Soten hautajaispuhe
Jokaisella kansalla on omat kuolemaan ja vainajan hautaamiseen liittyvät tapansa. Suomalaisissa hautajaisissa perinteeseen kuuluu, ettei vainajasta puhuta pahaa. Niinpä hautajaispuheissa suvun itsepäisimmästä ja muutoinkin änkyrästä äijästä tulee kuolemansa jälkeen vankkumaton periaatteen mies ja sukulaisten asioihin sotkeutuvasta hössöttäjästä perheensä kokoava voima – joitain esimerkkejä mainitakseni. Perinteen taustalla voi olla ikiaikaisia uskomuksia, joissa vainajan sielun pelätään pahoista puheista loukkaantuvan ja jäävän vainoamaan jäljelle jääviä, taikka sitten vain halu kunnioittaa vainajan omaisten surua.
Sipilän hallituksen sote-uudistus kuoli 8.3.2019. Exituksen todennut pääministeri kertoi, että uudistuksen hoito oli Arkadianmäellä päätetty lopettaa hoitosuunnitelmaan liittyneiden lukuisten komplikaatioiden takia. Myös soten kaksoissisar, maakuntauudistus, menehtyi samanaikaisesti soteuudistuksen kanssa. Suremaan jäi ennen kaikkea joukko ministereitä ja virkamiehiä, jotka olivat sotesta viime vuodet huolehtineet.
Sote, sellaisena kuin hänet tunsimme, syntyi synkkänä marraskuu yönä 2015 pääministerin ja valtiovarainministerin suhteeseen. Suhteen perustana oleva sopimus herätti paljon pahennusta ja sitä jopa nimiteltiin rumasti lehmänkaupaksi, vaikka osapuolet vain avoimesti toteuttivat omia ideologisia tavoitteitaan, kuten politiikassa on tapana. Myötäjäisinä suhdesopimukselle pääministeri sai peräti 18 maakuntaa eli monta enemmän kuin ennakkoon odotettiin. Valtiovarainministeri taas sai soteen liitetyksi valinnanvapauden.
Alkuperäiset vanhemmat erosivat jo seuraavana vuonna, kun silloinen valtiovarainministeri menetti asemansa puoluejohtajana. Sote sai kuitenkin uudesta valtiovarainministeristä luotettavan ottoisän, joka osaltaan yritti parhaansa mukaan huolehtia erityisesti soten valinnanvapauden hyvinvoinnista. Valinnanvapaudelle oli luvattu merkittävä 5,8 miljardin euron osuus sotevaroista, jotka soten kuoltua jäävät nyt valtion ja kuntien täyteen määräysvaltaan. Näitä varoja jäävät kaipaamaan erityisesti valinnanvapauden ystävät terveysyrityksissä, jotka olivat jo olleet avustamassa soten synnyttämisessä.
Nuorta sotea oli kasvattamassa suuri joukko eri alojen asiantuntijoita. Sote oli kuitenkin oman tiensä kulkija, joka mieluummin seurasi sille viitoitettua polkua, kuin kuunteli ulkopuolisten neuvoja. Tästä johtuen sotella oli välillä ongelmia (perustus)lain kanssa, mutta huolehtivat vanhemmat jaksoivat tästä huolimatta uskoa siihen, että sotesta kasvaisi aikanaan veroeuroja valtiolle säästävä toimija. Soten vanhempien toiveet tässä suhteessa olivat jopa miljardiluokkaa, vaikka perheen ulkopuoliset eivät näitä toiveita aina nähneet kovin realistisina.
Soten toivottiin myös aikusena parantavan hoitoon pääsyä erityisesti perusterveydenhuollossa sekä vähentävän väestöryhmien terveyseroja. Kaikki soten ystävät toivoivat näiden tavoitteiden toteutumista, mutta pelkäsivät samalla, että soten toimintamalli johtaisi palvelujen keskittymiseen kasvukeskuksiin ja siihen, että heikoimmat potilasryhmät eivät saisi riittäviä palveluja. Toimintamalleja oli kyllä tarkoitus kokeilla, mutta kokeilujen lopulliset tulokset eivät valitettavasti olisi olleet käytettävissä ennen soten voimaantuloa. Terveyserojen kaventamiseenkaan sotessa ei ollut selvää mekanismia, sillä markkinaperusteisesti toimivassa terveydenhuollossa erot yleensä enemminkin kasvavat, kuin vähenevät. Erityistä huolta soten ystäville aiheutuikin siitä, että sote olisi saattanut jättää paljon palveluja käyttävät potilaat ilman riittäviä palveluja.
Paljon palveluja tarvitsevien kannalta palvelujen hyvä integraatio on keskeistä sekä hoidon lopputuloksen että hoidon kustannusten hallinnan kannalta. Soten asiakassuunnitelman tarkoituksena oli varmistaa, että palveluintegraatio toteutuisi myös monituottajamallissa. Monista yrityksistä huolimatta, soten ystäville jäi epäselväksi, miten asiakassuunnitelma käytännössä olisi toiminut. Tavoite asiakassuunnitelmalla oli kuitenkin sotessa kaikin puolin hyvä ja kunnioitettava.
Soten monituottajamalli olisi avannut aivan uusia mahdollisuuksia IT-palveluiden tuottajille. Näitä palveluja varten kymmenien miljoonien eurojen pääomituksella perustetut yhtiöt Vimana Oy ja Sotedigi Oy jäävätkin kaivaten muistamaan vainajaa. Monituottajamalliin liittyvät henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskevat kysymykset olisivat muutoinkin työllistäneet lukuisan joukon yrityksiä ja asiantuntijoita varmistamaan, etteivät arkaluonteiset potilastiedot päädy vääriin käsiin.
Sotea jäävät kaipaamaan myös monet muut tahot. Soten parissa työskennelleet konsultit ja juristit muistavat vainajaa varmasti lämmöllä. Sote on suoraan tai välillisesti työllistänyt tuhatmäärin ihmisiä, jotka hekin saattavat kokea soten poismenon menetyksenään. Sotea jäävät niin ikään kaipaamaan asiantuntijat sekä lehtimiehet, joille sote on ollut lähes loputun lausuntojen ja juttujen lähde.
Lepää rauhassa sote.
Kaunis muistokirjoitus! Kiitos siitä!
Maku-sotea jäi viimeisen Yle-puoluegallupin mukaan kaipaamaan 32% kantansa ilmaisseista kansalaisista. Osanotto heidän suruunsa!
Ilmoita asiaton viesti
Miten on Lehtonen, kun meillä on 10 vuoden kuluttua ennustein n. 350.000 kallista yli 75 vuotiasta enemmän, kuin nyt ja yli 65 vuotiaita yli puoli miljoonaa enemmän kuin nyt ?
Mistä rahat, jos rahat eivät riitä edes nyt ?
Rinne kertoi omassa uudessa omituisessa soteideassaan lääkäreiden määrää ja hoitajien määrää lisättävän radikaalisti, joka ei nyt taloutta tarkastellen oikein ole mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ole parempi kuitenkin lisätä lääkäreitä ja hoitajia kuin hallintovirkamiehiä Kepun maakuntahimmelissä?
Ilmoita asiaton viesti
Lääkäreitä ja hoitajia meillä on varmasti aivan riittävästi nykyiseen nähden, mutta entäpä sitten 10 vuoden kuluttua ?
Nykyisin kiireettömiksi hoitajan arvioimat hoiton pääsyn jonot ovat terveyskeskuksissa n. 30 vrk, joka on täysin luokatonta – saati sitten tulevaisuudessa.
Mistä rahat ?
Ilmoita asiaton viesti
On erilaisia tapaoja arvioida hoidon tulevia kustannuksia. VM:n malli on lähtenyt siitä, että kun yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy, lisääntyvät kustannukset suorassa suhteessa. Tanskassa kuitenkin yli 75-vuoitiaista n. 70 % on nettoveronmaksajia eli tuottavat valtiolle enemmän kuin kuluttavat. Tosiasiassa terveydenhuollon/hoivan kustannuksista valtaosa tulee henkilön viimeisestä elinvuodesta – se voi olla 55 vuotiaana tai 85 vuotiaana. Ikääntyminen ei sinänsä vaikuta tähän osuuteen, mutta hyvä järjestelmä tuottaisi mahdollisimman monta tervettä elinvuotta.
Suomessa on lääkäreitä n. 330 sataatuhatta asukasta kohden, kun niitä Ruotsissa on 420. Suomen lääkärimäärä on alle EU:n keskiarvon, mutta hoitajia meillä on asukaslukuun nähden eniten EU-maista. Hoitajista n. 40 000 on vain muissa töissä, kun hoitoalan palkat ovat Suomessa alhaiset. Terveydenhuollon BKT-osuus on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Tältä osin kyse on arvovalinnasta eli mihin yhteiskunta rahansa käyttää. Väestö yleisesti pitää terveydenhuoltoa yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnan osa-alueista.
Henkilökohtaisesti 1) en luota VM:n laskelmiin; 2) pidän tarpeellisena lisätä lääkäreiden määrää julkisessa perusterveydenhuollossa ja 3) en usko siihen, ettei Suomella olisi varaa käyttää samaa BKT-osuutta terveydenhuoltoon kuin muilla Pohjoismailla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka paljon Suomessa on lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa ?
Lääkäriliiton mukaan maassa on n. 21.000 kotimaista laillistettua lääkäriä ja lisäksi n. 2.000 ulkomaista lääkäriä. Tämä on n. 240 potilasta lääkäriä kohti.
Tuosta 40.000 hoitajasta ei liene huhuja suurempaa näyttöä, ainakin jos ajatellaan tilannetta JHL:n, Tehyn ja Superin jäsenmäärin 200.000 + 160.000 + 90.000. Missä järjestemissä ja ay-organisaatioissa nämä olisivat paremmin palkoin ?
Kovin paljon on Lehtosellakin mutua mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyit mielipidettä ja sen annoin 🙂 Eurooppalaisia vertailutietoja löytyy mm. tästä raportista: https://ec.europa.eu/health/expert_panel/sites/exp…
Ilmoita asiaton viesti
Hieman ajastaan jäljessä oleva linkki 6 vuoden takaa.
Hoitajia näyttää olevan Suomessa väkilukuun nähden kaikkein eniten linkin mukaan. Toisaalta lääkäreiden määrä on täysin virheellinen syystä tai toisesta.
Jossakin on pakostakin lukemat väestön terveyspalveluiden hintalapuista ikäluokkineen, mutta tieto ei taida olla julkinen. Jos nyt joku asiantuntija voisi määritellä rajusti vanhenevan kansakunnan terveyspalvelujen menojen kasvua seuraavan vuosikymmenen aikana, niin tervetuloa.
Jostakin luin, että 75 vuotta täyttäneiden terveydenhoito ja vanhustenhoitomenot 2,1 kertaiset 65-74 vuotiaisiin keskimäärin per henkilö ja näitä yli 75 vuotiaita on siis vuosikymmenen kuluttua arvioitu olevan jopa 350.000 enemmän, kuin mitä nyt on. Kyse on varmasti miljardien eurojen luokan menolisäyksistä ikääntymisen takia.
23.000 lääkäriä Suomessa on juurikin sama, mitä Ruotsissa eli 420 lääkäriä 100.000 asukasta kohti. Vertailu Ruptsiin ja Norjaan on aiheetonta. Olemme jo vuosikymmen takaperin tipahtaneet taloudellisin resurssein näiden kyydistä nähtävimmin pysyvästi.
Ilmoita asiaton viesti
Myös EU:n Health at Glance vertailu on hyvä. Siinä luvut päivittyvät vuosittain: http://www.oecd.org/health/health-at-a-glance-euro…
Nuo yli 75-vuotiaitten 2,1 -kertaiset kustannukset voi tulkita myös toisin. Suomessa miesten elinikäennuste on 78 ja naisten 84 vuotta. Kun viimeinen elinvuosi on kallein, osuu se todennäköisimmin yli 75-vuotiaille. Kun kaikki kuitenkin kuolevat, ei yli 75-vuotiaiden määrän lisääntyminen sinänsä lisää viimeisen elinvuoden hoidon/hoivan kustannuksia eikä näin myöskään kustannusten kokonaismäärää.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en kyllä pysy oikein kärryillä. Jos yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 350.000 nykyiseen verraten ja yli 65 vuotiaidenkin määrä kasvaa rajusti seuraavan vuosikymmenen aikana, niin vanhustenhoidonko ja ikääntyneiden terveydenhoidon kustannuksetko eivät ? Viimeisen elinvuoden hoitoa ja hoivaa on tarjottava kymmenille tuhansille enemmän vuosittain, kuin mitä nyt on. Ihmisten elinajan ennusteetkin varmasti muuttuvat ja yhä suurempi osa ihmisistä elää yhä vanhemmiksi.
