LasseLehtonen Syteen tai soteen

Kaikki blogit puheenaiheesta Yliopisto

Professorien kiireet ja huolet

On se hirvittävää Suomessa professorilla! Professoriliiton mukaan, kun aivan näyttää kellonympäryksen virkatunteja tulevan! Tunnen yhden Turusta ja kolme Helsingistä tämän virkakunnan edustajaa enemmän, kuin hyvän päivän tuttuna. Ainutkaan niistä ei ole kertonut työtaakkansa alle joutumisesta. Paljon heitä näyttää rasittavan muun hallintonsa alan kanssa rahasta, it-laitteista, uusimista kausteista ja toimitiloistaan riitely.

Helsingin yliopisto -laitos vailla ylärimaa kuluissaan

”Totta puhutaan maailmassa” ei Helsingin yliopiston ole koskaan tarvinnut säästää kuluissaan. Siitä kertoo monitasoinen hallintoportaikko horisonttialisesti ja vertikaalisesti. Melkein joka asialle on pikkujohtaja ja sen sivulla toinen ja yläpuolella kaksi muuta. Ne saavat kohtuutonta kuukausipalkkaa päättäessään tulostimien hankinnoista, vahtimestariarmeijan lomajärjestelyistä ja ovien sulkemisvastuun kantajista. YLE:ssä  myös verorahoinon tietojeni mukaan vastaava johtajaverkosto!

Kontekstilla ei ole merkitystä? - Ulinaa sitseistä ja sortorakenteista

Maailmalla on saatu viimeisen vuoden aikana ajatus siitä, ettei tilanteella tai tarkoituksella, jossa sanot asian ole merkitystä sanottuun asiaan. Tästä uutisointi alkoi isommassa mittakaavassa Felix Kjellbergin, tutummin PewDiePien, rasismisyytöksistä, jossa hänet kuvattiin natsiksi ottamalla kasa irrallisia vitsejä hänestä fasistina. Odotamme tämän shown loppuhuipennusta, kun Mark Meechan, eli Count Dankula, saa tuomion luokkaavasta käytöksestä.

Liittokierros ja yliopistokriisi

Uusi Suomi on tänään tehnyt uutisen yliopistoneuvotteluissa parhaillaan puurtavien Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassisen bloggauksesta, jossa toimitusjohtaja ilmaisee pettymystään yliopistoväkeä edustavia neuvottelujärjestöjä ja liittoj

Tutkijoista koe-eläimiksi – miten yliopistosta tuli uuden työn laboratorio?

Julkaistu alunperin Kulttuurivihkoissa 6/2016, siksi "tänä vuonna" tarkoittaa vuotta 2016.  
 

Helsingin yliopisto on massiivinen organisaatio, henkilökuntaa oli ennen yliopistoleikkauksia yli 8000 ja opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita yli 30 000. Yliopisto on paitsi koulutuslaitos, myös tiedontuotannon tehdas. Se on Suomen suurin tutkimustyön keskittymä, vaikka yliopiston piirissä tehtävän tutkimustyön rahoitus tuleekin yhä enemmän yliopiston ulkopuolelta.

Ministeri Grahn-Laasosen sumutus

 

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on vaatinut äänekkäästi parlamentaarista työryhmää miettimään kauaskantoista korkeakouluvisiota: nyt loppuu tempoileva korkeakoulupolitiikka ja työrauha turvataan yhteisillä tavoitteilla yli vaalikausien! Ajatus on kaunis. Todellisuudessa rakennejuna puuskuttaa kaiken aikaa eteenpäin opetusministerin junttaamia raiteita pitkin.

EK:lle kuu taivaalta

Nyt ahdistaa toden teolla. Luin EK:n toimenpide-ehdotukset läpi. Kun kävin EK:n kuntarankingtilaisuudessa, halusin olla kovasti samaa mieltä puhujien kanssa yritysten toiminnan parantamisesta ja työllisyyden paranemisesta kasvuyritysten kautta.

Mutta nämä ehdotukset saavat minut suuttumaan.

Unicafen monopoli lakkautettava!

Suomi on ensimmäinen maa, jossa jokaiselle koululaiselle on tarjottu ilmainen lämmin ateria koulupäivän aikana, vieläkin Suomessa tarjotaan ilmainen ateria toiselle asteelle saakka ja korkeakoulujen ateriaa Kela tukee 1,94 eurolla per ateria. Tämä universaali etuus on ollut edelleen asia, josta on haluttu pitää kiinni.

Kansainväliset hakijat kaikkosivat joukolla Helsingin yliopistosta

Omassa sosiaalisen median virrassa silmieni eteen päätyi kahdelta eri taholta linkitys, jossa otsikoitiin hallituksen yliopistoille säätämän EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille määrätyn lukukausimaksun romahduttaneen hakijämäärän Helsinkin yliopistossa.

Opinahjot puntarissa

 

Opinahjot peruskoulusta lukioon, ammattikoulusta ammattikorkeakouluun ja korkeakouluista yliopistoihin ovat osana yhteiskuntaamme. Näin on siitä huolimatta, että korkeakoulutukseen päässeet ihmiset pitävät omana aikanaan opinahjoaan omana keitaanaan ja vaikutuskenttänään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa valitut päättäjät, keitä säännöstöjen mukaan ovatkaan, muotoilevat ne pelisäännöt, joita opinahjoissa noudatetaan. Opinahjot ovat rakenteeltaan käytännön syistä melko hierarkkisia. Tämä on välttämätöntä, jotta järkeviä oppimis- ja tutkimustuloksia voidaan saavuttaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä