Sote http://jormasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132394/all Fri, 18 Aug 2017 14:25:49 +0300 fi Hallituksella veto vähissä http://mattitukiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241446-hallituksella-veto-vahissa <p>julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 17.8.2017 Hallituksella veto vähissä Juha Sipilän hallitus kokoontuu budjettiriiheen parin viikon kuluttua. Talous ja työllisyys ovat kääntyneet nousuun. Kahdeksan vuotta kitunut vientikin on alkanut vetää. Oppositio on hajanainen sekä puolueiden välillä että osin sisällä. Luulisi, että näistä lähtökohdista hallituksen asema olisi vahvistunut ja työilmapiiri vapautunut. Näin ei kuitenkaan ole vaan hallituksen sisällä näkyy keskinäistä kyräilyä ja kansalaisten tuki hallitukselle on ennätyksellisen alhaalla. Miksi? Sote-uudistuksen lykkääntyminen taas kerran lienee suurin yksittäinen selitys hallituksen apatialle. Kun perustuslakivaliokunta torjui valinnanvapausmallin, se oli Kokoomukselle paha takaisku. Voi hyvin käydä niin, että jatkovalmistelussakaan hallitus ei onnistu rakentamaan perustuslain kestävää valinnanvapautta. Kun samaan aikaan Keskustan vuosikymmenten toiveuni maakuntahallinto on toteutumassa, se voi olla Kokoomukselle ylikäymätön paikka. Seurauksena voi olla hallituskriisi tai perustuslakivaliokunnan tulkinnan politisoiminen. Jälkimmäisestä vihiä antoi valiokunnan takavuosien pitkäaikainen puheenjohtaja Kimmo Sasi Helsingin Sanomissa. Toinen hallitusta nakertava asia on Jussi Halla-ahon valinta Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Puolueen eduskuntaryhmä hajosi kahtia, mutta jäsenten tasolla valtaosa näyttää jäävän Halla-ahon johtamaan puolueeseen. Mutta kun parikymmentä kansanedustajaa loikkasi Siniseen vaihtoehtoon, se tarjosi pelastusrenkaan, jolla hallituksen jatko voitiin turvata. Ratkaisu jätti kuitenkin pahan jälkimaun. Siva sai pitää viisi ministerisalkkua, vaikka sen ryhmä on vain puolet Keskustan ja Kokoomuksen ryhmistä. Vaikka päätökset tehtiin yksimielisesti, jäi näiden puolueiden sisälle runsaasti kritiikkiä. Tapahtuneen myötä Timo Soinin pitkä ja ansiokas ura puolueensa puheenjohtajana sai sangen surkean lopun. Hallitusta voinee lohduttaa sillä, että syksyllä käytävä työmarkkinakierros sujunee varsin rauhallisesti &ndash; kunhan hallitus tuo budjettiriiheen esityksen aikuisten osaamisen vahvistamisesta eikä tuo esitystä työttömyysturvaa heikentävästä aktiivimallista. Matti Tukiainen SAK:n johtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> julkaistu Länsi-Uusimaa -lehdessä 17.8.2017 Hallituksella veto vähissä Juha Sipilän hallitus kokoontuu budjettiriiheen parin viikon kuluttua. Talous ja työllisyys ovat kääntyneet nousuun. Kahdeksan vuotta kitunut vientikin on alkanut vetää. Oppositio on hajanainen sekä puolueiden välillä että osin sisällä. Luulisi, että näistä lähtökohdista hallituksen asema olisi vahvistunut ja työilmapiiri vapautunut. Näin ei kuitenkaan ole vaan hallituksen sisällä näkyy keskinäistä kyräilyä ja kansalaisten tuki hallitukselle on ennätyksellisen alhaalla. Miksi? Sote-uudistuksen lykkääntyminen taas kerran lienee suurin yksittäinen selitys hallituksen apatialle. Kun perustuslakivaliokunta torjui valinnanvapausmallin, se oli Kokoomukselle paha takaisku. Voi hyvin käydä niin, että jatkovalmistelussakaan hallitus ei onnistu rakentamaan perustuslain kestävää valinnanvapautta. Kun samaan aikaan Keskustan vuosikymmenten toiveuni maakuntahallinto on toteutumassa, se voi olla Kokoomukselle ylikäymätön paikka. Seurauksena voi olla hallituskriisi tai perustuslakivaliokunnan tulkinnan politisoiminen. Jälkimmäisestä vihiä antoi valiokunnan takavuosien pitkäaikainen puheenjohtaja Kimmo Sasi Helsingin Sanomissa. Toinen hallitusta nakertava asia on Jussi Halla-ahon valinta Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Puolueen eduskuntaryhmä hajosi kahtia, mutta jäsenten tasolla valtaosa näyttää jäävän Halla-ahon johtamaan puolueeseen. Mutta kun parikymmentä kansanedustajaa loikkasi Siniseen vaihtoehtoon, se tarjosi pelastusrenkaan, jolla hallituksen jatko voitiin turvata. Ratkaisu jätti kuitenkin pahan jälkimaun. Siva sai pitää viisi ministerisalkkua, vaikka sen ryhmä on vain puolet Keskustan ja Kokoomuksen ryhmistä. Vaikka päätökset tehtiin yksimielisesti, jäi näiden puolueiden sisälle runsaasti kritiikkiä. Tapahtuneen myötä Timo Soinin pitkä ja ansiokas ura puolueensa puheenjohtajana sai sangen surkean lopun. Hallitusta voinee lohduttaa sillä, että syksyllä käytävä työmarkkinakierros sujunee varsin rauhallisesti – kunhan hallitus tuo budjettiriiheen esityksen aikuisten osaamisen vahvistamisesta eikä tuo esitystä työttömyysturvaa heikentävästä aktiivimallista. Matti Tukiainen SAK:n johtaja

]]>
2 http://mattitukiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241446-hallituksella-veto-vahissa#comments hallitus Perustuslaki Sote Työmarkkinakierros Fri, 18 Aug 2017 11:25:49 +0000 Matti Tukiainen http://mattitukiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241446-hallituksella-veto-vahissa
Maakuntauudistus ja SoTe ovat täysin tarpeettomia! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241221-maakuntauudistus-ja-sote-ovat-taysin-tarpeettomia <p>Hyvin suunniteltu ja nyt jo vähintäänkin puolivalmis maakuntauudistus on täysin tarpeeton. Samaa voi sanoa sotesta (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus). <strong>Miksi siis moiset uudistukset aiotaan toteuttaa?</strong></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708112200320548_u0.shtml">Osasitko vastata kysymykseen?</a></p><p>Olen varma, että suurin osa suomalaisista on täysin ulalla siitä mitä uudistukset käytännössä tulevat merkitsemään. Sitten on pieni joukko niitä jotka osasivat vastata edellä esittämääni kysymykseen järkevästi - siis ei pelkällä näennäisperustelulla tyyliin: jotta saadaan säästöjä, jotta saadaan toimintaa tehostettua,...</p><p>Iltalehti teetti siis asiasta kyselyn ja vastauksena oli, että enemmistö suomalaisista...</p><p><em>&quot;- Maakuntauudistuksen hyötyjä ei nähdä, se on varmasti tässä päällimmäisenä. Enemmistö kansalaisista on huolissaan palveluiden saatavuudesta, ei hallinnosta. Hallitus ei ole osannut osoittaa kansalaisille, mikä hyöty uudistuksesta on. Ollaan vähintäänkin nihkeitä uudistuksen suhteen, vaikka ei sitä täysin tyrmätä, analysoi&nbsp;<strong>Juho Rahkonen</strong>, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö ja yhteiskuntatieteiden tohtori.&quot; </em>Kirjoittaa Iltalehti.</p><ul><li><strong>Yksi keskeinen syy niillä jotka uudistuksia vastustavat on aivan sata varmasti yleinen ja tyypillinen muutosvastarinta. </strong></li><br /><li><strong>Kun vanhakin systeemi toimii niin miksi (kokeilla) uutta ja parempaa(?)?</strong></li></ul><p>&nbsp;</p><p><strong>* * *</strong></p><p>Seuraava juttuni: toimeentulotuki - hyväksyttävät asumiskulut - Pori, aamulla 13.8. kello: 08:08 Puheenvuoron aikaa.<br />-eli noin 08:17 Suomen virallista aikaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvin suunniteltu ja nyt jo vähintäänkin puolivalmis maakuntauudistus on täysin tarpeeton. Samaa voi sanoa sotesta (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus). Miksi siis moiset uudistukset aiotaan toteuttaa?

Osasitko vastata kysymykseen?

Olen varma, että suurin osa suomalaisista on täysin ulalla siitä mitä uudistukset käytännössä tulevat merkitsemään. Sitten on pieni joukko niitä jotka osasivat vastata edellä esittämääni kysymykseen järkevästi - siis ei pelkällä näennäisperustelulla tyyliin: jotta saadaan säästöjä, jotta saadaan toimintaa tehostettua,...

Iltalehti teetti siis asiasta kyselyn ja vastauksena oli, että enemmistö suomalaisista...

"- Maakuntauudistuksen hyötyjä ei nähdä, se on varmasti tässä päällimmäisenä. Enemmistö kansalaisista on huolissaan palveluiden saatavuudesta, ei hallinnosta. Hallitus ei ole osannut osoittaa kansalaisille, mikä hyöty uudistuksesta on. Ollaan vähintäänkin nihkeitä uudistuksen suhteen, vaikka ei sitä täysin tyrmätä, analysoi Juho Rahkonen, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö ja yhteiskuntatieteiden tohtori." Kirjoittaa Iltalehti.

  • Yksi keskeinen syy niillä jotka uudistuksia vastustavat on aivan sata varmasti yleinen ja tyypillinen muutosvastarinta.

  • Kun vanhakin systeemi toimii niin miksi (kokeilla) uutta ja parempaa(?)?

 

* * *

Seuraava juttuni: toimeentulotuki - hyväksyttävät asumiskulut - Pori, aamulla 13.8. kello: 08:08 Puheenvuoron aikaa.
-eli noin 08:17 Suomen virallista aikaa.

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241221-maakuntauudistus-ja-sote-ovat-taysin-tarpeettomia#comments Maakunnat Maakuntauudistus Sosiaalipalvelut Sote Sat, 12 Aug 2017 21:00:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241221-maakuntauudistus-ja-sote-ovat-taysin-tarpeettomia
Sotesta ihmisen mittaiseksi http://tiinateittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241192-sotesta-ihmisen-mittaiseksi <p>Antero Putkiranta ja Pertti Sopanen ottivat aiheellisesti kantaa (Talouselämä 26/2017; Lean-ajattelu ei ulotu terveydenhuoltoon) terveydenhuollon jäykkiin toimintamalleihin ja resurssitehottomuuteen. Lisäisin tähän myös vanhoihin tapoihin jumiutuneen työnjaon, palveluajattelun puuttumisen sekä puutteellisen vuorovaikutuksen työyhteisöissä. Etenkin julkisen terveydenhuollon puolella törmää yhä sekä rakenteellisiin että asenteellisiin ongelmiin palvelujen tuottamisessa. Pitkät jonotusajat ovat arkea monilla terveysasemilla, eri toimenpiteet tapahtuvat eri yksiköissä ja henkilökunnan palveluasenne vaihtelee yksiköittäin. Joskus asiakas saa tuntea olevansa suorastaan häiritsemässä terveydenhuoltohenkilökunnan työpäivän sujuvuutta paikalle ilmaantuessaan.</p><p>Terveydenhuollon linnakkeissa työnjako on hierarkkista ja ammattiryhmien osaaminen ja palvelutarjonta eivät saisi työyhteisöissä ylittää virallisen koulutuksen antaman ammattipätevyyden rajoja. Sen alittavasta osaamisesta tuskin kukaan on huolissaan. Työnjakoa on yritetty kehittää ja osaamista laajentaa ennen kaikkea lääkäriresurssien vapauttamiseksi. Suurimpana esteenä uudelle työnjaolle ovat lääkärit itse.</p><p>Terveydenhuollosta on perinteisesti puuttunut &rdquo;tuotteistamisen&rdquo;, yrittämisen ja asiakkaan palvelemisen käsitteet. Isot lääkäriasemaketjut ovat osaltaan murtaneet vanhaa ajattelutapaa, ehkä paljolti siksi, että lääkärit, fysioterapeutit ja muutamat muut ammattiryhmät ovat tuoneet palvelukonseptin ja liiketoiminta-ajattelun työhönsä omasta yrittäjyydestään käsin. Lääkäriasemat työllistävät lukuisia ammatinharjoittajia vuokrasuhteen kautta.</p><p>Tunnistan hyvin omasta kokemuksestani käsin terveydenhuollossa Lean-toimintamallin kaikki seitsemän hukkaa ja voisin määritellä niihin myös useita sisältöjä. Terveydenhuollon organisointi, resursointi ja rahoitus vaativat kokonaisuudistusta, mutta uudistamisen vaatimus sisältyy myös työn tekemisen malleihin terveydenhuollon organisaatioissa ja työyksiköissä. Siellä missä palvelu lopputuotetaan ja asiakas kohdataan.</p><p>Vähimmäisvaatimukset täyttävästä ammatillisesta osaamisesta on pidettävä kiinni kaikenlaisissa terveydenhuollon ja hoivan yksiköissä, mutta perusosaamisen ylittävää ammatillista osaamista on myös pyrittävä hyödyntämään kaikin tavoin. Kuntoutustoiminnassa käytössä oleva moniammatillinen yhteistyö tulisi ulottaa koko asiakaspalvelujärjestelmään. Terveydenhuollon yksityistämisen haasteena on ammatinharjoittajista koostuvan henkilöstön asiakasta hyödyttävän yhteistyön ohuus ja heikko sitoutuminen tehokkaan ja osaavan palvelun tuottamisen yhteisiin tavoitteisiin. Eri aikoina vastaanottoa tarjoavat toimijat muodostavat hyvin sirpaleisen palvelukokonaisuuden ja heikot yhteistyömahdollisuudet asiakkaan moniammatilliselle palvelemiselle.</p><p>Lean-mallissa on mielestäni huomattavan monia terveydenhuollon palvelujen tuottamisen analysoimiseen ja muutosten käynnistämiseen sopivia välineitä. Pullonkaulojen poistaminen onnistuu vain tunnistamalla ne.</p><p>Kuten Osmo Soininvaara totesi Suomen Kuvalehden (SK 31/2017) näkökulmassaan, tekoäly tulee haastamaan lääkärin ylivertaisuutta diagnostisessa osaamisessa. Tulevaisuudessa perusterveydenhuollon palvelujen tarjonnassa asiakkaan valinnat tulevatkin perustumaan muille kuin puhtaasti lääketieteelliseen osaamiseen perustuville tekijöille. Kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen palvelu pitäisi olla jokaisen asiakkaan/ potilaan perusoikeus tässäkin ajassa. Terveydenhuollossa ammattitaitoa on tunnistaa asiakkaan palveluntarve ja osata tarjota oikeita palveluja oikea-aikaisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antero Putkiranta ja Pertti Sopanen ottivat aiheellisesti kantaa (Talouselämä 26/2017; Lean-ajattelu ei ulotu terveydenhuoltoon) terveydenhuollon jäykkiin toimintamalleihin ja resurssitehottomuuteen. Lisäisin tähän myös vanhoihin tapoihin jumiutuneen työnjaon, palveluajattelun puuttumisen sekä puutteellisen vuorovaikutuksen työyhteisöissä. Etenkin julkisen terveydenhuollon puolella törmää yhä sekä rakenteellisiin että asenteellisiin ongelmiin palvelujen tuottamisessa. Pitkät jonotusajat ovat arkea monilla terveysasemilla, eri toimenpiteet tapahtuvat eri yksiköissä ja henkilökunnan palveluasenne vaihtelee yksiköittäin. Joskus asiakas saa tuntea olevansa suorastaan häiritsemässä terveydenhuoltohenkilökunnan työpäivän sujuvuutta paikalle ilmaantuessaan.

Terveydenhuollon linnakkeissa työnjako on hierarkkista ja ammattiryhmien osaaminen ja palvelutarjonta eivät saisi työyhteisöissä ylittää virallisen koulutuksen antaman ammattipätevyyden rajoja. Sen alittavasta osaamisesta tuskin kukaan on huolissaan. Työnjakoa on yritetty kehittää ja osaamista laajentaa ennen kaikkea lääkäriresurssien vapauttamiseksi. Suurimpana esteenä uudelle työnjaolle ovat lääkärit itse.

Terveydenhuollosta on perinteisesti puuttunut ”tuotteistamisen”, yrittämisen ja asiakkaan palvelemisen käsitteet. Isot lääkäriasemaketjut ovat osaltaan murtaneet vanhaa ajattelutapaa, ehkä paljolti siksi, että lääkärit, fysioterapeutit ja muutamat muut ammattiryhmät ovat tuoneet palvelukonseptin ja liiketoiminta-ajattelun työhönsä omasta yrittäjyydestään käsin. Lääkäriasemat työllistävät lukuisia ammatinharjoittajia vuokrasuhteen kautta.

Tunnistan hyvin omasta kokemuksestani käsin terveydenhuollossa Lean-toimintamallin kaikki seitsemän hukkaa ja voisin määritellä niihin myös useita sisältöjä. Terveydenhuollon organisointi, resursointi ja rahoitus vaativat kokonaisuudistusta, mutta uudistamisen vaatimus sisältyy myös työn tekemisen malleihin terveydenhuollon organisaatioissa ja työyksiköissä. Siellä missä palvelu lopputuotetaan ja asiakas kohdataan.

Vähimmäisvaatimukset täyttävästä ammatillisesta osaamisesta on pidettävä kiinni kaikenlaisissa terveydenhuollon ja hoivan yksiköissä, mutta perusosaamisen ylittävää ammatillista osaamista on myös pyrittävä hyödyntämään kaikin tavoin. Kuntoutustoiminnassa käytössä oleva moniammatillinen yhteistyö tulisi ulottaa koko asiakaspalvelujärjestelmään. Terveydenhuollon yksityistämisen haasteena on ammatinharjoittajista koostuvan henkilöstön asiakasta hyödyttävän yhteistyön ohuus ja heikko sitoutuminen tehokkaan ja osaavan palvelun tuottamisen yhteisiin tavoitteisiin. Eri aikoina vastaanottoa tarjoavat toimijat muodostavat hyvin sirpaleisen palvelukokonaisuuden ja heikot yhteistyömahdollisuudet asiakkaan moniammatilliselle palvelemiselle.

Lean-mallissa on mielestäni huomattavan monia terveydenhuollon palvelujen tuottamisen analysoimiseen ja muutosten käynnistämiseen sopivia välineitä. Pullonkaulojen poistaminen onnistuu vain tunnistamalla ne.

Kuten Osmo Soininvaara totesi Suomen Kuvalehden (SK 31/2017) näkökulmassaan, tekoäly tulee haastamaan lääkärin ylivertaisuutta diagnostisessa osaamisessa. Tulevaisuudessa perusterveydenhuollon palvelujen tarjonnassa asiakkaan valinnat tulevatkin perustumaan muille kuin puhtaasti lääketieteelliseen osaamiseen perustuville tekijöille. Kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen palvelu pitäisi olla jokaisen asiakkaan/ potilaan perusoikeus tässäkin ajassa. Terveydenhuollossa ammattitaitoa on tunnistaa asiakkaan palveluntarve ja osata tarjota oikeita palveluja oikea-aikaisesti.

]]>
4 http://tiinateittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241192-sotesta-ihmisen-mittaiseksi#comments Sote Terveydenhuolto Fri, 11 Aug 2017 19:38:47 +0000 Tiina Teittinen http://tiinateittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241192-sotesta-ihmisen-mittaiseksi
Paperillisten terveydenhuolto http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240831-paperillisten-terveydenhuolto <p>Laittomasti maassa olevien ulkomaalaisten niin sanottujen paperittomien terveydenhuollosta on varsinkin vihervasemmisto kantanut erittäin suurta huolta vuosikaudet. Vaikka ulkomaalainen on laittomasti maassamme, silti osa kansalaista pitää suurta meteliä ja huolta heidän oikeuksistaan. Mutta kuka kantaa huolto meidän paperillisten terveydenhuollosta? Olen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäsen. Julkisuuslain vuoksi en voi&nbsp;jaoston esitylistalla olevia&nbsp;tapauksia yksityiskohtaisesti eritellä, mutta minulle on selvinnyt mm. se, että potilaita tullaan auttamaan&nbsp;aamutoimissa vasta puolen päivän tienoilla, ja kun &rdquo;aamutoimet &rdquo; on saatu suoritettua, niin hyvin pian alkuiltapäivästä potilaita valmistellaankin jo nukkumaan. Terveysasemien toiminta on ala-arvoista ja takaisinsoittopalvelulla kerrotaan meille&nbsp; paperillisille, että resurssit ovat niukat, ja palvelua joutuu kiltisti jonottamaan ja odottamaan. Jostain syystä rahaa on kuitenkin mm. turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluihin, olen saanut paljon kertomuksia siitä, että yksityisten terveysasemien odotustiloissa näkyy paljon turvapaikanhakijoita, jotka pääsevät suoraan lääkärille meidän veronmaksajien rahoilla. Samaan aikaan meidän omat vanhukset ja sairaat ihmiset elävät pula-ajan olosuhteissa homeisissa rakennuksissa, jossa hoitajapulan takia ei usein pystytä järjestämään normaalia viriketoimintaa potilaille, vaan ratkaisuna on pakkolääkitys ja nukuttaminen jo iltapäivällä. Kaikki tämä hirveys tapahtuu maassa, jossa maailman korkeimpiin kuuluva kokonaisveroaste ja työeläkemaksut. Kaikki tämä tapahtuu maassa,&nbsp; jossa juhlapuheissa korostetaan hyvinvointivaltion merkitystä ja perustellaan korkeita veroja sillä, että ihmisistä pidetään huolta. Niin kauan kun paperillisten sosiaali- ja terveydenhuolto on näin huonolla tolalla, Suomen pitää lopettaa turvapaikanhakijoiden vastaanotto siitä yksinkertaisesta syystä, että verorahat eivät riitä omien kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpitoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkein julkinen palvelu, ja kun Suomi ei kanna vastuuta oman maan sairaista kansalaisista, se ei voi silloin kantaa huolta muun maan hädänalaisista. IT IS AS SIMPLE AS THAT.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laittomasti maassa olevien ulkomaalaisten niin sanottujen paperittomien terveydenhuollosta on varsinkin vihervasemmisto kantanut erittäin suurta huolta vuosikaudet. Vaikka ulkomaalainen on laittomasti maassamme, silti osa kansalaista pitää suurta meteliä ja huolta heidän oikeuksistaan. Mutta kuka kantaa huolto meidän paperillisten terveydenhuollosta? Olen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston jäsen. Julkisuuslain vuoksi en voi jaoston esitylistalla olevia tapauksia yksityiskohtaisesti eritellä, mutta minulle on selvinnyt mm. se, että potilaita tullaan auttamaan aamutoimissa vasta puolen päivän tienoilla, ja kun ”aamutoimet ” on saatu suoritettua, niin hyvin pian alkuiltapäivästä potilaita valmistellaankin jo nukkumaan. Terveysasemien toiminta on ala-arvoista ja takaisinsoittopalvelulla kerrotaan meille  paperillisille, että resurssit ovat niukat, ja palvelua joutuu kiltisti jonottamaan ja odottamaan. Jostain syystä rahaa on kuitenkin mm. turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalveluihin, olen saanut paljon kertomuksia siitä, että yksityisten terveysasemien odotustiloissa näkyy paljon turvapaikanhakijoita, jotka pääsevät suoraan lääkärille meidän veronmaksajien rahoilla. Samaan aikaan meidän omat vanhukset ja sairaat ihmiset elävät pula-ajan olosuhteissa homeisissa rakennuksissa, jossa hoitajapulan takia ei usein pystytä järjestämään normaalia viriketoimintaa potilaille, vaan ratkaisuna on pakkolääkitys ja nukuttaminen jo iltapäivällä. Kaikki tämä hirveys tapahtuu maassa, jossa maailman korkeimpiin kuuluva kokonaisveroaste ja työeläkemaksut. Kaikki tämä tapahtuu maassa,  jossa juhlapuheissa korostetaan hyvinvointivaltion merkitystä ja perustellaan korkeita veroja sillä, että ihmisistä pidetään huolta. Niin kauan kun paperillisten sosiaali- ja terveydenhuolto on näin huonolla tolalla, Suomen pitää lopettaa turvapaikanhakijoiden vastaanotto siitä yksinkertaisesta syystä, että verorahat eivät riitä omien kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpitoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkein julkinen palvelu, ja kun Suomi ei kanna vastuuta oman maan sairaista kansalaisista, se ei voi silloin kantaa huolta muun maan hädänalaisista. IT IS AS SIMPLE AS THAT.

]]>
22 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240831-paperillisten-terveydenhuolto#comments Hyvinvointivaltio Maahanmuutto Sote Terveys Verot Wed, 02 Aug 2017 12:48:27 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240831-paperillisten-terveydenhuolto
Kilpailuttamisen väärät mittarit johtavat tyhjänpäiväiseen puuhasteluun http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240532-suomen-kehittaminen-vaikuttavuudella-ei-turhanpaivaisella-puuhastelulla <p>Koska tarjolla olevien Kuka halvimmalla tekee -kilpailuttamisten, esim. SoTen alueella, minulle outo panostus- eli kustannuskeskeinen lähestymistapa ei inspiroi, on se jo kauan innostanut kehittämään toisen, aivan vastakkaisen lähestymistavan, Kuka vaikuttavimmin, kuka saa parhaat tulokset -ajattelun.&nbsp;</p> <p>Valitaan &nbsp;mahdollisimman samanlaisia paikkakuntia kilpailukentiksi, joissa eri järjestyksenpitäjät eli yhteiskuntarauhan turvaajat tai ihan samalla tavalla vaikka terveyden tuottajat kilpailevat, kuka tuottaa parhaan lähiörauhan/turvallisuuden/rikoksettomuuden ja mikä kilpailija taas parhaan terveystason/vähiten sairauksia/vähimmät sairauslomat/nopeimmat paranemiset.</p> <p>Paras saisi sitten pitkän sopimuksen ja maksut määräytyisivät noilla samoilla mittareilla (kiinalainen lääkärimalli), mitä vähemmän sairastumisia, sitä suurempi lasku eli tuloksen tekijälle tienesti.&nbsp;</p> <p>Aika jännä, eikö vaan, kun hoidat hyvin terveysvalistuksen, ennaltaehkäisyn, riskiseulonnan ja panet porukat syömään ja liikkumaan terveellisesti, sairaanhoitoporukka saa enemmän keskittyä ansaituilla terveyden tuottamispalkkioilla parantamismenetelmien kehittämiseen ja mm. ravitsemustutkimusten läpikäyntiin ja vaikka ravitsemuksellisiin kokeiluprojekteihin omalla alueella.</p> <p>Sama järjestyksenpitopuolella, kun häiriköt on kerätty uudelleenkasvatusleireille &quot;siperialaisten alihankkijoiden&quot; hellään huomaan ja porukat katselevat myös toistensa turvallisuuden perään, pollarit voivat keskittyä enemmän ennaltaehkäisyyn vetämällä vaikka elämys- ja kokemuspainotteisia pojista miehiksi ja tytöistä naisiksi -leirejä sekä kansalaistaitovalmennuksia ja opintokerhoja äasintuntijoiden kanssa ravitsemukseen, &nbsp;ruuanlaittoon, liikuntaan, käden taitoihin, yhteiskunnan toimintaan, viranomaisasiointiin, vuorovaikutustaitoihin, itsepuolustukseen, itsensä eli mielensä johtamiseen, tunnetaitojen ja tietoisuuden kehittämiseen, jotta olisimme entistä vastuullisempia itsestä huolehtivia kansalaisia.</p> <p>Ihan samaa palkka-/palkitsemisideaa voidaan soveltaa monilla aloilla:&nbsp;<br />Mitä siistimpi rakennuksen sisusta, sitä suurempi siivoojan ansio (ajan tarve ja sitä kautta tuntipalkka riippuu menetelmäosaamisesta ja rivakkuudesta), autokorjaamo saa tuloja vain ratkaisuista, ei toimenpiteistä tai niihin käytetystä ajasta (osaaminen ja ratkaisujen keksiminen on korjaamon asia, asiakasta kiinnostaa tulokset).</p> <p>Eihän kalastajakaan laskuta vesilläoloajasta tai syöttien menekin mukaan, etkä sinäkään varmaan ilahtuisi kun leipuri perustelisi ruisleivän poikkeuksellista kalleutta matalapaineen aiheuttamalla, likilaskuisuudesta johtuvilla &nbsp;susisatseilla.</p> <p>Koko &nbsp;julkishallinto saataisiin tolkullisempaan meininkiin alkamalla ajattelemaan vaikuttavuutta tekemisen sijasta. Liikuntatoimi kansanterveyttä eikä mitaleita, lääkärit samoin terveyttä eli valistusta, ravitsemusta, liikuntaa käypä-hoito -lääkinnän sijaan, koulu elämässä pärjäämistä ja itsensäkehittämismotivaatiota opetusohjelmien ja opettamisen sijaan (ei innostuneita tarvitse opettaa, tarvitsee tarjota mahdollisuudet oppia).</p> <p>Minä perustaisin 12-vuotiaiden, noin 16 oppilaan kanssa aluksi kuvitteellisen maatilan, jonka viljelypalstojen suunnittelussa harjaantuisi geometria ja aritmetiikka, kasvien kasvatuksen kanssa botaniikka ja floristiikka, eläinten kanssa biologia ja fysiologia, maatilan koneiden kanssa fysiikka ja mekaniikka, lannoitteiden kanssa kemia, niiden maahan tuontia suunniteltaessa tarvitaan harjaannusta maantieteessä, merenkulussa, meteorologiassa ja geologiassa, maatilan henkilöstön kanssa harjoitellaan vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja, ihmisten johtamista ja ryhmäkeskeistä päätöksentekoa.<br />Aina välillä työskennellään siellä maatilalla oikeasti esim. viikko nyrkit savessa. Sovelletaan opittua ja harjaannutetaan käytönnön taitoja.</p> <p>Maatilan kustannusten ja tulojen laskenta opettaa matematiikkaa, kirjanpitoa, laskentamenetelmiä, tilastotieteitä. EU-raportointi vie hallinnon salaisuuksien lähteille, eri tukien kanssa ähertäminen hallinnon olemusta, lähestyvät vaalit innostavat ottamaan selvää yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Koneiden ja lannotteiden oikea käyttö ja niihin liittyvien teorioiden hallinta vaatii kielitaidon harjaannuttamista, maatilan tuotteiden myynti ja markkinointi opettaa ne taidot. Omalla maatilalla saattaa riittää opiskeltavva muutamaksi vuodeksi, sitten voidaan perustaa vaikka leipomo ja/tai konepaja.</p> <p>&quot;Millä luokalla Sinä olet?&quot; -Pöljä, enhän mä nyt missään idiootti-koulussa ole, mä oon duunissa, meillä on nyt porukalla konepaja. Mä rupeen pian yrittäjäksi, haeskelen just sopivlle idealle markkinarakoo, siinä ei muuten joka pösilö pärjääkään.</p> <p>Mitä, koulussako tylsää, miksiköhän? No siksi kun ajattelu on panostus- eli opettamiskeskeistä eikä vaikuttavuus- eli tulos- eli oppimiskeskeistä.<br />Tälle pohjalle meidän olisi parasta rakentaa koko huomisen menestyvä Suomi.<br />Tarkoittaa yhden lempiaiheeni, maahanmuuton suhteen stä, että maksimoitava asia tulisi olla Suomen kilpailukyky ja väestön työkeskeinen hyvinvointi eikä keskenään kyräilevät sisäänpäin kääntyneet kulttuuriumpiot, ghetot, jotka telovat, halveksivat ja syrjivät toisiaan. Tähän meitä nyt ollaan viemässä, Sinun valinnoistasi ja aktiivisuudestasi riippuu, saako suunta jatkua vai muutetaanko sitä. Niinkuin tämäkin teksti kertoo, tolkkua kyllä löytyy, kunhan se sijoitetaan oikeille päättäjäpalleille! Nykyiset pallien haltijat pipertävät päivän ongelmien kanssa, eivät edes näe ylihuomisen ratkaisuihin saakka.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koska tarjolla olevien Kuka halvimmalla tekee -kilpailuttamisten, esim. SoTen alueella, minulle outo panostus- eli kustannuskeskeinen lähestymistapa ei inspiroi, on se jo kauan innostanut kehittämään toisen, aivan vastakkaisen lähestymistavan, Kuka vaikuttavimmin, kuka saa parhaat tulokset -ajattelun. 

Valitaan  mahdollisimman samanlaisia paikkakuntia kilpailukentiksi, joissa eri järjestyksenpitäjät eli yhteiskuntarauhan turvaajat tai ihan samalla tavalla vaikka terveyden tuottajat kilpailevat, kuka tuottaa parhaan lähiörauhan/turvallisuuden/rikoksettomuuden ja mikä kilpailija taas parhaan terveystason/vähiten sairauksia/vähimmät sairauslomat/nopeimmat paranemiset.

Paras saisi sitten pitkän sopimuksen ja maksut määräytyisivät noilla samoilla mittareilla (kiinalainen lääkärimalli), mitä vähemmän sairastumisia, sitä suurempi lasku eli tuloksen tekijälle tienesti. 

Aika jännä, eikö vaan, kun hoidat hyvin terveysvalistuksen, ennaltaehkäisyn, riskiseulonnan ja panet porukat syömään ja liikkumaan terveellisesti, sairaanhoitoporukka saa enemmän keskittyä ansaituilla terveyden tuottamispalkkioilla parantamismenetelmien kehittämiseen ja mm. ravitsemustutkimusten läpikäyntiin ja vaikka ravitsemuksellisiin kokeiluprojekteihin omalla alueella.

Sama järjestyksenpitopuolella, kun häiriköt on kerätty uudelleenkasvatusleireille "siperialaisten alihankkijoiden" hellään huomaan ja porukat katselevat myös toistensa turvallisuuden perään, pollarit voivat keskittyä enemmän ennaltaehkäisyyn vetämällä vaikka elämys- ja kokemuspainotteisia pojista miehiksi ja tytöistä naisiksi -leirejä sekä kansalaistaitovalmennuksia ja opintokerhoja äasintuntijoiden kanssa ravitsemukseen,  ruuanlaittoon, liikuntaan, käden taitoihin, yhteiskunnan toimintaan, viranomaisasiointiin, vuorovaikutustaitoihin, itsepuolustukseen, itsensä eli mielensä johtamiseen, tunnetaitojen ja tietoisuuden kehittämiseen, jotta olisimme entistä vastuullisempia itsestä huolehtivia kansalaisia.

Ihan samaa palkka-/palkitsemisideaa voidaan soveltaa monilla aloilla: 
Mitä siistimpi rakennuksen sisusta, sitä suurempi siivoojan ansio (ajan tarve ja sitä kautta tuntipalkka riippuu menetelmäosaamisesta ja rivakkuudesta), autokorjaamo saa tuloja vain ratkaisuista, ei toimenpiteistä tai niihin käytetystä ajasta (osaaminen ja ratkaisujen keksiminen on korjaamon asia, asiakasta kiinnostaa tulokset).

Eihän kalastajakaan laskuta vesilläoloajasta tai syöttien menekin mukaan, etkä sinäkään varmaan ilahtuisi kun leipuri perustelisi ruisleivän poikkeuksellista kalleutta matalapaineen aiheuttamalla, likilaskuisuudesta johtuvilla  susisatseilla.

Koko  julkishallinto saataisiin tolkullisempaan meininkiin alkamalla ajattelemaan vaikuttavuutta tekemisen sijasta. Liikuntatoimi kansanterveyttä eikä mitaleita, lääkärit samoin terveyttä eli valistusta, ravitsemusta, liikuntaa käypä-hoito -lääkinnän sijaan, koulu elämässä pärjäämistä ja itsensäkehittämismotivaatiota opetusohjelmien ja opettamisen sijaan (ei innostuneita tarvitse opettaa, tarvitsee tarjota mahdollisuudet oppia).

Minä perustaisin 12-vuotiaiden, noin 16 oppilaan kanssa aluksi kuvitteellisen maatilan, jonka viljelypalstojen suunnittelussa harjaantuisi geometria ja aritmetiikka, kasvien kasvatuksen kanssa botaniikka ja floristiikka, eläinten kanssa biologia ja fysiologia, maatilan koneiden kanssa fysiikka ja mekaniikka, lannoitteiden kanssa kemia, niiden maahan tuontia suunniteltaessa tarvitaan harjaannusta maantieteessä, merenkulussa, meteorologiassa ja geologiassa, maatilan henkilöstön kanssa harjoitellaan vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja, ihmisten johtamista ja ryhmäkeskeistä päätöksentekoa.
Aina välillä työskennellään siellä maatilalla oikeasti esim. viikko nyrkit savessa. Sovelletaan opittua ja harjaannutetaan käytönnön taitoja.

Maatilan kustannusten ja tulojen laskenta opettaa matematiikkaa, kirjanpitoa, laskentamenetelmiä, tilastotieteitä. EU-raportointi vie hallinnon salaisuuksien lähteille, eri tukien kanssa ähertäminen hallinnon olemusta, lähestyvät vaalit innostavat ottamaan selvää yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Koneiden ja lannotteiden oikea käyttö ja niihin liittyvien teorioiden hallinta vaatii kielitaidon harjaannuttamista, maatilan tuotteiden myynti ja markkinointi opettaa ne taidot. Omalla maatilalla saattaa riittää opiskeltavva muutamaksi vuodeksi, sitten voidaan perustaa vaikka leipomo ja/tai konepaja.

"Millä luokalla Sinä olet?" -Pöljä, enhän mä nyt missään idiootti-koulussa ole, mä oon duunissa, meillä on nyt porukalla konepaja. Mä rupeen pian yrittäjäksi, haeskelen just sopivlle idealle markkinarakoo, siinä ei muuten joka pösilö pärjääkään.

Mitä, koulussako tylsää, miksiköhän? No siksi kun ajattelu on panostus- eli opettamiskeskeistä eikä vaikuttavuus- eli tulos- eli oppimiskeskeistä.
Tälle pohjalle meidän olisi parasta rakentaa koko huomisen menestyvä Suomi.
Tarkoittaa yhden lempiaiheeni, maahanmuuton suhteen stä, että maksimoitava asia tulisi olla Suomen kilpailukyky ja väestön työkeskeinen hyvinvointi eikä keskenään kyräilevät sisäänpäin kääntyneet kulttuuriumpiot, ghetot, jotka telovat, halveksivat ja syrjivät toisiaan. Tähän meitä nyt ollaan viemässä, Sinun valinnoistasi ja aktiivisuudestasi riippuu, saako suunta jatkua vai muutetaanko sitä. Niinkuin tämäkin teksti kertoo, tolkkua kyllä löytyy, kunhan se sijoitetaan oikeille päättäjäpalleille! Nykyiset pallien haltijat pipertävät päivän ongelmien kanssa, eivät edes näe ylihuomisen ratkaisuihin saakka.

]]>
4 http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240532-suomen-kehittaminen-vaikuttavuudella-ei-turhanpaivaisella-puuhastelulla#comments Sote Vaikuttavuus Wed, 26 Jul 2017 18:30:10 +0000 Esko Vesa http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240532-suomen-kehittaminen-vaikuttavuudella-ei-turhanpaivaisella-puuhastelulla
Valinnanvapauden toteuttamisvaihtoehdot ja oma lääkäri http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239882-valinnanvapauden-toteuttamisvaihtoehdot-ja-oma-laakari <p>Valinnanvapauden laajentaminen terveydenhuollossa on edelleen Sipilän hallituksen työlistalla. Kun hallitus aloitti taipaleensa, minulla oli mahdollisuus keskustella usean eri hallituspuolueen sote-vastuuhenkilön kanssa valinnanvapauden toteuttamisvaihtoehdoista. Totesin silloin, että yksinkertaisin tapa toteuttaa valinnanvapaus on kopioida malli Ruotsin lainsäädännöstä. Ruotsalaiset kehittivät omaa valinnanvapausmalliaan kokeilujen kautta usean vuoden ajan. Noista kokemuksista on Suomessa helppo ottaa oppia. Uudistuksessa pitää meilläkin edetä vaiheittain. Muutoin todellisena uhkana on paitsi kustannusten karkaaminen myös palvelujen kohdentuminen sellaisiin toimintoihin, joiden terveysvaikutus on vähäinen. On keskestä muistaa, että Ruotsissa on pyritty aktiivisesti varmistamaan se, etteivät terveyspalvelut ketjuunnu, vaan että henkilöyrittäjilläkin on mahdollisuus tuottaa terveyspalveluja. Ruotsin omat huonot kokemukset apteekkijärjestelmän yksityistämisestä ovat heitä tämän riskin suhteen karvaasti opettaneet.</p><p>Ruotsin kaltainen yksityisten toimijoiden listautumismalli on Euroopassa melko yleinen tapa ottaa yksityiset toimijat julkisen tuotannon rinnalle. Vastaava malli on käytössä mm. Tanskassa, jossa perusterveydenhuollon lääkärit ovat pääosin olleet ammatinharjoittajina toimivia perinteisiä perhelääkäreitä. Tanskassa kehitys on kuitenkin kulkemassa juuri toiseen suuntaan kuin Suomessa. Siellä maakuntia vastaavat alueet haluavat ottaa aiemmin sopimustuottajina toimineita lääkäreitä palvelussuhteeseen. Keskeisenä syynä kehitykselle on, että näin pystytään paremmin ohjaamaan terveydenhuoltojärjestelmää. Lukuisista yksityisistä toimijoista koostuvan järjestelmän kokonaisohjaaminen kun on kovin vaikeaa.</p><p>Skotlannissa, jolla on oma terveydenhuoltojärjestelmänsä (NHS), on listautumissopimusmallista käytössä vielä hiukan kehittyneempi versio. Siellä yksityisen lääkärin tai lääkäriaseman pääsyltä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen piiriin edellytetään, että yksityinen palvelutuottaja liittyy samalla käyttämään kansallista potilastietojärjestelmää. Yksittäisen potilaan saamat palvelut voidaan näin integroida tietojärjestelmän kautta ja NHS voi samalla seurata hoidon laatua ja kustannuksia.</p><p>Yksityisen ja julkisen toimiminen rinnakkain Beveridge-tyyppisissä kansallisissa terveydenhuoltojärjestelmissä ei siis ole mikään uusi ilmiö. Missään muussa Euroopan maassa ei ym. malliin ole nähty liittyvän suuria juridisia ongelmia. On kuitenkin hyvä havaita, että Beveridge-tyyppiset kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU-maissa nykyään harvinaisempia kuin sairausvakuutuspohjaiset järjestelmät. Suomen tilanne on siitä erikoinen, että meillä on julkisena palveluna tuotetun terveydenhuollon rinnalla sairausvakuutuskorvaukseen tukeutuva yksityisen terveydenhuollon järjestelmä. Sairausvakuutusjärjestelmässä potilaalla on yksityisten toimijoiden suhteen ollut aina täydellinen valinnanvapaus, kunhan annettu hoito on täyttänyt Kelan kriteerit hoidon tarpeellisuuden osalta. Tosin hoidon sairausvakuutuskorvaukset ovat nykyään vain murto-osa hoidon kustannuksista.</p><p>Listautumissopimusmallin rinnalla toinen tapa laajentaa potilaan valinnanvapautta olisi kehittää sairausvakuutusjärjestelmää. Kela voisi tässä mallissa rahoittaa perusterveydenhuollon lääkäripalveluja myös julkisen tuotannon osalta ja näin helpottaa lääkäripalvelujen saatavuusongelmia. Korvaahan Kela jo kunnille sairaskuljetuksen kustannuksia. Kelalla on myös olemassa tietojärjestelmät sairausvakuutuskorvausten maksatukseen. Sairausvakuutuksen laajentaminen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että yhtenä tavoitteena sote-uudistuksessa on ollut monikanavaisen rahoituksen poisto. Se ei kuitenkaan näytä onnistuvan, kun työterveyshuolto on jäänyt sote-uudistuksen ulkopuolelle.</p><p>Potilaan valinnanvapaus palveluntuottajien välillä on Euroopassa pääsääntö. EU-komission asiantuntijaryhmä arvioi parhaillaan perusterveydenhuollolle ehdotettuja eurooppalaisia laatukriteerejä. Yksi todennäköinen laatukriteeri on se, kuinka suurella osalla väestöstä on oma lääkäri. Tässä suhteessa Suomen tilanne on huolestuttava, sillä komission tilastojen mukaan Suomi oli 16 Euroopan maan vertailussa huonoin, kun vain alle 70 %:lla potilaista oli oma lääkäri. Esim. Norjassa ja Virossa tämä luku on 99 %. Myös niiden potilaiden osuus, jotka perusterveydenhuollossa asioivat saman lääkärin kanssa on laskenut voimakkaasti. Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa on kuitenkin täysin kriittistä hoidon laadun ja kustannushallinnan kannalta. Terveydenhuoltojärjestelmän kannalta onkin tärkeämpää, että potilas voi valita sellaisen lääkärin, jonka hoidossa hän haluaa olla pitkään, kuin että potilas voi jatkuvasti vaihtaa lääkäriltä toiselle.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valinnanvapauden laajentaminen terveydenhuollossa on edelleen Sipilän hallituksen työlistalla. Kun hallitus aloitti taipaleensa, minulla oli mahdollisuus keskustella usean eri hallituspuolueen sote-vastuuhenkilön kanssa valinnanvapauden toteuttamisvaihtoehdoista. Totesin silloin, että yksinkertaisin tapa toteuttaa valinnanvapaus on kopioida malli Ruotsin lainsäädännöstä. Ruotsalaiset kehittivät omaa valinnanvapausmalliaan kokeilujen kautta usean vuoden ajan. Noista kokemuksista on Suomessa helppo ottaa oppia. Uudistuksessa pitää meilläkin edetä vaiheittain. Muutoin todellisena uhkana on paitsi kustannusten karkaaminen myös palvelujen kohdentuminen sellaisiin toimintoihin, joiden terveysvaikutus on vähäinen. On keskestä muistaa, että Ruotsissa on pyritty aktiivisesti varmistamaan se, etteivät terveyspalvelut ketjuunnu, vaan että henkilöyrittäjilläkin on mahdollisuus tuottaa terveyspalveluja. Ruotsin omat huonot kokemukset apteekkijärjestelmän yksityistämisestä ovat heitä tämän riskin suhteen karvaasti opettaneet.

Ruotsin kaltainen yksityisten toimijoiden listautumismalli on Euroopassa melko yleinen tapa ottaa yksityiset toimijat julkisen tuotannon rinnalle. Vastaava malli on käytössä mm. Tanskassa, jossa perusterveydenhuollon lääkärit ovat pääosin olleet ammatinharjoittajina toimivia perinteisiä perhelääkäreitä. Tanskassa kehitys on kuitenkin kulkemassa juuri toiseen suuntaan kuin Suomessa. Siellä maakuntia vastaavat alueet haluavat ottaa aiemmin sopimustuottajina toimineita lääkäreitä palvelussuhteeseen. Keskeisenä syynä kehitykselle on, että näin pystytään paremmin ohjaamaan terveydenhuoltojärjestelmää. Lukuisista yksityisistä toimijoista koostuvan järjestelmän kokonaisohjaaminen kun on kovin vaikeaa.

Skotlannissa, jolla on oma terveydenhuoltojärjestelmänsä (NHS), on listautumissopimusmallista käytössä vielä hiukan kehittyneempi versio. Siellä yksityisen lääkärin tai lääkäriaseman pääsyltä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen piiriin edellytetään, että yksityinen palvelutuottaja liittyy samalla käyttämään kansallista potilastietojärjestelmää. Yksittäisen potilaan saamat palvelut voidaan näin integroida tietojärjestelmän kautta ja NHS voi samalla seurata hoidon laatua ja kustannuksia.

Yksityisen ja julkisen toimiminen rinnakkain Beveridge-tyyppisissä kansallisissa terveydenhuoltojärjestelmissä ei siis ole mikään uusi ilmiö. Missään muussa Euroopan maassa ei ym. malliin ole nähty liittyvän suuria juridisia ongelmia. On kuitenkin hyvä havaita, että Beveridge-tyyppiset kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU-maissa nykyään harvinaisempia kuin sairausvakuutuspohjaiset järjestelmät. Suomen tilanne on siitä erikoinen, että meillä on julkisena palveluna tuotetun terveydenhuollon rinnalla sairausvakuutuskorvaukseen tukeutuva yksityisen terveydenhuollon järjestelmä. Sairausvakuutusjärjestelmässä potilaalla on yksityisten toimijoiden suhteen ollut aina täydellinen valinnanvapaus, kunhan annettu hoito on täyttänyt Kelan kriteerit hoidon tarpeellisuuden osalta. Tosin hoidon sairausvakuutuskorvaukset ovat nykyään vain murto-osa hoidon kustannuksista.

Listautumissopimusmallin rinnalla toinen tapa laajentaa potilaan valinnanvapautta olisi kehittää sairausvakuutusjärjestelmää. Kela voisi tässä mallissa rahoittaa perusterveydenhuollon lääkäripalveluja myös julkisen tuotannon osalta ja näin helpottaa lääkäripalvelujen saatavuusongelmia. Korvaahan Kela jo kunnille sairaskuljetuksen kustannuksia. Kelalla on myös olemassa tietojärjestelmät sairausvakuutuskorvausten maksatukseen. Sairausvakuutuksen laajentaminen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että yhtenä tavoitteena sote-uudistuksessa on ollut monikanavaisen rahoituksen poisto. Se ei kuitenkaan näytä onnistuvan, kun työterveyshuolto on jäänyt sote-uudistuksen ulkopuolelle.

Potilaan valinnanvapaus palveluntuottajien välillä on Euroopassa pääsääntö. EU-komission asiantuntijaryhmä arvioi parhaillaan perusterveydenhuollolle ehdotettuja eurooppalaisia laatukriteerejä. Yksi todennäköinen laatukriteeri on se, kuinka suurella osalla väestöstä on oma lääkäri. Tässä suhteessa Suomen tilanne on huolestuttava, sillä komission tilastojen mukaan Suomi oli 16 Euroopan maan vertailussa huonoin, kun vain alle 70 %:lla potilaista oli oma lääkäri. Esim. Norjassa ja Virossa tämä luku on 99 %. Myös niiden potilaiden osuus, jotka perusterveydenhuollossa asioivat saman lääkärin kanssa on laskenut voimakkaasti. Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa on kuitenkin täysin kriittistä hoidon laadun ja kustannushallinnan kannalta. Terveydenhuoltojärjestelmän kannalta onkin tärkeämpää, että potilas voi valita sellaisen lääkärin, jonka hoidossa hän haluaa olla pitkään, kuin että potilas voi jatkuvasti vaihtaa lääkäriltä toiselle.

 

]]>
6 http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239882-valinnanvapauden-toteuttamisvaihtoehdot-ja-oma-laakari#comments Kotimaa Lääkäri Potilas Sote Valinnanvapaus Sun, 09 Jul 2017 09:25:00 +0000 Lasse Lehtonen http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239882-valinnanvapauden-toteuttamisvaihtoehdot-ja-oma-laakari
Sote tehdään lopulta punamultayhteistyönä http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239823-sote-tehdaan-lopulta-punamultayhteistyona <p>Hallituksen yritelmä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseksi on jälleen kerran ajanut karille. Hallitus on pikaisissa palavereissaan päätynyt siihen, että korjattu lakiesitys tuodaan eduskuntaan loppusyksystä ja maakuntavaalit pidetään 2018 tammikuun sijaan lokakuussa. Ei tule takkia eikä housuja tästäkään, sanokaa minun sanoneen.</p> <p>Olen ollut jo pidemmän aikaa vakuuttunut siitä, että kolme hallituskautta vaikeuksissa rämpinyt soteuudistus tulee toteutumaan, kun yksi keskeinen pala saadaan loksahtamaan kohdalleen. Se ei kuitenkaan vielä kertaakaan ole ollut mahdollista ja sen on voinut sanoa heti kättelystä lähtien.</p> <p>Oleellinen puuttuva pala on oikea hallituspohja. Suomen historian merkittävimmät uudistukset, olivatpa kyseessä sitten lapsilisät tai kansaneläkkeet, peruskoulu tai terveydenhuolto, on tehty punamultapohjalla, sosialidemokraattien ja Maalaisliitto-Keskustan yhteistyönä. Mukana oli toisinaan myös SKDL. Nyt kannatukseltaan vastaavan kokoinen puolue on Vihreät, joka sopisikin uuden maailman punamultahallituksen kolmanneksi hallituspuolueeksi.</p> <p><strong>Miksi näin on?</strong></p> <p>Sote-uudistus on nyt kahdesti törmännyt perustuslain kannalta mahdottomiin vaatimuksiin palveluiden yksityistämisestä ja toteuttamisesta epädemokraattisissa rakenteissa. Palveluiden yhtiöittämistä ja yksityistämistä, &quot;vahvoja peruskuntia&quot; ja niiden rengeiksi alistettuja maalaiskuntia ja kuntien pakkoliitoksia on ollut jatkuvasti vaatimassa keskeisistä puolueista vain Kokoomus.</p> <p>Kun puhutaan verovaroin tuotettavista julkisista palveluista, ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan palveluiden tuottamisen suhteen. Veronmaksajilla tulee olla mahdollisuus saada tiedot siitä, miten palveluihin osoitetut rahat käytetään ja että palvelun tuottaja toimii palvelun rahoittajan ja käyttäjän etujen ohjaamalla tavalla. Lyhyen tähtäimen voitontavoittelu sopii kovin heikosti sellaiseen monimutkaiseen, pitkäjänteiseen ja monesta tekijästä koostuvaan asiaan kuin kansanterveys ja sosiaalityö.</p> <p>Voi olla, että SDP puolustaa liian fanaattisesti julkista palveluntuotantoa ja julkisen sektorin työntekijöiden etuja, itse olen jäävi sitä arvioimaan. Uutisista ja tutkimuksista saamani käsityksen mukaan suomalaiset sote-palvelut toimivat ammattimaisesti, kustannustehokkaasti ja tuovat avun ihmisten ongelmiin. Ongelmana on palveluiden riittävän nopea saatavuus ja riittävän vähäinen integraatio eri palveluntuottajien kesken.</p> <p>En tiedä miten palveluntuottajien määrän lisääminen voisi auttaa tähän ongelmaan. Yksityistämisen kustannukset onkin arvioitu kolmeksi miljardiksi, pääasiassa tehottomuuden lisääntymisen vuoksi. Missään tapauksessa tämä &quot;änkyröinti&quot; ei voi olla perustuslaillinen ongelma.</p> <p>Keskusta taas haluaa soten toteuttajaksi 18 maakuntaa. Asiantuntijat ovat esittäneet, että järkevä sotealueiden määrä olisi 10-12, joten Kepun mallissa on 6-8 toimijaa liikaa. Sikäli kun Keskusta kuitenkin hyväksyisi ajatuksen siitä, että maakunnille annettaisiin aito itsehallinto esimerkiksi tulonhankinnan osalta, en näe tässäkään perustuslaillista ongelmaa. Kyllä ne alueet, jotka eivät itse pärjää ajastaan sitten hakeutuvat isompien kumppaneiden kylkeen. Näinhän on käynyt kuntienkin osalta. Valitettavasti prosessin pitkittyminen on usein aiheuttanut sen, että palvelut ja julkinen talous ehtivät ajautua kriisiin ennen kuin päättäjät ryhtyvät toimenpiteisiin.</p> <p>Vihreät eivät ole sanoneet sotesta mitään erityisen konkreettista, mutta se on todennut kannattavansa pääasiassa julkisia palveluita ja hyväksyvänsä maakuntamallin etenemisen pohjaksi. Kenties puolueella on pakettiin tarjottavana kuitenkin ajatuksia uudenlaisesta palvelutarjonnasta tai tietojärjestelmien paremmasta hyödyntämisestä.</p> <p><strong>Optimaalinen malli olisi kompromissi</strong></p> <p>Paras malli soteuudistuksen toteuttamiseen olisikin lähteä havittelemaan suoraan 10-12 sotealueen kokonaisuutta. Luontevin pohja tälle olisi vanha läänijako. Yksittäisten aluerajalla olevien kuntien olisi kuitenkin saatava tehdä valintoja siitä, mihin alueeseen haluavat kuulua. Jos alueellisia palveluita ja edustusta halutaan turvata, Keskustan maakunnat voisivat vaikka toimia läänien sisäisinä vaalipiireinä valtuustoja valittaessa.</p> <p>Lääneille tulisi antaa laaja itsehallinnollinen oikeus päättää itselleen soveltuvat tavat hankkia tuloja ja järjestää palveluita lain puitteissa. Se voisi kerätä rahansa kunnilta väestö- tai käyttöpohjaisina maksuina, sille voitaisiin jyvittää joitakin kunnallisten verojen tuottoja tai tuotto-osuuksia, tai sitten se voisi, asukkaiden niin halutessa, kerätä omaa läänikohtaista veroa.</p> <p>Tämän mallin puitteissa voidaan sitten kokeilla eri tavoin myös potilaiden valinnanvapautta ja löytää siihen toimivat keinot. Alueita ei kuitenkaan pidä pakottaa toteuttamaan palveluita millään tietyllä tavalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen yritelmä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseksi on jälleen kerran ajanut karille. Hallitus on pikaisissa palavereissaan päätynyt siihen, että korjattu lakiesitys tuodaan eduskuntaan loppusyksystä ja maakuntavaalit pidetään 2018 tammikuun sijaan lokakuussa. Ei tule takkia eikä housuja tästäkään, sanokaa minun sanoneen.

Olen ollut jo pidemmän aikaa vakuuttunut siitä, että kolme hallituskautta vaikeuksissa rämpinyt soteuudistus tulee toteutumaan, kun yksi keskeinen pala saadaan loksahtamaan kohdalleen. Se ei kuitenkaan vielä kertaakaan ole ollut mahdollista ja sen on voinut sanoa heti kättelystä lähtien.

Oleellinen puuttuva pala on oikea hallituspohja. Suomen historian merkittävimmät uudistukset, olivatpa kyseessä sitten lapsilisät tai kansaneläkkeet, peruskoulu tai terveydenhuolto, on tehty punamultapohjalla, sosialidemokraattien ja Maalaisliitto-Keskustan yhteistyönä. Mukana oli toisinaan myös SKDL. Nyt kannatukseltaan vastaavan kokoinen puolue on Vihreät, joka sopisikin uuden maailman punamultahallituksen kolmanneksi hallituspuolueeksi.

Miksi näin on?

Sote-uudistus on nyt kahdesti törmännyt perustuslain kannalta mahdottomiin vaatimuksiin palveluiden yksityistämisestä ja toteuttamisesta epädemokraattisissa rakenteissa. Palveluiden yhtiöittämistä ja yksityistämistä, "vahvoja peruskuntia" ja niiden rengeiksi alistettuja maalaiskuntia ja kuntien pakkoliitoksia on ollut jatkuvasti vaatimassa keskeisistä puolueista vain Kokoomus.

Kun puhutaan verovaroin tuotettavista julkisista palveluista, ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan palveluiden tuottamisen suhteen. Veronmaksajilla tulee olla mahdollisuus saada tiedot siitä, miten palveluihin osoitetut rahat käytetään ja että palvelun tuottaja toimii palvelun rahoittajan ja käyttäjän etujen ohjaamalla tavalla. Lyhyen tähtäimen voitontavoittelu sopii kovin heikosti sellaiseen monimutkaiseen, pitkäjänteiseen ja monesta tekijästä koostuvaan asiaan kuin kansanterveys ja sosiaalityö.

Voi olla, että SDP puolustaa liian fanaattisesti julkista palveluntuotantoa ja julkisen sektorin työntekijöiden etuja, itse olen jäävi sitä arvioimaan. Uutisista ja tutkimuksista saamani käsityksen mukaan suomalaiset sote-palvelut toimivat ammattimaisesti, kustannustehokkaasti ja tuovat avun ihmisten ongelmiin. Ongelmana on palveluiden riittävän nopea saatavuus ja riittävän vähäinen integraatio eri palveluntuottajien kesken.

En tiedä miten palveluntuottajien määrän lisääminen voisi auttaa tähän ongelmaan. Yksityistämisen kustannukset onkin arvioitu kolmeksi miljardiksi, pääasiassa tehottomuuden lisääntymisen vuoksi. Missään tapauksessa tämä "änkyröinti" ei voi olla perustuslaillinen ongelma.

Keskusta taas haluaa soten toteuttajaksi 18 maakuntaa. Asiantuntijat ovat esittäneet, että järkevä sotealueiden määrä olisi 10-12, joten Kepun mallissa on 6-8 toimijaa liikaa. Sikäli kun Keskusta kuitenkin hyväksyisi ajatuksen siitä, että maakunnille annettaisiin aito itsehallinto esimerkiksi tulonhankinnan osalta, en näe tässäkään perustuslaillista ongelmaa. Kyllä ne alueet, jotka eivät itse pärjää ajastaan sitten hakeutuvat isompien kumppaneiden kylkeen. Näinhän on käynyt kuntienkin osalta. Valitettavasti prosessin pitkittyminen on usein aiheuttanut sen, että palvelut ja julkinen talous ehtivät ajautua kriisiin ennen kuin päättäjät ryhtyvät toimenpiteisiin.

Vihreät eivät ole sanoneet sotesta mitään erityisen konkreettista, mutta se on todennut kannattavansa pääasiassa julkisia palveluita ja hyväksyvänsä maakuntamallin etenemisen pohjaksi. Kenties puolueella on pakettiin tarjottavana kuitenkin ajatuksia uudenlaisesta palvelutarjonnasta tai tietojärjestelmien paremmasta hyödyntämisestä.

Optimaalinen malli olisi kompromissi

Paras malli soteuudistuksen toteuttamiseen olisikin lähteä havittelemaan suoraan 10-12 sotealueen kokonaisuutta. Luontevin pohja tälle olisi vanha läänijako. Yksittäisten aluerajalla olevien kuntien olisi kuitenkin saatava tehdä valintoja siitä, mihin alueeseen haluavat kuulua. Jos alueellisia palveluita ja edustusta halutaan turvata, Keskustan maakunnat voisivat vaikka toimia läänien sisäisinä vaalipiireinä valtuustoja valittaessa.

Lääneille tulisi antaa laaja itsehallinnollinen oikeus päättää itselleen soveltuvat tavat hankkia tuloja ja järjestää palveluita lain puitteissa. Se voisi kerätä rahansa kunnilta väestö- tai käyttöpohjaisina maksuina, sille voitaisiin jyvittää joitakin kunnallisten verojen tuottoja tai tuotto-osuuksia, tai sitten se voisi, asukkaiden niin halutessa, kerätä omaa läänikohtaista veroa.

Tämän mallin puitteissa voidaan sitten kokeilla eri tavoin myös potilaiden valinnanvapautta ja löytää siihen toimivat keinot. Alueita ei kuitenkaan pidä pakottaa toteuttamaan palveluita millään tietyllä tavalla.

]]>
11 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239823-sote-tehdaan-lopulta-punamultayhteistyona#comments Maakuntahallinto Punamulta Sote Sote-uudistus Fri, 07 Jul 2017 13:38:18 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239823-sote-tehdaan-lopulta-punamultayhteistyona
Eduskunta lomalle – vasta sitten Sote-soppa pöytään! http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239735-eduskunta-lomalle-vasta-sitten-sote-soppa-poytaan <p>#Eduskunta on lomalla, mutta hallitus istuu niskat punoittaen. Ministerit ovat suorastaan hermoraunioina. Keskiviikkona 5.7. tuli pari painavaa ratkaisua. Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> ilmestyi yksinään oven takaa kertomaan lehdistölle, että Sote-suunnittelulle pitää antaa vuosi lisää. Ilmeisesti <strong>Petteri Orpo</strong> ja varsinkin <strong>Sampo</strong> <strong>Terho</strong> halusivat pysyä poissa noin nolosta tilanteesta.</p><p>&nbsp;&nbsp; Samana päivänä tuli myös tieto siitä, että lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ympärillä lähes kymmenen vuotta vellonnut kiista saatiin ratkaistuksi. Hallitus päätti, että Fimean päätoimipaikka säilyy Kuopiossa, mutta toiminta jatkuu myös Helsingissä ja Turussa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Nämä olivat suuria päätöksiä. Oppositio vaatii täysin perustellusti oikeuttaa ottaa osaa Sote-suunnitteluun, jonka ratkaisevat vaiheet näin siirtyvät ensi vaalikaudelle.</p><p>&nbsp;&nbsp; Fimea-päätöksestä kuvastuu Keskustan Helsinki-vastaisuus. Pääkaupungin pormestarin <strong>Jan Vapaavuoren</strong> mielestä tällainen päätös tuhoaa Helsingin mahdollisuuet saada Suomeen monien maiden tavoittelema Euroopan lääkevirasto (EMA), kun se siirtyy pois Britanniasta Brexitin myötä. Vapaavuori näkee Fimea-päätöksen vaikeuttavan hakua. Suomen oman lääkeviraston sijainnilla on nähty olevan merkitystä hakuprosessissa. Helsinki on jo lentoyhteyksiensä vuoksi ainoa Suomen kaupunnki tämän viraston sijaintipaikaksi. Mutta Sipilä ei voinut hylätä Kuoiota &ndash; eikä Orpo Turkua, sattuneesta syystä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eduskunta töihin heinäkuussa, lomalle vasta elikuussa</strong></p><p># Vaikuttaa siltä, että hallitus kertoi näistä päätöksistään harkitusti vasta eduskunnan siirryttyä lomalle. Näin oppositio ei pääse nostamaan asiasta kunnon meteliä &ndash; eikä pääse pitkään aikaan osallistumaan asian jatkokäsittelyyn.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomen ministerit tietävät jo karvaasta kokemuksesta, että heinäkuu on EU:n kiireisin kuukausi. Silloin yritetään saada asiat hallintaan ennen elokuun lomia. Siispä ministerikokouksia riittää. Ilmankos ministeristressi painaa ja hallituksessa syntyy kasapäin heikosti valmisteltuja esityksiä niin kuin taas 5.7.</p><p>&nbsp;&nbsp; Hallituksessa siis jo tiedetään, että Suomen on pakko elää &rdquo;EU:n ytimien&rdquo; määräämässä aikataulussa. Mutta eduskunta elää vielä vanhassa suomalaisessa kuplassa, jonka mukaan Oy Suomi Ab on lomalla heinäkuussa. Kuitenkin eduskunnan tehtävistä sanotaan papereissa näin:</p><p><em>Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti. Poliittisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen toiminnalla on eduskunnan enemmistön tuki. Oikeudellisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus.</em></p><p>&nbsp;</p> #Eduskunta on lomalla, mutta hallitus istuu niskat punoittaen. Ministerit ovat suorastaan hermoraunioina. Keskiviikkona 5.7. tuli pari painavaa ratkaisua. Pääministeri Juha Sipilä ilmestyi yksinään oven takaa kertomaan lehdistölle, että Sote-suunnittelulle pitää antaa vuosi lisää. Ilmeisesti Petteri Orpo ja varsinkin Sampo Terho halusivat pysyä poissa noin nolosta tilanteesta.

   Samana päivänä tuli myös tieto siitä, että lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ympärillä lähes kymmenen vuotta vellonnut kiista saatiin ratkaistuksi. Hallitus päätti, että Fimean päätoimipaikka säilyy Kuopiossa, mutta toiminta jatkuu myös Helsingissä ja Turussa.

   Nämä olivat suuria päätöksiä. Oppositio vaatii täysin perustellusti oikeuttaa ottaa osaa Sote-suunnitteluun, jonka ratkaisevat vaiheet näin siirtyvät ensi vaalikaudelle.

   Fimea-päätöksestä kuvastuu Keskustan Helsinki-vastaisuus. Pääkaupungin pormestarin Jan Vapaavuoren mielestä tällainen päätös tuhoaa Helsingin mahdollisuuet saada Suomeen monien maiden tavoittelema Euroopan lääkevirasto (EMA), kun se siirtyy pois Britanniasta Brexitin myötä. Vapaavuori näkee Fimea-päätöksen vaikeuttavan hakua. Suomen oman lääkeviraston sijainnilla on nähty olevan merkitystä hakuprosessissa. Helsinki on jo lentoyhteyksiensä vuoksi ainoa Suomen kaupunnki tämän viraston sijaintipaikaksi. Mutta Sipilä ei voinut hylätä Kuoiota – eikä Orpo Turkua, sattuneesta syystä.

 

Eduskunta töihin heinäkuussa, lomalle vasta elikuussa

# Vaikuttaa siltä, että hallitus kertoi näistä päätöksistään harkitusti vasta eduskunnan siirryttyä lomalle. Näin oppositio ei pääse nostamaan asiasta kunnon meteliä – eikä pääse pitkään aikaan osallistumaan asian jatkokäsittelyyn.

   Suomen ministerit tietävät jo karvaasta kokemuksesta, että heinäkuu on EU:n kiireisin kuukausi. Silloin yritetään saada asiat hallintaan ennen elokuun lomia. Siispä ministerikokouksia riittää. Ilmankos ministeristressi painaa ja hallituksessa syntyy kasapäin heikosti valmisteltuja esityksiä niin kuin taas 5.7.

   Hallituksessa siis jo tiedetään, että Suomen on pakko elää ”EU:n ytimien” määräämässä aikataulussa. Mutta eduskunta elää vielä vanhassa suomalaisessa kuplassa, jonka mukaan Oy Suomi Ab on lomalla heinäkuussa. Kuitenkin eduskunnan tehtävistä sanotaan papereissa näin:

Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti. Poliittisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen toiminnalla on eduskunnan enemmistön tuki. Oikeudellisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus.

 

]]>
9 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239735-eduskunta-lomalle-vasta-sitten-sote-soppa-poytaan#comments Kotimaa Eduskunta Fimea Juha Sipilä Sote Wed, 05 Jul 2017 22:13:42 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239735-eduskunta-lomalle-vasta-sitten-sote-soppa-poytaan
Maakuntavaalit ei saa houkuttaa hosumaan http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239700-maakuntavaalit-ei-saa-houkuttaa-hosumaan <p>Perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle kotiläksyt, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta.&nbsp;Huomenna torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan ministeri Rehulan johdolla valmistellut&nbsp;sote-ja maakuntauudistuksen jatkoaskeleet.</p><p>Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa.&nbsp;Viisainta olisi&nbsp;edetä sote-palvelut edellä ja keskittää voimavarat niiden uudistamisen laadukkaaseen valmisteluun.&nbsp;</p><p>Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille:&nbsp;sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.</p><p>Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.</p><p>Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika.&nbsp;Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja&nbsp;suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot.&nbsp;Vaikutusarviot ovat mittavassa uudistuksessa kaiken A ja O.</p><p>Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon ja eri kokousten maakuntien kustannusten vertailtavuus sekä läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat.&nbsp;</p><p>Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä&nbsp;ja hyvinvointia.</p><p>Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Terveysvakuutukset ovat valtaamassa sote-kenttää. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />Sari Sarkomaa</p><p>Kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle kotiläksyt, mutta päästi sote-uudistuksen luokalta. Huomenna torstaina kokoonnumme sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuulemaan ministeri Rehulan johdolla valmistellut sote-ja maakuntauudistuksen jatkoaskeleet.

Hännän ei pidä heiluttaa koiraa eikä tammikuulle kaavailtujen maakuntavaalien ajankohdan houkuttaa hosumiseen. Ensimmäisille maakuntavaaleille on hallituksen katsottava oma uusi sopiva aikansa. Viisainta olisi edetä sote-palvelut edellä ja keskittää voimavarat niiden uudistamisen laadukkaaseen valmisteluun. 

Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille: sosiaali- ja terveyskeskuksille, suunhoidon yksiköille, asiakassetelille ja henkilökohtaiselle budjetille.

Hallituksen on nyt ministeri Rehulan ja pian hänen tilalleen vaihtuvan Saarikon johdolla tehtävä huolella perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset maakunta-ja järjestämislakiin sekä valinnanvapauslakiin.

Täydentävä lakiesitys on vietävä lausuntokierrokselle ja lainsäädännön laatu on asetettava aikataulujen edelle. Hallituksen on aikataulujen arvioinnissa varmistettava, että mittavan uudistuksen käsittelylle jää eduskunnassa riittävä aika. Valmistelussa on vielä kerran varmistettava se, että monituottajamalli syntyy ja suurten sote-yritysten oligopolien syntymiselle luodaan lukot. Vaikutusarviot ovat mittavassa uudistuksessa kaiken A ja O.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon ja eri kokousten maakuntien kustannusten vertailtavuus sekä läpinäkyvyys on turvattava muilla keinoilla. Yhtiöittäminen keinona ei ole ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat. 

Valinnanvapaus on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Valinnanvapauden laajentamisella luomme mahdollisuudet huolehtia yhdenvertaisuudesta. Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Uudistuksen sote-tantereella jarrulla jalkaa pitävät näyttävät unohtaneen sote-palveluiden epätasa-arvoisen nykytilan. Terveysvakuutukset ovat valtaamassa sote-kenttää. Uudistuksen viivytyksestä kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Epävarmuus nakertaa palveluntuottaja puolella pieniä yrittäjiä ja järjestöjä. On tärkeää, että uudistukseen valmistautuvalle sote-kentälle ja koko henkilöstölle menee selvä viesti siitä, että lainsääntökokonaisuus viedään tällä eduskuntakaudella määrätietoisesti maaliin. 

 


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

]]>
1 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239700-maakuntavaalit-ei-saa-houkuttaa-hosumaan#comments Maakuntavaalit Sote Valinnanvapaus Wed, 05 Jul 2017 07:39:00 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239700-maakuntavaalit-ei-saa-houkuttaa-hosumaan
Mihin sote perustuslaissa törmäsi http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239668-mihin-sote-perustuslaissa-tormasi <p>Perustuslakivaliokunta tunnetusti antoi viime viikon torstaina<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9696396"> lausuntonsa hallituksen esityksestä sote-uudistukseksi</a>&nbsp;tyrmäten hallituksen mallin. Asia on saanut nyt lasehtia muutamia päiviä ja sen tiimoilta on tullut monenlaista julkista puheenvuoroa, joista jotkut ovat olleet aika kriittisiä, ellei <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2017/06/29/oksala-bloggaa-yhtioittamisvelvoite-kaatui-perustuslakipolitikointiin/">suorastaan agressiivisia</a>, perustuslakivaliokuntaa ja sen kuulemia asiantuntijoita kohtaan.<br /><br />Kiukkuisempia kannanottoja tuntuu leimaavan se, ettei itse perustuslakivaliokunnan lausuntoa ole vaivauduttu lukemaan tai ainakaan ymmärretty. Puhutaan vasemmistolaisten perustuslakiasiantuntijoiden <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2017/06/29/oksala-bloggaa-yhtioittamisvelvoite-kaatui-perustuslakipolitikointiin/">perustuslakipolitikoinnista</a>, <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/bz_pev-67275">teknisistä yksityiskohdista tai epätodennäköisistä erityistilanteista</a>, jotka kuulemma olivat se ongelma. Kriitikkojen viestintästrategia tuntuu lähinnä olevan heittäytyä tahallaan tyhmäksi ja koettaa välttää ymmärtämästä mihin hallituksen sote-malli perustuslaissa todella törmäsi.<br /><br />Perustuslakivaliokunnan laaja ja perusteellinen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_26+2017.aspx">lausunto on kuitenkin julkinen</a>. Sieltä voi jokainen käydä tarkistamassa asian oikean laidan. Mihin sote-uudistus siis perustuslakivaliokunnassa todellisuudessa kaatui?<br /><br />Vaikka sote-uudistus oli joiltain osin ristiriidassa usean eri perustuslain kohdan kanssa, niin pohjimmiltaan se kaatui perustuslain <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/#jakso-4-2-14">19 &sect;:n 3 momenttiin</a>, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.<br /><br />Siis ei mihinkään teknisiin yksityiskohtiin, poliittiseen ideologiaan tai perustuslakijuridisiin kikkailuihin vaan siihen, että Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus julkiseen terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin ja tätä hallituksen esitys ei riittävällä tavalla toteuttanut.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_26+2017.aspx">Perustuslakivaliokunnan lausunnosta&nbsp;(PeVL 26/2017):</a></p><p>&nbsp;</p><p><em>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &rdquo;Perustuslakivaliokunta päätyy lisäksi kokonaisarviossaan siihen, että ehdotettua uudistusta ei ole </em><em>hallituksen esittämässä muodossa mahdollista toteuttaa hallitusti suunnitellussa aikataulussa niin, että perustuslain 19&nbsp;&sect;:n 3 momentissa turvatut oikeudet eivät vaarantuisi.&rdquo;<br />____</em><br /><br /><em>&rdquo;Ehdotettu sääntely ei kuitenkaan erityisesti palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta ja valinnanvapauden toteuttamisaikataulusta johtuen turvaa perustuslain 6&nbsp;&sect;:n 1 ja 2 momentin, 19&nbsp;&sect;:n 3 momentin ja 22&nbsp;&sect;:n mukaisesti valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Ja tämä tulkinta uudistuksen odotettavista vaikutuksista ei siis ollut peräisin niiltä pahamaineisilta valtiosääntöasiantuntijoilta, vaan valiokunta kuuli Suomen merkittävimpiä terveydenhuollon järjestämisen asiantuntijoita. Lausunnon mukaan miltei kaikki asiantuntijat ovat pitäneet esitettyä mallia &rdquo;erityisen suuren ja vakavan riskin muodostavana&rdquo;. Ja paitsi sote-professoreihin, valiokunta nojasi lausunnossaan myös merkittävästi hallituksen esityksen omiin virkamiestyönä kirjoitettuihin vaikutusarvioihin. Hallituksen esitystä valmistelevat virkamiehetkään kun <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9477705">eivät olleet erityisen vakuuttuneet</a>, että uudistus olisi voitu toteuttaa ainakaan annetussa aikataulussa sosiaali- ja terveyspalveluita vaarantamatta</p><p>Toki valiokunta kyllä kuuli poikkeuksellisen laajasti myös valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita. Näiden kantana on ollut, että uudistusta ei voida toteuttaa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä jos se vaarantaa merkittävästi sote-palvelut.</p><p>&nbsp;</p><p><em>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &quot;Perustuslaillinen ongelma suhteessa perustuslain 19 &sect;:n 3 momenttiin saattaa syntyä silloin, jos ehdotettuun lainsäädäntöön sisältyy joitakin rakenteellisia ongelmia, jotka suurella todennäköisyydellä johtavat siihen, että oikeuksien [riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin] toteutuminen tosiasiallisesti vaarantuu.&quot; (PeVL 26/2017)</em><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Haluaisin ihan aikuisten oikeasti nähdä sen, joka pystyy pokkana väittämään, että tämä on erityisen vasemmistolainen tai rohkea perustuslain tulkinta. Sitä paitsi hallituksen itse oikeusministeriöltä esityksestään pyytämä <a href="http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4278701/valinnanvapauslain-luonnoksen-valtiosaantooikeudellinen-arvio-15.2.2017.pdf">valtiosääntöoikeudellinen&nbsp;arvio </a>nosti ihan samat ongelmakohdat esiin. Hallitus ei vain siitä tuolloin kauheasti piitannut.<br /><br />Kun hallituksen sote-esityksen ei katsottu turvaavan jokaiselle riittäviä sote-palveluita ja täten törmäävän PL 19 &sect;:n 3 momenttiin, ajautui se tätä kautta ratkaisemattomiin ongelmiin myös useampien muiden perustuslain kohtien kanssa. Koska esitys olisi vaarantanut pahimmin juuri ennestään heikoimmassa asemassa olevien, kuten kaupunkien ulkopuolella asuvien ja monialaisia palveluita laajasti tarvitsevien sote-palvelut, se olisi vähentänyt kansalaisten yhdenvertaisuutta ja törmäsi näin myös&nbsp;<a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/">perustuslain 6 &sect;:ään</a>. Vastaavasti perustuslaki ei estä julkisten tehtävien ulkoistamista, mutta <a href="http://lainkirjoittaja.finlex.fi/10-julkisen-hallintotehtavan-antaminen-muulle-kuin-viranomaiselle/10-1/">perustuslain 124 &sect;</a> asettaa sille vaatimukseksi, että ulkoistamisen tulee olla tarkoituksenmukaista itse tehtävän hoidon kannalta. Kun esitetty malli ei todennäköisesti olisi ainakaan parantanut sote-palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, ei se täyttänyt myöskään tätä tarkoituksenmukaisuusvaatimusta. Lukuisia muitakin perustuslakiongelmia toki vielä oli, mutta ne olivat enimmäkseen rajatumpia&nbsp;ja olisivat vielä voineet olla korjattavissa.<br /><br />Hallituksen esitys ei siis kaatunut perustuslakiasiantuntijoihin, poliittisiin ideologioihin tai poikkeuksellisen tiukkaan perustuslain tulkintaan. Se kaatui koska se oli, pardon my french, sysipaska. Se kaatui, koska sen valmistelussa muut poliittiset tavoitteet jyräsivät yli pyrkimyksen järjestää suomalaisille mahdollisimman hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut.<br /><br />Mainittakoon, että samoihin aikoihin perustuslakivaliokunnan kanssa myös valtiovarainvaliokunta otti asiaan kantaa. Julkisen talouden suunnitelmasta antamassaan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/VaVM_4%2B2017.aspx#">mietinnössä</a> valiokunta talousasiantuntijoiden kuulemisiin nojautuen päätyi epäilemään, että ehdotettu malli <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9695194">ei myöskään olisi tuonut niitä säästöjä</a>, joilla sitä oli perusteltu.</p><p>Uutinen ei siis ole se, että hallituksen sote-malli kaatui. Uutinen on se, että huolimatta sen valtavista julkitulleista ongelmista, huolimatta siitä, että asiantuntijat laidasta laitaa ovat järjestäneet haukkuneet sen, hallitus olisi halunnut puskea malliaan eteenpäin ja olisi varmaan sen runtannutkin läpi, ellei perustuslaki olisi tullut vastaan. Siksi on eri hyvä juttu, että meillä on perustuslaki.<br /><br /><br /><br /><a href="http://​www.valtteriaaltonen.fi">​www.valtteriaaltonen.fi</a></p><p>&nbsp;</p> Perustuslakivaliokunta tunnetusti antoi viime viikon torstaina lausuntonsa hallituksen esityksestä sote-uudistukseksi tyrmäten hallituksen mallin. Asia on saanut nyt lasehtia muutamia päiviä ja sen tiimoilta on tullut monenlaista julkista puheenvuoroa, joista jotkut ovat olleet aika kriittisiä, ellei suorastaan agressiivisia, perustuslakivaliokuntaa ja sen kuulemia asiantuntijoita kohtaan.

Kiukkuisempia kannanottoja tuntuu leimaavan se, ettei itse perustuslakivaliokunnan lausuntoa ole vaivauduttu lukemaan tai ainakaan ymmärretty. Puhutaan vasemmistolaisten perustuslakiasiantuntijoiden perustuslakipolitikoinnista, teknisistä yksityiskohdista tai epätodennäköisistä erityistilanteista, jotka kuulemma olivat se ongelma. Kriitikkojen viestintästrategia tuntuu lähinnä olevan heittäytyä tahallaan tyhmäksi ja koettaa välttää ymmärtämästä mihin hallituksen sote-malli perustuslaissa todella törmäsi.

Perustuslakivaliokunnan laaja ja perusteellinen lausunto on kuitenkin julkinen. Sieltä voi jokainen käydä tarkistamassa asian oikean laidan. Mihin sote-uudistus siis perustuslakivaliokunnassa todellisuudessa kaatui?

Vaikka sote-uudistus oli joiltain osin ristiriidassa usean eri perustuslain kohdan kanssa, niin pohjimmiltaan se kaatui perustuslain 19 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Siis ei mihinkään teknisiin yksityiskohtiin, poliittiseen ideologiaan tai perustuslakijuridisiin kikkailuihin vaan siihen, että Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus julkiseen terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin ja tätä hallituksen esitys ei riittävällä tavalla toteuttanut.

 

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta (PeVL 26/2017):

 

        ”Perustuslakivaliokunta päätyy lisäksi kokonaisarviossaan siihen, että ehdotettua uudistusta ei ole hallituksen esittämässä muodossa mahdollista toteuttaa hallitusti suunnitellussa aikataulussa niin, että perustuslain 19 §:n 3 momentissa turvatut oikeudet eivät vaarantuisi.”
____


”Ehdotettu sääntely ei kuitenkaan erityisesti palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta ja valinnanvapauden toteuttamisaikataulusta johtuen turvaa perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momentin, 19 §:n 3 momentin ja 22 §:n mukaisesti valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.”

 

Ja tämä tulkinta uudistuksen odotettavista vaikutuksista ei siis ollut peräisin niiltä pahamaineisilta valtiosääntöasiantuntijoilta, vaan valiokunta kuuli Suomen merkittävimpiä terveydenhuollon järjestämisen asiantuntijoita. Lausunnon mukaan miltei kaikki asiantuntijat ovat pitäneet esitettyä mallia ”erityisen suuren ja vakavan riskin muodostavana”. Ja paitsi sote-professoreihin, valiokunta nojasi lausunnossaan myös merkittävästi hallituksen esityksen omiin virkamiestyönä kirjoitettuihin vaikutusarvioihin. Hallituksen esitystä valmistelevat virkamiehetkään kun eivät olleet erityisen vakuuttuneet, että uudistus olisi voitu toteuttaa ainakaan annetussa aikataulussa sosiaali- ja terveyspalveluita vaarantamatta

Toki valiokunta kyllä kuuli poikkeuksellisen laajasti myös valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita. Näiden kantana on ollut, että uudistusta ei voida toteuttaa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä jos se vaarantaa merkittävästi sote-palvelut.

 

        "Perustuslaillinen ongelma suhteessa perustuslain 19 §:n 3 momenttiin saattaa syntyä silloin, jos ehdotettuun lainsäädäntöön sisältyy joitakin rakenteellisia ongelmia, jotka suurella todennäköisyydellä johtavat siihen, että oikeuksien [riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin] toteutuminen tosiasiallisesti vaarantuu." (PeVL 26/2017)
 

 

Haluaisin ihan aikuisten oikeasti nähdä sen, joka pystyy pokkana väittämään, että tämä on erityisen vasemmistolainen tai rohkea perustuslain tulkinta. Sitä paitsi hallituksen itse oikeusministeriöltä esityksestään pyytämä valtiosääntöoikeudellinen arvio nosti ihan samat ongelmakohdat esiin. Hallitus ei vain siitä tuolloin kauheasti piitannut.

Kun hallituksen sote-esityksen ei katsottu turvaavan jokaiselle riittäviä sote-palveluita ja täten törmäävän PL 19 §:n 3 momenttiin, ajautui se tätä kautta ratkaisemattomiin ongelmiin myös useampien muiden perustuslain kohtien kanssa. Koska esitys olisi vaarantanut pahimmin juuri ennestään heikoimmassa asemassa olevien, kuten kaupunkien ulkopuolella asuvien ja monialaisia palveluita laajasti tarvitsevien sote-palvelut, se olisi vähentänyt kansalaisten yhdenvertaisuutta ja törmäsi näin myös perustuslain 6 §:ään. Vastaavasti perustuslaki ei estä julkisten tehtävien ulkoistamista, mutta perustuslain 124 § asettaa sille vaatimukseksi, että ulkoistamisen tulee olla tarkoituksenmukaista itse tehtävän hoidon kannalta. Kun esitetty malli ei todennäköisesti olisi ainakaan parantanut sote-palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, ei se täyttänyt myöskään tätä tarkoituksenmukaisuusvaatimusta. Lukuisia muitakin perustuslakiongelmia toki vielä oli, mutta ne olivat enimmäkseen rajatumpia ja olisivat vielä voineet olla korjattavissa.

Hallituksen esitys ei siis kaatunut perustuslakiasiantuntijoihin, poliittisiin ideologioihin tai poikkeuksellisen tiukkaan perustuslain tulkintaan. Se kaatui koska se oli, pardon my french, sysipaska. Se kaatui, koska sen valmistelussa muut poliittiset tavoitteet jyräsivät yli pyrkimyksen järjestää suomalaisille mahdollisimman hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut.

Mainittakoon, että samoihin aikoihin perustuslakivaliokunnan kanssa myös valtiovarainvaliokunta otti asiaan kantaa. Julkisen talouden suunnitelmasta antamassaan mietinnössä valiokunta talousasiantuntijoiden kuulemisiin nojautuen päätyi epäilemään, että ehdotettu malli ei myöskään olisi tuonut niitä säästöjä, joilla sitä oli perusteltu.

Uutinen ei siis ole se, että hallituksen sote-malli kaatui. Uutinen on se, että huolimatta sen valtavista julkitulleista ongelmista, huolimatta siitä, että asiantuntijat laidasta laitaa ovat järjestäneet haukkuneet sen, hallitus olisi halunnut puskea malliaan eteenpäin ja olisi varmaan sen runtannutkin läpi, ellei perustuslaki olisi tullut vastaan. Siksi on eri hyvä juttu, että meillä on perustuslaki.



​www.valtteriaaltonen.fi

 

]]>
9 http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239668-mihin-sote-perustuslaissa-tormasi#comments Kotimaa Perustuslaki Sote Tue, 04 Jul 2017 14:08:54 +0000 Valtteri Aaltonen http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239668-mihin-sote-perustuslaissa-tormasi
Keskusta puhuu maakunnissa, kuin olisivat oppositiossa! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239452-kekusta-puhuu-maakunnissa-kuin-olisivat-oppositiossa <p>Keskustan Lapin kansanedustaja Markus Lohi iloitsee perustuslakivaliokunnan päätöksestä, joka kumosi SOTE-pakkoyhtiöttämisen. Herääkin kysymys, että miksi Lohi ja kumppanit vielä muutama päivä sitten kehuivat sotea ja yhtiöittämistä Lapillekin hyvänä asiana ja nyt sitten on &quot;eri ääni kellossa&quot;.</p><p>Syntyy myöskin maakunnissa käistys, että Keskusta on vastustanut pakkoytiöittämistä ja nyt ikään kuin hallituspuolueena on ollut kaatamassa SOTE:a perustuslakivalikunnassa.</p><p>Kenellekkään politiikkaa vähänkin seurannelle ei ole jäänyt epäselväksi, että pääministeri Sipilä ajaa kovaa ja raakaa kapitalismia sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja jos mahdollista ajaa myöskin koko SOTE:n pörssiin.</p><p>Kansanedustaja Markus Lohi selittelee ja jakaa maakunnan ihmisille valheinformaatiota tietenkin Lapin Kansan avustamana:</p><p><a href="https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sotekorjaukset-ovat-lapin-kannalta-hyva-asia-200235786" title="https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sotekorjaukset-ovat-lapin-kannalta-hyva-asia-200235786">https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sote...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan Lapin kansanedustaja Markus Lohi iloitsee perustuslakivaliokunnan päätöksestä, joka kumosi SOTE-pakkoyhtiöttämisen. Herääkin kysymys, että miksi Lohi ja kumppanit vielä muutama päivä sitten kehuivat sotea ja yhtiöittämistä Lapillekin hyvänä asiana ja nyt sitten on "eri ääni kellossa".

Syntyy myöskin maakunnissa käistys, että Keskusta on vastustanut pakkoytiöittämistä ja nyt ikään kuin hallituspuolueena on ollut kaatamassa SOTE:a perustuslakivalikunnassa.

Kenellekkään politiikkaa vähänkin seurannelle ei ole jäänyt epäselväksi, että pääministeri Sipilä ajaa kovaa ja raakaa kapitalismia sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja jos mahdollista ajaa myöskin koko SOTE:n pörssiin.

Kansanedustaja Markus Lohi selittelee ja jakaa maakunnan ihmisille valheinformaatiota tietenkin Lapin Kansan avustamana:

https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sotekorjaukset-ovat-lapin-kannalta-hyva-asia-200235786

]]>
3 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239452-kekusta-puhuu-maakunnissa-kuin-olisivat-oppositiossa#comments Juha Sipilä Markus Lohi Sote Fri, 30 Jun 2017 03:20:42 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239452-kekusta-puhuu-maakunnissa-kuin-olisivat-oppositiossa
Kekusta puhuu maakunnissa, kuin olisivat oppositiossa! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239451-kekusta-puhuu-maakunnissa-kuin-olisivat-oppositiossa <p>Keskustan Lapin kansanedustaja Markus Lohi iloitsee perustuslakivaliokunnan päätöksestä, joka kumosi SOTE-pakkoyhtiöttämisen. Herääkin kysymys, että miksi Lohi ja kumppanit vielä muutama päivä sitten kehuivat sotea ja yhtiöittämistä Lapillekin hyvänä asiana ja nyt sitten on &quot;eri ääni kellossa&quot;.</p><p>Syntyy myöskin maakunnissa käistys, että Keskusta on vastustanut pakkoytiöittämistä ja nyt ikään kuin hallituspuolueena on ollut kaatamassa SOTE:a perustuslakivalikunnassa.</p><p>Kenellekkään politiikkaa vähänkin seurannelle ei ole jäänyt epäselväksi, että pääministeri Sipilä ajaa kovaa ja raakaa kapitalismia sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja jos mahdollista ajaa myöskin koko SOTE:n pörssiin.</p><p>Kansanedustaja Markus Lohi selittelee ja jakaa maakunnan ihmisille valheinformaatiota tietenkin Lapin Kansan avustamana:</p><p><a href="https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sotekorjaukset-ovat-lapin-kannalta-hyva-asia-200235786" title="https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sotekorjaukset-ovat-lapin-kannalta-hyva-asia-200235786">https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sote...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan Lapin kansanedustaja Markus Lohi iloitsee perustuslakivaliokunnan päätöksestä, joka kumosi SOTE-pakkoyhtiöttämisen. Herääkin kysymys, että miksi Lohi ja kumppanit vielä muutama päivä sitten kehuivat sotea ja yhtiöittämistä Lapillekin hyvänä asiana ja nyt sitten on "eri ääni kellossa".

Syntyy myöskin maakunnissa käistys, että Keskusta on vastustanut pakkoytiöittämistä ja nyt ikään kuin hallituspuolueena on ollut kaatamassa SOTE:a perustuslakivalikunnassa.

Kenellekkään politiikkaa vähänkin seurannelle ei ole jäänyt epäselväksi, että pääministeri Sipilä ajaa kovaa ja raakaa kapitalismia sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja jos mahdollista ajaa myöskin koko SOTE:n pörssiin.

Kansanedustaja Markus Lohi selittelee ja jakaa maakunnan ihmisille valheinformaatiota tietenkin Lapin Kansan avustamana:

https://www.lapinkansa.fi/lappi/markus-lohi-perustuslakivaliokunnan-sotekorjaukset-ovat-lapin-kannalta-hyva-asia-200235786

]]>
0 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239451-kekusta-puhuu-maakunnissa-kuin-olisivat-oppositiossa#comments Juha Sipilä Markus Lohi Sote Fri, 30 Jun 2017 03:20:42 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239451-kekusta-puhuu-maakunnissa-kuin-olisivat-oppositiossa
U-käännöstä enteilee http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239414-u-kaannosta-enteilee <p>Sote-viikko huipentui Perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuuteen jossa tyrmättiin yhtiöittäminen ja alkuperäinen aikataulu valinnanvapauden osalta. Työmaata siis hallituksella riittää, toisin kuin hallituspuolueiden edustajat ovat jo ehtineet julkisuudessa todeta tapaan; asia kaipaa vain vähän viilausta.&nbsp;</p><p>Kokoomus ja Keskusta ovat heittäneet romukoppaan jo alkuviikosta yhtiöittämisvelvoitteen joka tosiasiallisesti ei ollut puolueiden ykköstavoite. Keskustalle tavoite on maakuntahallinto ja Kokoomukselle valinnanvapaus. Yhtiöittämisvelvoite joutikin romukoppaan. Mitä tuolla tekee häiritsemästä päätavoitteita.&nbsp;</p><p>Kovin väärässä en ollene, kun arssinoin, että yhtiöittämisvelvollisuus luotiin pohjaksi valinnanvapauden syntymiselle. Hallituksessa päätettiin, että otetaan yhtiöittämisvelvollisuus palettiin mukaan, jotta ikäänkuin valinnanvapauden rinnalla asiakkaalla olisi vastinpari julkisen ja yksityisen yhtiön tasavertaiselle toiminnalle EU-kilpailulainsäädännön mukaan. Yhtiöittämisvelvollisuus oli tasoitettu tie - ja vipuvarsi - valinnanvapauden saamiseksi osaksi pakettia. Projektipäällikkö Pöystillä esikuntineen on tasan tarkkaan ollut tiedossa jo alkumetreillä, ettei yhtiöittämisvelvollisuutta ole, mutta politrukit ovat halunneet sen poliittisesti mukaan lakien pakettiin. Pöysti ei ole niin pöljä, ettei tietäisi sitä, että etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa EU ei edellytä yhtiöittämistä.&nbsp;</p><p>Kyse on ollut hallituksen tietoisesta ja taktisesta ratkaisusta jotta kokoomuskin saisi jotakin paketissa läpi. Hallitus on ollut suunnitelmallisesti tietoinen, että jos yhtiöittämisvelvoite perustuslakivaliokunnassa kaatuu, sillä ei ole lopulta merkitystä maakuntauudistukseen ja valinnanvapauteen. Yhtiöittämisen esillä pitäminen kalkkiviivoille saakka oli sinänsä fiksu veto hallitukselta, koska sen suhteen ei ollut mitään menetettävää.&nbsp;</p><p>Nähtäväksi jää, irroitetaanko nyt jäljelle jääneet maakunta, sote ja sitä kautta valinnanvapaus toisistaan. Keskustalla on tulipalokiire saada maakuntalaki voimaan, eikä valinnanvapauden kangertelu asiaa helpota. Lähipäivinä mitattavaksi tulee hallituksen todellinen kestokyky vai nähdäänkö kolmas U-käännös. Mitä todennäköisemmin, sillä mikäli U-käännöstä ei nähdä, kaatuu myös hallitus.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote-viikko huipentui Perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuuteen jossa tyrmättiin yhtiöittäminen ja alkuperäinen aikataulu valinnanvapauden osalta. Työmaata siis hallituksella riittää, toisin kuin hallituspuolueiden edustajat ovat jo ehtineet julkisuudessa todeta tapaan; asia kaipaa vain vähän viilausta. 

Kokoomus ja Keskusta ovat heittäneet romukoppaan jo alkuviikosta yhtiöittämisvelvoitteen joka tosiasiallisesti ei ollut puolueiden ykköstavoite. Keskustalle tavoite on maakuntahallinto ja Kokoomukselle valinnanvapaus. Yhtiöittämisvelvoite joutikin romukoppaan. Mitä tuolla tekee häiritsemästä päätavoitteita. 

Kovin väärässä en ollene, kun arssinoin, että yhtiöittämisvelvollisuus luotiin pohjaksi valinnanvapauden syntymiselle. Hallituksessa päätettiin, että otetaan yhtiöittämisvelvollisuus palettiin mukaan, jotta ikäänkuin valinnanvapauden rinnalla asiakkaalla olisi vastinpari julkisen ja yksityisen yhtiön tasavertaiselle toiminnalle EU-kilpailulainsäädännön mukaan. Yhtiöittämisvelvollisuus oli tasoitettu tie - ja vipuvarsi - valinnanvapauden saamiseksi osaksi pakettia. Projektipäällikkö Pöystillä esikuntineen on tasan tarkkaan ollut tiedossa jo alkumetreillä, ettei yhtiöittämisvelvollisuutta ole, mutta politrukit ovat halunneet sen poliittisesti mukaan lakien pakettiin. Pöysti ei ole niin pöljä, ettei tietäisi sitä, että etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa EU ei edellytä yhtiöittämistä. 

Kyse on ollut hallituksen tietoisesta ja taktisesta ratkaisusta jotta kokoomuskin saisi jotakin paketissa läpi. Hallitus on ollut suunnitelmallisesti tietoinen, että jos yhtiöittämisvelvoite perustuslakivaliokunnassa kaatuu, sillä ei ole lopulta merkitystä maakuntauudistukseen ja valinnanvapauteen. Yhtiöittämisen esillä pitäminen kalkkiviivoille saakka oli sinänsä fiksu veto hallitukselta, koska sen suhteen ei ollut mitään menetettävää. 

Nähtäväksi jää, irroitetaanko nyt jäljelle jääneet maakunta, sote ja sitä kautta valinnanvapaus toisistaan. Keskustalla on tulipalokiire saada maakuntalaki voimaan, eikä valinnanvapauden kangertelu asiaa helpota. Lähipäivinä mitattavaksi tulee hallituksen todellinen kestokyky vai nähdäänkö kolmas U-käännös. Mitä todennäköisemmin, sillä mikäli U-käännöstä ei nähdä, kaatuu myös hallitus. 

]]>
0 http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239414-u-kaannosta-enteilee#comments #maakuntauudistus Sote Valinnanvapaus Yhtiöittäminen Thu, 29 Jun 2017 12:35:50 +0000 Olli-Pekka Salminen http://olli-pekkasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239414-u-kaannosta-enteilee
Sotepalveluiden organisoinnissa tarvittaisiin vaihdannan asiantuntemusta http://olaus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239401-sotepalveluiden-organisoinnissa-tarvittaisiin-vaihdannan-asiantuntemusta <p>&nbsp;</p><p>Sotepalveluiden valinnanvapaudesta käydään kiivasta keskustelua. Sosiaalipolitiikan asiantuntijat vastustavat tiukasti markkinoiden tuomista Soteen, kun taas hallituksen käyttämät talousasiantuntijat haluavat markkinatalouden ulottamista myös sosiaalipalveluihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Näiden ääripäiden asiantuntemus lähtee hyvin erilaisesta tieteellisestä viitekehyksestä. Valinnanvapauden perusteena on perinteiseen talousteoriaan pohjautuva ajattelu, jonka mukaan vaihdannan on tapahduttava markkinoilla. Sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden kokemuspiiri puolestaan pohjautuu miltei yksinomaan vaihdantaan, joka tapahtuu julkistalouden ehdoin. Näissä piireissä usko markkinavaihdantaan on perinteisesti ollut epäileväistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelusta puuttuu sellainen lähtökohta, joka pohjautuu vaihdantainstituutioiden taloustieteeseen. Näin on varmasti siksi, että tämän alan edustajia on Suomessa vähän. Talousnobelisti Oliver Williamson sanoo, että markkinat ovat lähtökohtaisesti tehokkain vaihdannan muoto, mutta markkinavaihdanta ei sovellu jokaiseen vaihdannan tilanteeseen. Tietyt yhteiskunnalliset palvelut on vain pakko jättää yhteiskunnan tuotetaviksi, vaikka markkinavaihdanta periaatteessa olisi tehokkaampaa. Kuten oma talousnobelistimme Bengt Holmström puheessaan eduskunnalle totesi, yhteiskunnan toimesta tapahtuvaa vaihdantaa on vaikea tehostaa muuten kuin huolehtimalla, että sitä on mahdollisimman vähän.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvin toimivat markkinat eivät synny itsekseen, vaan tarvitsevat tuekseen hyvän institutionaalisen kehikon, ts. vaihdannan pelisäännöt. Pelisäännöt pitävät huolen siitä, että kaikilla osapuolilla on tarvittava tieto tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä päätöksiä, kenenkään markkinavoima ei ole ylivoimainen toisiin nähden, kellään ei ole kannustinta huijata toisia, ja sisään rakennettu kannustinjärjestelmä pitää huolen siitä, että resurssit ovat tehokkaassa käytössä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvin toimiva vaihdantajärjestelmä ei siis olekaan toisensa poissulkeva vaihtoehto markkinavaihdannan ja yhteiskunnan tuottamien palveluiden välillä, vaan niiden yhdistelmä. On olemassa riittävää tutkimusnäyttöä siitä, että markkinavaihdantaa kannattaa käyttää siellä, missä se saadaan vaihdannan pelisääntöjä muokkaamalla toimimaan hyvin. Sitten on joukko palveluita, jotka yhteiskunnan kannattaa tuottaa itse, vaikka palveluita saisi markkinoilta edullisemmin. Näin on tilanne esimerkiksi silloin, kun palvelun saanti markkinoilta on epävarmaa, tai jos markkinat sallivat jonkun osapuolen &nbsp;käyttää tilannetta jotenkin hyväksi muiden kustannuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten totesin, vaihdannan taloustieteen tuntijat ovat maassamme harvassa. Sen puutteessa Soten valinnanvapauden valmistelijoille voisi olla hyödyksi tutustua kolmannen talousnobelistin Elenor Ostromin tutkimuksiin Chicagon poliisilaitoksen uudelleenorganisoinnista.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sotepalveluiden valinnanvapaudesta käydään kiivasta keskustelua. Sosiaalipolitiikan asiantuntijat vastustavat tiukasti markkinoiden tuomista Soteen, kun taas hallituksen käyttämät talousasiantuntijat haluavat markkinatalouden ulottamista myös sosiaalipalveluihin.

 

Näiden ääripäiden asiantuntemus lähtee hyvin erilaisesta tieteellisestä viitekehyksestä. Valinnanvapauden perusteena on perinteiseen talousteoriaan pohjautuva ajattelu, jonka mukaan vaihdannan on tapahduttava markkinoilla. Sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden kokemuspiiri puolestaan pohjautuu miltei yksinomaan vaihdantaan, joka tapahtuu julkistalouden ehdoin. Näissä piireissä usko markkinavaihdantaan on perinteisesti ollut epäileväistä.

 

Keskustelusta puuttuu sellainen lähtökohta, joka pohjautuu vaihdantainstituutioiden taloustieteeseen. Näin on varmasti siksi, että tämän alan edustajia on Suomessa vähän. Talousnobelisti Oliver Williamson sanoo, että markkinat ovat lähtökohtaisesti tehokkain vaihdannan muoto, mutta markkinavaihdanta ei sovellu jokaiseen vaihdannan tilanteeseen. Tietyt yhteiskunnalliset palvelut on vain pakko jättää yhteiskunnan tuotetaviksi, vaikka markkinavaihdanta periaatteessa olisi tehokkaampaa. Kuten oma talousnobelistimme Bengt Holmström puheessaan eduskunnalle totesi, yhteiskunnan toimesta tapahtuvaa vaihdantaa on vaikea tehostaa muuten kuin huolehtimalla, että sitä on mahdollisimman vähän.

 

Hyvin toimivat markkinat eivät synny itsekseen, vaan tarvitsevat tuekseen hyvän institutionaalisen kehikon, ts. vaihdannan pelisäännöt. Pelisäännöt pitävät huolen siitä, että kaikilla osapuolilla on tarvittava tieto tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä päätöksiä, kenenkään markkinavoima ei ole ylivoimainen toisiin nähden, kellään ei ole kannustinta huijata toisia, ja sisään rakennettu kannustinjärjestelmä pitää huolen siitä, että resurssit ovat tehokkaassa käytössä.

 

Hyvin toimiva vaihdantajärjestelmä ei siis olekaan toisensa poissulkeva vaihtoehto markkinavaihdannan ja yhteiskunnan tuottamien palveluiden välillä, vaan niiden yhdistelmä. On olemassa riittävää tutkimusnäyttöä siitä, että markkinavaihdantaa kannattaa käyttää siellä, missä se saadaan vaihdannan pelisääntöjä muokkaamalla toimimaan hyvin. Sitten on joukko palveluita, jotka yhteiskunnan kannattaa tuottaa itse, vaikka palveluita saisi markkinoilta edullisemmin. Näin on tilanne esimerkiksi silloin, kun palvelun saanti markkinoilta on epävarmaa, tai jos markkinat sallivat jonkun osapuolen  käyttää tilannetta jotenkin hyväksi muiden kustannuksella.

 

Kuten totesin, vaihdannan taloustieteen tuntijat ovat maassamme harvassa. Sen puutteessa Soten valinnanvapauden valmistelijoille voisi olla hyödyksi tutustua kolmannen talousnobelistin Elenor Ostromin tutkimuksiin Chicagon poliisilaitoksen uudelleenorganisoinnista. 

]]>
0 http://olaus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239401-sotepalveluiden-organisoinnissa-tarvittaisiin-vaihdannan-asiantuntemusta#comments Markkinat Sote Vaihdanta Thu, 29 Jun 2017 07:53:20 +0000 Petri Ollila http://olaus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239401-sotepalveluiden-organisoinnissa-tarvittaisiin-vaihdannan-asiantuntemusta
Soten vaiettu miljardiriski – maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239398-soten-vaiettu-miljardiriski-maakuntauudistukseen-liittyvat-rahoitusjarjestelyt <p><em><strong>Soten vaiettu miljardiriski &ndash; maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt</strong></em></p><p><em>&rdquo;Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).&rdquo;</em></p><p><strong><em>*</em></strong></p><p><strong>Valtiovarainministeriön 8.5.2017</strong> julkaisema &rdquo;<strong><em>Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017</em></strong>&rdquo; mainitsee selvällä Suomen kielellä:</p><p><em>&rdquo;Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla&rdquo;.&nbsp; Raportissa todetaan, että &rdquo;kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt 46 miljardia euroa, eli noin 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 miljardia euroa&rdquo;.</em></p><p>Samoin katsaus toteaa:</p><p>&rdquo;Vuoden 2016 aikana eduskunta hyväksyi lukuisia vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksien korotuksia. Tämä ennakoi sitä, että valtion vastuiden voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosien aikana.</p><p><strong>Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).&rdquo;</strong></p><p>*</p><p><strong>Valtion takuut ja lisääntyvät riskit</strong></p><p>&rdquo;<strong>Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017 - Valtiovarainministeriön julkaisu &ndash; 20/2017</strong>&rdquo;, joka on julkaistu 8. päivä toukokuuta 2017, kertoo tiivistelmässään:</p><p>&rdquo;<em><strong>Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla</strong>. Maiden välisten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa mm. eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi. Tuoreimman saatavilla olevan Eurostatin keräämän aineiston (v. 2015) mukaan<strong> Suomen julkisen talouden takaukset </strong>suhteessa kokonaistuotantoon ovat <strong>EU-maista korkeimmat</strong>.</em></p><p><em>Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on <strong>nyt 46 mrd. euroa</strong>, eli n. 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 mrd. euroa.</em></p><p><em>Tämän lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä. Niiden suhde kokonaistuotantoon on 8,4 %.</em></p><p><em>Erityisesti ovat nousseet Finnveran ja valtion rahastojen &mdash; käytännössä valtion takaamien asuntolainojen &mdash; takaukset. Vaikka viennin rahoitukseen liittyvät vastuut eivät kasvaneet viime vuonna, vastuisiin liittyy edelleenkin kasvupaineita. Vuoden 2016 aikana eduskunta hyväksyi lukuisia vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksien korotuksia. Tämä ennakoi sitä, että valtion vastuiden voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosien aikana.</em></p><p><em><strong>Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).&rdquo;</strong></em></p><p>Lähde: em. Katsaus, sivu 9. <a href="http://vm.fi/julkaisu?pubid=19601" target="_blank" title="http://vm.fi/julkaisu?pubid=19601">http://vm.fi/julkaisu?pubid=19601</a></p><p>*</p><p>SoTe- ja maakuntauudistukseen liittyen</p><p><strong>Katsaus toteaa mm.:</strong></p><p>&rdquo;<strong><em>SOTE-uudistuksen yhteydessä</em></strong><em> lakisääteiset kuntayhtymät lakkaavat olevasta ja ne siirretään pääsääntöisesti siihen maakuntaan, johon sen jäsenkunnat kuuluvat. </em></p><p><em>Kuntayhtymien omaisuus varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen seuraa järjestämisvastuuta ja on edelleen samassa käytössä, johon se on hankittu. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien omistamien rakennusten tasearvo on v. 2015 tilinpäätöksen perusteella n. 2,3 mrd. euroa ja muut pysyvät vastaavat n. 1,1, mrd. euroa. </em></p><p><em>Maakuntien vastuulle siirtyvät sairaanhoitopiirien velat ovat v. 2016 alustavan tilinpäätösarvion mukaan n. 1,4 mrd. euroa, mutta sairaanhoitopiireille tähän mennessä STM:ssä myönnettyjen investointilupien perusteella velka on kasvamassa ainakin 1,4 mrd. eurolla. Näille kuntayhtymistä <strong>maakuntiin siirtyville veloille annetaan valtion takaus</strong>. </em></p><p><em>Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat <strong>tilat maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi</strong>. </em></p><p><em>Tässä tilanteessa <strong>kuntien velat säilyvät entisellään</strong>, mutta konsernivelat pienenevät em. verran. Sote-uudistuksen yhteydessä on alijäämäisten kuntayhtymien taseessa oleva alijäämä katettava viimeistään 2018. <strong>Tämä saattaa heikentää joidenkin kuntien taloutta</strong></em>.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>VM:n katsaus melko yleispiirteisesti havainnoi ja kuvaa</strong> maakuntauudistuksen vaikutuksia.&nbsp; Vaikka tässä kuvausosassa ei suoraan todetakaan selkeää Valtion takausvastuisiin väistämättä &ndash; niin voidaan sanoa &ndash; kohdistuvaa kasvupainetta, se on todellinen.&nbsp;</p><p>Tämän asian Valtiovarainministeriö käytännössä toteaa sitten Katsauksen tiivistelmässä, kuten edellä olevasta sitaatista nähdään.&nbsp; Tällainen esittämistapa on vastoin yleistä avointa katsaus- ja selontekotapaa.&nbsp;</p><p>Pitäisihän ongelma selvästi todeta ja kuvata.&nbsp; Samoin siitä seuraavat johtopäätökset.&nbsp;</p><p>Osoittaa miten raportissa halutaan tuoda esiin olemassa olevat riskit Valtion takuuvastuisen odotettavissa olevasta kasvusta, mutta asian arkaluontoisuuden vuoksi sitä ei kunnolla avata, vaan ikään kuin puolipitoisena heitetään lukijan arvailtavaksi.&nbsp; Tästä heikosti avatusta esityksestä sitten kuitenkin tehdään Katsauksen tiivistelmässä kutakuinkin hyvä ja väistämätön johtopäätös. &nbsp;</p><p>Siinä nimittäin VM avaa heikentyvän ja tulorahoitukseltaan kuivahtavan kuntasektorin &ndash; ja samalla jo lähtökohtaisesti köyhien ja talousvaikeuksissa painivien syntyvien maakuntien muodostaman riskin:</p><p><strong>&rdquo;Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).&rdquo;</strong></p><p><em>(Sitaatti em. Katsauksen, sivulla 9; tilanteen kuvaus sivulla 55: SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS; <a href="http://vm.fi/documents/10623/3856526/Katsaus+valtion+taloudellisiin+vastuisiin+ja+riskeihin%2C+kev%C3%A4t+2017/50ff53c6-2de6-4635-b2b7-d4d137b17e80?version=1.1">http://vm.fi/documents/10623/3856526/Katsaus+valtion+taloudellisiin+vastuisiin+ja+riskeihin%2C+kev%C3%A4t+2017/50ff53c6-2de6-4635-b2b7-d4d137b17e80?version=1.1</a> </em></p><p>*</p><p><strong>VM:n mainitun Katsauksen ydinviestin voi tiivistää näin:</strong></p><p>&rdquo;&hellip;<em> Eurostatin keräämän v. 2015 aineiston mukaan <strong>Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat</strong> (28,34 %/bkt) ja vuodessa (2014 -&gt; 2015) <strong>kasvu ollut Suomessa myös EU-maista ylivoimaisesti suurinta</strong> (2,84 %/BKT). </em></p><p><em>Valtiontalouden riskeiksi voidaan laajasti ottaen määritellä valtiontalouden tasapainoon tai rahoitusasemaan kielteisesti vaikuttavat poikkeamat talousarviota ja talousennustetta laadittaessa odotetusta kehityksestä. </em></p><p><em>Riskejä ovat makrotaloudelliset shokit, valtion varallisuuteen ja velkaan sisältyvät markkinariskit ja muut riskit sekä <strong>valtion kannettavakseen ottamiin tai sen kannettaviksi muuten tuleviin ns. piileviin vastuisiin sisältyvät riskit</strong>. Julkisen talouden asema voi heikentyä samanaikaisesti usean eri tekijän vaikutuksesta. </em></p><p><em>Makrokehitykseen, julkiseen velkaan, julkisen sektorin omistuksiin, myönnettyihin vientitakuisiin ja julkisen vallan muihin vastuisiin liittyvät riskit ovat keskenään korreloituneita. Normaalin suhdannevaihtelun oloissa tyypillisesti vain osa riskeistä realisoituu. </em></p><p><em>Valtion <strong>vastuiden laukeamisesta aiheutuvat kustannukset</strong> voivat aiheuttaa <strong>merkittävän rasituksen</strong> kansantaloudelle. Tämä korostaa valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeyttä</em>.&rdquo; (vahv. VH).</p><p>*</p><p>Kirjoitin <strong>Valtion veloista ja vastuista</strong> ma 26.6.2017 blogissani &rdquo;<strong>Ruma korkoriski</strong>&rdquo;, joka on luettavissa kokonaisuudessaan ja kommentteineen täältä: <a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239238-ruma-korkoriski">http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239238-ruma-korkoriski</a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Soten vaiettu miljardiriski – maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt

”Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

*

Valtiovarainministeriön 8.5.2017 julkaisema ”Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017” mainitsee selvällä Suomen kielellä:

”Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla”.  Raportissa todetaan, että ”kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt 46 miljardia euroa, eli noin 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 miljardia euroa”.

Samoin katsaus toteaa:

”Vuoden 2016 aikana eduskunta hyväksyi lukuisia vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksien korotuksia. Tämä ennakoi sitä, että valtion vastuiden voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosien aikana.

Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

*

Valtion takuut ja lisääntyvät riskit

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017 - Valtiovarainministeriön julkaisu – 20/2017”, joka on julkaistu 8. päivä toukokuuta 2017, kertoo tiivistelmässään:

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Maiden välisten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa mm. eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi. Tuoreimman saatavilla olevan Eurostatin keräämän aineiston (v. 2015) mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat.

Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt 46 mrd. euroa, eli n. 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 mrd. euroa.

Tämän lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä. Niiden suhde kokonaistuotantoon on 8,4 %.

Erityisesti ovat nousseet Finnveran ja valtion rahastojen — käytännössä valtion takaamien asuntolainojen — takaukset. Vaikka viennin rahoitukseen liittyvät vastuut eivät kasvaneet viime vuonna, vastuisiin liittyy edelleenkin kasvupaineita. Vuoden 2016 aikana eduskunta hyväksyi lukuisia vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksien korotuksia. Tämä ennakoi sitä, että valtion vastuiden voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosien aikana.

Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

Lähde: em. Katsaus, sivu 9. http://vm.fi/julkaisu?pubid=19601

*

SoTe- ja maakuntauudistukseen liittyen

Katsaus toteaa mm.:

SOTE-uudistuksen yhteydessä lakisääteiset kuntayhtymät lakkaavat olevasta ja ne siirretään pääsääntöisesti siihen maakuntaan, johon sen jäsenkunnat kuuluvat.

Kuntayhtymien omaisuus varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen seuraa järjestämisvastuuta ja on edelleen samassa käytössä, johon se on hankittu. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien omistamien rakennusten tasearvo on v. 2015 tilinpäätöksen perusteella n. 2,3 mrd. euroa ja muut pysyvät vastaavat n. 1,1, mrd. euroa.

Maakuntien vastuulle siirtyvät sairaanhoitopiirien velat ovat v. 2016 alustavan tilinpäätösarvion mukaan n. 1,4 mrd. euroa, mutta sairaanhoitopiireille tähän mennessä STM:ssä myönnettyjen investointilupien perusteella velka on kasvamassa ainakin 1,4 mrd. eurolla. Näille kuntayhtymistä maakuntiin siirtyville veloille annetaan valtion takaus.

Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi.

Tässä tilanteessa kuntien velat säilyvät entisellään, mutta konsernivelat pienenevät em. verran. Sote-uudistuksen yhteydessä on alijäämäisten kuntayhtymien taseessa oleva alijäämä katettava viimeistään 2018. Tämä saattaa heikentää joidenkin kuntien taloutta.”

*

VM:n katsaus melko yleispiirteisesti havainnoi ja kuvaa maakuntauudistuksen vaikutuksia.  Vaikka tässä kuvausosassa ei suoraan todetakaan selkeää Valtion takausvastuisiin väistämättä – niin voidaan sanoa – kohdistuvaa kasvupainetta, se on todellinen. 

Tämän asian Valtiovarainministeriö käytännössä toteaa sitten Katsauksen tiivistelmässä, kuten edellä olevasta sitaatista nähdään.  Tällainen esittämistapa on vastoin yleistä avointa katsaus- ja selontekotapaa. 

Pitäisihän ongelma selvästi todeta ja kuvata.  Samoin siitä seuraavat johtopäätökset. 

Osoittaa miten raportissa halutaan tuoda esiin olemassa olevat riskit Valtion takuuvastuisen odotettavissa olevasta kasvusta, mutta asian arkaluontoisuuden vuoksi sitä ei kunnolla avata, vaan ikään kuin puolipitoisena heitetään lukijan arvailtavaksi.  Tästä heikosti avatusta esityksestä sitten kuitenkin tehdään Katsauksen tiivistelmässä kutakuinkin hyvä ja väistämätön johtopäätös.  

Siinä nimittäin VM avaa heikentyvän ja tulorahoitukseltaan kuivahtavan kuntasektorin – ja samalla jo lähtökohtaisesti köyhien ja talousvaikeuksissa painivien syntyvien maakuntien muodostaman riskin:

”Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

(Sitaatti em. Katsauksen, sivulla 9; tilanteen kuvaus sivulla 55: SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS; http://vm.fi/documents/10623/3856526/Katsaus+valtion+taloudellisiin+vastuisiin+ja+riskeihin%2C+kev%C3%A4t+2017/50ff53c6-2de6-4635-b2b7-d4d137b17e80?version=1.1

*

VM:n mainitun Katsauksen ydinviestin voi tiivistää näin:

”… Eurostatin keräämän v. 2015 aineiston mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat (28,34 %/bkt) ja vuodessa (2014 -> 2015) kasvu ollut Suomessa myös EU-maista ylivoimaisesti suurinta (2,84 %/BKT).

Valtiontalouden riskeiksi voidaan laajasti ottaen määritellä valtiontalouden tasapainoon tai rahoitusasemaan kielteisesti vaikuttavat poikkeamat talousarviota ja talousennustetta laadittaessa odotetusta kehityksestä.

Riskejä ovat makrotaloudelliset shokit, valtion varallisuuteen ja velkaan sisältyvät markkinariskit ja muut riskit sekä valtion kannettavakseen ottamiin tai sen kannettaviksi muuten tuleviin ns. piileviin vastuisiin sisältyvät riskit. Julkisen talouden asema voi heikentyä samanaikaisesti usean eri tekijän vaikutuksesta.

Makrokehitykseen, julkiseen velkaan, julkisen sektorin omistuksiin, myönnettyihin vientitakuisiin ja julkisen vallan muihin vastuisiin liittyvät riskit ovat keskenään korreloituneita. Normaalin suhdannevaihtelun oloissa tyypillisesti vain osa riskeistä realisoituu.

Valtion vastuiden laukeamisesta aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa merkittävän rasituksen kansantaloudelle. Tämä korostaa valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeyttä.” (vahv. VH).

*

Kirjoitin Valtion veloista ja vastuista ma 26.6.2017 blogissani ”Ruma korkoriski”, joka on luettavissa kokonaisuudessaan ja kommentteineen täältä: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239238-ruma-korkoriski

*

]]>
6 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239398-soten-vaiettu-miljardiriski-maakuntauudistukseen-liittyvat-rahoitusjarjestelyt#comments Maakunta Maakuntauudistus Sote Valtion takuut Valtiontakuut Thu, 29 Jun 2017 06:45:43 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239398-soten-vaiettu-miljardiriski-maakuntauudistukseen-liittyvat-rahoitusjarjestelyt