LasseLehtonen Syteen tai soteen

Onko perustuslakikontrolli lainsäädännön tulppa vai laadun tae

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote- ja maakuntauudistuksen viimeisimmän käsittelykierroksen venyessä ovat jotkut Keskustan ja Sinisten kansanedustajat purkaneet turhautumistaan lakien perustuslainmukaisuuden ennakkokontrolliin. Milloin on menettelyä pidetty kankeana, milloin on syytetty perustuslakivaliokunnan kuulemia asiantuntijoita politikoinnista. Perustuslakikysymyksiin liittyy toki erilaisia yhteiskunnallisia arvostuksia sen suhteen, miten valta yhteiskunnassa jaetaan ja miten eri väestöryhmiä kohdellaan. Suomessa perustuslakiin ei kuitenkaan liity sellaisia suuria poliittisia kiistoja, kuten vaikka Yhdysvalloissa, joissa sekä valtioelinten toimivaltasuhteet että yksilön perusoikeudet ja -vapaudet ovat lähes joka vaaleissa esillä.

Sipilän hallitus on halunnut monessa eduskuntaan tuodussa lakihankkeessaan testata perustuslain rajoja ja melko avoimesti lisätä hallituksen valtaa Oy Suomi Ab:ssään. Toisin kuin yhtiöiden vuosibudjeteissa ja toimintasuunnitelmissa, jotka tyypillisesti tehdään vuodeksi tai korkeintaan muutamaksi eteenpäin, lainsäädäntöhankkeissa kuitenkin tavoitellaan yhteiskunnan toimintamalleja vuosikymmenten ajaksi. Siksi lakien laatuun ja vaikutusarviontiin tulee kiinnittää aivan erityistä huomiota. Esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän rakenteita on Suomessa muutettu n. 40-50 vuoden välein eli toteutetun uudistuksen pitäisi tyypillisesti kestää ainakin kaksi sukupolvea.

Suomessa perustuslain asema on vahva eikä valtiosääntömme koskaan ole lähtenyt toteuttamaan täydellistä enemmistöparlamentarismin ideaa. Osin tukeutuminen perustuslakiin on peräisin jo 1900-luvun alun sortokausilta, jolloin oikeustaistelijat vaativat suuriruhtinaskunnan perustuslain kunnioittamista venäläistämistoimenpiteitä vastaan. Itsenäisyyden alussa taas haluttiin varmistaa, ettei satunnainen eduskunnan enemmistö johtaisi radikaaleihin muutoksiin yhteiskuntajärjestyksessä. Perustuslain muuttumattomuutta varmistivat tuolloin niin tiukat määräenemmistösäännökset kuin myös tasavallan presidentin veto-oikeus eduskunnan hyväksymiin lakeihin. Suomesta onkin sadan vuoden taipaleella kehittynyt kansainvälisten arvioiden mukaan maailman vakain yhteiskunta, jossa demokraattista prosessia kunnioitetaan päätöksenteossa ja jossa korruptio on vähäistä.

Lakien säätämistä on 1990-luvulta lähtien helpotettu mm. poistamalla lakien lepäämään jättämissäännökset ja presidentin veto-oikeus. Jotta lait pysyisivät perustuslain sallimissa rajoissa, kirjattiin vuoden 2001 perustuslain 74 §:ään eduskunnan perustuslakivaliokunnalle erityinen tehtävä antaa lausunto sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Lisäksi eduskunnan puhemies valvoo perustuslain 43 §:n mukaisesti, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.

Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä on meneillään olevan vaalikauden viimeisten viikkojen aikana vielä neljä mietintöä odottavaa ja noin 30 lausuntoa odottavaa hallituksen esitystä eli n. kaksi hallituksen esitystä jokaista jäljellä olevaa valiokunnan työpäivää kohden. Suurimmissa esityksissä (kuten sote-uudistus tai tiedustelulaki) sivuja on tuhansia. On epätodennäköistä, että perustuslakivaliokunta ehtisi saada kaikki lausuntonsa valmiiksi ennen maaliskuun puolivälissä alkavaa vaalilomaa.

Tilanne ei ole eduskunnassa mitenkään epätyypillinen, sillä vaalikausien loppua leimaa tyypillisesti säädösähky, jossa hallitus pyrkii kaatamaan eduskunnan käsittelyyn kaikki mahdolliset vielä kesken olevat asiat. Sipilän hallituksenkin suunnitelmana oli antaa viimeiseen lakiesitysten viralliseen jättöpäivään eli 5.12.2018 mennessä eduskunnalle yli 200 lakiesitystä. Tuo jättöpäivä ei sitten edes pitänyt, vaan eduskunnalle on annettu useita hallituksen esityksiä myös virallisen takarajan jälkeen.

Jos verrataan Kataisen ja Stubbin hallitusten viimeistä kokonaista toimintavuotta 2014 Sipilän hallituksen viimeiseen kokonaiseen toimintavuoteen 2018, voidaan säädöskokoelman numeroinnin perusteella todeta, että vuonna 2018 annettiin 1395 säädöstä (lakia ja asetusta), kun niitä vuonna 2014 annettiin 1459. Perustuslakivaliokunnan lausuntoja on vuoden 2018 valtiopäivillä annettu 63 kappaletta ja mietintöjä 12. Vuoden valtiopäivillä 2014 perustuslakivaliokunta antoi lausuntoja 75 kappaletta ja mietintöjä 14 kappaletta (luvut perustuvat valiokunnan lausuntojen ja mietintöjen eduskunnan sivuilta löytyvään tarkistamattomaan numerointiin, mutta kuvannevat riittävän hyvin valiokunnan työkuormaa vaalikauden lopulla). Vertailun vuoksi todettakoon, että vaalikauden alussa vuoden 2015 valtiopäivillä perustuslakivaliokunta antoi 15 lausuntoa ja 9 mietintöä.

Perustuslakivaliokunnalle kuuluvan kontrollitehtävän katsotaan olevan oikeudellista harkintaa, jossa painottuu perustuslakivaliokunnan aikaisempi ratkaisukäytäntö sekä asiantuntijakuulemiset. Perustuslain 74 §:n mukaisesti perustuslakivaliokunta joutuu yksilön oikeuksia ja vapauksia koskevissa kannanotoissaan huomioimaan myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut, millä on ollut merkitystä esim. tiedustelulain sisältöä arvioitaessa. Oikeudellinen arviointi edellyttää tarkkuutta ja huolellisuutta erityisesti, koska perustuslakivaliokunnan lausunnot muokkaavat perustuslain tulevaa tulkintalinjaa. Esimerkiksi sote-lainsäädännön osalta ei perustuslakivaliokunnan aikaisemman linjan perusteella pitäisi olla kenellekään yllätys, että palvelujärjestelmän pitää turvata kaikille yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos asiantuntijoille ja perustuslakivaliokunnalle jää hallituksen esityksestä epäily, ettei näin käy, ei syy todellakaan ole asiantuntijoissa taikka perustuslakivaliokunnassa, vaan siinä, että hallituksen esitystä ei ole laadittu perustuslain vaatimusten mukaisesti. Lakiesityksien ongelmista tai lakiesitysten käsittelyn ruuhkautumisesta eduskunnassa ei siis ole vastuussa yksittäinen eduskunnan valiokunta, vaan hallitus, joka tuo eduskuntaan perustuslain kannalta ongelmallisia esityksiä ja vielä kovin runsain mitoin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntijoiden käyminen vakiokunnassa ja myöhemmin esiintyminen Twitterissä samassa asiassa, alkoi askarruttaa.
https://twitter.com/plblogi

Ei tule heti mieleen vastaavaa tapausta.

----
Nokkapokka jatkui tavalla, jossa nk. asiantuntija ryhtyi itse
ylimmän valtiovallan haltijaksi.
https://twitter.com/MartinScheininF/status/1094552...

----
P.s. Odotan tällä viikolla, milloin joku hallituksesta toteaa
ajan loppuvan sote- lakipaketin käsittelystä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Perustuslakikontrolli on aiemmin toiminut suhteellisen hyvin mutta ongelmia on ilmennyt tämän hallituksen aikana. Ja se ei ole hallituksen vika. Syitä on kaksi. Nykyinen perustuslaki on hyvin laaja-alainen, suorastaan kaiken kattava ja siinä on erinäisiä hyvin tulkinnanvaraisia pykäliä. Tämä yksinään ei ole riittänyt synnyttämään ongelmia niin kauan kuin tulkinnassa on käytetty johdonmukaisuutta ja lautamiesjärkeä. Kun tähän on nyt lisätty hyvin asenteellisten ja asiantuntijoina tomivien ulkparlamentaaristen toimijoiden vaikutuksen ja jopa vallanhalu, tuloksena on saatu lainsäädäntötyön halvaannuttavia ongelmia.

Käyttäjän JussiVaahtikari kuva
Jussi Vaahtikari

Perustuslakiblogi on ollut vuosia pystyssä ja professorit ovat ottaneet kantaa aivan samoin ennenkin. Hallitus ei vain ole aikaisemmin pyrkinyt näin rajusti vastakkain perustuslain kanssa. Sekin on jäljitettävissä kuka halusi yliopistojen ottavan osaaa keskusteluihin taloutensa turvaamiseksi.

Sitä sietää miettiä, että nyt arvostellaan henkilöitä ja sitä onko heillä oikeus ottaa kantaa. Ei juuri lainkaan sisältöä. Eikö kompetenssi riitä asialliseen keskusteluun Zyskowiczilla, Halla-Aholla ja Niinistöllä?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Mielestäni perustuslainmukainen lainsäädäntö on normaalia kansalaisten perusturvaa.

Tämän hallituksen aikana on erityisesti Sosiaali- ja terveysuudistuksen yhteydessä yritetty heikentää perustuslain merkitystä poliittisen valinnanvapaustermin mukaisen lainsäädännön edistämiseksi. Taloudellisen hyödyn tässä tapauksessa korjaisivat tulevaisuudessa lähinnä suuret kansalliset ja ylikansalliset terveystalot.

Hoivapalveluissa tulleet laiminlyönnit eivät mitenkään kannusta yksityisen terveysbisneksen suosimiseen, eikä varsinkaan perustuslain yli kävelemällä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hallituksen "koetetaan kepillä jäätä" -lainvalmistelutaktiikka on raskasta kaikille osapuolille. Tällainen lainvalmistelun taso kuluttaa rattaita ja jatkuessaan aiheuttaa kitinää. Ja syystäkin.

Pekka Pylkkönen

Perustuslaki on hyvin yleisluontoisesti kirjoitettu ja siksi siitä tulee helposti akateemisten ihmisten ulkoparlamentaarisen vallankäytön väline.

Yksi hyvä esimerkki viime vuosilta oli pohdita siitä, että voiko pakolaiselle maksaa alempaa sosiaaliturvaa. Perustuslakiasiantuntijoiden mukaan tämä ei ole mahdollista koska ihmiset ovat yhdenvertaisia. Missään ei kuitenkaan huomioitu esimerkiksi sadoille tuhansille opiskelijoille maksettavaa alempaa sosiaaliturvaa.

Myöskään keskustelu siitä kuuluuko sairaala Seinäjoelle tai Vaasaan ei varsinaisesti ole perustuslaillinen kysymys vaikka sellainen siitä tehtiin.

Perustuslaki on kuin uskontojen pyhät kirjoitukset. Sitä ei sovi kyseenalaistaa ja perustuslakipapisto hoitaa tulkinnan. Tekstit ovat niin laveasti maalattuja että niistä voi johtaa mitä tahansa.

Esimerkiksi perustuslain 15 pykälä sanoo että jokaisen omaisuus on turvattu ja omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

Tämähän merkitsee sitä että verotus rikkoo perustuslakia vastaan.

Käyttäjän JussiVaahtikari kuva
Jussi Vaahtikari

Jos tuntee perustuslakijörjestelmän, ei se niin lavea ole. ilmeisesti Ihmisen on vain vaikea ymmärtää, että jotkin oikeudet ovat rikkomattomia ja lopuista säädetään Lailla.

Tuo verotusasiakin on käyty kirjallisuudessa moneen kertaan läpi. Omaisuudensuoja onkin kiinnostava, koska siihen tarrautuminen oli pyhää Kokoomukselle aikaisemmin. Perustuslain muokkauksessa muutettiin asioiden lähtökohtia ja ennemmälti punnitaan perusoikeutta toista perusoikeutta vastaan. Omaisuudensuoja asetetaan mm toisia perusoikeuksia vasten, josta päästään kiinni juurikin verotukseen. Ihmisen yhdenvertaisuus ja oikeus saada hoitoa taas ovat siellä niitä rikkomattomampia kohtia, joista nyt napistaan. Siksi tässä kuuluukin olla tarkkana ja jättää löysä heittely pois.

Näistä asioista on metritolkulla kirjallisuutta ja jos haluaa argumentoida niin kuin kuuluu, tutustuuu siihen. On surullista katsoa miten surkeaa keskustelua taas käydään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Jokainen lienee samaa mieltä siitä, että poliittisten päättäjien tahto on tehdä poliittisia päätöksiä. Perustuslaki ei estä tällaistenkaan päätösten tekoa, mutta tiettyjen lakien kohdalla on tehty muutokset tavallista lakimuutosta hankalammaksi. Miksi? Perusoikeuksia ei pidä muuttaa harkitsemattomasti ja kulloisenkin poliittisen koalition halujen mukaan. Olisiko esim. perustuslakien muutokset edestakaisin 4 vuoden välein jonkun mieleen? Politiikan pitää olla perusteltua ja päätösten harkittuja.

Asiantuntijoita haukutaan poliittisiksi, kun he puuttuvat lainvalmisteluihin. Lienee selvää, että kun omaa poliittista näkemystä vastustetaan, niin silloin vastustajien nähdään toimivan oman vastustavan agendansa mukaan. Itse kuitenkin uskon, että perustuslaki itsessään ei sisällä poliittista sanomaa, vaan sisältää yhteiskunnallisen tarpeen. Tietenkin aina voidaan spekuloida, että päätös on aina poliittinen, koska järjestelmä on tällainen. Kyllä perustuslakituomioistuinkin sisältää vaaran poliittisista päätöksistä. On kuitenkin hyvä, että yhteiskuntaa hallitsevia perustuslakeja ei voida liian helposti muuttaa.

Pekka Pylkkönen

Perustuslaki sinänsä on tietysti ylevä ja tärkeä. Sen tulkinnastahan ne kiistat syntyvät. Lillukanvarsista tehdään maailmaa suurempia ongelmia ja kaksi selkeintä perusoikeusloukkausta, sukupuolisidonnainen asevelvollisuus ja ylioppilaskuntien pakkojäsenyys, olla möllöttävät paikoillaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Hankalia kysymyksiähän nämä ovat, ainakin maallikolle. Alla olevassa linkissä on hyvää pohdintaa pakkojäsenyydestä.

https://www.jylkkari.fi/2018/11/onko-pakkojasenyyd...

Eija Leipäjoki

Pakkollinen asevelvollisuus naisille voisi johtaa mielenkiintoisiin tilanteisiin, jos nainen tulee raskaaksi armeijan aikana. Lakeja säädettäessä näitäkin käytännön seurauksia kenties mietitään. Tai kuka hoitaa lapset sotatilanteessa.

Jari Ikonen

Sipilän logiikan mukaan jollei hutaustut lakisätökset mene perustuslakivaliokunnassa läpi niin ennemmin on muutettava perustuslakia kuin hallituksen esitystä

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Totta kai perustuslakikontrollia tarvitaan, kysymys on siitä miten se pitää toteuttaa:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269771-s...

Suomen tapa on niin huono, että sille nauravat kasakatkin.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Perustuslakituomioistuimet ovat jälkikäteen tehtävää kontrollia. Parempi estää huonoja ratkaisuja menemästä lävitse ennen lain säätämistä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mikä estäisi siirtämästä nykyisiä perustuslakivaliokunnan tehtäviä perustuslakituomioistuimelle?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #12

Perustuslaki (!) ja siitä ilmenevä vallan kolmijako-oppi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #15

Hmm, tämä on kieltämättä ongelmallista - perustuslakituomioistuimen "ennakkopäätös" sinänsä on lainsäädäntötyöhön vaikuttamista.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

Vallan kolmijako nimenomaan ei toteudu nykyisellä tavalla!

Lainsäädäntöelin (=eduskunta) päättää/valvoo itse (=perustuslakivaliokunta) säätämiensä lakien perustuslaillisuuden.

Vallankolmijako-oppia kunnioittavassa oikeusvaltiossa näin ei voi olla.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #23

Valvonta tapahtuu ennen lain säätämistä, ymmärrät varmaan? Lainsäätäjä valvoo oman työnsä perustuslainmukaisuutta ennakkoon, miten se muka ei vastaa vallanjakoa lainsäädäntövaltaan, tuomiovaltaan ja toimeenpanovaltaan? Ei lainsäätäjä puutu millään tavoin tuomiovaltaan.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #27

Määritemällisesti näiden kolmen tulee olla toisistaan r i i p p u m a t t o m i a.

Eduskunnan valiokunta = eduskunta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #28

Niinhän ne ovatkin. Miten ne eivät ole? Eduskuntahan on vapaa säätämään minkälaisen lain tahansa ja tuomioistuimen on sitä sovellettava. Pointtisi ei tule mitenkään todistetuksi: millä tavoin riippumattomuus ei toteudu?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #30

"Eduskuntahan on vapaa säätämään minkälaisen lain tahansa".

Väärin! Noin ei voi menetellä.

Lain on oltava perustuslainmukainen.

Oikeusvaltiossa vallan kolmijako-opin mukaisesti tämän perustuslaillisuuden tuomitsee riippumaton tuomioistuin.

Suomessa perustuslaillisuuden "tuomitsee" ennakolta edeskunnan perustuslakivaliokunta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei edes määritelmällisesti, saati sitten käytännössä ei voi olla eduskunnasta riippumaton.

Eikä se sitä ole. Eikä tätä kukaan yritä väittääkään. Paitsi sinä nyt.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #33

Perustuslakiakin voidaan muuttaa. En minä tuota itsestäänselvyyttä välittänyt kirjoittaa, lähtökohta kai sentään oli, että perustuslakivaliokunta valvoo lakien säätämisvaiheessa niiden perustuslainmukaisuutta.

En minä ole väittänyt perustuslakivaliokunnan olevan eduskunnasta riippumaton, älähän nyt innostu liikaa. Väitteeni on, että toteamalla jonkin säädöksen olevan vastoin perustuslakia, ja että sitä ei voi sen vuoksi soveltaa, perustuslakituomioistuin ottaa itselleen eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa, eikä tämä ole vallan kolmijako-opin mukaista.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #34

No hyvä, toisin kuin aiemmista kommenteistasi - joissa riippumattomuutta korostit - olisi voinut ymmärtää, nyt selkeästi toteat,että perustuslakivaliokunta ei ole eduskunnasta riippumaton. Tämä selvä. Piste.

Myös jatkoväitteesi on väärä.

Siitä, että perustuslakituomioistuin toteaa jonkin säädöksen olevan vastoin perustuslakia ja että sitä ei voi sen vuoksi soveltaa, ei seuraa että "perustuslakituomioistuin ottaa itselleen eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa".

Koska näin toimiessaan tuomiistuin käyttää tuomiovaltaa, ei lainsäädäntövaltaa.

Jos tuomioistuin vallan kolmijako-opin mukaisesti tuomiovaltaa käyttämällä tälläisen tuomion antaa, voi eduskunta lainsäätää niin, että laki/säädös täyttää tuomioistuimen laille asettaman perustuslaillisuuden vaatimkset ja ehdot.

Tai sitten eduskunta voi lainsäätää perustuslakia niin, että tehdyn perustuslaki muutoksen jälkeen perustuslakituomioistuin - jos säädös sinne vietäisiin - toteaa sen täyttävän (muutetun) perustuslainmukaisuuden.

Yritä nyt uskoa, lainsäädäntövalta ja tuomiovalta on mahdollista ja vallan kolmijako-opin mukaan järjestetyssä oikeusvaltiossa välttämätöntä erottaa toisistaan.

Esim. yllä kuvaamallani tavalla.

Mutta koskaan se ei toteudu institutioonaalisesti saman - eduskunnan - katon alla.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #37

Näyttävän nyt sellainen kommenttini, jossa olen väittänyt jotain "riippumattomuuden tai", kun sellaista ei ole.

Päätös lain kumoamisesta tai sen toteaminen, että sitä ei voi soveltaa, on lainsäädäntövallan käyttämistä. Puhumattakaan muista esittämistä sitä "vaatimuksista" lain säätämisen suhteen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #33

Mitä pitäisi tehdä niille ratkaisuille, jotka on annettu esimerkiksi kolme vuotta aikaisemmin sellaisen lain nojalla, jonka perustuslakituomioistuin jonkin muun tapauksen yhteydessä valituksesta tutkii, ja jolla ko. laki katsotaan perustuslain vastaiseksi? Esimerkki siviilioikeudellisen restituution tapahtumisesta riittää.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #36

EI sen kummempaa kuin nytkään. Jos laki - tai perustuslakituomioistuimen päätöksellä sen perustuslaillisuus - muuttuu, ei muutoksen jälkeen lähdetä takautuvasti muuttamaan aiempia päätöksiä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #39

Höpö höpö, tottakai jonkinlaisen restitution pitää olla mahdollinen tuolloin. Mikä merkitys päätöksellä muutoin olisi? Pelkkä toteamus.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #41

Mieti sinä miten haluat resituutiosi järjestää.

Tärkeintä ja oleellisinta on, mitä tapahtuu perustuslakituomioistuimen antaman tuomion jälkeen. Eikä tästä ole epäselvyyttä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #44

Et ymmärtänyt edes kysymystä. Kun lainvoimainen tuomio on pantu täytäntöön, ja se on johtanut oikeuksien menettämiseen, tottakai ennen päätöstä vallinnut oikeistila on saatettava sellaiseksi kuin se olisi ollut ilman kommenttia. päätöstä

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #28

Määritelmällisesti esimerkiksi Lockella ja nimenomaan Montequieu’lla ”riippumattomuus” koskee tuomioistuinten riippumattomuutta ulkoisista vaikuttimista. Älä sekoita käsitteitä. Tottakai tuomioistuimet ovat ”riippuvaisia” eduskunnan säätämistä laista. Mitäs ne muuten soveltaisivat? Ja miten ne muuten ovat eduskunnasta ”riippuvaisia”?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #35

Oikeusvaltiossa - tai jos oikeusvaltio olisimme - lainaten Tom Payne'a (1776) "laki on kuningas". Siinä missä sinun mallilla meillä olisi "kuninkaan (nyk. eduskunnan) laki".

Mitä tulee Locke'een hän totesi, "missä laki loppuu, alkaa tyrannia."

Ja sinun ja Su omessa nyt vallitsevalla perustuslaillisuuden tuomitsemisen keskittämisellä perustuslakivaliokuntaan (eikä riippumattomaan tuomioistuimeen) ollaan vaarallisen lähellä tyranniaa. Teoriassa.

Nimittäin eduskunnan määräysvallan saavuttanut puolue voi Suomessa miehittää perustuslakivaliokunnan haluamallaan tavalla. Minkä jälkeen se voi säätää lait ja päättää niiden perustuslaillisuuen juuri niin kuin se haluaa ...

Tämä ei ole mahdollista eduskunnasta(lainsäätäjästä) riippumattoman perustuslakituomioistuin-järjestelyn vallitessa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #43

Tiedätkö, ketkä nimittävät tuomarit esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuimeen? Puolet liittopäivät ja puolet liittoneuvosto. Vai että eduskunnasta riippumaton...Entäpä muualla?

Ranskan perustuslakineuvosto:

"Kolmannes jäsenistä on erovuorossa kolmen vuoden välein, ja nämä kolme ovat eri instituutioiden nimeämiä: yksi tasavallan presidentin, yksi kansalliskokouksen puhemiehen ja yksi senaatin puhemiehen.

Entiset tasavallan presidentit ovat perustuslakineuvostossa itseoikeutettuja ja elinikäisiä jäseniä, jos he itse haluavat tai heillä ei ole keskeisiä poliittisia tehtäviä.

Puheenjohtajan valitsee ja nimittää tasavallan presidentti."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ranskan_perustusla...

Kannattaa aina tutustua asiaan, josta alkaa vääntämään heikoilla tiedoilla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #46

Minusta on ihan hyvä, että syntyy vääntöä ja keskustelua. Minä ainakin heräsin ajattelemaan asiaa. Lopputulokseksi tulee mitä tulee, mutta kyllä itse keskustelukin on hyväksi. Oman totuutensa lopulta kuitenkin jokainen muodostaa itse. Kiitän siis molempia hyvistä ajatuksista ja perustelluista kommenteista.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #46

Kuka nimittää tuomarit on oleellinen kysymys, mutta vain yksi tekijä riippumattomuutta määritettäessä.

Joka tapauksessa on selvä, että eduskunnan itse omista jäsenistään niimittämä valiokunta ei täytä minkäänlaisia riippumattomuuden määritelmiä. Ei minkään suhteen. Eikä mihinkään suuntaan.

Jo se, että on erillinen ja itsenäiseksi määritelty instituutio, on askel oikeaan eli riippumattomuuden suuntaan.

Toki on mahdollista miehittää tälläinenkin instituutio niin, ettei sen riippumattomuus lainsäätäjästä - ja ennen kaikkea toimeenppanovallasta eli hallituksesta - toteudu. Tästä on merkkejä Puolan tilanteessa, kun tuomareita oltiin siirtämässä "ryhmä-eläkkeelle" mahdollisena tavoitteena nimittää tilalle hallitukselle mieleisemmät tuomarit. Nimitysoikeuden tärkeydestä kertoo myös USAn korkeimman oikeudentuomarinimitykset, kuten parin viime vuoden aikana olemme nähneet.

Suomessa poliittisesti valitulla/poliittisella tasavallan presidentillä on merkittävä nimitysoikeus. Kuten puolustusvoimain komentajan nimittäminen. Tästä huolimatta emme vähättele puolustusvoimien riippumattomuutta, emmekä edes Suomen Pankin itsenäisyyttä, vaikka senkin pääjohtajan poliitinen tasavallan presidentti nimittää.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #50

Eduskuntaan olette te suomalaiset äänestäneet demokraattisissa vaaleissa edustajanne. Perustuslakivaliokunnan jäsenet on valittu tältä pohjalta.

Perustuslakituomioistuinta ei ole yhdessäkään Pohjoismaassa, mutta esim. Iranissa, Turkissa, Venäjällä ja Ugandassa on. Niissä näyttää kaikissa olevan muutenkin toimiva tuomioistuinlaitos ja laillisuusvalvonta.

Presidentti nimittää kaikki puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen upseerit, niin että enpä nyt osaa pitää tuota komentajan nimitystä kummallisena.

Ruotsissa asiasta tehtiin SoU-selvitys kai vuosikymmen sitten, eikä sitä katsottu tarpeelliseksi. Vouhotus siellä on selvästi vähentynyt.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #52

Tässä ketjussa tämä taitaa olla ensimmäinen kommenttisi, mihin ei ole mitään sanottavaa.

Koska siinä ei ole mitään. Totaalisen pointless!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #56

Siinä on kaikki, mitä asiasta tarvitsee sanoa. Esimerkit puhuttelevat.

Sinä vouhotat, kun et tunne noita esimerkkejä etkä näemmä oikein asiaakaan.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #46

Juuri tuohon kuka nimittää tuomarit pelkistyykin perustuslakituomioistuimen ongelma. Monessa maassa perustuslakituomioistuin on se kaikkein poliittisin oikeusaste. Vallassa olevat puolueet yrittävät nimittää niin monta omaa kannattajaansa kuin mahdollista.

Perustuslakituomioistuimen puolueettomuuteen uskominen on samaa sarjaa kuin uskominen Suureen Kurpitsaan. Siis vielä heikoimmissa kantimissa kuin usko Joulupukkiin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #54

EI ole kysymys "puolueettomuuteen uskomisesta".

Ensinnäkin on kysymys siitä, että tunnustetaan ja hyväksytään perustuslaillisuuden t u l k i n t a a n (oli sitten tuomioistuin tai perustuslakivaliokunta niin ne siis eivät säädä lakeja vaan tulkitsevat niitä) liityvät kysymyksenasettelut.

Kuten se, että perustuslain tulkinnassa ollaan politiikan ja juridiikan harmaalla rajapinnalla.

Toisaalta tiedostetaan tuomareiden ja heidän nimityksen merkitys. Mihin on monenlaisia ratkaisuja. Riippuen siitä, mitä halutaan.

Ja ennenkaikkea ymmärretään, että riippumattomuus ei tarkoita puolueettomuutta mikä ei tarkoita itsenäisyyttä.

Ja huomataan, että Suomen järjestelyllä ei täyty edes mikään vallan kolmijako-oppiin perustuvan oikeusvaltion perusvaatimus!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #43

Sitaatteja kannattaa käyttää, jos ymmärtää niitä. Kuninkaan laki olisi siis eduskunnan säätämä laki. No, valtiovalta taitaa kuitenkin Suomessa kuulua kansalle, ja sitä käyttää valtiopäiville kokoontuva eduskunta, jolla on lainsäädäntövalta.

Tyrannin valta on sitten sillä kansan demokraattisesti valtaan äänestämällä eduskunnalla.

Että tämä tästä, ei aihetta enempään. Kansantuomioistuimista ei kukaan ole sentään aloittanut...

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #47

Näin tosiaan voidaan sanoa - kun eduskunta itse valvoo/päättää säätämänsä lain peruslaillisuudesta, on kyseessä "kuninkaan eli eduskunnan laki".

Ja aivan juuri noin - lakien perustuslaillisuuden tuomitsevan itsenäisen perustuslakituomioistuimen yksi tehtävä on juuri se, että vaikka kansa demokraattisesti äänestäisi valtaan minkä tahansa puolueen, niin estettäisiin - tai ainakin vaikeutettaisiin - puolueen käyttämästä tyrannin oikeuksia. Kyse on siis ns. 'checks and balances' tehtävästä, joka oikeusvaltioissa erillisen perustuslakituomio-istuimen lisäksi/rinnalla on toisen lainsäädäntökamarin tehtävä.

Suomessa ei ole kumpaakaan ...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #51

Pyysin jo, ettet sekoittaisi käsitteitä, muttateet sen edelleen.

Siis jokainen Suomessa säädetty laki edustaa eduskunnan tyranniaa, vaikka sen tehtävänä on lainsäädäntö, jossa se edustaa Suomen kansaa. Tämä ajattelu ei edusta yhtään mitään muuta kuin stiiknafuuliaa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #53

Ei noin vaan seuraavasti:

Tiedän mitä kirjoitan ja tiedän että hieman provoisoimalla saan sinutkin pohtimaan esim. mitä 'riippumattomuus' oikeasti tarkoittaa.

Samoin kuin saamalla sinut kirjoittamaan "eduskunnan tyranniaa", jolla yrität ilmeisesti sanoa, että tämä on jo käsitteellisestikin mahdotonta, koska kansa on eduskunnan äänestänyt eikä näin ollen seurauksena voi olla muuta kuin legitiimi ja muutenkin oikeutettu demokraattinen tila, jolla ei ole mitään tekemistä tyrannian kanssa.

No, kirjoita siihen tyrannin kohdalle Puolue ja anna tämän Puolueen nimittää perustuslakivaliokunta ja katso mitä tapahtuu ...

Ehkä sinun määritelmän mukaista demokratiaa.

Tai sitten toisen määritelmän mukaista tyranniaa ...

Siksi erilliset instituutiot!

Siksi vahvat 'checks and balances'!

Pitäen mielessä, että vaikka äänestämällä valittu eduskunta on demokratian välttämätön ehto, se ei suinkaan ole riittävä ehto ...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #55

Kaikki yksipuoluejärjestelmät ovat syntyneet jonkinlaisen vallankaappauksen kautta. Eivät Lenin, Hitler eikä Mao, Kimeistä puhumattakaan koskaan voittaneet vaaleissa enemmistöä.

Joka jaksaa ihailla Yhdysvaltain esimerkkiä "checks and balances" -periaatteen sinne tuomasta autuudesta ei tunne systeemiä.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #57

Juu, USA:n oikeuslaitos on äärimmäisen poliittinen. USA:n oikeuslaitoksen politisoituminen on, minun mielestäni, merkittävä vallan kolmijakoa rapauttava tekijä kyseisessä maassa.

USA:ssa oikeuslaitoksen politisoituminen on edennyt jo aika alhaisille oikeuslaitoksen tasoille.

Osavaltiotason oikeusistuinten tuomarinimitykset ovat todella arvokasta poliittista pääomaa. Korkeammista tasoista nyt sitten puhumattakaan.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #57

Niin, Hitler ei tarvinnut edes enemmistöä. Riitti kun hänen puolue - alkuun täysin demokraattisesti ja legitiimisti vaaleilla valittuna - riittävän suurella vähemmistöllä ja toisten puolueiden 'ystävällisellä' avustuksella hankkiutui todelliseen vallankäyttäjän asemaan.

Ja seuraavassa hetkessä olikin - muiden/enemmistön kannalta - jo myöhäistä. Se oli menoa, kun valtaoikeudet keskitettiin ja aiemmin vallinneista ihmisten perusoikeuksista e ollut kuin muisto jäljellä ..

Tähän samaan kehitykseen eli vaaraan viitataan tällä hetkellä niin Unkarin kuin Brasiliankin suhteen .. Venäjä taitaa olla jo menetetty tapaus.

Mitä tulee USAn check&balances-järjestelmään ...

"Tapausta tuntematonkin" voi todeta että viimeisen esimerkin valossa näyttää toimivan. Republikaanien menetettyä enemmistön edustajainhuoneessa presidentin on käytännössä mahdotonta saada rahaa (normaalikonsteilla) haluamalleen muurille . Kiitos check&balances-järjestelmän!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #61

Presidentti Hindenburg ne valtaoikeudet Hitlerille antoi, ei tarvittu muiden suosiotllista avustusta. Luehan hiukan historiaa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #62

Juu, muiden virheet oli tapahtunut jo - jolloin virhe olsi vielä ollut mahdollista korjata - ennen tuota viimeistä niittiä.

Ja tärkein pointtinihan oli kumota esittämäsi virheelinen väite(57), että Hitler olisi noussut valtaan vallankaappauksen kautta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #65

Et sitten jaksanut edes tarkistaa perätöntä väitettäsi Hitleristä?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #12

Mikä muuttuisi, jos nykyiset perustuslakivaliokunnan käyttämät neuvonantajat nimettäisiin tuomioistuimen jäseniksi? Meillä on hyvin rajattu joukko oikeasti osaavia asiantuntijoita joita voi käyttää.

Tietenkin, jos tuomioistuimeen nimettäisiin joitain helposti lobattavia politikkojen puudeleita niin silloin kulloinenkin hallitus voisi huseerata jokseenkin vapaasti.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #17

Onko meillä pulaa korkeiman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä? Ei ole!

Sama pätee tähänkin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

#11 Oikeassa olet. Jälkivalvonta johtaisi kulloinkin vallassaolevan poliittisen suuntauksen mielivaltaisesti tekemiin ratkaisuihin, jotka kiistanalaisissa tapauksissa käynnistäisivät valitusruletin.

Kyseenalaisesti tehdyt päätökset voisivat olla voimassa vuosia ennen kuin Perustuslakituomioistuin tai EU-tuomioistuin saisivat tehtyä oikaisut. Ei hyvä.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #14

"tai EU-tuomioistuin saisivat tehtyä oikaisut"

Mietihän tätä ...

Juuri näinhän on tälläkin hetkellä!

Eli Suomessa on, ei pelkästään käytännössä, de facto, vaan myös juridisesti/ muodollisesti, de jure, perustuslaki tuomioistuin tälläkin hetkellä!

Koska EU-lainsäädäntö on ensisijainen kansalliseen lainsäädäntöön nähden, niin viime kädessä lain "laillisuuden" päättää Euroopanunionin tuomioistuin (ECJ), jonka päätökset/tuomiot tulevat nimenomaan jälkikäteen!

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Mikä ongelma on "jälkikäteen tehtävässä kontrollissa"?

Vallan kolmijako-opin mukaan lainsäädännöstä erillistä tuomiovaltaa ei oikeasti voi muuten järjestää. Kuten nämä Suomenkin tapaukset, de facto, osoittavat.

Viime kädessä oikeusvaltiossa täytyy aina olla tie hakea riippumattoman tuomioistuimen päätös. Suomessa näin ei ole. Jos eduskunta säätää lain jonka perustuslakivaliokunta on todennut perustuslain mukaiseksi niin mitä teet? Oikeuslaitos, edes korkein oikeus, ei voi tehdä muuta kuin todeta, että "laki on perustuslain mukainen koska lainsäätävän eduskunan perustuslakivaliokunta on sen perustuslainmakaiseksi todennut"!

Se, että perustuslakituomioistuimen päätökset tulevat/tulisivat jälkikäteen ei tarkoita muuta kuin, että ensinnäkin vallankolmijako-opin mukainen riippumaton tuomioistuin käytäntö toteutuu. Kuten pitääkin.

Ja toisaalta, lainsäädäntövaiheessa perustuslaki ja perustuslaikituomioistuimen ennakkopäätökset asettavat sen kehikon,jonka varaan ja jota ennakoiden lainsäätäjä eli eduskunta toimii.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo Vastaus kommenttiin #24

Mielestäni Suomessa vallan kolmijako-oppi ei toimi kunnolla, koska tietyille toimeenpanovaltaa käyttäville tahoille ja henkilöille on annettu erivapaus osallistua lainvalmisteluun. Pidän lainvalmisteluvaltaa yhtenä lainsäädäntövallan osa-alueena.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Yksi periaatteessa mahdollinen vaihtoehto olisi, jos perustuslain vastaisten lakien säätäminen säädettäisiin rikokseksi. Sen jälkeen voitaisiin saattaa uusien säädettyjen lakien perustuslain mukaisuus rikostuomioistuinten tutkittavaksi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Asiantuntijoiden Twitter-käyttäytyminen on kansanvallan vastaista. Puhemiehen kääntyminen "senaatin ylähuoneeksi" järjestäytyneen ylimysjoukon taakse on ollut parlamentarismin toteutumisen lopullinen este

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Ensinnäkin nämä asiantuntijalausunnot ovat kunkin asiantuntijan oman ideologian värittymiä lausuntoja, eikös tämä Martin Scheineri ole ollut polittisesti aktiivinen, tähän kiinnitti huomiota pitkän linjan lakimies kansanedustaja Ben Zyskowicz.
Otetaan nyt esimerkiksi perustuslakivaliokunta sieltä on tapana tulla yksimielinen päätös siis miksi tämä tapa, vaikka hallituksella on valiokunnan enemmistö jää vähemmistön diktatuurin polkemaksi saadakseen yksimielisen päätöksen siis missä on edustuksellinen enemmistödemokratia.

Pekka Pylkkönen

Otetaan esimerkkejä. Jos perustuslaissa lukee että kaikilla on oikeus valita asuinpaikkansa, laki ei oikeastaan sano mitään. Jos siellä lukisi että kaikilla on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta julkisesti infrastruktuuria ja asumiskuluja voidaan tukea korkeintaan 1000€/asukas/v, se sanoo jo jotakin. Se määrittelee rajat sille paljonko ihmisten valinnat voivat maksaa muille.

Sama juttu. Perustuslaki sanoo että kaikilla on oikeus välttämättömään toimeentuloon. No mitä helevettiä se välttämätön tarkoittaa? Miksei siinä perustuslaissa lue summia? Entä jos siinä lukisi että jokainen on oikeutettu tarpeen mukaan julkisista varoista korkeintaan 10.000€ tukeen vuosittain normaalia elämää varten. Erityisistä tarpeista johtuvista kustannuksista voi sitten säätää lisää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Yhteiskunta, talous ja kaikki muukin muuttuu koko ajan, joten lienee parempi olla hakkaamatta tarkkoja sääntöjä noihin perustuslakeihin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Oikeus valita asuinpaikkansa = liikkumisvapaus, aika tärkeä oikeus, joka tarkoittaa, ettei sinua voida määrätä pakkosiirtymään jollekin paikkakunnalle.

Oikeus välttämättömään toimeentuloon = vapaus nälkäkuolemalta, kohtalaisen tärkeä tämäkin.

Perustuslaki on täynnä ihanteita, joiden konkreettinen sisältö määritellään tavallisen lain kautta.

Pekka Pylkkönen

Mutta näiden tulkinnat pitäisi tosiaan käsittää ihanteina. Ei niin että veronmaksajan täytyy antaa avoin sekki.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #22

Sitä se tarkempi säätäminen on.

Käyttäjän JussiVaahtikari kuva
Jussi Vaahtikari

Suosittelen käymään vaikkapa avoimessa kurssin valtiosääntöoikeudesta. Pääset kiinni tähän järjestelmään ja sen käyttöön. Jokin johdatus oikeustieteeseen siihen päälle.

Älä suotta yritä laventaa jotain mitä ei ole lavennettu pykälässä. Jos perusoikeudelle ei ole vastassa toinen perusoikeus, tulkinta loppuu pisteeseen.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Minusta nykyinen keskustelu perustuslakivaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan käyttämien asiantuntijoiden roolista on puhdasta loiskiehuntaa. Tällä hetkellä asiaa nostavat esiin hallituspuolueiden edustajat koska heitä suuresti kiinnostavat lait eivät meinaa mennä läpi koska niissä on harrastettu huonoa lainvalmistelua.

Mikäli hallituspohja muuttuu selvästi, niin eiköhän valiokunnan tarkempi syyni tuota aivan vastaavan tyyppisiä ongelmia seuraavan hallituksen suosikkilakien toteuttamiselle.

Tämä nykyinen malli, joka toimii luonnollisena jarrumomenttina nopeille ja radikaaleille muutoksille vaatimalla hyvää valmistelua, on minusta yllättävän hyvin toimiva.

Henkilökohtaisesti pidän valitettavana näitä ongelmia tiedustelulakien osalta. Sote-lakien osalta en osaa pitää haasteita mitenkään huonona juttuna. Molemmissa todellinen ongelma kylläkin vaikuttaa olevan huono lainvalmistelu.

Mikäli seuraava hallitus on demarivetoinen, niin eiköhän perustuslakivaliokunta osoittaudu aivan yhtä suureksi ”ongelmaksi” kuin nytkin. Tuolloin taas vuorostaan kyseisen hallituksen pääpuolueiden suosikkihankkeille.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Minulla on seuraavanlaisia ehdotuksia lainvalmistelun laadun parantamiseen.

Lakiesitysten valmistelutyö avoimeksi ettei toimeenpanovaltaa käyttävillä tahoilla ja henkilöillä olisi erivapautta saada etukäteen tietoa lakiesitysten sisällöstä ja että yksityishenkilöt voisivat huomauttaa varhaisessa vaiheessa virheistä valmistelussa.

Ministeriöt hajotettaisiin erillisiin lainvalmistelulaitoksiin ja toimeenpanovaltaa käyttäviin laitoksiin. Ehdotan että kyseisten laitosten yhteydenpidon olisi oltava avointa ja kaikkien niiden toisilleen lähettämien viestien olisi oltava julkisia.

Poliisihallitukselta poistettaisiin erivapaus osallistua lainvalmisteluun ja se määrättäisiin vain toimeenpanovaltaa käyttävän laitoksen alaiseksi.

Ministerien käskyjen lakiesitysten valmistelijoille edellytettäisiin olevan aina julkisia.

Lakiesitykset kirjoittavia virkamiehiä vaadittaisiin kirjoittamaan ne omalla nimellään ja kansalaisille annettaisiin mahdollisuus äänestää heidät miinusäänillä pois tehtävästään. Jonkun tietyn määrän miinusääniä saaneet virkamiehet siirrettäisiin sellaisiin tehtäviin, joissa he eivät pääsisi käyttämään lainvalmisteluvaltaa.

Käsitykseni mukaan kaikille avoimella julkisella keskustelulla voitaisiin ainakin periaatteessa valmistella laadukkaampia lakiesityksiä kuin salaisella virkamiestyöllä.

http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

HUS:n hallintoylilääkäri Lehtonen on vertaillut sitä, kuinka monta säädöstä Kataisen/Stubbin hallitukset ja Sipilän hallitus olivat antaneet viimeisinä täysinä toimintavuosinaan ja kuinka monta lausuntoa perustuslakivaliokunta oli antanut samoina vuosina. Oli yllättävää havaita, että 2014 säädöksiä ja lausuntoja oli enemmän kuin 2018.
Kun Lehtonen on erittäin ansiokkaasti arvostellut Sipilän hallituksen sote-uudistusta ainakin vuodesta 2017 lähtien olisi mielenkiintoista tietää, arvosteliko Lehtonen yhtä ansiokkaasti Kataisen/Stubbin hallituksien sote-uudistusta, joka jäi toteutumatta perustuslaillisiin ongelmiin.

Lehtonen oli kirjoittanut 30.4.2017 mielenkiintoisen blogikirjoituksen Puheenvuoroon. Se kannattaa lukea.

Pasi Karlsson

Sinulla on Arvo kepuli nyt kuulat karannut täysin, tai voihan se olla pakkasta Teillä päin.
Huurapään yleensä tulisi miettiä miten saisi lämpöä päähän ja silloin voisi olla parempi kommentoimatta mitään?

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Valokuvan esittämältä autolta ei tietenkään voi odottaa mitään järkevää kommenttia. Auton on parasta pysyä lämpimässä tallissa ettei vaan tule käynnistysongelmia pakkasessa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Asiaa on pohdittu myös linkin tekstissä, joten halukkaat voivat itse lueskella tekstejä:

https://www.libera.fi/blogi/maallikon-perustuslaki...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomen Hallitusmuodosta eli ensimmäisestä perustuslaista tulee ensi heinäkuussa kuluneeksi 100 vuotta. Hallitusmuoto astui voimaan 17. heinäkuuta 1919 ja se oli voimassa 1919 - 2000. Tämän hallitusmuodon keskeisenä tekijänä oli perustuslakikomitean puheenjohtajana toiminut Korkeimman hallinto-oikeuden silloinen presidentti K.J. Ståhlberg. Hän totesi aikanaan tavatessaan Yhdysvaltain konsuli Haynesin nuoren valtion presidenttinä, että esikuvana Suomen valtiosäännölle on ollut Yhdysvallat (Sakari Virkkunen: Suomen presidentit I sivu 29).

Maailma on muuttunut lähes 100 vuoden aikana ja sen aikaiset riittäväksi katsotut oikeudelliset instanssit oikeuskanslerinvirasto mukaan lukien eivät tunnu enää riittävän kansalaisten perusoikeuksien suojaamiseen. On syytä perustaa tähän maahan riippumaton korkeasti oikeusoppineista koostuva perustuslakituomioistuin.

Perustuslakivaliokunnan ja mahdollisen perustuslakituomioistuimen erona olisi myös se, että tuomioistuin ei tarvitse valiokunnasta poiketen asiantuntijoita, koska ne jo ovat tuomioistuimessa. Samalla vältyttäisiin nyt syntyneeltä tilanteelta mm. tiedustelulakien suhteen. Siinä asiassa näyttäisi nyt vallan kolmijako-opista syntyneen vallan ”nelijako-oppia.”

Saksan perustuslakituomioistuin voisi olla mallina hyvä lähtökohta tuomioistuimen perustamiseen. Perustuslakituomioistuin olisi aivan välttämätöntä saada tähän maahan perustuslakia suojelevana oikeusistuimena. Jäsenet siihen nimittäisi Tasavallan presidentti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_perustuslakit...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tähään astiset tasavallan presidentit ovat olleet puolueisiin sinondaiset ja varmasti tulevaisuudessakin, näin ollen presidentti nimeäisi perustuslakituomioistuimeen henkilöitä jotka jakavat hänen arvomaailmansa, kuten jenkeissä tapahtuu ja näin ollen perustuslakituomioistuin olisi kuitenkin poliittinen elin.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Olen eri mieltä. Se olisi luontevaa jatkoa KKO:lle ja KHO:lle, jotka eivät ole poliittisia instansseja.

Tasavallan presidentti nimittää jo nyt mm. korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja jäsenet, hovioikeuksien presidentit ja hovioikeuksien muut jäsenet sekä muut vakinaiset tuomarit siten kuin laissa erikseen säädetään. Virkanimitykset valmistellaan ja esitellään asianomaisissa ministeriöissä, ei tasavallan presidentin kansliassa. Lähde: Wikipedia.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Hyvä kirjoitus oli Iltalehdessä Juha Ristamäeltä.

- Pitäisi olla niin, että kansanedustajien maalaisjärki ja kokemus riittää sanomaan, onko lakiesitys perustuslain mukainen vai ei ole. Eli luotetaan heidän (yhdistettynä perustuslakivaliokunnan lakimiessihteerin Matti Marttusen [jatkuvuus ja asiantuntevuus aiemmista kannoista]) käsitykseen perustuslain sisällöstä. Ylilyöntejä ei helpolla pääse tapahtumaan, siitä pitää huolen professorit, jotka olisi siirretty katsomon puolelle pelikentältä.

Näinhän tavallisen lainkin suhteen tulisi olla, että lain tekstin tulee kyetä ohjaamaan kansalaisten toimintaa ilman, että pitää kysyä lain tulkinnasta professoreilta.

Näin pitäisi vain alkaa uskaltaa toimia.
Jätetään pois nysvääminen. [Kyllä ymmärrän toisaalta, että asia ei ole ihan yksinkertainen].

Mallia USA:sta (vaikka ei ihan kaikessa...).
En usko, että siellä on yhtä pedanttia.

Sote olisi edennyt paremmin, jos ei olisi tehty lehmänkauppaa, vaan valittu asiantuntijoiden suosittamat ratkaisut.

Esko Nurminen varatuomari
Eduskuntavaaliehdokas siniset Uusimaa

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset