Soten hautajaispuhe

Jokaisella kansalla on omat kuolemaan ja vainajan hautaamiseen liittyvät tapansa. Suomalaisissa hautajaisissa perinteeseen kuuluu, ettei vainajasta puhuta pahaa. Niinpä hautajaispuheissa suvun itsepäisimmästä ja muutoinkin änkyrästä äijästä tulee kuolemansa jälkeen vankkumaton periaatteen mies ja sukulaisten asioihin sotkeutuvasta hössöttäjästä perheensä kokoava voima – joitain esimerkkejä mainitakseni. Perinteen taustalla voi olla ikiaikaisia uskomuksia, joissa vainajan sielun pelätään pahoista puheista loukkaantuvan ja jäävän vainoamaan jäljelle jääviä, taikka sitten vain halu kunnioittaa vainajan omaisten surua.

Sipilän hallituksen sote-uudistus kuoli 8.3.2019. Exituksen todennut pääministeri kertoi, että uudistuksen hoito oli Arkadianmäellä päätetty lopettaa hoitosuunnitelmaan liittyneiden lukuisten komplikaatioiden takia. Myös soten kaksoissisar, maakuntauudistus, menehtyi samanaikaisesti soteuudistuksen kanssa. Suremaan jäi ennen kaikkea joukko ministereitä ja virkamiehiä, jotka olivat sotesta viime vuodet huolehtineet.

Sote, sellaisena kuin hänet tunsimme, syntyi synkkänä marraskuu yönä 2015 pääministerin ja valtiovarainministerin suhteeseen. Suhteen perustana oleva sopimus herätti paljon pahennusta ja sitä jopa nimiteltiin rumasti lehmänkaupaksi, vaikka osapuolet vain avoimesti toteuttivat omia ideologisia tavoitteitaan, kuten politiikassa on tapana. Myötäjäisinä suhdesopimukselle pääministeri sai peräti 18 maakuntaa eli monta enemmän kuin ennakkoon odotettiin. Valtiovarainministeri taas sai soteen liitetyksi valinnanvapauden.

Alkuperäiset vanhemmat erosivat jo seuraavana vuonna, kun silloinen valtiovarainministeri menetti asemansa puoluejohtajana. Sote sai kuitenkin uudesta valtiovarainministeristä luotettavan ottoisän, joka osaltaan yritti parhaansa mukaan huolehtia erityisesti soten valinnanvapauden hyvinvoinnista. Valinnanvapaudelle oli luvattu merkittävä 5,8 miljardin euron osuus sotevaroista, jotka soten kuoltua jäävät nyt valtion ja kuntien täyteen määräysvaltaan. Näitä varoja jäävät kaipaamaan erityisesti valinnanvapauden ystävät terveysyrityksissä, jotka olivat jo olleet avustamassa soten synnyttämisessä.

Nuorta sotea oli kasvattamassa suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Sote oli kuitenkin oman tiensä kulkija, joka mieluummin seurasi sille viitoitettua polkua, kuin kuunteli ulkopuolisten neuvoja. Tästä johtuen sotella oli välillä ongelmia (perustus)lain kanssa, mutta huolehtivat vanhemmat jaksoivat tästä huolimatta uskoa siihen, että sotesta kasvaisi aikanaan veroeuroja valtiolle säästävä toimija. Soten vanhempien toiveet tässä suhteessa olivat jopa miljardiluokkaa, vaikka perheen ulkopuoliset eivät näitä toiveita aina nähneet kovin realistisina.

Soten toivottiin myös aikusena parantavan hoitoon pääsyä erityisesti perusterveydenhuollossa sekä vähentävän väestöryhmien terveyseroja. Kaikki soten ystävät toivoivat näiden tavoitteiden toteutumista, mutta pelkäsivät samalla, että soten toimintamalli johtaisi palvelujen keskittymiseen kasvukeskuksiin ja siihen, että heikoimmat potilasryhmät eivät saisi riittäviä palveluja. Toimintamalleja oli kyllä tarkoitus kokeilla, mutta kokeilujen lopulliset tulokset eivät valitettavasti olisi olleet käytettävissä ennen soten voimaantuloa. Terveyserojen kaventamiseenkaan sotessa ei ollut selvää mekanismia, sillä markkinaperusteisesti toimivassa terveydenhuollossa erot yleensä enemminkin kasvavat, kuin vähenevät. Erityistä huolta soten ystäville aiheutuikin siitä, että sote olisi saattanut jättää paljon palveluja käyttävät potilaat ilman riittäviä palveluja.

Paljon palveluja tarvitsevien kannalta palvelujen hyvä integraatio on keskeistä sekä hoidon lopputuloksen että hoidon kustannusten hallinnan kannalta. Soten asiakassuunnitelman tarkoituksena oli varmistaa, että palveluintegraatio toteutuisi myös monituottajamallissa. Monista yrityksistä huolimatta, soten ystäville jäi epäselväksi, miten asiakassuunnitelma käytännössä olisi toiminut. Tavoite asiakassuunnitelmalla oli kuitenkin sotessa kaikin puolin hyvä ja kunnioitettava.

Soten monituottajamalli olisi avannut aivan uusia mahdollisuuksia IT-palveluiden tuottajille. Näitä palveluja varten kymmenien miljoonien eurojen pääomituksella perustetut yhtiöt Vimana Oy ja Sotedigi Oy jäävätkin kaivaten muistamaan vainajaa. Monituottajamalliin liittyvät henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat kysymykset olisivat muutoinkin työllistäneet lukuisan joukon yrityksiä ja asiantuntijoita varmistamaan, etteivät arkaluonteiset potilastiedot päädy vääriin käsiin.

Sotea jäävät kaipaamaan myös monet muut tahot. Soten parissa työskennelleet konsultit ja juristit muistavat vainajaa varmasti lämmöllä. Sote on suoraan tai välillisesti työllistänyt tuhatmäärin ihmisiä, jotka hekin saattavat kokea soten poismenon menetyksenään. Sotea jäävät niin ikään kaipaamaan asiantuntijat sekä lehtimiehet, joille sote on ollut lähes loputun lausuntojen ja juttujen lähde.

Lepää rauhassa sote.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu