Perustuslakivaliokunnan sote-lausunnon makupaloja
Eduskunnan perustuslakivaliokunta osoitti Suomen valtiosäännön vahvuuden antamalla kolmannen kerran yksimielisen, mutta kriittisen lausunnon (PeVL 65/2018 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_65+2018.aspx) vaalikauden visaisimmasta poliittisesta kysymyksestä. Sote- ja maakuntauudistusta koskevassa 76-sivuisessa lausunnossaan perustuslakivaliokunta nostaa esiin parikymmentä uudistukseen liittyvää valtiosääntöoikeudellista ongelmaa. Nämä ongelmat ovat toki olleet esillä jo kahdessa aikaisemmassa valiokunnan sote-uudistusta koskevassa lausunnossa (PeVL 26/2017 vp ja PeVL 15/2018 vp), mutta hallitus ei vastineissaan eikä sosiaali- ja terveysvaliokunta mietintöluonnoksessaan ole pystynyt niitä tyydyttävästi korjaamaan.
Sipilän hallituksen ajatuksena on siirtää maakunnille runsaasti tehtäviä. Iso ongelma kuitenkin on, että sote-uudistukselle rinnakkaisen ns. maku2 –paketin lakiesityksiä ei ehditä käsitellä kuluvan vaalikauden aikana. Siksi perustettavien maakuntien tehtävät on perustuslakivaliokunnan mukaan määriteltävä niin, että ne vastaavat sitä lainsäädäntöä, jonka eduskunta ehtii ennen maakuntien perustamista käsitellä. Kysymys maakuntien tehtävien laajuudesta on myös varsin poliittinen, sillä Keskusta on ajanut maakunnille laajaa tehtäväkenttää, kun taas isot kaupungit ovat maakuntien laajaa tehtäväkenttää vastustaneet. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan vakavaa huomiota hallituksen eri esitysten riippuvuussuhteista seuraaviin riskeihin. Niiden korjaaminen eri lakiesityksistä parin seuraavan viikon aikana on sosiaali- ja terveysvaliokunnalle melkoinen tehtävä.
Perustuslakivaliokunta on aiemmissa lausunnoissaan pitänyt selvänä, että maakunnan liikelaitoksen tulee ylläpitää sellaista palvelutuotantoa, että se kykenee kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän saatavuuden sekä tarvittaessa välittömästi puuttumaan korvaavan palvelutuotannon keinoin palveluiden saatavuutta vaarantaviin tilanteisiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä ollut mietintöluonnos jättäisi kuitenkin maakunnan erilliseen päätöksentekomenettelyn varaan puuttua tähän ns. markkinapuutetilanteeseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että palveluista maksettavia korvauksia koskevat laskelmat ja säännökset eivät ole perustuneet maakunnan liikelaitoksen toiminnan mitoittamiselle siten, että liikelaitoksen velvollisuus ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa on varmistettu. Perustuslakivaliokunnan kanta merkitsee sitä, että maakuntien liikelaitoksen rahoitus on mitoitettava uudestaan ja että maakunnan sote-keskusten ja yksityisten sote-keskusten rahoitusperiaatteet tulevat eroamaan toisistaan. EU-oikeuden edellyttämän kilpailuneutraliteetin kannalta tällainen asetelma on hyvin haastava eikä rahoitusperiaatteiden uudelleen laskeminen parissa viikossa ole sekään helppoa.
Sipilän hallituksen maakuntien rahoituslakiin esittämä 0,9 %:n sote-kustannusten kasvun leikkuri on sekin hyvin ongelmallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen perustana olevan tarveperiaatteen kannalta. Vaikka sosiaali-ja terveysvaliokunta on korjannut tältä osin hallituksen esitystä, eivät muutokset ole perustuslakivaliokunnan mukaan aivan riittäviä. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntelyn ongelmallisuus voidaan korjata esimerkiksi poistamalla rahoituksen korottamiselle esitetyt raja-arvot ("40 % koko maan asukasmäärästä" ja "useammassa kuin seitsemässä maakunnassa") tai väljentämällä niitä. Käytännössä valtiovallan on siis turvattava sote-palvelujen tarveperusteinen rahoitus kehysbudjeteista riippumatta, mikä hermostuttanee sote-säästöjä runnonutta valtiovarainministeriötä.
Valinnanvapauden kannalta keskeisten asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotolle ehdotettu siirtymäaika muodostuu perustuslakivaliokunnan mielestä edelleen liian lyhyeksi. Perustuslakivaliokunta edellyttää, että vuonna 2021 päättyvien valinnanvapauspilottien tulokset ovat käytettävissä ennen kuin maakunnissa päätetään asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta. Valinnanvapauden toteuttaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituskauden loppupuolelle. Kun harva puolue aidosti tukee ehdotettua valinnanvapausmallia, merkitsee toteuttamisen myöhentyminen käytännössä melkoista epävarmuutta monituottajamallin toteutumiselle. Valinnanvapauden käyttöönottoa voi edelleen siirtää myös velvoite varmistautua ehdotetun sääntelyn yhteensopivuudesta EU-lainsäädännön kannalta. Jos varmuutta yhteensopivuudesta ei sosiaali- ja terveysvaliokunnasta saada, tulee valinnanvapauden käyttöönottoa perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan siirtää. Tilanne, jossa maakunnat syntyvät, mutta valinnanvapaus siirtyy, lienee poliittisesti ongelmallinen etenkin Kokoomukselle.
Hallituksen esitysten ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosten lähtökohtana on, että useat kunnat ovat niin pieniä ja niiden taloudellinen asema on siinä määrin epätyydyttävä, etteivät ne pysty vastaamaan väestönsä tarvitsemista sote-palveluista. Ratkaisuksi ehdotetut 18 maakuntaa ovat kuitenkin nekin väestöpohjaltaan hyvin eri suuruisia. Lisäksi maakuntien sote-rahoitusta yritetään rajoittaa. Perustuslakivaliokunta tuo jo lausuntonsa johdannossa esiin, että sote-uudistuksen pitkän valmistelun aikana palvelujärjestelmän rakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia. Valmistelun aikana monilla alueilla on siirrytty tuottamaan sote-palveluita kuntayhtymissä. Tällä hetkellä Suomessa on lukuisia sairaanhoitopiirin alueen tai lähes sairaanhoitopiirin alueen kokoisia kuntayhtymiä, jotka tuottavat sekä perustason että erikoissairaanhoidon palvelut saman järjestäjätahon toimesta. Uudistuksen lähtökohdat ovat siis valmistelun aikana muuttuneet. Todellisuudessa pieniä kuntia, jotka itse järjestävät terveyspalvelut, on enää hyvin vähän ja niissä asuvien henkilöiden määrä on yhteensä korkeintaan joitain kymmeniä tuhansia. Tuo henkilömäärä onkin kovin pieni massiivisen sote-uudistuksen perustelemiseksi. Aivan toinen asia sitten on, että kahden viime hallituksen kuntien valtionosuuksiin tekemät 2,4 mrd euron leikkaukset ovat aiheuttaneet monen ison kunnankin talouden kriisiytymisen.
Tärkeitä näkökohtia.
Erityisen mielenkiintoista on se, että vaikka sote-valiokunta saisi ajoissa pakolliset muutokset pykäliin ja perusteluihin tehtyä, voiko Kokoomus poliittisesti hyväksyä kustannusten väistämättömän kasvun ja valinnanvapauden toteutumisen siirtymisen ja vaarantumisen.
Kepu puolestaan joutuu antamaan periksi mm. pelastustoimen ja varsinkin ns. kasvupalvelujen maakunnille siirtämisen vaarantumisessa maku2 lain jäädessä seuraavalle vaalikaudelle.
Poliittisesti hankalia asioita eduskuntavaaleissa. Ei käy kateeksi Orpoa ja Sipilää!
Ilmoita asiaton viesti
Tarpeetonta tässä vaiheessa on Sipilää ja Orpoa sääliä. Siinäpähän syövät keittämäänsä soppaa. Kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Niin makaa kuin petaa, että onnea vaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työ 05.03.2019 mennessä saada valmista, on mahdoton mm. maku 2:n tehtävien osalta puhumattakaan monista muista perustuslakivaliokunnan huomautuksista. Eikä vähäisimpänä ole myöskään tämä notifikaatiokiista virkakoneisto vs alan proffat.
Suomen kunnista, oliko se parisataa kuntaa, teki viime vuodelta tappiollisen tilinpäätöksen. Kuntaremontti on myös edessä .
P.s. Tässä oli viikolla toisessa iltapäivälehdessä selvitetty, mitkä kunnat ovat tehneet nk. kokonaisalkoistuksia. Kärjessä oli kunnat, joissa kepu ja SDP olivat suurimmat puolueet.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/98fcf75b-c11…
Ilmoita asiaton viesti
S-JP
Siis valtuutettujen lukumäärät noissa 23 kunnassahan olivat: Kepu 263, sd 106, kok. 62 jne.
Muodollisesti tekstisi oli oikein, mutta ehkä olisi kuitenkin kannattanut pitäytyä vain noissa oikeissa luvuissa, jotka osoittavat, että kepulla oli ulkoistuskunnissa lähes yhtä paljon valtuutettuja kuin muilla yhteensä ja 11 kunnassa vieläpä yksinkertainen enemmistö!
Mutta mitäpä sitä ei kunnon kokoomuslainen tekisi antaakseen muista huonompaa kuvaa:-) Siellä ne demarit yhdessä kepun kanssa juonivat …. vaan ei me rehdit kokkarit??
Eihän teidän tarvitse, koska olette siellä vastapuolella sopimuksentekijöinä – luulen;-D
Ilmoita asiaton viesti
Arvoisa kommentoijja pitäydy tosiasioissa
Syyskuussa 2018 Suomessa oli Kuntaliiton tilaston mukaan 30 kuntaa, jotka ovat tehneet sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistuksen.
Kokonaisulkoistuksen tehneet kunnat ovat keskusta-vasemmistojohtoisia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nuo luvut olivat suoraan Iltalehden 18.2.19 uutisesta.
Eikös lehti edusta teidän maailmankatsomusta. Jos ei nyt ihan äänenkannattaja – niin lähes.
Kai lehteä on silti pidettävä luotettavana?
Ilmoita asiaton viesti
”Kokonaisulkoistuksen tehneet kunnat ovat keskusta-vasemmistojohtoisia” kirjoittaa Pietikäinen. Eikö näissä kunnissa ole lainkaan kokoomuslaisia vai ovatko kokoomuslaiset vastustaneet kokonaisulkoistuksia? Olisiko korkea aika pysyä totuudessa Pietikäinen.
Ilmoita asiaton viesti
Kukin huolehtikoon osaltaan, eikö niin ?
Ilmoita asiaton viesti
Hei. Kiitos Lasse. Pidin. Me, kun olemme, vain ihmisiä, niin, helposti tämänkaltaisissa asioissa, käy niin, että, ”pappi ja levitta” menevät ”peloissaan”,- (turvatakseen oman asmansa), ohi avuntarvitsijan. Kuten aikanaan kävi, Damaskon tiellä. Onneksemme on vielä Suomenmaassakin, ”laupiaita samarialaisia”. He ilmaantuvat auttamaan, ihan oikeaan aikaan, niinkuin silloinkin, Hän. Siunaten, Lasse.
Ilmoita asiaton viesti
Hei. Pieni runoilu, kaikesta hulimatta, tai juuri siksi: ”vihtahousuhan”, se kiirettä pitää, vaan, tuloksestahan, se ei välitä mitää. Kengänkärkeä, se ovenväliin kärkkää, se sitä tekee, vaikka toinen ei sitä, aivan heti, ”järkkää”. Siunaten, Lasse.
Ilmoita asiaton viesti
Tuleeko vapaavuorelais ja punavihervasemmistolle sittenkin karvas kalkki silmille. Ensinnäkin moni Kokoomusta liputtava ei halua missään tapauksessa että sote/maakuntalaki päätyisi suuren salin äänestykseen.
Sillä on ymmärrettävä se kun punavihervasemmisto vastustaa mutta eihän kukaan ymmärrä kun Kokkareista löytyy pettäjiä vaikka kuinka selittävät. Siis Kokkareile tulisi tavallaan synnin päästö kun sote/maakunta jumiutuisi sosiali ja terveysvaliokunnan puhiksen SDP:n Krista Kiurun syliin.
Lasse Lehtonen pääsee kohta huokaisemaan että että kaikkeni olen tehnyt vastustaessani uuden sote ja maakuntamallin tuloa estääkseni yhteiskunnan kehityksen ja digitalisaation tuomat säästöt veronmaksajalle jotenka nyt voi vaikka kaatua saappaat jalassa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka sote- ja maakuntalakipaketti on hallituksen yhteinen hanke,
esittelevä ministeri valtioneuvostossa on ollut pääministeripuolueesta.
Perustuslakivaliokunta oli yksimielinen lausunnossaan ml. kepun valiokunnan jäsenet. Maakuntauudistuksesta puuttui iso pino lainsäädäntöä, joten perustuslakivaliokunnan huomautukset tältä osin olivat enemmän kuin perusteltuja.
Ilmoita asiaton viesti
Pietikäinen, unohditko valinnanvapauden ja ketkä sitä raivokkaasti ovat puolustaneet. Onko sekin esittelevän ministerin syy vai valtionvarainministeri Orpon, joka on toiminut valinnanvapauden esitaistelijana.
Kyllä minä uskon, että suin surminkaan et halua sote-uudistuksen läpimenoa koska maakuntauudistus on ollut sinulle ja puolueellesi ”vihreä mörkö” siitä lähtien, kun Orpo turvatakseen valinnanvapauden suostui 18 maakuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Valiokunnan mietinnössä todetaan:
”Perustuslakivaliokunnan mielestä äänestäjillä ja ehdokkailla tulee perustuslain 2 §:ssä säädetystä kansanvallan periaatteesta johtuvista syistä olla mahdollisuus saada riittävä kokonaiskuva maakunnan tehtävistä ja toimivallasta.”
Nyt ei ole.
Että pysytään asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Pietikäinen, todetaanko siellä jotain valinnanvapaudesta? Kun mainostat olevasi asiantuntija voinet sen minulle asioita tietämättömälle ja ehkä muillekin kertoa. Että pysytään asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla edellä viitattiin ensin maakuntalakiin, josta perustuslakivaliokunta
näki täydennetävää.
Ilmoita asiaton viesti
Pietikäinen, viitattiinko valinnanvapauteen? Siihen pyysin vastausta, en suinkaan maakuntalakiin. Pysytään asiassa!
Ilmoita asiaton viesti
Asia kiteytettynä: Perustuslakimme velvoittaa julkisen vallan järjestämään väestölle sosiaali- ja terveyspalvelut, vaikkakaan ei tuottamaan niitä itse. Julkisten palveluiden järjestämisvastuu ei hankintapäätöksellä siirry yksityiselle. Julkisen tahon järjestämisvastuunsa täyttämiseksi ylläpitämää omaa palvelutuotantoa ei tulisi rinnastaa toimintaan kilpailuasemassa markkinoilla.
Itse asiassa ratkaisu syntyneeseen poliittiseen ongelmaan olisi hyvin yksinkertainen, jos siihen riittäisi poliittista tahtoa: Tehdään tässä vaiheessa perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset lakipaketin muihin lakeihin ja hyväksytään lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) ilman määräystä lain voimaan astumisesta. Eduskuntavaalien jälkeen sitten uusi hallitus hoitaa notifikaation ja tekee sen jälkeen hallituksen esityksen eduskunnalle valinnanvapauslakiin tarvittavista muutoksista ja lain voimaanastumisesta.
Käytännössä tämä tarkoittaa että maakuntamalliin perustuva soteratkaisu astuu voimaan ilman valinnanvapauslakia. Valinnanvapauslaki toteutuu sitten myöhemmin, jos siihen on silloin riittävää poliittista tahoa.
Ratkaisu vaatii erityistä poliittista tahtoa, koska sen lopputulemana Keskustan ja Kokoomuksen ”epäpyhä allianssi” särkyy. Keskusta saa haluamansa maakunnat. Tosin näillä näkymin ilman Maku2 pakettia. Kokoomuksen puolisko diilistä jää pöydälle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin kiteytetty Jukalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kivimäki, kokoomus ei tule hyväksymään hyvää ehdotustasi ja estää uudistuksen voimaantulon. Se on todella valitettavaa, mutta kokoomuksen politiikkaan ei kuulu järjen käyttö, kun se joutuisi luopumaan sille kaikesta tärkeimmästä, valinnanvapaudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Kivimäki: Ei soteuudistusta voi esittämälläsi tavalla tehdä. Silloin hyväksyttäisiin olennaisilta osin puutteelliset lait. Sekä maakuntien tehtävien määritys ja valinnavapaus, mitä se sisältää, siirtyisivät seuraavalle vaalikaudelle.
Sama koskee notifikaatiota. Eduskunta joutuisi hyväksymään lakipaketin, jota jouduttaisiin joka tapauksessa korjaamaan sen mukaan kuin EU:n säännöt edellyttävät.
Jostain syystä haet sellaista sote- ja maku-ratkaisua, joka alunperinkin olisi kovin keskeneräinen. Reilua olisi myöntää, ettei näillä eväillä tule valmista tämän vaalikauden aikana. Kiireellisellä pakkoratkaisulla saadaan aikaan vain sotkua.
Paljon parempaan tulokseen päästään, kun nykyisen sote-esitys hylätään ja kehitetn tervysdenhuoltoa jo olemassa olevan organisaation pohjalta. Korjataan toimintoja siltä osin kuin ne tökkivät ja annetaa toimivien osien olla peukaloimatta.
Ilmoita asiaton viesti
En maininnut itse kannattavani esittelemääni ratkaisua, vaan totesin, että ratkaisu syntyneeseen poliittiseen ongelmaan olisi hyvin yksinkertainen, jos siihen riittäisi poliittista tahtoa. Jos siis vielä löytyy poliittinen tahtotila runnoa paketti läpi 5.3.2019 mennessä, niin esittelemälläni tavalla se voi vielä valtiosääntöä rikkomatta onnistua. Onko se järkevää onkin sitten kokonaan toinen juttu.
Itse pidän hyvin todennäköisenä, että hallituspuolueiden yhteinen poliittinen tahto hiipuu siihen, että valinnanvapauslain osalta jää joka tapauksessa yksi lauta laatikosta repsottamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä esitellä ratkaisua, jota itsekin pitää epäkelpona. Sellainen ei ole järkevää millään mittarilla mitattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi työelämässä sellaisia neuvottelukompromisseja tarvitaan tuon tuostakin. Aina ei kukaan osapuoli saa sitä mitä haluaisi, elämän on silti jatkuttava.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän kokemuksesta, että työelämäsä tehdään kompromisseja ja hyväksytään sopimuksia, joiden tarkka sisältö ja vaikutukset selviävät vasta käytännön kautta.
Työelämän kompromissit eivät kuitenkaan ole ratkaisevia rakennemuutoksia vaan enimmältään yllättäen vastaan tulleita ongelmia vaikkapa uuden työmenetelmän käyttöön otossa.
Silloin puolin ja toisin tiedetään, että muutos on tehtävä, mutta ei tarkasti sitä, miten uusi työ pitää hinnoitella, jotta tulos on oikeudenmukainen. Sote uudistus ja työelämän kompromissit toimivat aivan eri alueilla. Eivät ne on verrattavisa kaskenään
Ilmoita asiaton viesti