi-caruna
Yksityistäisikö kokoomus seuraavana myös koulut? http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut <p>Kokoomus on kovassa vedossa. Gallupien kärjessä keikkuva puolue saa haluamansa lävitse hallituksen päätöksenteossa oikeistolaisen kepupääministerin myötävaikutuksella. Sote-uudistuksen ytimessä oleva orwellilainen &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; on tunnetulla tavalla kokoomuksen märkä päiväuni, josta se pitää kynsin hampain kiinni kaikkien asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta. Mutta mitä sitten sen jälkeen?</p><p>Kokoomus on ottanut pitkään mallia Ruotsista. Moderaatit alkoivat esimerkiksi kutsumaan itseään &rdquo;uudeksi työväenpuolueeksi&rdquo; jo ennen Sauli Niinistön ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa. Tätä strategiaa hyväksikäyttämällä myös kokoomus kampanjoi pitkään, mutta se on ottanut mallia myös länsinaapurin kollegojensa möhläyksistä.</p><p>Ruotsin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Anne Kinberg Batra esitti nimittäin noin vuosi sitten oppositiosta linjauksen, jonka mukaan he voisivat tehdä jatkossa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä osoittautui suureksi virheeksi kannatuksen vajotessa maltillisempien porvareiden siirtyessä keskustaan. Lopulta myös Kinberg Batra joutui eroamaan. Kokoomus seurasi tapahtumia tarkkaan ja tämä kaikki vaikutti varmasti erittäin tarkasti laskelmointiin siitä, että puolue ja Petteri Orpo irtisanoutuivat yhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vaikka tämä kuinka naamioitiin arvopuheeksi, taustalla olivat aivan varmasti pitkälti valtapoliittiset johtopäätökset. Tietyt äänestäjät kavahtavat yhteistyötä avoimen rasististen möykkääjien kanssa.</p><p>Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus voi hyvinkin nousta maan ykköspuolueeksi. Keskustan nykyjohdolla tuskin on mitään ongelmia jatkaa yhteistyötä sen kanssa, Juha Sipilä voisi ottaa aivan hyvin myös valtionvarainministerin salkun leikkausjatkoja ajatellen. Ja jos hallitukseen saadaan huijattua kaikkeen muuhun kuin ydinvoiman lisärakentamiseen lopulta suostuvat Vihreät ja liuta porvarillisia pikkupuolueita, hallituspohja voisi olla hyvinkin siinä. Tässä porukassa kokoomus voisi jatkaa mielenmäärin julkisten palveluiden yksityistämislinjaansa.</p><p>Ruotsissa koulutuksella voi ainakin toistaiseksi tehdä puhdasta bisnestä, vaikka maan demarihallitus on kaavailemassa rajoituksia alaan. Ns. vapaakoulujen taustalla voivat olla yksityiset yritykset, jotka tekevät voittonsa veronmaksajien kruunuilla. Tästä kaikesta on tullut myös suuria ongelmia. Koulujen taso vaihtelee huomattavasti. Ruotsissa osalla lukiosta valmistuvista ei ole kunnollisia edellytyksiä työelämään. Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat ollut pitkään todella kehnot, vaikka viimeisimmät tulokset olivat hieman parantuneet. Ruotsissa koulupaikka saattaa mennä alta myös vaikkapa koulukonsernin konkurssin takia. Näin kävi vuonna 2014, kun 36 lukion John Bauer Gymnasiet karautti taloudellisesti karille ja 11000 opiskelijaa menetti koulupaikkansa. Expressen kertoi kuitenkin omistajista tulleen kaikesta huolimatta miljonäärejä.</p><p>Kannatan itse aitoa valinnanvapautta opetukseen pedagogisten linjausten muodossa. Oma lapseni on jatkossa menossa mitä todennäköisemmin Steiner-kouluun, jossa puolisoni työskentelee myös opettajana. Sivusta seuranneena olen kyllä huomannut, että sitä Oulussa pyörittävä aatteellinen yhdistys ei tee bisnestä, vaan ajaa lapsien parasta kaikella tapaa. Pahoin pelkään, että näin ei käy, jos koulutuksenjärjestäjän motivaation lähde olisi voiton tavoittelu. Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa?&nbsp; Vastaus on helppo: yksityistäminen. Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on kovassa vedossa. Gallupien kärjessä keikkuva puolue saa haluamansa lävitse hallituksen päätöksenteossa oikeistolaisen kepupääministerin myötävaikutuksella. Sote-uudistuksen ytimessä oleva orwellilainen ”valinnanvapaus” on tunnetulla tavalla kokoomuksen märkä päiväuni, josta se pitää kynsin hampain kiinni kaikkien asiantuntijoiden näkemyksistä huolimatta. Mutta mitä sitten sen jälkeen?

Kokoomus on ottanut pitkään mallia Ruotsista. Moderaatit alkoivat esimerkiksi kutsumaan itseään ”uudeksi työväenpuolueeksi” jo ennen Sauli Niinistön ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa. Tätä strategiaa hyväksikäyttämällä myös kokoomus kampanjoi pitkään, mutta se on ottanut mallia myös länsinaapurin kollegojensa möhläyksistä.

Ruotsin kokoomuksen entinen puheenjohtaja Anne Kinberg Batra esitti nimittäin noin vuosi sitten oppositiosta linjauksen, jonka mukaan he voisivat tehdä jatkossa yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä osoittautui suureksi virheeksi kannatuksen vajotessa maltillisempien porvareiden siirtyessä keskustaan. Lopulta myös Kinberg Batra joutui eroamaan. Kokoomus seurasi tapahtumia tarkkaan ja tämä kaikki vaikutti varmasti erittäin tarkasti laskelmointiin siitä, että puolue ja Petteri Orpo irtisanoutuivat yhteistyöstä Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Vaikka tämä kuinka naamioitiin arvopuheeksi, taustalla olivat aivan varmasti pitkälti valtapoliittiset johtopäätökset. Tietyt äänestäjät kavahtavat yhteistyötä avoimen rasististen möykkääjien kanssa.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa kokoomus voi hyvinkin nousta maan ykköspuolueeksi. Keskustan nykyjohdolla tuskin on mitään ongelmia jatkaa yhteistyötä sen kanssa, Juha Sipilä voisi ottaa aivan hyvin myös valtionvarainministerin salkun leikkausjatkoja ajatellen. Ja jos hallitukseen saadaan huijattua kaikkeen muuhun kuin ydinvoiman lisärakentamiseen lopulta suostuvat Vihreät ja liuta porvarillisia pikkupuolueita, hallituspohja voisi olla hyvinkin siinä. Tässä porukassa kokoomus voisi jatkaa mielenmäärin julkisten palveluiden yksityistämislinjaansa.

Ruotsissa koulutuksella voi ainakin toistaiseksi tehdä puhdasta bisnestä, vaikka maan demarihallitus on kaavailemassa rajoituksia alaan. Ns. vapaakoulujen taustalla voivat olla yksityiset yritykset, jotka tekevät voittonsa veronmaksajien kruunuilla. Tästä kaikesta on tullut myös suuria ongelmia. Koulujen taso vaihtelee huomattavasti. Ruotsissa osalla lukiosta valmistuvista ei ole kunnollisia edellytyksiä työelämään. Ruotsin koulujen PISA-tulokset ovat ollut pitkään todella kehnot, vaikka viimeisimmät tulokset olivat hieman parantuneet. Ruotsissa koulupaikka saattaa mennä alta myös vaikkapa koulukonsernin konkurssin takia. Näin kävi vuonna 2014, kun 36 lukion John Bauer Gymnasiet karautti taloudellisesti karille ja 11000 opiskelijaa menetti koulupaikkansa. Expressen kertoi kuitenkin omistajista tulleen kaikesta huolimatta miljonäärejä.

Kannatan itse aitoa valinnanvapautta opetukseen pedagogisten linjausten muodossa. Oma lapseni on jatkossa menossa mitä todennäköisemmin Steiner-kouluun, jossa puolisoni työskentelee myös opettajana. Sivusta seuranneena olen kyllä huomannut, että sitä Oulussa pyörittävä aatteellinen yhdistys ei tee bisnestä, vaan ajaa lapsien parasta kaikella tapaa. Pahoin pelkään, että näin ei käy, jos koulutuksenjärjestäjän motivaation lähde olisi voiton tavoittelu. Mutta mikä näyttää olevan esimerkiksi kokoomuksen innoituksen lähde julkista palvelukenttää uudistaessa?  Vastaus on helppo: yksityistäminen. Jos sote saadaan maaliin, koulut voivat aivan hyvin olla seuraavana listassa myös Suomessa.

]]>
4 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut#comments Keskusta Kokoomus Koulu Ruotsi Sote Wed, 15 Nov 2017 20:37:37 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246139-yksityistaisiko-kokoomus-seuraavana-myos-koulut
Valinnanvapaus lyhentää jonoja ja parantaa tuottavuutta http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245947-valinnanvapaus-lyhentaa-jonoja-ja-parantaa-tuottavuutta <p><em>Julkaistu Turun Sanomissa 11.11.17</em></p><p>Lisääntyvä valinnanvapaus on sote-uudistuksen eniten itse palvelujen käyttöön vaikuttava osa. Valinnanvapaudesta liikkuu paljon virheellistä tietoa ja valitettavasti suoranaista pelotteluakin. Moderniin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluu valinnanvapaus. Britannia on soveltanut valinnanvapautta 15 vuotta, Ruotsi lähes 10.</p><p>Ensinnäkin, valinnanvapaus on yleisperiaate, jonka työkaluja on useita: 1) jokaisen vapaasti valittavissa oleva perustason sote-keskus, joka korvaa nykyiset terveyskeskukset 2) vapaasti valittavissa oleva suunhoidon yksikkö 3) perus- ja erikoistason asiakassetelit sekä 4) henkilökohtainen budjetti.&nbsp;</p><p>Jokainen voi siis valita joko julkisen, yksityisen tai järjestön pyörittämän sote-keskuksen, joka sitten vastaa perustason hoidosta. Veronmaksajat (maakuntien kautta) kustantavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelut ja ne pysyvät hoidon hintaan verrattuna halpoina käyttäjille.</p><p><strong>Toiseksi, ilmiselvää</strong>&nbsp;on, että valinnanvapaus ei koske kaikkea. Se koskee ainoastaan niitä palveluja, joihin se soveltuu. Esimerkiksi ensihoidossa ei mitään valinnanvapautta tule olemaan. Valinnanvapaus on erilainen sosiaalipalveluissa verrattuna terveyspalveluihin ja erilainen perustasolla verrattuna erikoistasoon.&nbsp;</p><p>Julkisessa keskustelussa näitä kaikkia sotketaan jatkuvasti.</p><p>Kolmanneksi, valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla, mutta käytössä ainoastaan soveltuvin osin erityistason palveluissa. Yliopistolliset keskussairaalamme, kuten Tyks, ovat maailman huippuja. Niissä tehdään korkeatasoista hoito-, opetus- ja tutkimustyötä. Julkinen sektori tuottaa edelleen valtaosan erityistason palveluista ja yksityinen sektori ainoastaan täydentää sitä.&nbsp;</p><p>Maakunnalla on laaja oikeus varmistaa, että esimerkiksi päivystys ei vaarannu asiakaskadon vuoksi. Perustasollakin julkinen tuottaja on varmasti erittäin vahvassa asemassa.</p><p>Neljänneksi, valinnanvapaus ei koske hoitoa, vaan hoitopaikkaa. Lääkäri päättää edelleenkin, mikä on lääketieteellisesti tarkoituksenmukaisin hoito. Veronmaksajien rahoilla ei voi mennä vaatimaan mitä tahansa hoitoa.</p><p><strong>Niin julkisella</strong>&nbsp;kuin yksityisellä sektorilla sote-palveluita tehdään hyvin. Fakta kuitenkin on, että Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna pitkät terveysjonot ja taloudellisesti kestämätön kustannusrakenne.&nbsp;</p><p>Emme tule selviämään sote-menojen rajusta kustannuspaineesta ilman merkittävää tuottavuuden ja vaikuttavuuden paranemista.</p><p>Valinnanvapaus tuo mukanaan kilpailun, joka pitkällä aikavälillä kirittää eri toimijoita parempiin suorituksiin. Tällä hetkellä tämä dynamiikka puuttuu.&nbsp;</p><p>Jonot lyhenevät, kun sote-keskukset kilpailevat hoitoonpääsyyn nopeudella ja tuottavuus paranee, kun ne kilpailevat taloudellisella tehokkuudella. Kilpailun varmistaminen on uudistuksessa erittäin tärkeää.&nbsp;</p><p>Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tuleekin vahva rooli kilpailun valvonnassa ja sinne perustetaan sote-kilpailun toimintayksikkö. Myös kilpailulakiin tehdään tarvittavat muutokset.</p><p><strong>Kokoomukselle ihmisten</strong>&nbsp;vapaus valita omia, itse verorahoillaan kustantamia palvelujaan on arvo itsessään. Ennen kaikkea se on kuitenkin keino lyhentää jonoja, parantaa tyytyväisyyttä terveyspalveluihin sekä mahdollisuus lisätä sote-palvelujen tuottavuutta kilpailun kautta. &nbsp;</p><p>Pitkällä aikavälillä valinnanvapauden lopullisia voittajia eivät ole yritykset, vaan suomalaiset veronmaksajat, jotka maksavat vain tehokkaimmille tuottajille ja suomalaiset potilaat, jotka pääsevät nopeammin hoitoon.</p><p>Valinnanvapaus ei tietenkään ole mikään hopealuoti kaikkiin sote-haasteisiin. Ensimmäisinä vuosina kustannusten nousun riski on aito, ja rahojen varjelussa on tulevilla maakuntapäättäjillä paljon tekemistä.&nbsp;</p><p>Muut osat sote-uudistuksesta kuten suuremmat järjestäjät, hoitoketjujen parantaminen ja teknologian hyödyntäminen ovat elintärkeitä.&nbsp;</p><p>Sote-uudistusta ei kuitenkaan voi jättää tekemättä. Tulevaisuudessakin suomalaisten pitää pystyä luottamaan siihen, että hoitoon pääsee, hoito on laadukasta ja sitä ei kustanneta velkarahalla.</p><p><strong>Ville Valkonen</strong></p><p>Kokoomus</p><p>Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja</p><p>Kaupunginvaltuutettu, Turku</p><p>Varsinais-Suomen Kokoomuksen sote- ja maakuntauudistustyöryhmän puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkaistu Turun Sanomissa 11.11.17

Lisääntyvä valinnanvapaus on sote-uudistuksen eniten itse palvelujen käyttöön vaikuttava osa. Valinnanvapaudesta liikkuu paljon virheellistä tietoa ja valitettavasti suoranaista pelotteluakin. Moderniin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluu valinnanvapaus. Britannia on soveltanut valinnanvapautta 15 vuotta, Ruotsi lähes 10.

Ensinnäkin, valinnanvapaus on yleisperiaate, jonka työkaluja on useita: 1) jokaisen vapaasti valittavissa oleva perustason sote-keskus, joka korvaa nykyiset terveyskeskukset 2) vapaasti valittavissa oleva suunhoidon yksikkö 3) perus- ja erikoistason asiakassetelit sekä 4) henkilökohtainen budjetti. 

Jokainen voi siis valita joko julkisen, yksityisen tai järjestön pyörittämän sote-keskuksen, joka sitten vastaa perustason hoidosta. Veronmaksajat (maakuntien kautta) kustantavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelut ja ne pysyvät hoidon hintaan verrattuna halpoina käyttäjille.

Toiseksi, ilmiselvää on, että valinnanvapaus ei koske kaikkea. Se koskee ainoastaan niitä palveluja, joihin se soveltuu. Esimerkiksi ensihoidossa ei mitään valinnanvapautta tule olemaan. Valinnanvapaus on erilainen sosiaalipalveluissa verrattuna terveyspalveluihin ja erilainen perustasolla verrattuna erikoistasoon. 

Julkisessa keskustelussa näitä kaikkia sotketaan jatkuvasti.

Kolmanneksi, valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla, mutta käytössä ainoastaan soveltuvin osin erityistason palveluissa. Yliopistolliset keskussairaalamme, kuten Tyks, ovat maailman huippuja. Niissä tehdään korkeatasoista hoito-, opetus- ja tutkimustyötä. Julkinen sektori tuottaa edelleen valtaosan erityistason palveluista ja yksityinen sektori ainoastaan täydentää sitä. 

Maakunnalla on laaja oikeus varmistaa, että esimerkiksi päivystys ei vaarannu asiakaskadon vuoksi. Perustasollakin julkinen tuottaja on varmasti erittäin vahvassa asemassa.

Neljänneksi, valinnanvapaus ei koske hoitoa, vaan hoitopaikkaa. Lääkäri päättää edelleenkin, mikä on lääketieteellisesti tarkoituksenmukaisin hoito. Veronmaksajien rahoilla ei voi mennä vaatimaan mitä tahansa hoitoa.

Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sote-palveluita tehdään hyvin. Fakta kuitenkin on, että Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna pitkät terveysjonot ja taloudellisesti kestämätön kustannusrakenne. 

Emme tule selviämään sote-menojen rajusta kustannuspaineesta ilman merkittävää tuottavuuden ja vaikuttavuuden paranemista.

Valinnanvapaus tuo mukanaan kilpailun, joka pitkällä aikavälillä kirittää eri toimijoita parempiin suorituksiin. Tällä hetkellä tämä dynamiikka puuttuu. 

Jonot lyhenevät, kun sote-keskukset kilpailevat hoitoonpääsyyn nopeudella ja tuottavuus paranee, kun ne kilpailevat taloudellisella tehokkuudella. Kilpailun varmistaminen on uudistuksessa erittäin tärkeää. 

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tuleekin vahva rooli kilpailun valvonnassa ja sinne perustetaan sote-kilpailun toimintayksikkö. Myös kilpailulakiin tehdään tarvittavat muutokset.

Kokoomukselle ihmisten vapaus valita omia, itse verorahoillaan kustantamia palvelujaan on arvo itsessään. Ennen kaikkea se on kuitenkin keino lyhentää jonoja, parantaa tyytyväisyyttä terveyspalveluihin sekä mahdollisuus lisätä sote-palvelujen tuottavuutta kilpailun kautta.  

Pitkällä aikavälillä valinnanvapauden lopullisia voittajia eivät ole yritykset, vaan suomalaiset veronmaksajat, jotka maksavat vain tehokkaimmille tuottajille ja suomalaiset potilaat, jotka pääsevät nopeammin hoitoon.

Valinnanvapaus ei tietenkään ole mikään hopealuoti kaikkiin sote-haasteisiin. Ensimmäisinä vuosina kustannusten nousun riski on aito, ja rahojen varjelussa on tulevilla maakuntapäättäjillä paljon tekemistä. 

Muut osat sote-uudistuksesta kuten suuremmat järjestäjät, hoitoketjujen parantaminen ja teknologian hyödyntäminen ovat elintärkeitä. 

Sote-uudistusta ei kuitenkaan voi jättää tekemättä. Tulevaisuudessakin suomalaisten pitää pystyä luottamaan siihen, että hoitoon pääsee, hoito on laadukasta ja sitä ei kustanneta velkarahalla.

Ville Valkonen

Kokoomus

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja

Kaupunginvaltuutettu, Turku

Varsinais-Suomen Kokoomuksen sote- ja maakuntauudistustyöryhmän puheenjohtaja

]]>
24 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245947-valinnanvapaus-lyhentaa-jonoja-ja-parantaa-tuottavuutta#comments Kotimaa Sote Valinnanvapaus Sat, 11 Nov 2017 15:04:14 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245947-valinnanvapaus-lyhentaa-jonoja-ja-parantaa-tuottavuutta
Välittääkö hallitus vanhusten turvallisuudesta? http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245777-valittaako-hallitus-vanhusten-turvallisuudesta <p>Vanhusjärjestöt nostivat viime viikolla esille aiheellisen huolen vanhusten kanssa kotihoidossa työskentelevien taustojen selvittämisestä. Kymmenet tuhannet ikäihmiset ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, ja määrä kasvaa koko ajan. Lisääntyvässä määrin on tullut ilmi myös erilaisia väärinkäytöstilanteita vanhustyön parissa.</p> <p>Vanhuksen omaisuuteen kohdistuvien rikosten ohella on julkisuuteen noussut vakavia terveyttä uhkaavia tapauksia. Useissa tilanteissa vanhuspalveluita tarvitseva henkilö ei välttämättä ole itse kykenevä havaitsemaan häneen kohdistuvaa uhkaa tai tekoa eikä hän pysty terveytensä puitteissa puolustamaan itse itseään. Vanhusjärjestöt toivovat, että kotipalvelussa työskentelevien työntekijöiden rikosrekisterit voitaisiin tarkastaa samaan tapaan kuin opetus- ja kasvatustyössä. Laki on edistänyt rikostaustan säännönmukaista tarkistamista. Toki siinäkin vielä kehittämistä olisi, sillä ehdolliset vankeustuomiot, joita jopa seksuaalirikoksista voidaan usein tuomita, poistuvat rekisteristä viiden vuoden kuluessa.</p> <p>Nostin vanhustyötä tekevien taustojen selvittämisen esille heti eduskuntakauden alussa kesällä 2015. Tiedustelin silloiselta oikeusministeri Jari Lindströmiltä kirjallisessa kysymyksessä &rdquo;aikooko hallitus edistää vanhusten turvallisuutta mahdollistamalla rikosrekisteriotteen vaatimisen vanhustyötä tekevältä?&rdquo;. Perustelin kysymystä vielä lähestyvän sote-ratkaisun näkymillä eli sillä, että vanhuspalveluita ulkoistetaan kunnissa lisääntyvässä määrin ja että palveluntarjoajien kenttä laajenee jatkuvasti.</p> <p>Ministeriön vastaus oli monipolvisia selityksiä siitä, kuinka sääntelyn laajentaminen vanhusten hoitotyöhön edellyttäisi &rdquo;perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävien ja painavien perusoikeuksien rajoitusperusteiden uudelleen arviointia sekä vanhusten parissa tapahtuvan työn erityispiirteiden huomioon ottamista.&rdquo; Kaiken jargonin siunatuksi lopuksi sieltä löytyi loppukaneettina: &rdquo;Oikeusministeriön käsityksen mukaan sääntelyn muuttamiseen ei kuitenkaan edellä todetun valossa ole tarvetta.&rdquo;</p> <p>Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on ollut voimassa jo lähes 15 vuotta. Alussa sekin herätti närkästynyttä keskustelua siitä, etteikö koulutettuihin ihmisiin alalla luoteta. Sittemmin on ymmärretty, ettei kyse ole kenenkään ammattitaidon kyseenalaistamisesta, vaan turvallisuuden varmistamisesta. Oikeusrekisterikeskukselta tilataan vuosittain n. 60 000 lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteritarkastusta, ja ne ovat opetusalalla ja urheiluseuroissa nykyään toiminnan rutiinia.</p> <p>Viime kädessä kysymys on siis poliittisesta tahdosta. Haluaako hallitus oikeasti ottaa vastuuta haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten turvallisuudesta? Vanhustyössä esiintyvät väärinkäytökset on uskallettava ottaa esille, ja tehtävä kaikki mahdollinen niiden ehkäisemiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhusjärjestöt nostivat viime viikolla esille aiheellisen huolen vanhusten kanssa kotihoidossa työskentelevien taustojen selvittämisestä. Kymmenet tuhannet ikäihmiset ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, ja määrä kasvaa koko ajan. Lisääntyvässä määrin on tullut ilmi myös erilaisia väärinkäytöstilanteita vanhustyön parissa.

Vanhuksen omaisuuteen kohdistuvien rikosten ohella on julkisuuteen noussut vakavia terveyttä uhkaavia tapauksia. Useissa tilanteissa vanhuspalveluita tarvitseva henkilö ei välttämättä ole itse kykenevä havaitsemaan häneen kohdistuvaa uhkaa tai tekoa eikä hän pysty terveytensä puitteissa puolustamaan itse itseään. Vanhusjärjestöt toivovat, että kotipalvelussa työskentelevien työntekijöiden rikosrekisterit voitaisiin tarkastaa samaan tapaan kuin opetus- ja kasvatustyössä. Laki on edistänyt rikostaustan säännönmukaista tarkistamista. Toki siinäkin vielä kehittämistä olisi, sillä ehdolliset vankeustuomiot, joita jopa seksuaalirikoksista voidaan usein tuomita, poistuvat rekisteristä viiden vuoden kuluessa.

Nostin vanhustyötä tekevien taustojen selvittämisen esille heti eduskuntakauden alussa kesällä 2015. Tiedustelin silloiselta oikeusministeri Jari Lindströmiltä kirjallisessa kysymyksessä ”aikooko hallitus edistää vanhusten turvallisuutta mahdollistamalla rikosrekisteriotteen vaatimisen vanhustyötä tekevältä?”. Perustelin kysymystä vielä lähestyvän sote-ratkaisun näkymillä eli sillä, että vanhuspalveluita ulkoistetaan kunnissa lisääntyvässä määrin ja että palveluntarjoajien kenttä laajenee jatkuvasti.

Ministeriön vastaus oli monipolvisia selityksiä siitä, kuinka sääntelyn laajentaminen vanhusten hoitotyöhön edellyttäisi ”perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävien ja painavien perusoikeuksien rajoitusperusteiden uudelleen arviointia sekä vanhusten parissa tapahtuvan työn erityispiirteiden huomioon ottamista.” Kaiken jargonin siunatuksi lopuksi sieltä löytyi loppukaneettina: ”Oikeusministeriön käsityksen mukaan sääntelyn muuttamiseen ei kuitenkaan edellä todetun valossa ole tarvetta.”

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on ollut voimassa jo lähes 15 vuotta. Alussa sekin herätti närkästynyttä keskustelua siitä, etteikö koulutettuihin ihmisiin alalla luoteta. Sittemmin on ymmärretty, ettei kyse ole kenenkään ammattitaidon kyseenalaistamisesta, vaan turvallisuuden varmistamisesta. Oikeusrekisterikeskukselta tilataan vuosittain n. 60 000 lasten kanssa työskentelevien rikosrekisteritarkastusta, ja ne ovat opetusalalla ja urheiluseuroissa nykyään toiminnan rutiinia.

Viime kädessä kysymys on siis poliittisesta tahdosta. Haluaako hallitus oikeasti ottaa vastuuta haavoittuvassa asemassa olevien vanhusten turvallisuudesta? Vanhustyössä esiintyvät väärinkäytökset on uskallettava ottaa esille, ja tehtävä kaikki mahdollinen niiden ehkäisemiseksi.

]]>
5 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245777-valittaako-hallitus-vanhusten-turvallisuudesta#comments Rikosrekisteriotteet Sote Vanhusten kanssa työskentelevien tausta Vanhusten kotihoito Wed, 08 Nov 2017 15:23:49 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245777-valittaako-hallitus-vanhusten-turvallisuudesta
Veronmaksajat, Esko Ahon hallitus otti 300miljardia valtiolle velkaa? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245462-veronmaksajat-esko-ahon-hallitus-otti-300miljardia-valtiolle-velkaa <p><strong>Kaksi vuotta sitten julkaisin blogissani, jota yksikään tiedotusväline ei ole aiemmin kertonut, että Esko Ahon hallitus, 1991-95, otti valtiolle velkaa 300miljardia markkaa, eli 50miljardia euroa, joka on puolet tämän päivän valtionvelasta.</strong></p> <p>Samalla mentiin Euroopan Unioniin vaikka valtionvelan osuus BKT:sta oli lähes 100%:a, miten sinne yleensä päästiin sillä velkamäärällä? Valehdeltiinko EU:lle hakemisvaiheessa Suomen talouden tilasta?</p> <p>Nyt jätetään samalla tavoin kertomatta se, että paljonko veronmaksajat todellisuudessa kadottavat jälleen miljardeja sotessa ja valtaa maakuntauudistuksessa? Esko Aho näyttää vaikuttavan näidenkin suurten raha- ja vallanvirtojen taustalla.</p> <p><strong>Näiden vaikutus kansalliseen sisäiseen turvallisuuteen</strong></p> <p>90-luvun pankkikriisin seurauksena syrjäytyi satojatuhansia kansalaisia, joiden vaikutus on näkynyt viimeiset vuosikymmenet sisäisen turvallisuuden heikkenemisenä. Nyt kaavailtujen soten ja maakuntauudistuksen seurauksena tulee jälleen syrjäytymään satojatuhansia kansalaisia hyvinvointivaltion ulkopuolelle, joka tarkoittaa kansallisen turvallisuuden romahdusta, levottomuuksia ja väkivaltaa. Päättäjien, median ja maan turvallisuudesta vastaavien tahojen on nähtävä ja ymmärrettävä tämä kokonaisuus ei vain tuijotettava yksityiskohtia. Tämä antaa myös sen aukon, josta ulkomailta käsin voidaan vaikuttaa kansaa hajottavasti, joka mahdollistaa vakavan ulkomailta suuntautuvan uhkan maan itsenäisyydelle.</p> <p>Eikö tiedotusvälineillä ole tiedottamisvelvoite, sillä nyt Suomea ollaan viemässä todella vaarallisille vesille.&nbsp;Jo nyt on aistittavissa ulkovallan vaikutus sote- ja maakuntauudistuskeskusteluun.</p> <p>Aloittakaa vaikka alla olevasta blogini linkistä.</p> <p><a href="http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187554-valehdeltiinko-veronmaksajille-pain-naamaa"><strong>http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187554-valehdeltiinko-veronmaksajille-pain-naamaa</strong></a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaksi vuotta sitten julkaisin blogissani, jota yksikään tiedotusväline ei ole aiemmin kertonut, että Esko Ahon hallitus, 1991-95, otti valtiolle velkaa 300miljardia markkaa, eli 50miljardia euroa, joka on puolet tämän päivän valtionvelasta.

Samalla mentiin Euroopan Unioniin vaikka valtionvelan osuus BKT:sta oli lähes 100%:a, miten sinne yleensä päästiin sillä velkamäärällä? Valehdeltiinko EU:lle hakemisvaiheessa Suomen talouden tilasta?

Nyt jätetään samalla tavoin kertomatta se, että paljonko veronmaksajat todellisuudessa kadottavat jälleen miljardeja sotessa ja valtaa maakuntauudistuksessa? Esko Aho näyttää vaikuttavan näidenkin suurten raha- ja vallanvirtojen taustalla.

Näiden vaikutus kansalliseen sisäiseen turvallisuuteen

90-luvun pankkikriisin seurauksena syrjäytyi satojatuhansia kansalaisia, joiden vaikutus on näkynyt viimeiset vuosikymmenet sisäisen turvallisuuden heikkenemisenä. Nyt kaavailtujen soten ja maakuntauudistuksen seurauksena tulee jälleen syrjäytymään satojatuhansia kansalaisia hyvinvointivaltion ulkopuolelle, joka tarkoittaa kansallisen turvallisuuden romahdusta, levottomuuksia ja väkivaltaa. Päättäjien, median ja maan turvallisuudesta vastaavien tahojen on nähtävä ja ymmärrettävä tämä kokonaisuus ei vain tuijotettava yksityiskohtia. Tämä antaa myös sen aukon, josta ulkomailta käsin voidaan vaikuttaa kansaa hajottavasti, joka mahdollistaa vakavan ulkomailta suuntautuvan uhkan maan itsenäisyydelle.

Eikö tiedotusvälineillä ole tiedottamisvelvoite, sillä nyt Suomea ollaan viemässä todella vaarallisille vesille. Jo nyt on aistittavissa ulkovallan vaikutus sote- ja maakuntauudistuskeskusteluun.

Aloittakaa vaikka alla olevasta blogini linkistä.

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187554-valehdeltiinko-veronmaksajille-pain-naamaa

 

]]>
1 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245462-veronmaksajat-esko-ahon-hallitus-otti-300miljardia-valtiolle-velkaa#comments 90-luvun pankkikriisi Esko Ahon hallitus Kuntauudistus Sote Valtionvelka Fri, 03 Nov 2017 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245462-veronmaksajat-esko-ahon-hallitus-otti-300miljardia-valtiolle-velkaa