LasseLehtonen Syteen tai soteen

Sipilän sotesta Rinteen soteen

Hallitusneuvottelijat ilmoittivat 23.5.2019 päässeensä sopuun hallitusohjelman sote-kirjauksista (https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitusneuvottelupuolueiden-puheenjohtajien-linjaus-sosiaali-ja-terveydenhuollon-uudistuksesta). Kun Sipilän hallituksen sote-mallissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen olisi annettu 18 maakunnalle ja rahoitus olisi tullut valtiolta, olisi Rinteen hallituksen sote-mallissa soten järjestäminen myöskin 18 maakunnalla, mutta soten rahoitus jää jatkovalmistelun varaan. Sipilän hallitus olisi ollut valmis leikkaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarveperusteisesta rahoituksesta 10 % eli 3 mrd euroa. Antti Rinteen mukaan uusi hallitus ei tee mitään leikkauksia julkisiin palveluihin, mutta hän on toisaalla sanonut, että hallitus pyrkii edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun hillitsemiseen. Valinnanvapaudesta ei Rinteen hallitusohjelmassa olisi - ainakaan sotesta annetun tiedotteen perusteella – mitään mainintaa.

Ennen huhtikuisia vaaleja Rinne oli itse soten parlamentaarisen valmistelun kannalla, mutta tämä kanta ei kestänyt vaalien yli. Parlamentaarisen valmistelun tärkeyttä suurissa uudistuksissa toivat myös mielipidekirjoituksessaan 24.5.2019 esiin arvostetut perustuslain ja lainvalmistelun asiantuntijat valiokuntaneuvos Matti Marttunen ja prof. (emeritus) Kaarlo Tuori (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006116102.html). Onkin huolestuttavaa, että soten osalta parlamentaarisen valmistelun sijasta hallitusohjelman kirjaukseksi näyttäisi lähinnä tulevan Keskustan ennakkovaatimus 18 monialaisen maakunnan perustamisesta. Soten rahoituksen parlamentaarinen valmistelu ei sote-mallin valmistelua korvaa, koska oppositioon jäävillä puolueilla on nyt varsin erilainen käsitys toimivasta sote-mallista kuin hallitusneuvotteluissa mukana olevilla puolueilla.

Kun soten syntyminen jää jälleen riippumaan monialaisten maakuntien perustamisesta, on vaarana, että itsehallinnollisia maakuntia koskevat perustuslakikysymykset vievät tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyviltä kysymyksiltä. Jo edellisen lakipaketin osalta jotkut perustuslakiasiantuntijat katsoivat, että maakuntavaaleista pitäisi olla kirjaus perustuslaissa. Myös hallitusneuvotteluissa esillä ollut maakuntien verotusoikeus voi nousta perustuslain muuttamista edellyttäväksi kysymykseksi. Huonoimmassa tapauksessa uusi hallitus valmistelee soten maakuntamallin ja maakuntaveron varaan, mutta maakuntien verotusoikeuteen liittyvät perustuslailliset ongelmat ajavat lopulta tämänkin sote-mallin ongelmiin. Jos maakuntien verotusoikeus halutaan soten rahoituksen perustaksi, olisi tietysti hyvä, että asian taakse olisi mahdollista saada perustuslain muuttamiseksi tarvittava eduskunnan 2/3:n enemmistö. Odotan mielenkiinnolla myös, että jossain vaiheessa myös perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan suhde moninkertaiseen verotusoikeuteen nousee perusoikeuskeskustelun kysymykseksi, vaikkei talousjärjestelmämme perustana oleva yksityisen omaisuuden suoja moneen vuoteen ole ollut alan tutkijoita eniten kiinnostava perusoikeus.

Itse pidän soten rahoitusta monella tapaa soten onnistumisen kriittisenä kysymyksenä. Parlamentaarisesti pitäisi ainakin pystyä päättämään soten rahoituksen tasosta, jollei maakuntien rahoitusmuodosta (verotusoikeus vs. valtionrahoitus) parlamentaarisessa komiteassa löydy sopua. Perustuslain 19 § turvaa jokaiselle oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joten sote ei tämän vuoksi voi koskaan olla keskeinen julkistalouden säästökohde. Terveydenhuollon rahoituksen osalta pitäisin tärkeänä, että rahoitustaso sidottaisiin poliittisella linjauksella bruttokansantuoteosuuteen. Käytännössä terveydenhuollon BKT-osuus pitäisi Suomessa nostaa nykyisestä 9,5 % tasosta pohjoismaiselle 10,5 % tasolle, jotta väestömme vanhetessa ja palvelutarpeiden kasvaessa voimme turvata jokaiselle perustuslain turvaamat riittävät palvelut.

Rahoitustavan kannalta maakuntaveroon liittyy toki merkittäviä etuja. Se turvaisi alueellisen itsehallinnon ja antaisi alueellisille päättäjille kannustimia palvelujen tehokkaaseen tuotantoon, jottei alueellisen verotuksen taso nousisi liiaksi ja tekisi maakuntaa elinkeinopoliittisesti kilpailukyvyttömäksi. Maakuntaveroon liittyy kuitenkin myös monia ongelmia. Kolmas verottaja kuntien ja valtion lisäksi johtaisi suurella todennäköisyydellä veroasteen nousuun ja tekisi kansallisen talouspolitiikan entistä vaikeammin ohjattavaksi. Suuri ongelma rahoitukselle on myös maakuntien määrä, sillä monet nyt esitetyistä 18 maakunnasta ovat taloudellisesti elinkelvottomia eli ne eivät kuitenkaan tulisi toimeen omalla maakuntaverokertymällään. Kun valtiovalta on velvollinen turvaamaan yhdenvertaiset palvelut, tulisi maakuntaveron rinnalle luoda uusi alueellisten tulonsiirtojen mekanismi. Sellainen söisi pohjaa palvelutuotannon tehostamisen kannustimilta. Olisikin ollut kovasti toivottavaa, että maakuntien määrää olisi hallitusneuvotteluissa enemmän harkittu ja niiden määrä olisi perustunut arvioihin alueiden väestökehityksestä ja tulevasta taloudellisesta kantokyvystä eikä vain Keskustan puolue-elinten poliittisiin linjauksiin.

Sipilän sotea oli alun perin tarkoitus rahoittaa asiakasmaksuilla 1,45 mrd eurolla. Erityisesti Vasemmistoliitto ja Vihreät kritisoivat ennen vaaleja asiakasmaksujen korkeaa tasoa. Lienee varsin todennäköistä, että näiden puolueiden tullessa hallitukseen soten asiakasmaksut enemminkin laskevat kuin nousevat. Tämä lisää edelleen tarvetta varmistaa soten muun rahoituksen riittävyys.

Luopuminen soten parlamentaarisesta valmistelusta on suuri kansallinen vahinko. Näyttää sille, ettei kahden edellisen hallituksen sote-ongelmista ole vieläkään ole otettu opiksi. Hallinnon rakenteellisten muutosten tulisi tukea sosiaali- ja terveydenhuollon kestävää kehitystä. On pelättävissä, että maakuntien määrästä ja niiden vähentämisestä seuraavina hallituskausina tulee politiikan kestoaihe, joka vaikeuttaa vielä pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Onkin huolestuttavaa, että soten osalta parlamentaarisen valmistelun sijasta hallitusohjelman kirjaukseksi näyttäisi lähinnä tulevan Keskustan ennakkovaatimus 18 monialaisen maakunnan perustamisesta."

Keskusta taitaa vastustaa parlamentaarista valmistelua. Ilmeisesti pelkää, ettei saa tavoitteita läpi. Ajautuuko sote-uudistus taas pahoihin vaikeuksiin yksinomaan hallituksen eteenpäin puskemana esityksenä? Sipilän johdollako Rinne asetetaan tulevassa hallituksessa hankalaan tilanteeseen sote-uudeistuksen kanssa?

Näin valtava uudistus ei voi mitenkään toimia, ellei sitä tehdä puoluerajat ylittävänä komiteatyönä. Monipuoluedemokratia todennäköisesti ajaa sen päin seinään.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Syntyvä soteratkaisu on hyvä. On myös erittäin hyvä ratkaisu jättää kokoomus valmistelusta sivuun, koska sen puolueen ainut tarkoitus menneelläkin kaudella oli kampittaa hallituksen soteratkaisu hallituksen sisältä valinnanvapausmallin myötä. Kokoomuksen politiikkana oli koko ajan saada rahaa pääomapiireille joko vavalla tai estämällä makusoten syntyminen kokonaan. 18 järjestäjää on luonnollinen ratkaisu olemassaolevien maakuntien pohjalta ja määrä on jopa pienempi kuin nykyisten sairaanhoitopiirien määrä. Ja erva-alueiden myötä jatkossakin on olemassa "superpalvelut" vaativimmissa tapauksissa. Tulevasta hallituksesta voi olla montaa mieltä, mutta sotessa se tekee erinomaisen ratkaisun, joka parantaa monin paikoin katastrofaalista nykytilannetta merkittävästi. Jos maakuntien määrä osoittautuisi tulevaisuudessa pari kpl liian suureksi, evoluutio kyllä hoitaa asian yhdistymisten myötä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Saarakkalan näkemyksessä ei kyllä ole nyt mitään järkeä. Seuraava oikeistolaisempi hallitus sitten rupeasi purkamaan soteratiaisua ja muuttamaan sitä. Tämän estämiseksi pitäisi keksiä erilaisia keinoja sitoumusten muodossa, jotta se kävisi vaikeammaksi. Erilaisia sanktioituja sopimuksia ym. joilla turvattaisiin vaalikausien yli tietynlainen muuttumattomuus.

Sotehan kaatui juuri siitä syystä, ettei sitä tehty niin, että siinä olisi ollut kaikki puolueet mukana komiteatyöskentelyssä. Hallituskausi oli liian lyhyt näin isolle uudistukselle. Jos olisi tehty komiteatyönä, olisi sama uudistus jatkunut edelleen.

Sellaiset ratkaisut isoissa uudistuksissa eivät ole pidemmän päälle kestäviä, jossa yksi hallitus puskee niitä läpi ja oppositio nurisee niistä. Seuraavaksi se oppositio on vallassa ja pääsee sitten muuttamaan mieleisekseen ja sitten taas toinen osapuoli nurisee. Muutokset eivät ole samanlaisia kompromissiratkaisuja kuin komiteatyön tuloksissa, joten pahimmillaan veivataan edestakaisin.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala Vastaus kommenttiin #4

Sote saadaan betonoitua helposti neljässä vuodessa makujen varaan, kunhan vava on poissa pöydältä - ja hyvä niin. Kokoomusta ei saa päästää vesittämään nyt syntyvää ratkaisua pitkällä tikullakaan. Olin kahdessa asiaa eniten käsitelleissä valiokunnassa eli StV:ssä ja HaV:ssa koko viime kauden ja lisäksi parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Sitä edellisen kauden olin perustuslakivaliokunnassa linjaamassa tulevaa sotekehikkoa. Tiedän tästä asian poliittisesta puolesta ja prosessista sekä perustuslaillisista reunaehdoista ehkä jonkin verran minäkin. Mitä Marttusen näkemykseen tulee, valiokuntaneuvoksen kuuluukin suositella lähtökohtaisesti parlamentaarista työskentelyä. Mutta sikäli kun vava on mukana sotessa, ei auta asiaa yhtään vaikka kaikki puolueet olisivat mukana. Kokoomuksen edellyttämästä vavasta ei saa perustuslainmukaista. Kokoomus petti hallitusohjelman soten osalta syksyllä 2015, ja siitä lähtien kyse oli vain ja ainoastaan ajanpeluusta eli soteprosessi oli sen jälkeen vain näytelmää ja täysin halvaantunut. Missään vaiheessa sen jälkeen ei näyttänyt siltä, että vavasta olisi saatu perustuslainmukaista. Toisin oli makun osalta. Se läpäisee perustuslain helpohkosti. Sipilän pahin virhe oli ottaa kokoomus hallitukseen Sdp:n sijaan. Kokoomus keskittyi hallituksessa lähinnä kampittamaan muuta porukkaa ja hyvinhän se siinä vaalituloksesta päätellen onnistuikin. Onneksi ei kuitenkaan päässyt nyt kuskin paikalle.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #8

"Kokoomusta ei saa päästää vesittämään nyt syntyvää ratkaisua pitkällä tikullakaan."

Todella hölmöä politiikkaa, pitäisi tehdä yhteistyötä. Jos olisit asioista päättämässä niin yhteistyön sijaan estäisit kilpailijoiden toimintaa isoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Sellainen ei todellakaan toimi. Jos tällaista toimintaa kannatat, niin ei ole ihme jos et ole enää mitenkään politiikassa vaikuttamassa.

Siniset oli täytepuolue, sen osalta hallitusohjelman merkitys hiipui. Soini sai haluamansa.

Tota sote-uudistuksen betonointia en kyllä usko, poliittinen luovuus keinot keksii ja keksijöitä on iso joukko liikkeellä, jos toi betonointiyritys pitää murtaa.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala Vastaus kommenttiin #9

Jos tarkastelen asiaa poliitikkona ja aikaansaannosten osalta, yhteistyöstä kokoomuksen kanssa on itselläni huonoja kokemuksia, erityisesti sotessa. Se ei ollut mitään yhteistyötä, koska kokoomus halusikin makusoten kaatuvan. Kyse oli vain siitä, miten se kaatuu, ja kenen syyksi se kaatuminen saadaan. Tätä kuviota et tunnu ymmärtävän, ja vaikutat aika hyväuskoiselta sen suhteen, mitä yhteistyö politiikassa ylipäätään voi tarkoittaa. Onneksi keskusta ja demarit on kahden viime kauden aikana rokotettu nyt aika hyvin "kokoomusyhteistyön" osalta. Kannattaa kysellä asiasta vähän muiltakin eikä vain seurata mediaa ja toisen käden lähteitä. Ja tämä ei ole mikään kannanotto hallituspohjaan. Kokoomus vain ei toimintatapojensa takia herätä eduskunnassa luottamusta juuri muissa puolueissa. Lisätään tähän myös se, että kokoomuksen kanssa asioista sopiminen on vaikeaa heikon johtajuuden takia. Et voi luottaa heidän sanaansa eduskunnassa, koska johtajuus puuttuu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #11

Ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin Kokoomuksen sitouttaminen komitetatyöhön ja sen tuloksiin. Toinen vaihtoehto on sitten se, että jokainen hallitus säätelee edestakaisin mieltymystensä mukaisesti sote-uudistuksissa.

Kokoomuksen toimittatavat todennäköisesti johtuivat vahvasta asemasta hallituksessa. Sinisillä ei ollut paljoakaan siinä sanomista. Soini Perussuomalaisten puheenjohtajana oli heikko johtaja, siihen puolue hajaantui. Sen jälkeen Sinisillä ei ollut juurikaan painoarvoa hallituksessa, muuten kuin puolustaessaan Soinia.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala Vastaus kommenttiin #14

Nämä analyysit eivät ole ihan pielessä. Minä olin kuitenkin ainut ps-kansanedustaja 2015, joka näistä varoitti. Silloin eivät muut uskaltaneet tai osanneet.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Millä meinaat rahoittaa kaikkein persaukisimpien maakuntien palvelut? Niitä maakuntia, joiden rahoituksen turvaamiseen ei riitä minkäänlainen verotusoikeus, on suurin osa noista kahdeksastatoista. Jos maakuntiin luodaan tasausjärjestelmä, tuo joukko vaan suurenee.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala Vastaus kommenttiin #15

Kun ollaan toistaiseksi yhtä ja samaa valtiota, Suomea, niin kuten kuntakentälläkin. Valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnissa systeemi perustuu kuntaveron ja valtionosuusjärjestelmän kombinaatioon. Sama yhdistelmä olisi optimaalisin myös maakunnille.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #17

Mikäli kaikissa maakunnissa olisi yli miljoona ihmistä, ne selviäisivät suurinpiirtein itsenäisesti sotesta ilman armopaloja - Eli viisi maakuntaa verotusoikeuksineen. Alueet saavat kehittyä itsenäisesti ja tulla omannäköisiksi ja nykyistä vahvemmiksi. Eikö olisiki mukavaa jos koko Suomi tulevaisuudessa nousisi ahdingostaan? Ehkäpä Itä-Suomi näyttää tulevaisuudessa Uudellemaalle pitkää nenää?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #15

Suosii liikaa leväperäisesti kustannuksiin suhtautuvia kuntia, jotka ovat sen jälkeen käsi ojossa vaatimassa aina vain lisää.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minua huolestuttaa eniten näiden lehmänkauppojen tulo heti taas uuden hallituksen kärkeen. Näinkö nopeasti saadaan taas aikaan takinkäännöt, joten mitähän on odotettavissa jatkossa? Pelkkää Sotesotkua.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Jos viitsii muistella mitä ovat vihreät, demarit ja vasemmisto esittäneet sotesta, niin tulee huomanneeksi heidän ehdottaneen maakuntia ja jopa ovat esittäneet niiden lukumääräksi 18 kpl.

Tuon edellä mainitun asian muistamisen jälkeen on mielenkiintoista lukea kirjoituksia lehmänkaupoista.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

"Luopuminen soten parlamentaarisesta valmistelusta on suuri kansallinen vahinko."
------

Vaalikaudella 2011-2015 sitä vaati muilta kepu ja vaalikaudella 2015-2019 SDP.
Nyt molemmat eivät sitä lupauksista huolimatta itse noudata.

Maakuntien määrä 18 saattaa jo suurten asukasmääräerojen johdosta kansalaiset eri puolilla Suomea eriarvoiseen asemaan, joten ihmettelen jos perustuslakivaliokunta ei reputa tältä osin esitystä.

Eikös se ollut selvityksissä edellytys vähintään 200 000 asukkaan sote -alue lähtökohtana. Nyt tuon asukasmäärän alle jääviä maakuntia on 10/18:sta ja Ahvenanmaa päälle.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...vähintään 200 000 asukkaan sote...".
Silloin joskus, kun kuntaliitoksia puuhattiin ponnella, vertailtiin suuren ja pienen yksikön tehokkuutta. Vallalle jäi "mitä suurempi, sen kauniimpi"-ajatus. Siitä huolimatta silloin verrattiin suurta byråkraattista yksikköä pieneen ja ketterään eikä suurin aina vertailua voittanut. Liitokset kylläkin paitsi Ahvenanmaalla.

Nyt on taas palattu suuruuden ihannointiin ? Mihin on ketteryys unohtunut ?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tässä vuosi sitten avaamani US-blogi otsikolla:

"Lasse Lehtoselle: sote-profiloinnin tilalle "palkka tehdystä työstä" -periaate"

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253925-la...

---

Lasselle kysymys edelleen:

- Eikö maakuntia voisi muodostaa NUTS-suuralueiden mukaisesti eli olisi vain 5 maakuntaa eli SOTE-aluetta?

NUTS-suuralueet (suluissa väestömäärä 31.12.2017):

Länsi-Suomi (1 380 365)
Helsinki-Uusimaa (1 655 624)
Etelä-Suomi (1 157 001)
Pohjois- ja Itä-Suomi (1 290 651)
Ahvenanmaa (29 489)

- Olisi siis 5 maakuntaa (tai SOTE-aluetta), mutta kuntalakiin ei tehtäisi mitään suuria muutoksia eli ei tulisi verotusoikeutta eikä maakuntavaaleja (ainakaan alussa)

- 5 maakuntaa (tai SOTE-aluetta) eli NUTS-suuraluetta saisivat itse vapaaehtoisesti muodostaa oman alueensa SOTE-ratkaisun 3-4 vuoden aikana, ja jos ne eivät siihen itse pystyisi, niin sitten valtio ottaisi ko. suuralueen ohjaukseensa ja ko. alueen SOTE-ratkaisu tehdään "pakolla"

- sitten myöhemmin kun viisi SOTE-aluetta on jo toiminut muutaman vuoden, voisi harkita tarpeen mukaan verotusoikeutta ja maakuntavaaleja jne.

Eli tämä olisi vain ylimenovaihe uuteen sote-järjestelmään siirtymiseksi.

Vapaaehtoisuuteen perustuvana sotesta voisi joskus jotain tullakin, varsinkin silloin, jos valtio vielä tukisi sitä ylimääräisin bonuksin ja porkkanoin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Vaikka esität kysymyksen toiselle laitan tähän tiedoksi sen mihin päädyttiin vuonna 2015 viiden alueen SOTEsta

"Helmikuussa 2015 perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta poisti esityksestä kaavaillut viisi sote-aluetta.[24] Maaliskuussa 2015 perustuslakivaliokunta totesi eduskunnan käsittelyssä olleen sote-uudistusehdotuksen olevan perustuslain vastainen. Uudistuksen jatkovalmistelu siirtyi eduskuntavaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunta-_ja_soteuud...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Juhalle # 13.

Mikä viidessä maakunnassa olisi perustuslain vastaista? Jos kuitenkin jatketaan kuntaverotuksella ja Kuntalain normein?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #19

#19

Vastaus kysymykseesi löytyy perustuslakivaliokunnan pöytäkirjoista. Ulkomuistista muistelen että tuossa mallissa ihmisten mahdollisuus vaikuttaa oman alueen päätöksen tekoon heikkenee niin paljon että se on vastoin perustuslakia. Mutta kuten sanoin eduskunnasta löytyy tarkemat perusteet miksi viiden alueen sote törmäsi perustuslakiin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #23

Juha, tarkoitin sitä, että jatketaan kuntalain ja kuntaveron pohjalta. Sote-suuralueet hallinnoisivat vain sote-palveluja.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...olisi vain 5 maakuntaa...".
Jottei homma liian helpoksi kävisi:
Mitähän tuo 5 jättialuetta tarkoittaisi alueen reunalla olevalle potilaalle (muistaako kukaan mikä sellainen "potilas" on ?).
Jos tuo potilas selviää pahoin viivästyneestä hoitoonpääsystä, huonon tien rynkytys olisi ainakin tuskaa, ellei kuolemaksi. Myös tieverkon kun on annettu rapautua kelvottomaan kuntoon.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pekka, eihän sote-alueen suuri asukasmäärä kerro sitä, että palveluihin on pitkä matka. Sote-alueen sisäiset järjestelythän sen määrittävät. Sote-alueen sisällä tulee tottakai järjestää sote-palvelut oikeudenmukaisesti.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #26

Eiköhän sitä juuri kerro. Jostainhan ne "säästöt" pitää repiä. Kuntaliitosten jälkeen uuden suurkunnan palveluita leikattiin usein juuri reunoilta. "Tulee järjestää" on eri asia kuin "Järjestää".

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hallitusneuvottelussa sote on ratkâistu ja se on hallitusohjelmassa. Sitten edetään hallitusohjelman mukaan ja hallituksella sotekannatus eduskunnassa 117, muut puolueet voivat vain kommendoita

Viljo Asikainen

Näiden piankin kärjistyvien ongelmien perussyy on Rinteen onneton hallituspuolueiden valinta - se että hän hylkäsi kokoomusyhteistyön ja otti fivepack-pohjan, mukaan lukien keskusta. SDP-kokoomus-akseli olisi ollut yhteiskunnallisesti tasapainoinen moderni konsensusratkaisu ja lujittanut yli maagisen oikeisto-vasemmistorajan menevää kansallisen edun "agree to disagree"-politiikkaa.

Ratkaisu olisi vienyt oppositioon niin keskustan kuin vasemmistoliitonkin - menneen taantuvan maailman edustajat. Siihen maailmaan kuuluvien perussuomalaisten ohella näin muodostuva oppositiorintama olisi ollut hajanainen ja heikko, mikä olisi lujittanut konsensushallituksen toimintakykyä. Nyt sen sijaan Rinteen pään päällä heiluu koko ajan Damokleen miekkana luja, helposti yhteistyön löytävä ja radikalisoituva oikeisto-oppositio, johon keskusta on potentiaalisesti hallitustaipaleensa mutkistuessa valmis liittymään. Se on sitten Rinteen hallituksen loppu ja monet sen sinänsä hyvät tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Rinne sortui ahneuteen. Hän laski että fivepack mahdollistaa pitemmälle menevien pyrkimysten jyräämisen läpi enemmistövoimalla. Kokoomusyhteistyö olisi vaatinut enemmän kompromisseja ja maltillisuutta tavoitteissa, mutta tuottanut myös pysyvämpiä tuloksia.

"Kaikki minulle heti" kulki Rinteen nykymaailmassa niin yleinen ajattelutapa.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos. Pidin. Kumpa saataisiin sinunlaisia Jumalaa pelkääviä ihmisiä valmistelemaan; näitä koko kansalle tärkeitä asioita. Sieltähän se oikeudenmukaisuus ja kaikki viisaus tulee. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän PirjoOravuo kuva
Pirjo Oravuo

Pienet kuihtuvat, ikääntyvät maakunnat eivät luultavasti tule pärjäämään yksinään sote-alueena. Siitä oiva esimerkki on Etelä-Karjalan maakunnan kokoinen Eksote, jonka talousvaikeudet ja ongelmat ovat kärjistyneet viimeisen vuoden aikana. Palveluja alueen pienissä kunnissa on karsittu ja tullaan karsimaan jatkossakin, sillä rahat eivät riitä.
Toinen suuri ongelma on hoitohenkilökunnan erit. Lääkärien saatavuus. Keskussairaalan vahvuudesta puuttuu useita lääkäreitä, eikä edes Attendo ole pystynyt toimittamaan keskussairaalan päivystykseen sopimuksen mukaisia lääkäreitä. Nyt olisikin kiva tietää mistä Antti Rinne taikoo ne lupaamansa 1000 lääkäriä ja hoitajaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että ainut konsti on ostaa palvelut yksityiseltä, aivan kuten ostetaan iso osa erilaisista hoivapalveluista, työterveyden palvelut jne. Useissa kunnassa on valmisteltu ja siirrytty ostamaan varhaiskasvatuksen palvelut yksityiseltä taholta. Ja viimeisten uutisten mukaan puolet lapsiperheistä on solminut lapsilleen terveysvakuutuksen, käyttäen tarpeen mukaan sekä yksityislääkärien että julkisen puolen palveluja. Kohta voi aiheellisesti kysyä kuihtuvatko julkisen puolen palvelut ihan itsestään kaiken tämän poliittisen toheloinnin ja jääräpäisyyden seurauksena. Kysyisin vielä, että mikä ero on sillä, että varhaiskasvatuksen tuottajana tai hoivapalvelujen tuottajana on yksityinen yritys kuin että perusterveydenhoidon tuottajana on yksityinen yritys, jos järjestämisvastuu kumminkin on julkisella puolella.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Eksoten rahat eivät riitä koska alue on liian pieni, tarvitaan suuremmat hartiat, viisi maakuntaa + verotusoikeus. Meitä suomalaisia on vähän ja asumme vieläpä kaukana toisitamme - Kaikki tämä nostaa kustannuksia paljon. Keski-Euroopassa perusterveydenhuolto toimii paremmin koska ihmiset asuvat keskitetymmin, Suomessa yksi mökki siellä sun täällä. Tämän johdosta kotisairaanhoita ja kodinhoito ovat myös vaikeuksissa - Hoitajien aika menee siirtymisessä paikasta toiseen.

Yksityiset toimijat sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat ok kunhan pysyvät lestissään, niille ei saa antaa isännän paikkaa (suuret ulkomaiset pörssiyhtiöt pystyisivät tähän). Jos yksityiset saavat monopolin, hinnat nousevat ja laatukin kärsii. Tasapaino on kaiken a & o.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kun terveyskeskukset tulivat, ainoa kaupallinen vaikutus oli töitä (silloin vielä kunnallisille) siivousorganisaatioille ja vakaa perushomma niille lääkäreille, jotka halusivat heittää hiukan lisäkeikkaa (joillakin erikoisaloilla). Poliitikoilla oli hyvä mahdollisuus tehdä päätös rakennelmasta, joka oli kokonaan heidän hallussaan.

Nyt ollaan kutomassa verkkoa, jonka jotkut osat häipyvät takahuoneiden neuvotteluhämärään, ja poliitikot ovat ylikiihottuneessa tilassa. Pelissä on liikaa vapaata rahaa mukana.

Käyttäjän PirjoOravuo kuva
Pirjo Oravuo

Nita Hillner. Käsittääkseni kukaan ei ollut antamassa minkäänlaista monopolia yksityisille terveyspalvelun tuottajille edesmenneessä sotesuunnitelmassa. Lakiluonnoksesta en löytänyt mistään siihen viittaavaakaan tekstiä. Menneet on menneitä. Uskon kuitenkin, että tullaan näkemään tilanne, jossa kuntien on pakko ostaa perusterveydenhuollon palveluja yhä enenevässä määrässä yksityiseltä sektorilta, syystä että siellä ne tarvittavat lääkärit työskentelevät. Lisäksi ihmiset kyllästyvät odottelemaan lääkäriin pääsyä ja ketkä vain kynnelle kykenevät, kääntyvät yksityislääkärin puoleen. Minusta olisi todella hienoa, jos saisimme toimivan perusterveydenhuollon. Nyt vain näyttää siltä että asiassa ollaan jo pahasti myöhässä ja homma on menetetty.

Käyttäjän PirjoOravuo kuva
Pirjo Oravuo

Nyt kun Rinteen hallituksen ohjelma on julkisuudessa, kertokaapa te yllä kirjoittaneet viisaat, että mistä ne tarvittavat 1000 tai enemmän lääkäriä otetaan vajaamiehityksillä toimiviin terveyskeskuksiin. Tähän kysymykseen tämä mummo ei ole saanut vastausta, eikä siihen näytä löytyvän vastausta Rinteen hallitusohjelmastakaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset