Rokotus on terveydenhuoltohenkilöstölle vapaaehtoinen – mutta vain näennäisesti
Rokotukset aiheuttavat kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja aktiiviset rokotusten vastustajat tullevat tätäkin blogistia kohta arvostelemaan. Rokotusvastaisten tahojen aktiivisella kampanjoinnilla pyritään vaikuttamaan päättäjiin niin Suomessa kuin ulkomailla. EU-komission puheenjohtaja kiinnitti unionin tilaa koskevassa puheessaan 2017 huomiota rokotusvastaisuuden leviämiseen ja ilmaisi huolensa tämän merkityksestä kansanterveydelle (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-3457_en.htm). Rokotusvastaiset (todennäköisesti ainakin osin EU:n ulkopuolelta masinoidut) trollit ovat myös vaikuttaneet poliittiseen ilmapiiriin erityisesti Italiassa, jossa Viiden tähden liike kampanjoi ennen Italian maaliskuussa 2018 pidettyjä parlamenttivaaleja melko lailla avoimen rokotusvastaisesti. Tosin valtaan tultuaan ja tuhkarokkoepidemian levitessä Italiassa liike on nyt joutunut muuttamaan kantaansa (https://www.telegraph.co.uk/news/2018/11/15/italys-populist-coalition-renounces-anti-vaccination-stance/). Rokotusvastaisten trollaajien tarkoituksena on turvallisuusviranomaisten arvion mukaan heikentää luottamusta valtiovaltaan yleensä ja lopulta myös EU:n kykyä yhtenäiseen päätöksentekoon esimerkiksi pakotepolitiikassa.
Komission EXPH-asiantuntijaryhmä (jonka jäsenenä olen) julkaisi komission kiireellisen lausuntopyynnön johdosta syyskuussa 2018 omat toimenpidesuosituksensa, jolla rokotuskattavuutta voitaisiin ylläpitää ja parantaa EU:n jäsenmaissa (https://ec.europa.eu/health/expert_panel/sites/expertpanel/files/020_vaccinationpgms_en.pdf). Yhtenä ehdotettuna toimenpiteenä oli lisätä tiedotusta väestölle rokotusten tärkeydestä erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden kautta. Käynnissähän on tietynlainen informaatiosota rokotusta puoltavien tahojen ja rokotusten vastustajien välillä. Erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden merkitys rokotusmyönteisyyden lisäämisessä arvioitiin merkittäväksi. Suomessa lääkärikunta on hyvin rokotusmyönteistä – muissa terveydenhuollon ammattihenkilöissä on sen sijaan myös rokotusvastaisia ja varsin äänekkäitä alaryhmiä.
Sipilän hallitus on osoittanut jossain määrin horjuvaa politiikkaa hoitohenkilöstön rokotusten edistämisen osalta. Maaliskuun 2017 alusta voimaan tulleeseen uuteen tartuntatautilakiin otettiin säännös, jonka mukaan työnantajan tulee eräissä terveydenhuollon tehtävissä edellyttää, että potilaita hoitavalla henkilöstöllä on asianmukainen rokotussuoja. Hallitus valmistelee nyt kuitenkin muutoksia tuohon tartuntatautilain 48 §:ään muistuttaen samalla siitä, että rokotusten ottaminen on terveydenhuollon ammattihenkilöille vapaaehtoista (https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tartuntatautilain-kohtaa-hoitohenkiloston-rokotuksista-halutaan-selkiyttaa). Vaikka selvennykset eri rokotusten osalta ovat perusteltuja, on lainvalmistelussa unohtunut suojaamistoimenpiteiden ja rikosoikeudellisen vastuun suhde. Suojaamistoimenpiteillä tarkoitetaan tässä niitä toimia, joilla terveydenhuoltohenkilöstö hoidon aikana pyrkii estämään potilaan vahingoittumisen.
Puutteellisten suojaamistoimen rikosoikeudellista merkitystä testattiin hiljattain Pirkanmaan käräjäoikeudessa (https://yle.fi/uutiset/3-10227647). Tapauksessa lääkäri oli jättänyt käyttämättä leikkausmaskia niveltoimenpiteessä ja hänen epäiltiin näin aiheuttaneen 21-vuotiaan potilaan kuolemaan johtaneen infektion. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen, koska lopulta jäi näyttämättä, mistä bakteeri oli kuolleen potilaan elimistöön tullut. Syytekirjelmä oli kuitenkin laadittu taitavasti ja se vastasi hyvin voimassaolevaa normistoa rikosoikeudellisen huolimattomuuden osalta: Jos terveydenhuollon ammattihenkilö laiminlyömällä suojaamistoimenpiteitä aiheuttaa potilaalle ruumiinvamman tai kuoleman, syyllistyy hän rangaistavaan vammantuottamukseen tai kuolemantuottamukseen.
Viruksen tartuttamiseen liittyvien rikosoikeudellisten seuraamusten osalta Suomessa on HI-viruksesta runsaasti oikeuskäytäntöä. Aikaisemmin HI-viruksen tartuttaminen suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä katsottiin tapon yritykseksi, mutta nykyään Korkein oikeus on käytännössään katsonut, että suojautumisen laiminlyöminen sukupuoliyhteydessä ja HI-viruksen tartuttaminen täyttää törkeän pahoinpitelyn rikostunnusmerkistön (https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1488270218115.html).
Influenssaviruksen kuolemaan johtavan tartuttamisen osalta Suomessa ei ole oikeuskäytäntöä, mutta pohdintaa aihe on kyllä aiheuttanut. Muutama vuosi sitten HUS:n lastenklinikalla kuoli influenssaan elinsiirron saanut, immunosuppressiivista lääkitystä käyttänyt lapsi. Koska lasten elinsiirtojen tulokset ovat HUS:ssa lähes maailman parhaat (ja ne halutaan myös pitää sellaisina), ao. tapaus ja tartuntatiet selvitettiin perusteellisesti. Elinsiirtolääkärit halusivat varmistaa, että virus ei ollut tarttunut kuolleeseen lapseen häntä hoitaneen henkilöstön välityksellä. Virustyypityksen ja vasta-ainemääritysten perusteella influenssavirus oli tarttunut lapseen häntä tapaamassa käyneistä omaisista. HUS tarjoaakin nykyään aktiivisesti rokotussuojaa myös sairaan henkilön lähiomaisille, jotka käyttävät mahdollisuutta kiitettävästi hyväkseen (http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUSin-influenssarokotukset-2018.aspx). HUS:n oman henkilöstön influenssarokotuskattavuus vuonna 2017 oli 95 %, mikä on tietojeni mukaan yksi Euroopan korkeimmista ja osoittaa sairaalan henkilöstön vahvaa sitoutumista potilaan hyvään hoitoon.
Terveydenhuoltohenkilöstön rokotussuoja on oleellinen osa potilaan hyvää hoitoa – aivan samoin kuin käsidesin käyttö potilaiden välillä taikka suojamaskin käyttö leikkaustoimenpiteissä. Terveydenhuollon toimintayksikkö on oman henkilöstönsä osalta velvollinen valvomaan, että potilaan hoito toteutetaan asianmukaisesti ja että tarvittavia suojaamistoimenpiteitä noudatetaan. Sairaalassa tapahtuneista kuolemista, joissa epäillään virheellisen hoidon myötävaikuttaneen potilaan kuolemaan, tehdään poliisin toimesta oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen. Vaikka Suomessa ei ole terveydenhuoltohenkilöstölle rokotuspakkoa, voi terveydenhuollon ammattihenkilö nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mukaan syyllistyä rikokseen, jos hän laiminlyö hyvän hoitokäytännön edellyttämät suojaamistoimenpiteet ja näin aiheuttaa potilaalle vamman tai sairauden.
Lasse, kirjoitat tämän blogitekstisi alussa, että ”aktiiviset rokotusten vastustajat tullevat tätäkin blogistia kohta arvostelemaan”.
Minä vastaavasti totean, että rokotusten kannattajat saattavat arvostella minua nyt rankasti, kun kerron, että blogisi aihe on varsin mielenkiintoinen kun peilaa sitä perustuslakiimme:
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.
Lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä.
80 §
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.
Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.
Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla.
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)
—-
Ei tilanne liene selvä oikein suuntaan eikä toiseen tällä hetkellä, vai mitä Lasse tuumit edellisen luettuasi?
PS. En ole rokotusvastainen enkä suuresti puhu niiden puolesta. Minusta niin kauan kuin laki ei tyhjentävästi säädä asiasta, jokainen tehköön omantuntonsa mukaan suojaamalla itsensä huolellisesti hoitotyötä tehdessään; ja jäämällä pois työstään, jos tuntevat itsensä sairaaksi. Myös parin päivän sairausloma hoitohenkilöstölle on paikallaan sairastamisen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Itsemääräämisoikeudella on rajansa. Liikenteessäkin pitää ajaa sääntöjen mukaan. Terveydenhuollossa hoitohenkilökunnan on hoidettava potilasta hyvän hoitokäytännön mukaan – jos ei niin halua tehdä, pitää valita joku toinen tehtävä. Pakkoa toimia terveydenhuollossa ei tietenkään kenelläkään ole.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihme siinä on, että liikennekäyttäytymistä verrataan kerta toisensa jälkeen influenssarokotepakkoon? Liikennesäännöt koskevat joka ainoaa suomalaista eivätkä kajoa hänen kehoonsa toisin kuin influenssarokote. Influenssarokotepakko koskettaa tällä hetkellä ”vain” sotealalla työskenteleviä ja näin vie heiltä eli meiltä perustuslaillisia oikeuksia ja on myös vastoin kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Mikäli henkilö on ollut alalla vuosikymmeniä ja lähentelee eläkeikää, ei myöskään siirtyminen uusiin tehtäviin/kouluttautuminen uuteen ammattiin ole vaihtoehto. Järkeä ja ymmärrystä toivoisin löytyvän lääkäriltäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä kattavasta kommentistasi ja esille tuomistasi lakipykälistä koskien Tartuntatautilain 48 pykälää ja sen aiheuttamia sotealan henkilöstön pakkorokotuksia. Pakkorokotuksista voidaan mielestäni puhua tässä tapauksessa, sillä rokotteesta kieltäytyminen on aiheuttanut ko. henkilölle sanktioita; joko hän on saanut varoituksen, tullut lomautetuksi tai irtisanotuksi tai hänen meneillään olevat opinnot ovat keskeytyneet, koska työssäoppimisjaksolle pääsy on evätty rokottamattomuuden vuoksi. Kaikki em. asiat vaikuttavat suoraan paitsi ihmisen toimeentuloon myös häneen ihmisenä (mukaanlukien psyykkinen hyvinvointi). Jokaisella meistä tulee olla vapaus päättää, ottaako rokotteen vai ei, sillä Perustuslaki ei ole sisällöltään erilainen sotealalla työskentelevälle kuin jollekin muulle. Kukin päättäköön itse, ottaako rokotteen vai ei, kunhan muistaa ja ymmärtää,ettei mikään taho (ei työnantaja eikä lääketeollisuus) korvaa potilaalle mahdollisista tulleista haitta- tai sivuvaikutuksista mitään. Lehtonen vertaa yhdessä vastauksessaan rokotteen ottamista/ottamatta jättämistä autolla ajamiseen. Tämä on vertaus, jonka hyvin usein näkee sosiaalisessa mediassa asian tiimoilta käytävissä keskusteluissa. Kortitta ajamista tai turvavyön käyttämättä jättämistä ei voi verrata rokotteen ottamatta jättämiseen. Luulisi Lehtosen ymmärtävän, ettei vuosikausia alalla työskennelleistä ole suinkaan tullut potilasturvallisuutta uhkaavia tekijöitä yhdessä yössä eli 1.3.18 jälkeen. Ammattitaitoa ei myöskään voi kyseenalaistaa sillä, ottaako ihminen rokotteen ja sitäpaitsi ammattilainen tietää, kuinka suojautua ja suojata potilasta eri infektioilta. Vaikka Suomen kansa rokotettaisiin 90%:sesti, emme saa influenssaa pidetyksi poissa. WHO ei suinkaan suosittele hoitohenkilöstön 100% rokottamista, vaan 75% on riittävä. Pohjoismaisessa tutkimuksessa todetaan myös, että influenssarokotteen ottamiselle vuosittain ei myöskään ole järkevää perustetta. Jos ihminen sairastaa influenssan tällä kaudella, saattaa hän sairastua siihen seuraavan kerran 6-10 vuoden päästä. Eli rokotteen uusiminen vuosittain aiheuttaa turhia kustannuksia. Samassa tutkimuksessa todetaan myös se, mikä on itsestään selvää valtaosalle hoitajista; sairastamalla taudin saat luonnollista vastustuskykyä, mikä on huomattavasti fiksumpaa kuin hankkia vastustuskyky rokottautumalla. Lisäksi kustannuksista puhuttaessa on hyvä miettiä, että jos yhden sairaanhoitajan viikon sairaspoissaolo influenssan vuoksi maksaa työnantajalle 850 euroa, niin mitä tulee maksamaan yhteiskunnalle yhden ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneen hoitajan ”elättäminen”. Tässä lyhykäisesti ajatuksiani… sairaanhoitajan näkövinkkelistä Tromssasta.
Ilmoita asiaton viesti
Katso aiheeseen lisää Tehty.fi (alla olevasta linkistä):
– – ”6. Voidaanko minut irtisanoa sillä perusteella, etten ole ottanut rokotetta?
Jos työntekijää ei voida puutteellisen rokotussuojan vuoksi käyttää työsopimuksen mukaisissa tehtävissä, työnantajalle saattaa syntyä irtisanomisperuste. Työnantajan on kuitenkin ennen työntekijän irtisanomista selvitettävä mahdollisuudet tarjota muuta työtä. Irtisanomisperustetta ei ole ainakaan, kun työnantaja pystyy sijoittamaan työntekijän töihin, joissa ei tarvita rokotussuojaa. Koska laki on vasta tulossa voimaan, ei rokotuksesta kieltäytymisen vuoksi tehdyistä irtisanomisista ole oikeuskäytäntöä. Joten vielä ei ole vastausta kysymykseen, voiko influenssarokotuksesta kieltäytyminen olla irtisanomisperuste, jos työnantaja ei pysty sijoittamaan työntekijää muihin tehtäviin” – –
https://www.tehy.fi/fi/apua/tyosuojelu/kysymyksia-…
PS. Voisiko tästä rokotuksesta kieltäytymisestä tulla irtisanomisperuste uuden irtisanomislain mukaisesti pienissä yrityksissä?
Ilmoita asiaton viesti
Tähän tulisi pyrkiä:
– Rokotuspykälän pitää olla niin selkeä, että yksikään työnantaja ei voi tulkita sitä niin, että syntyy irtisanomisperuste, jos työntekijä ei ota jotakin rokotetta, Tehyn lakimies Matias Nyman sanoo.
https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/tehy-rokotuspy…
Ilmoita asiaton viesti
Eikö pykälän voi kirjoittaa selkeäksi myös niin, että rokottamattoman työntekijän irtisanomisesta tehdään lain määräämä, työnantajaa sitova velvoite? Miksi tämän kaltaisen velvoitteen tulisi koskea vain terveydenhuollon yrityksiä ja henkilöstöä?
Sellainen toki saattaa tarvita myös muutoksen Perustuslakiin.
Ilmoita asiaton viesti
Näennäisyys nähdään siinä vaiheessa, kun työnantaja irtisanoo rokotuksesta kieltäytyneen ja asia oikeudessa käydään läpi.
Tuo pelottelu potilaan omaisilla on yksinkertaisuudessaan kovin köyhä. Influenssavirusta voi kantaa mukanaan jokainen, myös se, jolla on influenssaa vastaan rokotteen antama suoja. Kävit läpi blogissasi toista tapausta, hengityssuojan käyttämättömyydestä. Oikeudessa ei voitu tuossakaan tilanteessa osoittaa, että bakteeri oli peräisin hengityssuojaa käyttämättömältä. Ja kyllähän tämän kaltaiseen aseettomaan pelottelutaktiikkaan turvautuva työnantajan edustaja näyttää pelkästään avuttoman heikolta.
Kuopio yrittää kiertää työntekijän oikeutta olla terveydenhuollon asiakkaana henkilöllisyydensuojassa jakamalla osastoille, joilla on 100 % rokotetodistettu rokotesuoja, kakkukahvit. Työnantaja antaa myös ilmaisen lounaan rokotetodistusta vastaan. Johtaako työnantajan menettely simputtamiseen ja rokottamattoman työntekijän painostamiseen ja työpaikkakiusaamiseen työnantajan tarkoittamalla tavalla, jää nähtäväksi. Jos kiusaamisilmapiiri syntyy ja sen katsotaan olleen työnantajan tavoitteena, oikeudessa tuomittuna voi olla työnantaja.
Pelottelu, painostaminen, uhkailu ovat olleet käytössä ennen omaa kirjoitustasi. Olisiko hoitohenkilöstön rokotekattavuuden lisäämiseen muita keinoja?
Ilmoita asiaton viesti
Rokotuskattavuuden lisäämisen keinoja on lueteltu juuri tuossa Euroopan komissiolle tehdyssä raportissa, johon blogissani viittaan. Pakko on todellakin hyvin kaksiteräinen miekka koko väestön rokotuskattavuuden lisäämiseksi, kun samalla kohderyhmiä manipuloidaan somessa erilaisilla salaliittoteorioilla yms. HUS on onnistunut nostamaan rokotuskattavuutta tekemällä rokotuksen ottamisen henkilöstölle helpoksi ja parantamalla potilasturvallisuuskulttuuria. On hyvä kuitenkin muistaa tuo terveydenhuollon ammattihenkilön rikosoikeudellinen vastuu, kun suojaamistoimia (rokotussuoja, suojahanskat, leikkausmaski tms.) on laiminlyöty. Rangaistusta ei silloin ammattihenkilölle ole vaatimassa työnantaja (joka on itsekin silloin yleensä oikeudessa vastaajana isännänvastuunsa perusteella), vaan tyypillisesti kuolleen/vammautuneen potilaan omaiset.
Ilmoita asiaton viesti
”On hyvä kuitenkin muistaa tuo terveydenhuollon ammattihenkilön rikosoikeudellinen vastuu, kun suojaamistoimia (rokotussuoja, suojahanskat, leikkausmaski tms.) on laiminlyöty. Rangaistusta ei silloin ammattihenkilölle ole vaatimassa työnantaja (joka on itsekin silloin yleensä oikeudessa vastaajana isännänvastuunsa perusteella), vaan tyypillisesti kuolleen/vammautuneen potilaan omaiset.”
Tuo on heikko argumentti. Jos potilas kuolee keuhkokuumeeseen, jota on edeltänyt influenssa ja vaikka potilas olisi ollut eristyksessä viruksen saadessaan, influenssan tartuttajan yksilöiminen vaaditaan rikosoikeudellisen vastuun näytöksi. Tuollaista näyttöä ei yksittäistä hoitajaa vastaan saada mitenkään varmennettua. Viruksen mahdollisia lähteitä on aina kymmeniä.
Kyllä ymmärrät, ettei tuo oikeudessa tulisi pitämään. Kyse on vain aseettomasta uhkailusta.
Pakko tuntuu olevan kaksiteräinen miekka myös henkilöstön suojaamisen tarpeeseen. Aseettomat uhkaukset syövät työnantajan luotettavuutta. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, ettet esitä väitettäsi vakavasti. Annat katteettomaksi ymmärrettävällä pelottelullasi tarpeettoman paljon pelikenttää erilaisille salaliittoteorioita esittäville.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Kai Niemeläinen, sinun kannattaa tutustua esim. puolustusvoimien puutteellisia suojaustoimia koskevaan rikosoikeudelliseen käytäntöön (jossa omaksutut linjaukset ovat terveydenhuollollekin relevanttia) – vaikkapa siihen Syndalenin metsäampumistapaukseen, jossa varusmies kuoli (https://yle.fi/uutiset/3-9592426). Puutteellinen valvonta kun on hyvin helppo osoittaa ja niin usein tapahtuukin näissä oikeudenkäynneissä. Ts. jos joku kuolee sairaalassa infektioon ja joku esittää väitteen siitä, että suojaustoimenpiteet ovat puutteellisia, joutuu sairaala osoittamaan, miten se on suojaamistoimenpiteet ao. yksikössä toteuttanut. Silloin käytännössä vastuuseen joutuu se, joka on sallinut suojaamattoman työntekijän työskennellä yksikössä (ei välttämättä ao. työntekijä itse). Jos samalla tulee osoitetuksi, että työntekijä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää siitä, että hänen suojaamistoimenpiteensä ovat puutteelliset, voi hän joutua myös henkilökohtaiseen vastuuseen.
Ilmoita asiaton viesti
Millä, Lasse Lehtonen, osoitat sen, että potilas, joka menehtyy influenssan seurauksena saamaansa keuhkokuumeeseen, on saanut tartunnan ”Sari Sairaanhoitajalta”, ”Liisa Labranhoitajalta” tai ”Yrjö Ylilääkäriltä”? Käykö tämä ilmi kenties jostakin laboratorionäytteestä? Samanaikaisesti kun ammattilaiset ovat hoitaneet potilasta huomioiden mm. hyvän käsihygienian ja aseptiikan yleisestikin, on ”Pertti Potilaan” luona vieraillut x-määrä omaisia ja syytä myös muistaa mahdollisten muiden samassa huoneessa olleiden potilaiden omaiset. Mission impossible? Ikke muligt trur jeg.
Ilmoita asiaton viesti
On itse asiassa varsin helppo näyttää, onko työnantaja valvonut suojaamistoimenpiteiden toteuttamista vai ei (vrt. työsuojeluasiat, joissa suojellaan työntekijää potilaan sijasta). Jos on valvonut ja henkilöstö toiminut asianmukaisesti, ei ongelmaa ole. Jos taas valvonta ja suojaamistoimenpiteet on laiminlyöty, on potilaan riskiä lisätty. Tuo kielletty riskinlisäys on myös rikosoikeudellisen vastuun perusta. Ei siis tarvitse näyttää muuta kuin, että hyvän hoitokäytännön vastainen toiminta on lisännyt potilaan vahingoittumisen riskiä.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen jätit vastaamatta kysymykseen. Väitit blogissasi, että Sari Sairaanhoitaja voitaisiin saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos hän toimii rokottamattomana ja potilas saa influenssan. Nyt kerrot, että työnantaja ja Liisa Ylihoitaja voidaan asettaa vastuuseen valvonnan laiminlyömisestä.
Väitteellesi, että tuo rokottamaton hoitaja voisi saada rikoslain mukaisen rangaistuksen, ei ole katetta. Kierrät ongelmaa kuin kuumaa puuroa. Et jostain syystä voi myöntää pelottelusi perusteettomuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Kai Niemeläinen – blogissanihan on esitetty tuo Pirkanmaan käräjäoikeudessa ollut tapaus suojaamistoimenpiteiden laiminlyömisen merkityksestä,kun arvioidaan terveydenhuollon ammattihenkilön rikosoikeudellista vastuuta. Onhan näitä ”lavantauti-Maryja” ollut läpi historian(https://en.wikipedia.org/wiki/Mary_Mallon)ja jotkut heistä on myös tuomittu, vaikka toki tartuntatautilainsäädäntö on yleensä ensin sovellettava normisto 🙂 Vammantuottamisen ja kuolemantuottamuksen rikostunnusmerkistöstä ovat sellaisia, että seurauksen täytyy syntyä, jotta joku voidaan rikoksesta tuomita. Valvonnan laiminlyöminen taas voi täyttää virkarikoksen tunnusmerkistön eli siinä rikosoikeudellisen vastuun syntymiseen riittää ohjeiden vastainen toiminta, vaikkei siitä olisi seurannut potilaalle vahinkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Blogissa esittämäsi oikeudenpäätöshän oli vapauttava.
Ja on ihan eri mittaluokan asia osoittaa, että influenssan lähde rokottamaton sairaanhoitaja eikä se ole ollut rokotettu/rokottamaton toinen potilas, rokotettu / rokottamaton sairaanhoitaja, rokotettu / rokottamaton lääkäri, rokotettu / rokottamaton laitosapulainen, rokotettu / rokottamaton potilaan omainen tai rokotettu / rokottamaton toisen potilaan omainen tai muu osastolla vieraillut rokotettu / rokottamaton henkilö. Influenssarokotteen antama suojahan on kovin vähäinen, joskaan ei aivan kokonaan merkityksetön.
Jos leikkaavan lääkärin kasvomaskin käyttämättömyys ei johda rikosoikeudelliseen vastuuseen, on hyvin vaikea kuvitella, että oikeus voisi tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen rokottamattoman sairaanhoitajan.
Valvonnan laiminlyömisen vastuu on ihan eri asia, kuin rokottamattoman hoitajan vastuu. Taidat sotkea näitä kahta asiaa melkoisen tarkoituksellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos taas kommentistasi. Kuten blogissani totean, suojaamistoimenpiteiden laiminlyöminen VOI johtaa terveydenhuollon ammattihenkilön rikosoikeudelliseen vastuuseen vammantuottamuksesta tai kuolemantuottamuksesta – tämän mm. tuo Pirkanmaan käräjäoikeuden tapaus osoittaa. Siinähän syyttäjä syytti eikä tuomioistuin pitänyt syytettä oikeudellisesti perusteettomana, vaikka sitten syyttäjän näyttö osoittautui riittämättömäksi. Mitä törkeämpi on teko, sitä enemmän toki syyttäjä käyttää aikaa näytön hankkimiseen. Kuten hyvin tiedät, myös henkilöön kohdistetut toimenpiteet (esim. verinäytteen otto) on mahdollista vain vakavissa rikoksissa.
Influenssarokotuksen tehosta on melkoinen näyttö ja rokotukset säästävät Euroopassa ja USA:ssa kymmeniä tuhansia ihmishenkiä vuodessa. Siksi myös Suomessa riskiryhmät ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ja nyt myös lapset rokotetaan maksutta. Jäänemme todennäköisesti näistä asioista erimielisiksi, vaikka keskustelu on ollut mielenkiintoinen 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Työnantaja ja valvonnasta vastaava voi toki joutua vastuuseen valvonnan puutteen tullessa osoitetuksi. Yksittäistä rokottamatonta hoitajaa ei voida kuitenkaan influenssatapauksessa osoittaa tartunnan lähteeksi ja siten rikosoikeudelliseen vastuuseen. Väitteesi on tältä osin edelleen hatara.
Mutta jätetään tämä aihe, ethän sitä pystyisi kuitenkaan ilman relevanttia oikeustapausta osoittamaan oikeaksi. Itse en usko vastuunosoittamisen olevan millään tavoin mahdollinen, kuten blogiin kirjaamasi oikeustapauskin osoittaa. Syyttämiskynnyskin olisi kovin korkea, tuomitsemiskynnys kaiken järjen mukaan ylittämätön.
Rokottamattomia hoitajia osastoille jää joka tapauksessa, mikäli velvoittavuutta ei saada parannettua. Uhkaileminen ei ole 100 prosentin suojaa toteuttanut yhdessäkään sairaanhoitopiirissä. Tosiasioiden tunnustaminenkaan ei taida olla ratkaisu?
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa lääkärikunta on hyvin rokotusmyönteistä – muissa terveydenhuollon ammattihenkilöissä on sen sijaan myös rokotusvastaisia ja varsin äänekkäitä alaryhmiä.”
On kaksi eri asiaa vastustaa hyviksi havaittuja, vaikuttavia rokotuksia kuin olla kriittinen näiden influenssarokotteiden suhteen. Nämä kaksi eri ilmiötä eivät kuulu saman blogin sisällöksi.
Jos keskitymme näihin influenssarokotteisiin, niin kritiikkiä on esiintynyt niiden tuoman suojan heikkouden suhteen. Rokotettu voi toimia viruksen kantajana ja tartuttajana kaikesta huolimatta. Viruskannat muuntuvat ja vaihtelevat, joten suoja on usein vanhanaikainen markkinoille tullessaan. Ja kun tähän vaakaan lisätään sivuvaikutukset, komplikaatiot ja rokotteiden kustannus terveydenhuollolle, niin alkaa olla siinnä ja siinnä, onko koko touhussa järkeä.
Itse olen hankkinut kattavan rokotesuojan (mm. hepatiitit) tehdäkseni terveydenhuollon töitä, mutta olen sitä mieltä, että näitä influenssarokotus-ohjelmia tulisi tarkastella perusteellisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä asia toki.
Ymmärsinkö nyt oikein että Sipilän hallitus aikoo heikentää jollakin tavalla hoitohenkilökunnan rokotekattavuutta vai oliko tämä vain vaalikampanjointia?
Ilmoita asiaton viesti
Hallitusta painostetaan kovasti siihen, että työnantajan valvontaa sen suhteen, onko henkilöstö huolehtinut suojaamistoimenpiteistä (so. ottanut tarvittavat rokotukset) pehmennettäisiin ja että ”ketään ei saa irtisanoa sen takia, että ei rokota itseään”. Toisaalta esityksessä määriteltäisiin nyt tarkasti tarvittavat rokotukset. Blogini viesti itse asiassa on, että tartuntatautilain muutos ei muuta henkilöstön rikosoikeudellista vastuuta mitenkään. Jos laiminlyö suojaamistoimenpiteet ja lisää näin potilaan riskiä vahingoittua, on myös vastuussa seurauksista, jos vahinko tapahtuu. Tämä olisi esityksessä hyvä sanoa selvemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä se esitys?
https://stm.fi/documents/1271139/6184550/Tartuntat…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on ao. esitysluonnos – sitä koskeva lausuntoaika päättyi 16.11.2018, joten ihan valmis se ei vielä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, se mikä tällä hetkellä sotealalla puhututtaa, on Tartuntatautilain 48 pykälä ja erityisesti kausi-influenssarokote. 1.3.18 jälkeen työnantajat ovat menneet monin paikoin siitä, missä aita on matalin vaatimalla influenssarokotteen koko henkilöstöltään keittäjästä vahtimestariin ja hoitajasta patologiin. Tämähän ei ollut suinkaan lain tarkoitus kuten ei myöskään se, että laki mahdollistaisi työntekijöiden lomauttamisen tai irtisanomisen. Sotealalta lähtee suuret joukot pois alan ammattilaisia, jotka arvostavat itseään ja omaa terveyttään enemmän kuin työpaikkaansa. Tässä ei ole kyse ammattitaidottomista, itsekkäistä ihmisistä, vaan ihmisistä jotka uskaltavat kyseenalaistaa rokotteen tehon ja hyödyn. Ihmisistä,jotka tiedostavat mahdolliset riskit joita rokotteella on. Niitä nimittäin on. Syksyn rokote on erityisseurannassa, sillä sen mahdollisista haitta- ja sivuvaikutuksista on vasta hyvin vähän tietoa.Tällä nykyisellä Tartuntatautilain pykälällä ei heikennetä vain hoitohenkilöstön rokotekattavuutta, vaan myös hoitohenkilöstön määrää. Kannattaisi miettiä, kuka jatkossa hoitaa suomalaisia kun yhteiskunnan varoin hankittu oppi ja rautainen ammattitaito valuu hukkaan, tai siirtyy naapurimaidemme hyödynnettäväksi. Tämä laki on saanut aikaan paljon pahaa, ja uskon, ettei alalla vallitsevaa henkilöstön kahtiajakoa (rokotetut/rokottamattomat tai hyvät/pahat) kovin helposti unohdeta. Kun luottamus työkaveriin on selkäänpuukotuksen myötä mennyt, niin ei sitä täysin takaisin saa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole kyllä tuollaista poissiirtymistä Suomen suurimmassa terveydenhuollon toimintayksikössä havainnut. Hoitohenkilöstön influenssarokotuskattavuus oli HUS:ssa v. 2017 yli 95 %. Useimpiin toimiin on tänä vuonna ollut kymmeniä hakijoita. Minusta on tärkeää, että toimittaessa sairaanhoidossa hyväksytään tutkimukseen perustuva tieto eikä aseteta omia uskomuksia potilaan edun edelle.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse, kiitos tiedosta. Mitä siihen tulisi mielestäsi muuttaa? Huomioiden liittämäni perustuslain pykälät. Alla ko. luonnos:
Laki tartuntatautilain 3 ja 48 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan tartuntatautilain (1227/2016) 3 §:n 10 kohta ja muutetaan 48 § seuraavasti:
48 §
Työntekijän ja opiskelijan rokotukset potilaiden suojaamiseksi
Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita, on ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon ja saanut tässä momentissa tarkoitetut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytetään rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavalta edellytetään rokotusta myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana edellytetään vuosittain rokotus influenssaa vastaan.
Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä osana opiskeluterveydenhuoltoa työharjoitteluun osallistuvien opiskelijoiden 1 momentissa tarkoitetut rokotukset.
Työnantajan oikeuteen käsitellä tietoja työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan soveltuvuudesta 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin sovelletaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia (759/2004) ja työterveyshuoltolakia. Työnantajalla on oikeus saada tieto soveltuvuudesta vain työntekijän tai opiskelijan suostumuksella.
Työntekijällä on oikeus käydä 1 momentissa tarkoitetuissa rokotuksissa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään mainittuun tarkoitukseen, luetaan työssäoloajaksi. Rokotukseen osallistu-
minen on vapaaehtoista.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä
—
Katso myös:
https://stm.fi/hanke?tunnus=STM107:00/2018
kuuta 20
Ilmoita asiaton viesti
Pykälämuotoilu on sinänsä ok – enemmän huolta aiheuttavat perustelut ja julkinen keskustelu siitä, miten suojaamistoimenpiteiden toteuttamista voidaan(so. ei saisi) valvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse, olisiko tarjottava porkkanoita kepin sijasta? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kai Niemeläinen. Sinä ymmärsit asian ytimen kun kirjoitin Sari Sairaanhoitajasta ja Yrjö Ylilääkäristä. Tämän asian ymmärtäminen lääkärille näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa, vai onko kyse vaan siitä, ettei asiaa halua ymmärtää. Keskustelu influenssarokotepakon ympärillä käy kiivaimmillaan juuri nyt, osin koska rokotteita juuri nyt jaetaan, influenssakausi on alkanut ja 5.12 jolloin eduskunta käsittelee asiaa uudelleen lähestyy uhkaavasti. En voi käsittää lääkärin järjenjuoksua (mutta mähän olenkin vaan sairaanhoitaja, joka #päättääitse kehostaan), miten lääkärin koulutuksen läpikäynyt voi edes ajatella ihmisen perusoikeuksiin puuttumista. Ihmisoikeuksien viemistä yhdeltä ammattiryhmältä vain koska he ovat joskus vuosia sitten päätyneet alalle? Ilmeisesti tuhannet ihmiset ovat valinneet ammattinsa väärin? Rokotteesta kieltäytyminen ei ole varmaankaan myös sidoksissa henkilön älykkyysosamäärään – vaikka niin kovin moni näin tulkitsee. Nyt on tavan Keijo Kansalaista johdettu pahan kerran harhaan kun puhutaan laumasuojasta ja influenssarokotteen hyödystä muistamatta tuoda julki haittoja. RAHA TÄSSÄ ON KYSEESSÄ, EI MIKÄÄN MUU. Ei sinun tai minun terveys, vaan lääkefirmojen pohjattomaan kassaan kilahtavat eurot ja ne hyödyt, mitä viranomaistahot jossakin muodossa lääkeyrityksiltä nettoavat. Suomessa ei ole sananvapautta, sillä mediakaan ei uskalla kirjoittaa todellisista rikkomuksista, jotka liittyvät Tartuntatautilain 48 pykälään. Terv sairaanhoitaja (YAMK) Norjasta.
Ilmoita asiaton viesti