Soten asiakasmaksujen iso kuva
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi 17.1.2018 omat laskelmansa Sipilän hallituksen esittämän uuden asiakasmaksulain (HE 310/2018 vp) vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen eri käyttäjäryhmien kuluihin (https://blogi.thl.fi/asiakasmaksulaki-2021-miten-kay-pienituloisten-ja-paljon-sairastavien/). Erityisesti lapsiperheet hyötyisivät alentuneista asiakasmaksuista, mutta toisaalta eläkeläisten maksut nousisivat (kotihoidon maksuja lukuun ottamatta). Kokonaisuutena hallituksen esitys on yritetty rakentaa kustannusneutraaliksi. Vaikka laskelmat on sinänsä tehty asianmukaisesti, on niissä jäänyt huomioimatta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkuva. Vuonna 2018 syntyneiden lasten määrä oli pienin sataan vuoteen. Toisaalta vanhusväestön määrä kasvaa. Maksurasituksen uusi jakautuma merkitsee näin ollen todellisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä kerättyjen maksujen määrän kasvamista 2020-luvulla. Tämä vastaa hyvin Sipilän hallituksen sote-paketin mallia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluista on tarkoitus rahoittaa 1,4 mrd euroa maakuntien perimillä asiakasmaksuilla. Maakunnat voivat toki jättää asiakasmaksuja perimättä, mikä on kuitenkin epätodennäköistä, koska valtion antama rahoitus olisi mitä todennäköisimmin riittämätön palvelutarpeeseen nähden.
Suomen perustuslain 19 § turvaa jokaiselle oikeuden sekä riittävään perustoimeentulon turvaan että riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Sosiaalisten perusoikeuksien vahva asema Suomen perustuslaissa johtuu niiden säätämishetken tilanteesta. Perusoikeusuudistusta tehtiin keskellä 90-luvun suurta lamaa. Samalla kun Suomen valtiosäännöstä poistettiin eduskunnan vähemmistön mahdollisuus jättää säästölakeja lepäämään, turvattiin perustuslaissa jokaiselle oikeus sosiaaliturvaan, mikä tekee eduskunnan enemmistöllekin vaikeaksi rikkoa hyvinvointivaltion perusteita. Eduskunnan perustuslakivaliokunta onkin arvioinut sosiaalisiin perusoikeuksiin tavallisilla laeilla kohdistuvia rajoituksia aivan yhtä tiukasti, kuin muitakin perusoikeusrajoituksia. Sosiaaliturvan heikentämistä ajaneet hallitukset ovat kuitenkin kukin vuorollaan turvautuneet ns. salami-taktiikkaan, joista sosiaaliturvasta leikataan pieni pala kerrallaan. Näin yritetään perusturvan heikentäminen saada ainakin näyttämään perustuslain kannalta hyväksyttävältä.
Perusturvan heikennykset ovat viime vuosina kohdistuneet erityisesti eläkeläisiin. Välillä tuntuu sille, kuin valtiovarainministeriön silmissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävä vanhus olisi yhteiskunnan vihollinen numero yksi. Eläkkeellä olevien kansalaisten toimeentulo-ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet. Suomessa n. 200 000 eläkeläisen arvioidaan elävän köyhyysrajan alapuolella. Käytännössä köyhä eläkeläinen joutuu hakemaan toimeentulotukea taikka vapautusta asiakasmaksuista, jos hän haluaa noista maksuista selvitä. Turvautuminen viimekätiseen sosiaaliturvaan eli toimeentulotukeen tarpeellisten terveyspalvelujen saamiseksi ei kuitenkaan ole sosiaaliturvajärjestelmän kannalta mitenkään tarkoituksenmukaista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakasmaksut muodostavat vain osan terveydenhuollon käyttäjien omavastuusta. He joutuvat maksamaan omasta pussistaan niin lääkkeistä, hoitotarvikkeista kuin matkakustannuksista. Lääkkeiden ns. maksukatto vuonna 2019 on 572 euroa. Hoitotarvikkeiden jakelun osalta kustannukset vaihtelevat, sillä hoitotarvikkeiden jakelun osalta eri kunnissa on eri sairauksien osalta erilaisia käytäntöjä. On kuitenkin epätodennäköistä, että rahoituksen riittävyyden kanssa kamppailevat maakunnat lisäisivät sote-uudistuksen toteutuessa hoitotarvikkeiden maksutonta jakelua. Matkakulujen korvausten osalta sairausvakuutuksen omavastuiden ns. matkakatto on 300 euroa. Asiakasmaksulakiin ehdotettu asiakasmaksujen maksukatto olisi 683 euroa kalenterivuoden aikana. Yhteensä omavastuut vastaavat keskimääräisen työeläkkeen kuukausimäärää.
Asiakasmaksujen osuus palvelujen rahoituksesta on Suomessa kansainvälisesti katsottuna korkea. Kotitaloudet maksavat nykyisin noin viidenneksen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoista. Tästä osuudesta 57 prosenttia oli asiakasmaksuja. Hallituksen asiakasmaksulakia koskevan esityksen perustelujen mukaan maksukatto on nykyisin täyttynyt 2,9 prosentilla väestöstä ja 7,4 prosentilla tasasuuruisia maksuja maksaneista eli noin 162 000 henkilöllä.
Asiakasmaksuja perustellaan usein sillä, että ne vähentävät palvelujen turhaa käyttöä ja ohjaavat kysyntää tarkoituksenmukaiseen suuntaa. Allekirjoittaneen oma kokemus ei tue kumpaakaan väitettä. Esimerkiksi HUS perii perumattomista käynneistä korotettua asiakasmaksua. Valtaosa perumattomista käynneistä on kuitenkin mielenterveyspotilaiden käyntejä ja näihin käynteihin maksuilla ei näytä olevan muuta vaikutusta, kuin että maksujen perimiskulut lisäävät mielenterveyspotilaiden toimeentulo-ongelmia. Esimerkki omavastuiden huonosta ohjausvaikutuksesta on taas se, ettei potilas osaa valita lääkettään sen tuoman terveyshyödyn mukaan, vaan korkea omavastuu johtaa helposti hyödyllisenkin lääkkeen käytön laiminlyöntiin.
Euroopan komission asettama asiantuntijaryhmä (EXHP), jonka tehtävänä on suosittaa komissiolle terveysjärjestelmien taloudellisesti kestävän kehitystä tukevia ratkaisuja, totesi vuonna 2016 antamassaan raportissa (https://ec.europa.eu/health/expert_panel/sites/expertpanel/files/015_access_healthservices_en.pdf), että EU:n jäsenmaiden tulisi pitää terveyspalvelujen käyttäjien itse maksama osuus (out-of-pocket expenses) mahdollisimman pienenä ja näin varmistaa terveyspalvelujen saatavuus koko väestölleen. Valitettavasti hallituksen asiakasmaksulakiesitys ei suositusta noudata. Suomalaisen sosiaaliturvan isossa kuvassa terveydenhuollon verorahoitteista osuutta pyritään eri tavoin supistamaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että luottamus sosiaaliturvan riittävyyteen on suomalaisen yhteiskunnan vakauden perustaa ja että isollakaan määrällä hävittäjälentokoneita ei voida turvata yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta.
Eli siis THL:n mukaan kyseessä on ennemmin kokonaisuutena maksuhuojennus kuin maksujen korotus. Ihmeen vähän sitä tuotiin tässäkään blogissa esiin.
Mitä mahdat tarkoittaa eläkeläisten perusturvan heikennyksillä? Takuueläkettähän on korotettu, terveydenhuollon maksukattoja alennettu, tarvittaessa saatavaa toimeentulotukea nostettu,
En myöskään ole ihan varma mistä olet selvittänyt eläkeläisten kokemat toimeentulovaikeudet? Koko väestön tasolla ne ovat kuitenkin vähentyneet tämän hallituksen aikana – itse asiassa toimeentulovaikeudet saavuttivat mittaushistoriansa alhaisimman tason. Mutta tilastossa ei näy erittelyä eläkeläisyyden perusteella.
2014 vähintään lieviä toimeentulovaikeuksia koki 24.2% kotitalouksista kun 2017 (viimeinen tilastoitu vuosi) 22.3%.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF…
Ilmoita asiaton viesti
Takuueläkkeen määrää on todellakin nostettu eli huoli eläkeläisten toimeentulo-ongelmista on ollut myös hallituksen tiedossa. Takuueläkkeen määrä (784,52 euroa/kk) jää kuitenkin paljon ns. köyhyysrajan (nyt n. 1080 euroa/kk) alapuolelle. Eläkeläisköyhyyttä koskevana tietopohjana käytin tässä lähinnä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä eläkeindeksin korjaamista koskevasta kansalaisaloitteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Harva eläkeläinen kuitenkaan elää pelkän takuueläkkeen varassa. Yleensä päälle tulee eläkeläisen asumistuki, joka on edelleen huomattavasti yleistä asumistukea anteliaampi, sekä koko joukko erilaisia maksuhuojennuksia.
Esimerkiksi asuessaan 500€ vuokralla Helsingissä eläkeläisen asumistuen suuruus takuueläkeläiselle on 360€. Pelkästään tällä ylitetään jo köyhyysraja.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläisen perustoimeentulon, olipa se sitten mikä hyvänsä, tulisi olla sellainen, että sillä pärjäisi. Jos lisäksi tarvitaan kaiken karvaisia tukiaisia, sillä ruokitaan vain kallista byrokratiaa. Tämä on ihan sama juttu kuin, että terveydenhuollosta tai lääkkeistä ei kannattaisi maksuja periä, koska hallinta-, laskutus- ja korvausbyrokratiat syövät paljon rahaa antamatta mitään vastiketta.
Ilmoita asiaton viesti
Mille tasolle perusturva siis pitäisi asettaa? Pitäisikö takuueläkkeellä kyetä asumaan tonnin kämpässä vai peräti hotellissa? Paljonko sen pitäisi olla euroissa?
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskuksen tiedoista:
”Ruotsissa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävistä vain 11,2 prosenttia ei ollut pienituloisia, Suomessa 30 prosenttia.”
Katso alla olevasta linkistä Kuvio 6. ”Väestö kotitalouden yllättävästä menosta selviämisen mukaan vuonna 2015”, jossa Suomi on vasta 10. sijalla Norjan, Ruotsin, Maltan, Sveitsin, Luxemburgin, Alankomaisen, Itävallan, Tansakan ja Belgian jälkeen.
Minusta tämä kuvio 6 kertoo hyvin, kuinka näpärillä suomalaisten pienituloisten kohdalla päivittäinen pärjääminen on
https://www.stat.fi/til/tjt/2016/04/tjt_2016_04_20…
Miten sitten tähän em. pienituloisten valmiiksi jo tiukkaan taloustilanteeseen sopii se, että asiakasmaksut joillakin pienituloisilla saattavat hypätä reilusti verrattuna entiseen tasoon?
Ei se, että heitä sitten ohjataan toimeentuloluukulle tai että he anovat hattu kourassa maksuvapautuksia terveyspalveluista, ole hyvinvointivaltion merkki. Ei siinä mene kuin viimeinenkin omanarvontunne.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lääkärit ja hoitajat laskisivat palkkojaan viidenneksellä, asiakasmaksut voitaisiin poistaa kokonaan. Eivätkös ne lääkärit vanno valankin jossa lupaavat hoitaa ihmisiä? Ei kai siinä sanota jotta maksukyvyttömät jätetään hoitamatta? Mikä ihme näitä suomalaisia lääkäreitä oikein vaivaa? Rahastavat toisten kärsimyksellä.
Ilmoita asiaton viesti
Sillähän tosiaan helpotetaan henkilökuntapulasta kärsivää terveydenhuoltoa vielä leikkamaalla palkasta viidesosa pois. Johan julkiselta sektorilta leikattiin määräaikaisesti 30% lomarahoista ja lisättiin työtunteja 24 vuodessa. Taatisti saadaan rapautettua loppukin terveydenhuolto näillä keinoin. Hieno ehdotus!
Ilmoita asiaton viesti
Soste-alan (nais)työntekijöiden tehdyt työtunnit olivat 2017 1509. Tämä tarkoittaa 11kk jaettuna 137 tunnin työkuukautta. Vertailun vuoksi teollisuuden (mies)työntekijät tekivät 2017 keskimäärin 161 tunnin työkuukautta.
Saisihan noita tunteja sosterille lisätä aika paljon enemmänkin. 24 lisätuntia KUUKAUDESSA toimisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eli mielestäsi sosiaali-ja terveysaloille saadaan lisää motivoitunutta henkilökuntaa lisäämällä työmäärää ja leikkaamalla palkkoja? Voin heti sanoa, että tuo yhtäkö ei toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos jälleen tärkeästä kirjoituksesta.
Takuueläkettä on nostettu. Hyvä. Sen sijaan muutoin eläkkeiden heikko indeksisuoja on jättänyt ja jättää niiden, pientenkin, ostovoimaa jälkeen jatkuvasti.
Perustuslaki turvaa eläkkeiden pääoman, mutta ei indeksikorotuksia. Tätä on käytetty hyväksi Lipposen hallituksesta lähtien. Ostovoiman kehitys ratkaisee eläkeläisenkin elämässä.
Useat maakunnat ovat jo aloittaessaan rahoituskriisissä. Ne joutuvat perimään maksut viimeistä euroa myöden. Muutoin on edessä raju palvelujen keskittäminen ja/tai alasajo, mitä tuskin yksikään maakuntavaltuutettu haluaa tehdä.
Ei hyvältä näytä.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo, suinkaan kaikki, joilla olisi oikeus saada toimeentulotukea, eivät sitä hae siitä syystä, että se on nöyryyttävää. Toiseksi kaikilla ei ole voimia tai osaamista sen hakemiseen.
Tästä olen samaa mieltä: ”psykiatristen sairaaloiden pakkohoidon seurauksena langetettavista asikasmaksuista pitäisi luopua kokonaan!”
Ilmoita asiaton viesti
Hei. Kiitos Lasse, tärkeistä hyvistä asiaselvityksistä. Mitenkähän me saataisiin sinut sinne, lainlaadintaan? Olisi hyvä. Hävittäjäkoneet ovat konkreettinen, todellinen uhka hävittämään Suomesta terveet, maalaisjärkiset, Jumalan Sanaan uskovat perheet. Eihän noin tuolla maallakaan tänäpäivänä käyttäydytä, nimittäin, jos ollaan vielä henkisesti terveitä; Katsellaan vain ikkunasta, että tuolla se kamala naapuri on, ostetaampa tappovälineitä lisää, josvaikka päälle karkaa. Ei todellakaan. Kyllä on lähdettävä kiireesti katsomaan ja puhumaan, jos ei häneen ole mykkähenki mennyt; miten terveys veljellä jaksaa. Kyllähän hävittäjät ovat nimensä ”fäärtit”, tekemään Suomen köyhät, vielä paljon köyhemmiksi. Kansakoulun opettajalla oli tapana, muistaakseni, sanoa aina joskus jollekin kovalla äänellä, (”lienee rukoushuuto, tavallaan”): Äly hoi älä jätä, (as. osaisen nimi,) parkaa! Minä maalaisaivoisena olen lukenut Raamatusta, että, kun me hyljätään Jumalan Sana, niin me joudutaan vihan alle. Kyllä Jumala porukkaa löytää, meidän päämme menoksi. ”Vihtahousuhan”, kyllä iloitsee kun hänen metalliteollisuuus, ei sirppienteko, kukoistaa. Niillävälineillähän, kun sanotaan; varjele minut pahasta äkillisestä kuolemasta, saadaan hänen ”aittaansa” ihmisiä. Siunaten Lasse.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse Lehtonen, uusi vuosi ja vanhat ”kujeet”. Tosin nyt olet nostanut pramille meidät eläkeläiset, varsinkin köyhät. Se on tietysti hyvin ymmärrettävää, vaalit ovat entistä lähempänä ja suuri osa meistä eläkeläisistä käy ja on käynyt uskollisesti äänestämässä siitä alkaen, kun siihen on tullut mahdollisuus. En tiedä, kuinka suuri joukko eläkeläisistä ylilääkäri Lehtosen ”puolueettomia” kirjoituksia lukee, mutta ainahan lukijoista jotkut saattavat pitää kirjoituksia ainoana totuutena.
Kiitos kuitenkin Lehtoselle uskollisesta sotevastustuksesta. Eiköhän uudistus kuitenkin lopulta maaliin pääse.
Ilmoita asiaton viesti
Minua kiusaa kovasti hallituksen ja sen kannattajien sote-keskustelussa omaksuma asenne maalailla unelmia, uhkakuvia ja syytöksiä ilman perusteluja vain vahvemman oikeudella. Tässäkään kommentissasi ei ollut yhtään mitään blogin asiaa sivuavaa.
Jos hallituksen sote kaikesta huolimatta lipsahtaisi läpi, seuraavan hallituksen ensimmäinen ja tärkein tehtävä olisi peruuttaa se ja alkaa valmistella uutta. Valitettavasti siitä sitten seuraisi, että on valittava pienempi paha, maakunnat, joista sentään voisi myöhemmin päästä eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Salonen, jos tarkoitit minua, etkö todellakaan huomannut mitään? Etkö edes eläkeläisiä?
Ilmoita asiaton viesti