Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärinä ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Osallistun terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH).
Jaan tässä blogissa tietoa ja ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.
Jokin aika sitten pidettiin ns. “Meillä on unelma” -miekkari tai kokoontuminen. Se oli jonkinlaisen monikulttuurisen Suomen puolestapuhe.
Tehtäköön selväksi heti alkuun, että minulla ei ole mitään ihmisten, kansojen tai peräti kokonaisten kulttuurien rauhallista rinnakkaiseloa vastaan. Haluan vain tässä tuoda esiin sen, että “Meillä on unelma” -malli on enemmän utopiaa ja unelmahöttöä, kuin tämänpäivän arkitodellisuutta vastaavaa.
En jaksa ymmärtää, miksi Suomessa edelleen romantisoidaan kommunismia, tuota maailman murhaavimpiin kuuluvaa ideologiaa? Neuvostoliittoa, Karl Marxia, Che Guevaraa ja muita reaalisosialismin airueita täällä ihaillaan kritiikittä, vaikka niihin liittyy hirvittävä määrä samoja piirteitä, ja vielä enemmän väkivaltaa, kuin vaikkapa kansallissosialismiin, tuohon täysin aiheellisesti halveksittuun aatesuuntaukseen.
Suomessa mennään aika nopeasti utopistisiin tunnelmiin kun kahden puoleen puheenjohtajat olevansa äärivasemmistolaisia kommunisteja. Touko Aalto sanoi olleensa nuorena kommunistisessa nuorisojärjestössä huutamassa maailmalle tuskaansa ja olisi ollut minkä vain ääriliikkeen kannustajan koska oli niin paha olla. Hän onneksi näki miten itänaapurin autoritäärinen ja ihmisyyttä sortava kommunismi ei ollutkaan sitä mitä piti. Hän tosin sanoi että kommunismissa ei ideologiana ole mitään vikaa vaan sen toteuttajat olivat väärillä jäljillä.
Luin vihreiden tänään julkistaman luonnonsuojeluohjelman. Todettakoon aivan ensimmäiseksi, että siinä oli myös paljon hyvää. Turpeen poltosta luopuminen on järkevä pitkän aikavälin tavoite, mutta turvetta tarvitaan ylimenokauden ratkaisuna. Samoin on asiallista käydä keskustelua Metsähallitukselle asetetusta tulostavoitteesta. Mielestäni sitä tulisi pienentää metsien kestävän käytön turvaamiseksi.
Viime päivinä on keskusteltu ahkerasti uudesta eläinsuojelulaista, josta annettu esitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Erityisen kovaa kritiikkiä lakiesitystä ja myös hallitusta kohtaan ovat esittäneet vihreät, eri eläinsuojelujärjestöt sekä muutamat poliittiset nuorisojärjestöt. Valitettavasti kritiikkiin liittyy useita erilaisia väärinymmärryksiä, joita on syytä oikaista.
Voiko ihminen taata toiselle että hänelle ei tapahtu mitään ikävään? Saisinko minä vakutuksen pahan mielen varalle? Voiko valtio estää kansalaisten onnettomuudet, vahingot tai haavat? Kypärillä tai suojuksilla? Voiko Suomen valtio taata ihmisille kuolemattomuuden? Edes omille kansalaisilleen?
Eduskunnan kyselytunnilla populismin kruunaamaton kuningas Ville Niinistö vaati sitä, että Irakiin ei voisi palauttaa ketään. Syynä oli ns."tapaus Bagdadin Ali". Villen mielestä Suomi ei voi palauttaa ihmisiä kuolemaan Irakiin.
Arvostamani vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on kirjoittanut blogissaan väkevän negatiivisesti edustamani kansanliikkeen, eli keskustan, tulevaisuudesta. Analyysissä on monta oikeaa asiaa, mutta Soininvaaran epärealistinen fantasiointi kansalaispuolueen tulevasta menestyksestä ja sitä kautta keskustan kaatamisesta on jo surkuhupaisaa.
Esityksiä kunnallisista pienydinvoimaloista tulee kiihtyvään tahtiin. Tällä kertaa aloitteen Turun kaupunginvaltuustolle teki Vihreiden valtuutettu Matti Vähä-Heikkilä. Aloitteen pienreaktoriselvityksen tekemisestä allekirjoitti 16 valtuutettua Vihreiden, Kokoomuksen, SDP:n ja Keskustan ryhmistä.
Oulun kaupunginvaltuusto hylkäsi ehdotuksen tilapäisestä valiokunnasta. Sinisiin perussuomalaisista loikanneet Anne Snellman ja Vaili Jämsä-Uusitalo eivät luopuneet hillotolpistaan, vaikka Snellman itse on ollut allekirjoittamassa sopimusta, että jos loikkaus tulee, niin luottamuspaikat jäävät puolueelle mistä loikkaa.
Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärinä ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Osallistun terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH).
Jaan tässä blogissa tietoa ja ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.