Suomen terveydenhoidossahan on nyt ongelmia vain tasapuolisuuden ja saatavuuden kannalta osassa terveyskeskuksista pitkine jonoineen. Julkinen erikoissairaanhoitohan on vertailukelpoista minne hyvänsä, ehkä nyt psykiatrisia palveluita lukuunottamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Muotoilen sitten hiukan toisin 🙂 Empiirinen data esimerkiksi Tanskasta ei tue valtiovarainministeriön laskelmia kustannusten kasvusta ikääntymisen myötä. Vanhusten määrä on myös Tanskassa korkea, mutta kustannukset eivät ole karanneet. Toki käyttävät BKT:stä meitä enemmän terveydenhuoltoon (vaikka ovat YK:n onnellisuuslistalla meitä nyt jäljessä). Viimeinen elinvuosi on kustannusten iso draiveri eikä ”viimeisen elinvuoden määrä” oleellisesti lisäänny (kun kaikki kuolevat vain kerran), vaikka vanhusten määrä kasvaa. Suomessa laitoshoitoa vanhus tarvitsee keskimäärin 1,5 vuotta ennen kuolemaa. Keskim. ikä, jolloin laitoshoitoa tarvitaan on n. 82 vuotta. VM on käsittääkseni tehnyt myös tämän skenaarion mukaisia laskemia, mutta tapansa mukaan esittävät mieluummin pessimistisen version, jossa suuri osa yli 75-vuotiaista vanhuksista hoidettaisiin laitoksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ihmiset ovat iäkkäinä raihnaisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Neljä – kuusi ilmaista käyntiä uimahallissa tai punttisalilla kaikille yli 60-vuotiaille? Kunnan järjestämiä kävelyryhmiä? Tällaiset toimet ovat halpoja ja voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä kotona itsenäisesti. Mitä vähemmän asukkaat tarvitsevat kotihoitoa ja hoitokodin palveluja, sitä halvemmaksi yhteiskunnalle se tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Asun Kuopiossa ja olen 68v. Kuopiolaiset yli 65 vuotiaat saavan ns toimintakortin hinta noin 70€, jolla saa olla kaupungin kuntosaleilla tai uimahallissa vaikka aamusta iltaan.
Itse hankin tuon, ja käyn ahkerasti kuntosalilla. Alussa sain kaupungin liikunnanohjaajalta 5 x 45 min opastusta laitteiden käytöstä ja kuntosuunnitelman. Tuo opastus maksoi vain 18€.
En tiedä miten yleistä tällainen kaupungin vastaantulo kuntoilussa on. Itselläni on hyvät tuntemukset kuntoilusta, paino on laskenut ja kuntokin tuntuu piristyneen.
Onhan se täysin selvää, että on kivempi hoitaa terveyttä kuin sairautta.
Nyt kun sotea taas aletaan suunnittelemaan, yksi merkittävä painopiste pitää olla ennalta terveyttä ylläpitävä toiminta. Tulee halvemmaksi ja on yksilön kannalta inhimillisempää.
Joku kaveri taisi minulle kertoa, että kun aloittaa kuntoilun vaikka vähän myöhemmälläkin iällä, niin siirtää Addendoon joutumista viidellä vuodella. Viimeaikaisten uutisten perusteella ei taida kenelläkään olla kiire Addendoon, joten luulisi motivaation löytyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kysyt mistä rahat, niin selkeitä keinoja on.
1) Laskutus- ja korvausbyrokratiat pois, jolloin samalla häipyy paljon myös säätelyä. Kustannuksia säästyisi karkeasti 0,5 mrd €/v.
2) Reseptilääkkeet valtiolle, jolloin säästöä tulee ainakin miljardi euroa vuodessa
3) Maakuntien sijaan valtakunnallinen terveyshallinto säästäisi noin 0,2 mrd €/v.
4) Yksinkertaistuva sovellusympäristö tietotekniikalle tuottaisi todennäköisesti myös miljardien säästöt.
Kaikki edellä mainitut samalla sujuvoittaisivat asiointia. Tarkempia tietoja hakusanalla ”Pelkistetty sote”.
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin vuosikymmeniä terveyspalveluja tarvinneena, olen huomannut, että hoitokäytäntöjä halutaan muuttaa.
Sitä pyritään tekemään niin, että siitä hyötyisi sekä se asiakas, että palvelua tarjoava hoitolaitos. Uutena ajatuksena, jota myös pidän kannatettavana, halutaan ihmisen ottavan enemmän vastuuta itsestään. Apua tarjotaan, jos vastuun ottaminen ei onnistu kaikista yrityksistä huolimatta. Jos tämä onnistuu, ei niitä kalliita yli 75-vuotiaita ole tuollaisia määriä.
Se on meistä itsestämme kiinni, pidä itsesi terveenä. Ja onnistuuhan se, ellei ihminen pilaa sitä ennen ympäristöä, mikä aiheuttaa niitä sairauksia muillekin kuin yli 75-vuotiaille. Voimme yrittää syyttää niitä ja vaatia korvauksia niiltä, jotka tilanteen ovat aiheuttaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tuohon päde ihan peristeiset lääkkeet? Ensin katsotaan, kuinka vahva Suomen talous on, ja sitten trimmataan yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja kansalaisten kulutus- ja palkkataso sellaisiksi, että ei eletä yli varojen. Vanhusten hoitajia palkataan sen verran kuin vanhusten katsotaan hyvää hoitoa ansaitsevan. Suomi on nykyään niin rikas, että nälkä ei uhkaa, vaikka uhraisimme hieman nykyistä enemmän parhaassa työiässä olevien kansalaisten hyvinvoinnista vanhusten hyväksi. Ongelma ei siis ole se, että ei olisi varaa, vaan se, että normikansalaiset eivät halua tinkiä omasta kulutuksestaan vanhusten hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun syntymätön kuolee, sitä kutsutaan keskenmenoksi tai abortiksi.
Jos kuolema on tahallaan aiheutettu niin se on abortti.
Jos kuolema on tahaton, se on keskenmeno.
Keskenmeno johtuu usen vaikeista ongelmista sikiön kehityksessä, niin kävi sotellekin. On tavallaan onni ettei se koskaan päässyt suntuvaiheeseen asti.
Toivotaan että seuraava sote- vauva olisi terveempi ja eläisi syntymävaiheeseensa asti.
Ilmoita asiaton viesti
On mielenkiintoista nähdä kun uutinen 8.3 IL:ssä toimittaja Kreetta Karvalan mukaan SDP: puheenjohtaja Antti Rinteelle sopii valinnanvapaus ja maakuntamalli.
Eikös blogisti ole ollut SDP:n linjoilla koko ajan. Joten oliko kyseessä polittinen luhfi ja puhallus Sosialidemokraateilla koko ajan. Tätä varmasti pohditaan moneen kertaan vielä vaalikentillä ja vaalipaneeleissa.
Muutoin ei sote ja maakuntamalli kuollut vaan sen vastustajat ottavat nyt vastuun näistä potilasjonoissa kuolevista ja myös niistä jotka odottavat lääkäriin pääsyä henkitoreissaan ja heillä oli toiveena saada erinomaista parannusta nyky soteen.
Ilmoita asiaton viesti
Vain ovatko sosiaalidemokraatit tulleet Lehtosen linjoille 🙂 Olen itse poliittisesti sitoutumaton. Useimmat terveydenhuollon asiantuntijat ovat kanssani samaa mieltä siitä, miten terveydenhuoltojärjestelmää Suomessa kannattaisi uudistaa. Omat näkemykseni perustan mm. niihin suosituksiin, joita olen EU:n asiantuntijaryhmässä ollut jäsenmaille vuodesta 2013 lähtien laatimassa: https://ec.europa.eu/health/expert_panel/about_en
Ilmoita asiaton viesti
Arvo Lasse Lehtonen kun hallitus halusi tällä uudella sote/maku mallilla yhdenvertaistaa hyvät terveyspalvelut koko maahan riippumatta kunnan varakkuudesta siis nyt köyhässä kunnasa kuolet varakaassa sinut hoidetaan. Eikö tämän olisi pitänyt olla jokaisen arvomaailmassa prioriteetti ensimmäinen.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän hallituksen alkuperäiset tavoitteet soten suhteen olivat ihan hyvät. Ongelmaksi vain sitten muodostui, että tavoitteita ei valituilla keinolla oltaisi voitu saavuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sepolla nyt asiat vähän sotkeutuvat. Rinteen ”maakuntamalli” nojautuu ensinnäkin vain terveydenhuoltoon ja silloin se perustuu kutakuinkin sairaanhoitopiireihin, joiden perustalle uudistus pitääkin rakentaa. Rinteen ”maakunnat” eivät siis olisi mikään uusi hallintotaso.
Valinnanvapauskin on ihan hyvä, kunhan se ei tarkoita yksityistämistä kuten hallituksen mallissa. Esimerkiksi ehdottamassani Pelkistetyssä sotessa näin ei olisi ja valinnanvapaus olisi myös todellista eikä pelkkä keppihevonen.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi lienet varmaan lukenut perjantain IL Kreeta Karvalan Uutiset.
Tälläistä sote-mallia SDP tavoittelee, jos on seuraava pääministeri puolue.
perjantai 08.03.2019 klo 18.47
Ei nyt ole ihan sovittamattomia eroja kunhan tehdään lehmäkaupat Keskustan ja Kokoomuksen kansa.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se aika erikoista , että keskusta ajaa soteuudistusta ja se kun kaatuu niin välittömästi ”takataskusta” löytyy uusi parempi sote.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nykyistä sotea arvioitaisiin perustuslain näkökulmasta, voitaisiin todeta ehkä seuraavaa:
1.Kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu hoitoon pääsyn, hoitotason eikä kansalaisten maksujen näkökulmasta.
Työterveyshuollon asiakkaat, vaikka kustannuksista puolet maksetaan verorahoista, pääsevät hoitoon ilmaiseksi ja nopeasti. Eri puolella Suomea terveyskeskuslääkäriin pääsee hyvin erilaisilla jonotusajoilla.
Terveyskeskusmaksut Helsingissä 0 euroa, muualla taas kansalaiset maksavat.
Jos taas katsotaan kustannusten näkökulmasta, hoidoissa huomattavat erot.
Mitä blogisti ehdottaa? Minkälainen uuden Soten tulee olla kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta?
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan joka tapauksessa vaiheittaista etenemistä ja palvelujen parempaa integraatiota. Keskeinen syy sille, ettei riittäviä palveluja ole yhdenvertaisesti tarjolla, ovat rahoitusjärjestelmän ongelmat. Valtionapujen leikkaukset (2,4 mrd euroa kahdella viim. hallituskaudella)ovat kriisiyttäneet monen kunnan ja kuntayhtymän talouden. Valtionapujärjestelmää tuleekin pikaisesti korjata osana rahoituksen uudistamista.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi mielestäni aika luonteva rahoitusjärjestelmä olisi sellainen, jossa peruspalvelut maksetaan valtion verotuloista niin, että jokainen kunta saa periaatteessa könttäsumman rahaa palveluiden toteuttamiseen (per asukas), hieman painotettuna kunnan väestörakenteen mukaan. Erikoistapauksissa voisi antaa lisäapua. Ja kunnat voisivat trimmata palveluita paremmiksi omilla verotuloillaan. Tässä mallissa eri kuntien kustannukset ja kustannustehokkuus tulisi nykyistä tuloja tasaavaa valtionosuusjärjestelmää selvemmin näkyviin (eikä valtionosuusjärjestelmän näennäisen epäreiluista tulonsiirroista enää tarvitsisi valittaa).
Mikä muuten tuo integraatiotarve sisältää? Useimmiten puhutaan perustason ja erikoissairaanhoidon välisestä rajapinnasta. Minusta tuo rajapinta on toiminut riittävän hyvin nykyiselläänkin. Uusi railo kunnan soten ja muiden palveluiden välillä voisi tuoda enemmän lisäongelmia kuin tuon yhden railon poistaminen niitä veisi pois.
Rahoitusjärjestelmää voisi perustason ja erikoissaireenhoidon välillä muuttaa niin, että erikoissairaanhoidon itselleen kuuluviksi hyväksymien potilaiden kustannukset menisivät suoraan valtion piikkiin. Näin kuntien kalliden potilaiden riski suurelta osin poistuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Epäpyhästä avioliitosta jäi kuitenkin jotain itämään. Edesmennyttä sotea ei ole vielä saatu kunnolla hautaan, kun jo kaikkien puolueiden piiristä nousee uusia hahmotelmia uuden päätösvallan keskittävän ja kunnilta niiden palvelut vievän soten henkiin herättämiseksi. Keskushallinnon ja yrityskuoron seireenien laulu leveistä hartioista on näköjään kulkeutunut tehokkaasti poliitikkojen pään sisään, ja vain riittävän kaukana keskuksista olevat maallikot ja jarrua painavat kuntatason päättäjät ovat siltä välttynet.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa mukava lukea alan asiantuntijan kirjoitus, jossa oli hyvin kiteytettynä koko asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos! Teit vaikutuksen!
Ilmoita asiaton viesti
Lasse Lehtonen hallintoylilääkäri HUS virkamiehenä tehnyt pyyteettömästi töitä sunnuntaisella blogeillaan estääkseen uuden sote ja maakuntalain valmistumista. En tiedä mitkä siteet hänellä on SDP-n johtoon mutta oivallukset oli samoja.
SDP – VIHR – VAS ottavat nyt vastuupalloja jalkoihin kun ihmisiä kuolee hoitoon pääsyjonossa ja kun ihminen ei pääse ajoissa lääkäriin sekä kun vanhuksia huuotokaupataan halvimman hoidon lupaajalle aivan kuin vielä viime vuosisadan alussa. Kaiken lisäksi näiden puolueiden puheet yhdevertaisuudesta on epätoisia sillä nykysotessa on terveyspalvelut eri kunnissa er tasoisia.
Tähän kaikkeen olisi tullut korjausta uuden sote ja maakuntalain myötä mutta nyt ei tule. Tästä jarruttamis jumiuttamis episodista vastaa täysin edellä mainitut puolueet.
Ilmoita asiaton viesti
> Lasse Lehtonen hallintoylilääkäri HUS virkamiehenä tehnyt pyyteettömästi töitä sunnuntaisella blogeillaan estääkseen uuden sote ja maakuntalain valmistumista.
Siitä hänelle suuri kiitos (ehdotettujen uudistusten heikkouksien paljastamisesta).
> … kun ihmisiä kuolee hoitoon pääsyjonossa
Pitäisi keskittyä hoidon parantamiseen mammuttimaisten poliittisten hallintouudistusten sijaan.
> nykysotessa on terveyspalvelut eri kunnissa er tasoisia
Pikkukunnissa odotellaan uutta sotea ja sen tuomaa (epätasa-arvoistavaa) palveluiden alasajoa kauhulla. Nyt asiat ovat hyvin, ja palvelut tasokkaita ja kustnnustehokkaita.
> Tähän kaikkeen olisi tullut korjausta uuden sote ja maakuntalain myötä
Aika moni ajattelee, että uudistus olisi huono. Asiantutijat etunenässä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis et ota vasuuta hoitojonoon kuolemisista etkä myöskää piittaa kansalaisten yhdenvertaisuudesta saada terveyspalveluja koko maassa ei turhaan sanota että nykysote ei ole perustuslain mukainen juuri yhdenvertaisuuden suhteen. Siis punavihervasemmisto kannattaa nykyistä perustulain vastaista sotea.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuo kysymys oli tarkoitettu minulle, voin todeta, että minun mielestäni kannattaisi satsata henkilökunnan lisäämiseen niin, että jonot saataisiin purettua. Mammuttimaisiin hallintouudistuksiin keskittyminen vuosikausiksi, jättää potilaat jonoihin kärsimään.
Yhdenvertaisuus on myös hyvä asia. Uskon sote-uudistuksen todennäköisemmin heikentävän palveluita joillain seuduin (erityisesti pienissä kunnissa) kuin parantavan niitä, tai tuottavan saman tasoisia palveluita kaikkialla.
Olisin valmis parantamaan yhdenvertaisuutta niin, että satsattaisiin suhteessa sen verran enemmän julkiseen terveydenhoitoon, että se ei jäisi jälkeen työterveydenhoidosta. Tähän ei tarvita mitään mammuttimaista sote-uudistusta, vaan pienet muutokset satsauksiin riittävät.
Ilmoita asiaton viesti
Juho Laatu sanot ettei tarvita mitään mammuttimaistasote uhdistusta voi hyvä veli sentään kun juuri nykyinen sote on mammuttimainen ja uusi sote olisi karsinut 295 kunnan sotehallinnon 18 sotehallintoon.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en välttämättä tiedä mitä Juho Laatu tarkoitti, mutta itse olen sitä mieltä ettei tarvita mitään mammuttimaista hallinnonuudistusta, kuten maakuntamalli ja se joutaa romukoppaan.
Kunnat ovat kykeneviä itse päättämään millaiset olisivat ne sopivankokoiset alueet ja kuntalitokset ja sairaanhoitopiirit voidaan muodostaa vapaaehtoisella pohjalla, kuten tähänkin asti on tapahtunut. Jokainen kunta tehkööt itse omat valintansa liittymisten suhteen.
Sama tilanne on valinnanvapauden osalta. Jokainen kunta, kuntaliitto ja sairaanhoitopiiri tehkööt niiden osalta omat valintansa.
Jossain määrin yhteistä koordinointia myös tarvittaneen ja valtio saakoon siinä mielessä pitää näppinsä mukana pelissä, mutta mahdollisimman suuri valinnanvapaus myös kunnilla olkoon päämäärä.
Mitä maakuntamalliin tulee, niin se on joku muinaismuisto ajalta jolloin kuntia piti patistella kuntaliitoksiin, vaikka siihen ei ollut kunnissa halua, eikä keskustapuolue halunnut ärsyttää kannattajiaan patistelemalla niihin. Siksi syntyi ajatus maakunnista, joilla olisi se kuntaliitoshomma voitu vättää.
Nyt on kuitenkin kuntaliitokset ajatuksena kunnissa hyväksytty, eikä maakuntaväliporrasta tarvita korvaamaan kuntien puutteellista yhdistymishalukkuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatus kuntakohtaisesta valinnanvapauden järjestämisestä on mielestäni hyvä. Pienissä kunnissa täysi valinnanvapaus voi olla tuhoisa. Jos käy niin, että pienen terveyskeskuksen asiakkaat jakautuvat vaikkapa kolmelle toimijalle, millään niistä ei ole enää varaa ylläpitää kunnassa aiemman tasoista terveyskeskusta. Siksi on luontevaa ohjata kaikki asukkaat samaan terveyskeskuskseen. Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi erikoispalveluissa kunta voi tarjota mahdollisuuden hakea palvelut asiakkaan toivomasta paikasta. Senkin oven voi pitää auki, että jokaiselle Suomen kansalaiselle jää mahdollisuus hakea palveluita mistä tahansa terveyskeskuksesta, sopivan kokoista (pääosan asiakkaista kotiterveyskeskuksissa pitävää) lisämaksua vastaan. Kaupungeissa täysin vapaa (tai vaikka ehdotettu vuosittainenkin) valinta paikkakunnan terveyskeskusten välillä voi toimia paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen eri mieltä siitä, onko nykyinen sote mammuttimainen. Se perustuu toistaiseksi kuntien oikeudelle järjestää palvelut parhaaksi ja tehokkaimmaksi katsomallaan tavalla. Valtion aikaansaama ”sote-paine” on johtanut moniin innovatiivisiin uudistuksiin ja virityksiin, jotka ovat oletettavasti pääsääntöisesti vähentäneet kustannuksia (koskee myös hallinnon kustannuksia). Se että siirrtyytäisiin kuntakohtaisesta sotesta maakuntatasoisiin yksiköihin (ja valinnanvapauksiin) ei takaa kulujen vähenemistä. Moni asiantuntija on ollut sitä mieltä, että kustannukset nousisivat. Jokaisessa kunnassa pitäisi palvelut järjestää myös 18 maakunnan mallissa, joten mitään ilmaista rahaa ei vapautuisi (vai ajettaisiinko palvelut alas kulujen vähentämiseksi).
Ilmoita asiaton viesti
[…] Soten hautajaispuhe | Uusi Suomi Puheenvuoro – Soten hautajaispuhe. Lasse Lehtonen 10.3.2019 11:11 päivitetty 10.3.2019 11:11 38. Jokaisella kansalla on omat kuolemaan ja vainajan hautaamiseen liittyvät tapansa. Suomalaisissa hautajaisissa perinteeseen kuuluu, ettei vainajasta puhuta pahaa. […]
Ilmoita asiaton viesti