LasseLehtonen Syteen tai soteen

Riittävätkö rahat seuraavaan soteen

Irwin Goodman lauloi vuonna 1968 Emil von Reteen (eli Vexi Salmen) sanoittamaa laulua ”kun ei rahat riitä jukulauta”. Silloinkin vallassa oli kansanrintama (Paasion I hallitus), joka joutui nopeasti ongelmiin, kun valtiontalous osoittautui odotettua heikommaksi. Paasion hallitus ratkaisi ajan tapaan talousongelmiaan devalvoimalla lopulta markan yli 30 %:lla.

Antti Rinteen I hallitus on vasta tiensä alussa, mutta on kieltämättä kutkuttavaa verrata sen uutta hallitusohjelmaa 50 vuoden takaiseen historiaan. Paasion hallitus toteutti taloustilanteesta huolimatta peruskoulu-uudistuksen ja turvasi vähimmäistoimeentuloa perhe-eläkelailla. Rinteen hallitus haluaa (kolmantena hallituksena peräkkäin) toteuttaa sote-uudistuksen. Lisäksi se haluaa pidentää oppivelvollisuutta (ja opetuksen maksuttomuutta) sekä nostaa minimieläkkeitä. Kaikki nuo tavoitteet ovat minustakin hyvin kannatettavia. Kritiikkiä voi kuitenkin perustellusti antaa hallitusohjelman tavoitteiden ja toteutuskeinojen melkoiselle ristiriidalle.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmaa laadittiin työryhmissä ja tuo yli 200-sivuinen paketti on tämän vuoksi sisällöltään melko epäyhtenäinen (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161662/Osallistava_ja_osaava_Suomi_2019_WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y). Hallitusohjelman kirjauksissa on niin yleispäteviä tavoitteita kuin pieniä yksityiskohtia. Ohjelma toteaa yhtä lailla sen itsestäänselvyyden, että lainvalmistelussa tulee kunnioittaa perustuslakia (selvä trauma Sipilän hallituksen lainvalmistelusta) kuin että Seinäjoelle tulee perustaa eläinsuojeluasiamiehen virka (ilmeisesti neuvottelupöydässä istui joku sieltä päin oleva poliitikko). Antti Rinne ohjasi ammattiyhdistysjohtajan tapaan hallitusohjelman neuvottelijat taistelemaan ”jakovarasta” eli n. 1,2 mrd euron menolisäyksestä, vaikka valtion vuoden 2019 budjetin loppusumma on 55,5 mrd euroa. Rinne on kieltämättä neuvottelijana nerokas (tai muut neuvotteluosapuolet hiukan yksinkertaisia), kun poliitikkojen huomio saadaan kohdistumaan n. 2 % osuuteen talousarviosta ja muu kulujakauma otetaan annettuna.

Hallitusohjelman liitetaulukossa 3.6.1 (s. 205) on kuvattu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen käytettävissä oleva lisärahoitus. Vanhuspalveluiden parantamiseen (hoitajamitoitus ja kotihoidon uudistaminen) on käytössä yhteensä 115 milj. euroa. Hoitotakuun kiristämiseen (so. terveydenhuollon peruspalveluiden parantamiseen) on taas käytössä lisärahaa 50 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on tarkoitus keventää 45 milj. eurolla. Muutoksiin käytetyt rahasummat eivät toiminnan kokonaismenoihin nähden ole erityisen merkittäviä ja onkin varsin kyseenalaista, saadaanko noilla summilla hallitusohjelman tavoitteita toteutetuksi.

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttamista estävät erityisesti hallitusohjelman kirjaukset siitä, että valtiontaloudessa pyritään tulojen ja menojen tasapainoon viimeistään vuonna 2023. Hallitusohjelman liitteessä 3 Rinteen hallitus sitoutuu edeltäjiensä tapaan kehysmenettelyyn todeten, että ”hallitus sitoutuu noudattamaan julkisen talouden suunnitelmaa ja siihen sisältyvää ensimmäistä kehyspäätöstä. Julkisen talouden suunnitelmalla pyritään varmistamaan vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä finanssipolitiikka.” Kehysmenettelyn suhde Suomen perustuslakiin on varsin mielenkiintoinen, sillä perustuslakimme ei moista menettelyä tunne. Perustuslain 1 § toteaa sen sijaan, että Suomen valtiosäännön tarkoituksena on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Käytännön tasolla märissä vaipoissa makaava vanhus taikka lääkärin aikaa odottava mielenterveyspotilas joutuu nyt alistumaan siihen, että valtiovarainministeriön asettama budjettikehys estää perustuslain 19 §:ssä turvattujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen.

Kehysbudjetointiin ja valtion talouden tasapainon sitoutuminen tarkoittaa edelleen käytännössä sitä, että vaikka Suomen valtio saisi nollakorkoista lainaa ”tulevaisuusinvestointeihin”, valtiovarainministeriö mieluummin myy valtion omaisuutta, jotta Suomen julkisen talouden velkaantuminen pysyisi alle EU:n vakaussopimuksen asettaman 60 % rajan. Näin siitä huolimatta, että monet taloustieteilijät pitävät tällaisen rajan asettamista täysin järjettömänä ja että useimmissa OECD-maissa asukasta kohden laskettu julkinen velka on Suomea korkeampi (mm. Saksa, Japani, USA). Jos itse saisin nollakorkoista lainaa, toimisin kuin sijoittajana taidokas entinen ministeri Anne Berner eli ostaisin riskitöntä ja vakaatuottoista omaisuutta velaksi. Suomen valtio aikoo Rinteen hallitusohjelman perusteella kuitenkin mieluummin myydä tuottavaa omaisuuta.

Hallitusohjelman tavoitteiden ja panostusten välisestä epäsuhdasta kertoo myös suunniteltu satsaus hoitotakuun toteuttamiseen. THL on korjatussa arvioinnissaan arvioinut, että perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn toteuttamiseksi terveyskeskuksiin tarvittaisiin 1100-1800 lääkäriä lisää. Arvio ei todennäköisesti huomioi, niitä vaikutuksia, mitä KELA-korvausten jo päätetyllä poistolla on palvelukysyntään. KELA-korvausten poistoa koskevan Sipilän hallituksen esityksen (HE 297/2018 vp.) mukaan KELA-korvausten poisto lisää julkisen terveydenhuollon palvelukysyntää karkeasti arvioiden n. 10 %. Miljoonalla eurolla pystyy käytännössä kustantamaan 6 terveyskeskuslääkäriä, joten 50 milj. euron lisärahoituksella terveyskeskuksiin saadaan max. 300 uutta lääkäriä. Kun tarve olisi yli tuhat, joutuisi jokainen uusi lääkäri teoriassa tekemään 4-5 lääkärin työmäärän. Näin ollen Rinteen hallitusohjelman mallilla terveyskeskuksista tuskin muodostuu heille houkuttelevaa työpaikkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Varoitus: tulee kovaa tekstiä, mielensäpahoittajat älkööt vaivautuko.

Suomessa pitäisi olla valtion sairaanhoito, joka tarjoaisi ilmaiset perus- ja mt-palvelut, sekä hoitosuositusten mukaisen sairaalahoidon, mutta ei mitään ylimääräistä, eikä varsinkaan mitään ylellisyyshoitoja (miksi lapsettomuutta "hoidetaan" yheiskunnan laskuun? onko se sairaus?). Valtion hoidossa ei valinnanvapautta tarvita lainkaan, se vain lisää kustannuksia. Ei myöskään tarvita mitään kunnallista päätösvaltaa; kukaan ei saa ajaa oman paikkakuntansa etuja. Ei sodassakaan voi suosia omaa yksikköään. Siksi valtion tarjoama puolisotilaallinen hoito ja yhtenäinen soteväki.

Jos ei tämä kelpaa, voi hankkia vakuutuksen tai maksaa itse. KELA:n kyllä kannattaa tukea yksityistä erikoissairaanhoitoa, koska se on kuitenkin hyvin kustannustehokasta.

Valtion hoidon pitää olla karskia, mutta tehokasta, jotta resurssit riittävät kaikille. Valtion lääkäri ei määrää magneettikuvausta vain sen takia, että potilas sitä pyytää (kollegan mukaan suomalaiset alkavat olla maailman magneettikuvatuin kansa?). vaan toimii yhtenäisten hoitosuositusten mukaan. Ja jos ilmainen valtion lääkäri ei kelpaa, yksityiselle pääsee.

Tätähän ei kukaan poliitikko ryhdy ajamaan, joten mt-potilaat, keharit jne. voivat jäädä ilman hoitoa. Tampereella muuten opetettiin, että onnettomuuspaikalla ei eniten hoidon tarpeessa ole kovaäänisin potilas. Eniten yleensäkin purnaavat ne, joilla olisi siihen vähiten aihetta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

On kyllä ajauduttu varsin omalaatuiseen tilaan, sillä totta tosiaan "ikävien" tosiasioiden toteaminen on sopimatonta.

On päivänselvää, että Pekan hahmottelemat yksinkertaiset ja selkeät periaatteet tuottaisivat terveydenhuollossa parhaan tuloksen ja vieläpä selvästi halvimmalla hinnalla. Monenlaisten poliittisten tavoitteiden myötä on ajauduttu ihmeelliseen noidankehään, jossa keskustelu pyörii epäolennaisten ja usein jopa terveydenhuoltoon oikeasti kuulumattomien asioiden parissa. Kun terveydenhuolto on luisunut poliittisen vallan pelinappulaksi, ei ole toivoakaan, että asioita saataisiin ainakaan hyvään järjestykseen. Kuvittelin, että jos SDP pääsee valtaan, poliittinen peli jää terveydenhuollosta sivuun, mutta pettymys Rinteen parlamentaariseen valmisteluun oli täydellinen.

Valtion kustantamassa hoidossa ei todellakaan tarvita valinnanvapautta. Tarkoitan tällä, että sitä ei yhteiskunnan pidä tukea. Siitä huolimatta, jos yksityinen hoito on niin tehokasta kuin sen kannattajat väittävät, olisi aivan mahdollista luoda järjestelmä, jossa olisi täydellinen ja kokoaikainen valinnanvapaus (ei siis Sipilän sote-uudistuksen valintapakko kahdesti vuodessa). Silloin valtio korvaisi yksityisen hoidon jälkikäteen verotuksessa, mutta enintään summaan, joka ei ylittäisi julkisen hoidon keskimääräisiä kustannuksia. Kun raha kulkisi yksityisellä puolella aina asiakkaan kautta, ei raskasta valvontaa tarvittaisi ja syntyisi todellinen kilpailu. Mitään raskasta korvaustenkäsittelyjärjestelmääkään ei tarvittaisi, sillä fiskaalisten kassajärjestelmien kautta maksutiedot voitaisiin välittää verottajalle automaattisesti. Jos tuollainen järjestelmä olisi, niin pitäisin selvänä, että terveydenhuolto asettuisi ilman mitään säätelyä tasapainoon, jossa vain pieni vähemmistö käyttäisi yksityisiä palveluja ja maksaisi erityistarpeistaan silloin itse.

Kunnallisesta päätösvallasta olen myös samaa mieltä. Eri asia olisi, jos kunnalliset päättäjät ymmärtäisivät terveydenhuollosta muutakin kuin kustannukset. Ehdottamani (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etu...) kevyt edustuksellinen hallintomalli S-ryhmän esimerkin tapaan olisi riittävä. Valitettavasti myöskään poliitikot eivät ole juuri kunnanisiä pätevämpiä. Itse asiassa politiikan sotkeminen terveydenhuoltoon tuottaa lähinnä vain tehottomuutta ja suuria kustannuksia. Siksi maakuntamallit lukuisine poliittisine toimineen on minulle kauhistus.

Kustannuksista puheen ollen minua kovasti ihmetyttää miksi ei hoidon ja reseptilääkkeiden maksuttomuutta voida ottaa edes keskusteluun. Silloinhan valtava määrä laskutus-, korvaus- ja sääntelybyrokratiaa putoaisi pois. Tässäkin lienee korruptiokytkös poliitikoihin.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Lehtonen, kyllä rahat riittää. Kansanedustaja Aki Linden on ministeri Kiurun takuumies ja onhan teilläkin viime vaalikaudella harjoittamanne sote-uudistuksen vastustuksen perusteella mahdollisuus toimia todellisena asiantuntijana hallitusohjelmaan kirjatun maakuntasoten onnistumiseen. Tosin ehkä teidän on syytä huolehtia työnantajanne Husin leväperäisistä hankinnoista, varsinkin niiden kilpailuttamisista, jos siihen riittää työaikanne tai toimenkuvanne.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Ei pidä ilkeillä. Ei ole kirkossa kuulutettu, että maakuntamalli menee läpi.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen Vastaus kommenttiin #7

Asiaa Arvo Tammela sanoo Lasse Lehtonen on Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri joka tarmokkaasti teki töitä ettei sote ja maakuntalaki valmistu viime vaalikaudella samoin teki Aki Linden HUS:n toimitusjohta 829 työpäivää töitä ettei sote ja maakuntalaki valmistu Krista Kiuru tuntenee hyvinkin tämän asian.
Todellakin nyt on HUS:n toiminta syynissä siis onko johto tehnyt niitä töitä johon on palkattu kyselen näin Uusmaalaisena veronmaksajana.
Olen jo pari kuukautta sitten pyytänyt Ylen tutkivaa journalismiä tutkimaan taustat.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen Vastaus kommenttiin #10

Mielenkiintoinen tulkinta - mielestäni tein päinvastoin töitä, että sote-uudistuksen tavoitteet voisivat toteutua eli olin toimestani osin vapaalla Uudenmaan maakuntavalmistelua toteuttamassa ja kirjoitin kymmeniä lausuntoja STM:lle ja eduskunnan valiokunnille (osin HUSin virkatyönä, osin yliopistoprofessorina omalla ajalla). Asiantuntijalausunnoista huolimatta Sipilän hallitus hakkasi päätään seinään eikä korjannut esityksiään sellaisiksi, että ne olisivat toteuttaneet sote-uudistuksen tavoitteet ja olleet perustuslakimme mukaisia. Tämän toki toin myös julkisuudessa esiin, koska hallinnon julkinen kontrolli on suomalaisen demokratian suuri vahvuus :)

Epäilen valitettavasti, ettei ilman parlamentaarista valmistelua ole edelleenkään soten tavoitteita mahdollista saavuttaa. Osa ehdotetuista maakunnista on taloudellisesti elinkelvottomia. Perustuslain turvatessa riittävät sote-palvelut ovat VM:n (kehysbudjetissaan) tavoittelemat säästöohjelmat ongelmallisia. Mahd. maakuntaverotus taas puuttuu perustuslaissa turvattuun omaisuuden suojaan. Tässä joitain keskeisiä ongelmia mainitakseni, mutta näitähän todennäköisesti puidaan taas alkanut hallituskausi, jos ja kun entisillä papereilla sotea yritetään.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela Vastaus kommenttiin #7

Salonen, jos olisin halunnut ilkeillä, kirjoitukseni olisi ollut jotain muuta kuin nyt. Joten se siitä ja loput kirjeessä

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Hallituksen velan pelkoa minäkin ihmettelen. Silloin, kun myytävän omaisuuden tuotto on korkeampi kuin vastaavan velan korko, pitää otta lainaa ja sijoittaa omaisuuden tuotto mahdollisimman tuottvasti ja maksaa tuolla tuotolla laina aikanaan takaisin. Tällaisessa kauppassa valtio ei voi hävitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Valtontalouden taseella on myös merkitystä. Siitä on EU:n sisälläkin omat pelisääntönsä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Hallituksen velan pelkoa minäkin ihmettelen....." jne jne.

Kovin on ruusuiset unelmat vasemmalla laidalla Rinteen hallituksen tulevaisuudesta.
Kaikki siellä tuntuvat uskovan, ettei talousnumeroihin ole uskomista.

No, Antti Rinteellä on näytön paikka ja keskustalla on ohjakset käsissä.
Jos velanotto ryöstäytyy kasistä, keskusta lähtee lätkimään.

Risto Salonen

Paasion hallituksen oli helppo tehdä päätöksiä 70%:n ja lähes 150 edustajan voimalla. Ei ollut valtionvelkaa, ei nykyistä työttömyyttä (korvauksista nyt puhumattakaan), ei suhteellisen paljon vanhuksia, ei ainakaan vanhoja vanhuksia, ei räksyttävää oppositiota (Kekkonen esti). Summa summarum päätöksillä oli maksajat.
Nyt ei Rinteen hallituksella ole noista yllämainituista muuta kuin Kepu, Demarit ja Skdl (tosin Vihreisiin ja Vassareihin jakautuneena.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Miten tämä HUS:in oma toiminta kestää päivänvalon. Eikö Lehtonen ole hallintoylilääkäri, joka valvoo näitä toimintoja ?

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Sis%C3%A4inen-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset