LasseLehtonen Syteen tai soteen

Sote ja valtiontuki

Euroopan unionin perussopimukset kieltävät pääsääntöisesti sellaiset jäsenvaltioiden taloudelliseen toimintaan kohdistamat valtiontuet, joilla on vaikutuksia yhteismarkkinoiden toimintaan. Yhteiskunnan tuottaminen palvelujen ja markkinamekanismin yhteensovittaminen onkin siksi taitolaji. Sote-uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteensovittamista yritettiin ensin ajatuksella, että julkisen toimijan palvelut tuotettaisiin yhtiömuodossa. Tällöin Sipilän hallituksen lakiesityksissä perusteena yhtiöittämiselle oli EU-oikeuden vaatimus kilpailuneutraliteetista. Julkisten terveyspalvelujen yhtiöittäminen ja mahdollinen myyminen yksityisille sijoittajille olisi sopinut hyvin myös Sipilän hallituksen valitsemaan toimintatapaan ”suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi”. Kun tämä malli kaatui eduskunnassa Suomen perustuslain vastaisena (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PeVL_26+2017.pdf), lähti hallitus rakentamaan korjattua esitystä, jossa yhtäkkiä julkisen ja yksityisen kilpailu samoilla markkinoilla ei ollutkaan yhteismarkkinalainsäädännön vastaista. Perusteena oli tällä kertaa, etteivät terveyspalvelut sote-uudistuksen jälkeen muodostaisi Suomessa mitään kilpailtua markkinaa. Ainakin allekirjoittaneen mielestä hallituksen alkuperäisen sote-esityksen ja korjatun sote-esityksen perustelut lyövät toisiaan pahasti korvalle.

Sote-esityksen kilpailuoikeudellisiin ongelmiin kiinnittää huomiota myös Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) 4.1.2018 julkaistussa raportissaan ”Kilpailua kaksilla rattailla” (https://www.eva.fi/blog/2019/01/04/nain-suomi-yrittaa-kiertaa-sote-lainsaadannossa-eun-valtiontukisaannoksia/). Raportti arvioi, että Suomen hallitus pyrkii sote-esityksissään kiertämään EU:n valtiontukisääntöjä. Ongelmaan ovat jo aikaisemmin kiinnittäneet huomiota lukuisat kilpailuoikeuden asiantuntijat, jotka ovat pitäneet välttämättömänä, että erityisesti hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) alistettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaiseen ennakkoilmoitusmenettelyyn (notifioitaisiin) EU:n komissiolle ennen lakiesityksen käsittelyä. Näin voitaisiin varmistua siitä, että laki täyttäisi EU:n perussopimusten kansalliselle lainsäädännölle asettamat vaatimukset. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti hallituksen korjatusta sote-esityksessä 1.6.2018 antamassaan lausunnossaan (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx) huomiota siihen, että sote-lakiesitystä korjaavan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee varmistua lakiesitysten EU-oikeudellisesta hyväksyttävyydestä ja notifikaation tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuittasi asian kuitenkin valinnanvapauslaista laatimassaan mietintöluonnoksessa vähin perusteluin lähinnä vain toteamalla, ettei se pitänyt lakiesityksen notifikaatiota komissiolle tarpeellisena (https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/sosiaali-ja-terveysvaliokunta/Documents/MIETINTÖLUONNOS_valinnanvapaus_HE_16_2018.pdf).

Sote-lakiesityksissä ns. kiellettynä valtiontukena on pidetty ennen kaikkea sitä, että maakuntien liikelaitoksen osana toimivat julkiset sote-keskukset nauttivat konkurssisuojaa. Ts. vaikka ne toimisivat tappiollisesti, on julkinen valta velvollinen rahoittamaan niiden toiminnan. Tällöin yksityiset sote-keskukset joutuisivat puolestaan toimimaan olosuhteissa, joissa ne joutuisivat pitämän joko kustannuksensa keinotekoisen alhaalla (eli tarjoamaan vaatimuksia huonompaa palvelua) taikka tekemään tappiota. Tappiota tekevää yritystä uhkaa sitten konkurssi, jollei se rahoita sote-keskustensa toimintaa jonkun muun kannattavan liiketoiminnan (esim. työterveyshuolto) tuotoilla

Toisena kielletyn valtiontuen elementtinä kilpailuoikeuden asiantuntijat ovat nostaneet esiin. maakuntien rahoituksen. Kun kunnilla on verotusoikeus, ei rahoituksen tueksi ole tarvittu monimutkaista takausjärjestelmää. Maakunnilla ei sen sijaan verotusoikeutta olisi, mutta niiden vastuulle siirtyisivät sote-toimintoihin kohdistuvat kuntien ja kuntayhtymien velat. Esimerkiksi sairaanhoitopiireillä on n. 4 miljardin euron suuruinen lainakanta, jonka valtio joutuisi takaamaan (eli antamaan valtiontukea) velallisen vaihtuessa kuntaorganisaatiosta maakunnaksi.

Kielletyn valtiontuen lisäksi sote-lainsäädäntöön liittyy muitakin kilpailuoikeudellisia ongelmia. Pidän itse varsin ongelmallisena ns. valtakunnallisten palvelujen pakkokäyttöön liittyvää sääntelyä. Valtio on perustanut sekä sote-kiinteistöjä (Maakuntien tilakeskus Oy) että maakuntien tietohallintoa (Vimana Oy, SoteDigi Oy) varten yhtiöt, jotka se on pääomittanut. Maakuntien tulee jatkossa käyttää näiden yhtiöiden palveluja, vaikka esimerkiksi lukuisat yritykset tarjoavat sote-toimijoille IT-palveluja ja EU:n hankintadirektiivi edellyttää lähtökohtaisesti julkisten hankintayksikköjen kilpailuttavan palvelunsa. Myöskään sote-palvelujen laajamittainen (1,6 mrd euron arvoinen) siirtäminen asiakassetelipalveluksi ei ole hankintalainsäädännön kannalta ongelmatonta. Yhteismarkkinoiden toimivuuden kannalta hankintamenettelyn avoimuus on hyvin tärkeää ja yksityisiltä toimijoilta hankitut sote-palvelut ovat vuodesta 2016 lähtien kuuluneet hankintadirektiivin mukaan kilpailutettaviin palveluihin. Asiakassetelillä annettuihin palveluihin ei kuitenkaan sovelleta hankintalainsäädäntöä. Käytännössä Suomi hyvin laajamittaisella asiakassetelijärjestelmällä kiertäisi myös hankintadirektiivin vaatimuksia sote-palvelujen kilpailuttamisesta, millä voi myös olla vaikutuksia noiden palvelujen (ylikorkeaan) hintatasoon.

Pessimistisimmät arvioijat näkevät hallituksen haluttomuudessa varmistautua sote-lainsäädännön kilpailuoikeudellisesta hyväksyttävyydessä jopa salajuonen, jolla halutaan ajaa uudistuksen valmistelu lopulta tilanteeseen, jossa komissio lopulta toteaa yhteisölainsäädännön edellyttävän Suomen julkisten palvelujen yhtiöittämistä vastoin oman perustuslakimme vaatimuksia. Sipilän hallituksen lainvalmistelun varsin heikon tason tuntien en itse kuitenkaan näin sofistikoituun juoneen usko. Ennemminkin kyse on siitä, että sote-lainvalmistelun lähtökohdissa on sellainen kilpailuoikeudellinen valuvika, jota ei millään lakiteknisin keinoin pystytä korjaamaan oman perustuslakimme ja EU-oikeuden vaatimukset yhtä aikaa täyttäväksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Lasse Lehtonen: "Ennemminkin kyse on siitä, että sote-lainvalmistelun lähtökohdissa on sellainen kilpailuoikeudellinen valuvika, jota ei millään lakiteknisin keinoin pystytä korjaamaan oman perustuslakimme ja EU-oikeuden vaatimukset yhtä aikaa täyttäväksi."

Todella pahanlaatuista valuvikaa on Lehtonen havaitsemassa sote-lainsäädännön perusaineksissa. Ympyrää ei voi neliöidä. Hallitus on leipomassa sellaista kakkua, joka tulee ennen pitkää palamaan pohjaan; jos ehtii tuo sekaisin maustettu sotetaikina edes uuniin asti. Toivoa sopii, ettei ehdi.

Surkeaa seurattavaa on soteuudistuksen epämääräinen soutaminen ja huopaaminen ollut. Yksityiset terveysyhtiöt ovat luonnollisesti käyttäneet hyväkseen sekavaa tilannetta ja kahmineet kunnilta ja kuntayhtymiltä itselleen markkinoita kaksin käsin. Osakkeenomistajille tämä malli sopii oikein hyvin. Kyllä valtio, kunnat ja viime kädessä kansa lisäosingot maksaa, kunhan selkä on saatu seinää vasten.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

SOTE:sta ei tule toimivaa millään omitusella omilla järjestelmillä, joissa julkisten ja yksityisten peruspalveluiden tuottaminen ja kustannukset kulkevat edelleen saman hiihtäjän suksina jaloissa eri suuntiin jopa erilaisin lainsäädännöin.

Onko lopulta edes ajateltu, mitä muuta edes tarvitaan terveyskeskusasiakkaiden valinnanvapauden lisäksi tai edes vain tämän hetkisen järjestelmän kehittämiseksi ainoastaan ja vain perusterveydenhoidossa ja palveluiden saatavuuden perustein ?

Erikoisairaanhoito on meillä mallikas, tosin osin jonoja sielläkin, mutta toivottavasti sotesoppaa ei uloteta tämän hyvän järjestelmän alasajoon.

Lepomäki on ollut näissä asioissa kaikkein selvänäköisin ja viisain.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kun valtio yrittää kiertää EU-lakeja niin se kertoo jotain lakien noudattamisen moraalista valtiotasolla, joten miten sitten tavalliset kansalaiset?

Tälle varmaan kehitellään kohta joku uusi termi, jotta asia saataisiin näyttämään paremmalta. Joku samantyyppinen, kuin on veronkierrollekin kehitetty, se on nykyään verosuunnittelua.

Hmmm... mikäköhän se voisi olla? Lakisuunnittelu ei ihan kuulosta osuvalta. ;-)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

US 18.6.2018 "Hallitus varautuu jo valinnanvapauden järjestelmäongelmaan - vaaranmerkkejä!", ks. alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257100-ha...

Katso erityisesti tämä:

http://ec.europa.eu/competition/state_aid/overview...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sivu 40 alla:

http://ec.europa.eu/competition/state_aid/overview...

"38. Voiko olla paikallisia yleishyödyllisiä taloudellisia palveluja, jotka eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan?

Kyllä voi olla. Komissio on tehnyt tiettyjä päätöksiä valtiontuesta, joissa on katsottu, etteivät valtion toimenpiteet, joiden tarkoituksena on rahoittaa paikallisia palveluja (riippumatta siitä, ovatko ne olleet yleishyödyllisiä palveluja, luonteeltaan taloudellisia yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja vai puhtaasti kaupallisia palveluja), vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (ks. myös tiedonannon 40 kohta).

Esimerkkejä toimenpiteistä, joiden ei ole katsottu vaikuttaneen jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

- Irlannin sairaaloiden (alaviite nro 76) tapauksessa katsottiin, että pääomanlisäysjärjestelmä, jonka tarkoituksena on perustaa tilat melko pienille paikallisille julkisille sairaaloille ja joka palvelee selvästi alikapasiteetilla toimivia paikallisia sairaalamarkkinoita, ei houkutellut investointeja eikä asiakkaita toisista jäsenvaltioista, joten sillä ei ollut vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan." - -

Alaviite nro 76:

http://ec.europa.eu/competition/state_aid/cases/13...

---

Tähänkö tähdätään? Heikoilla jäillä luistellaan, jos näin on....

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Lasse. Jos ja kun, emme pelkää oikeallatavalla, tekemisissämme Jumalaa, joudumme pelkäämään ihmistä ja kaikki tekemisemme, jopa ajattelummekin on sen mukaista. Hänen siunauksensa, vääjäämättä siitä puuttuu. Siunaten, Lasse.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Sote uudistusta on nyt tehty toistakymmentä vuotta ja lie ainoa mistä on yksimielisyys kaikilla puolueilla ja asiantuntijoilla on se että nykyinen järjestelmä on perustuslain vastainen ja ei tule toimimaan enää kauaa.
Sitten uuden järjestelmän tekemisen hankaluus on se että yksikään kommentoija ei ikinä joko ymmärrä tai halua ymmärtää että kullakin hallituksella on maksimissaan neljän vuoden aika tehdä uusi sote lainsäädäntö.
Ja tämäkin eu varmennus jota nyt huudetaan ei taida edes yhdessä hallituskaudessa eu elimistä tulla jos sieltä sellaista lähdettäisiin kysymään. Jos eu elimille nyt laitetaan kysely kun nykyisen hallituksen esitykset eivät ole edes lainvoimaisia niin miten arvoisat kommentoijat luulette lainvalmistelun etenevän.
Vai onko ajatus että on ihan ok että mitään merkittävää lainsäädäntöä ei ikinä saada aikaan koska neljän vuoden aikajana on yksinkertaisesti liian lyhyt sellaisen tekemiseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset