LasseLehtonen Syteen tai soteen

Markkinatalous toimii tavallaan, mutta terveydenhuollossa siinä on riskinsä

Tuurillaan ne laivatkin seilaa kuuluu vanha sanonta. Kaikkeen vastuulliseen toimintaan kuuluu kuitenkin varautuminen odottamattomiin tilanteisiin ja toimintaympäristössä tapahtuviin äkillisiin muutoksiin. Tämä koskee erityisesti yhteiskunnan perusturvallisuuteen kuuluvia toimintoja, kuten terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon markkinaehtoistamisen yksi suuri ongelma on se, kuinka laajalti yhteiskunnan perusturvallisuuteen ja jokaisen perusoikeuksia turvaava toiminta voidaan jättää yksityisten yritysten varaan. Sipilän hallituksen alkuperäisen sote-paketin ns. pakkoyhtiöittäminen kaatui perustuslakimme julkiselle vallalle asettamaan velvoitteeseen turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Terveydenhuollon perustason toiminta lähinnä vain yksityisten yritysten varassa kun asettaisi liian suuria riskejä perusoikeuksien toteutumiselle.

Käytännön esimerkki markkinaehtoisen toiminnan riskeistä saatiin, kun terveyspalveluyritys Pihlajalinna päätti vetäytyä Jyväskylän valinnanvapauspilotista 18.10.2018 alkaen, koska toiminta ei ollut sille kannattavaa. Vetäytyminen aiheutti paljon kommentointia mediassa ja esimerkiksi Terveystalon johdosta HUS:n johtoon siirtyvä Juha Tuominen kuittasi asian toteamalla Ylen ykkösaamussa 16.8.2018, että ”markkinatalous toimii”. Pihlajalinnan taloudellinen tulos alkuvuoden 2018 osalta on tappiollinen, joten yritys markkinatalouden lakien mukaan pyrkii pääsemään eroon tappiollisista toiminnoistaan, joihin nyt sitten kuuluu mm. vastuu jyväskyläläisten potilaiden hoidosta. Myös toisen ison terveysyrityksen Pohjola Terveyden omistajan OP Pankin on julkisuudessa kerrottu muuttavan strategiaansa, kun terveysbusineksen kannattavuus ei vastaa sen tuottotavoitteita. Käytännössä Suomessa yksityisiä terveysmarkkinoita hallitsevat jatkossa kaksi suurta terveysyritystä Terveystalo ja Mehiläinen eli olemme päätymässä duopoliin vähän vähittäiskaupan tapaan. Molemmat terveysyritykset ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan yritysostoin, sillä esimerkiksi Kelan korvaamien yksityislääkärikäyntien määrä on viime vuosina kokonaisuutena vähentynyt. Yritysostojen kannattavuuden takana taas on ollut alhainen korkotaso ja lainarahan suhteellisen helppo saatavuus, kun terveydenhuoltoa yleisesti pidetään ns. vähäriskisenä toimialana. Tämä ei mitenkään vähennä Terveystalon ja Mehiläisen johdon ansioita liikevaihtonsa kasvattamisessa – on usein helpompaa ostaa markkinaosuutta, kuin saada aikaan orgaanista kasvua esim. parantamalla myytävää tuotetta (vaikkapa hoidon kustannusvaikuttavuuden suhteen).

Suomalaisten terveysyritysten kasvua rahoittaneilla ulkomaisilla pääomasijoittajilla on pitkän päälle halu saada sijoituksilleen hyvä tuotto. Tämän tuottovaatimuksen seurauksia maksaja-asiakkaalle on sitten nähty niin australialais-kanadalaisomisteisen Carunan sähköverkkomaksuissa kuin hollantilaisomisteisen QParkin pysäköintimaksuissa. On kuitenkin jo nyt pelättävissä, että Sipilän hallituksen sote-mallin pyrkimykset tuoda kilpailua terveydenhuoltoon eivät toimisi kovin hyvin vaan todellista kilpailua yritysten välillä esiintyisi vain joissain kasvukeskuksissa (kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto on omassa selvityksessään asiaa arvioinut). Moni pieni toimija joutuisi myös uudistuksen toteutuessa käytännössä poistumaan markkinoilta, koska sote-lainsäädännön vaatimukset ylittäisivät niiden riskinkantokyvyn.

Aloitin blogisarjani yli 60 blogia sitten juuri kuvaamalla markkinaehtoiseen terveydenhuoltoon liittyviä riskejä. Silloisen blogini pohjana käytin kilpailua terveydenhuollossa koskevaa asiantuntijaselvitystä, jota olin laatimassa EU:n komissiolle vuonna 2015. Asiantuntijaselvitys muistutti, että kilpailu voi olla hyödyllistä palvelujen saatavuuden ja laadun kannalta joissain tilanteissa, mutta tosielämässä toimivia terveydenhuollon markkinoita harvoin syntyy ja pyrkimykset esim. terveydenhuollon kustannusten alentamiseen kilpailun avulla ovat lähes aina epäonnistuneet. Markkinoiden toimivuuden kannalta olisi tärkeää, että markkinoille pääsy olisi helppoa ja että niiltä poistuminen (esim. yrityksen huonon taloustilanteen takia) ei saisi aiheuttaa suurta haittaa terveydenhuollon toiminnalle. Pihlajalinnan esimerkki Jyväskylästä konkretisoi varsin hyvin tuon kolmen vuoden takaisen raporttimme esiin tuomia riskejä erityisesti markkinoilta poistumisen osalta. Mitä Suomessa tapahtuisi, jos toinen duopolin terveysyrityksistä joutuisi talousvaikeuksiin. Olisiko tuloksena ”too big to fall” -ilmiö, jossa veronmaksajat – pankkisektorin tapaan - lopulta joutuisivat kattamaan yrityksen tappiot, jotta palvelujärjestelmä toimisi. Tällaisista tilanteista on jo esimerkkejä Englannista, jossa taloudellisiin vaikeuksiin joutunut ulkoistettu sairaala on jouduttu pääomittamaan julkisin varoin, kun sijoittajat ovat ensin nostaneet yrityksestä isot osingot taikka korkotuotot.

Suomessa on julkisen terveydenhuollon rinnalla toiminut vuosikymmenten ajan sairausvakuutuskorvauksin rahoitettu yksityisten terveyspalvelutuottajien järjestelmä. Tämä monikanavarahoitus on ollut monen terveystaloustieteilijän mielestä iso ongelmien aiheuttaja, mutta se on toisaalta taannut pienyrittäjille helpon markkinoille pääsyn. Kela korvauksia kohdentamalla on myös varsin helppo ohjata palvelujärjestelmää, sillä korvauksia nostamalla tai laskemalla voidaan rahoitusta ohjata sinne, missä on merkittäviä terveystarpeita. Sipilän hallituksen tarkoituksena on nyt osana sote-uudistusta poistaa terveyspalvelujen SV-korvaukset. Olisiko kuitenkin helpompaa edistää kilpailua ja valinnanvapautta terveydenhuollossa nostamalla yleislääkärikäyntien SV-korvaukset lähelle niiden todellisia kustannuksia, kuin luottaa siihen, että parin terveysyrityksen duopoli tuottaisi sote-esityksen monimutkaisessa valinnanvapausmallissa kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltoa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Kaikessa toiminnassa on riskinsä, jos sitä ei valvota.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ihme sosialisti. Veroja tahtoisit lisää?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Asiaa. Nk. valinnanvapaus olisi taattu riittävillä korvauksilla hyvin helposti, jolloin toimijoitakin voisi olla enemmän. Minulla itselläni on vielä yhden lääkärin ja yhden psykologin lääkärikeskus, joka pysyy pystyssä, koska kulut ovat hyvin pienet.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Valinnanvapaus on lähinnä vitsi. Jos firma ei kannata se sulkee ovensa ja iso ostaa pienet pois.
Pörssifirmat eivät sovi sotesoppaan keräämään rusinoita - mikä taho hoitaisi kannattamattomat toimet.
Ei ole myöskään järkevää rakentaa rinnakkaisia kalliita laitteita vaativiin hoitoihin.
Yksi toimiva hyvin hoidettuna olisi halvin ja yhteiskunnan valvottavissa sekä ns voittovaluutta jäisi kotimaahan veroparatiisien sijaan.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Kyllä niitä rinnakkaisia laitteita tämä monopolisairaalasysteemikin hankkii jatkuvasti. Luottamushenkilöt siunaavat asiat ilman sen suurempaa tietämystä. Ja veronmaksajat ovat maksumiehiä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Mistäköhän moiset "tietosi" ovat peräisin? Turha kommentointi ja nimittely vain ideologisin perustein on häiritsevää.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hallitus edelleen suunnittelee alle 20 hengen firmojen työntekijöille heikennyksiä työsuhdeturvaan. En ymmärrä, että hallitus aikoo näin selvistä perustuslain vastaisista työsuhde- ja yhdenvertaisuusasioista lähteä vääntämään kaiken sote-hässäkän keskellä. Jos se ei siis ole tarkoituskin näin...

Jos hallituksen esitys toteutuu, niin isojen sote-firmojen ei kannata olla huolissaan: heille riittää huippuosaajia jatkossa työntekijänsä paremman työsuhdeturvan vuoksi. Olisikohan tässä yksi syy hallituksen suunnitelmiin?

Katso myös samasta aiheesta käytävä keskustelu alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260011-ti...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Markkinatalous toimii tavallaan ja siinä tavassa tavalliset tallaajat ovat pelkkää tykinruokaa -- toisaalta palkkaorjina ja toisaalta kuluttajina.

Käyttäjän anttikivivalli kuva
Antti Kivivalli

Jopa Bloomberg julkaiseen mielipidekirjoituksen, jossa sanotaan, että kapitalismi ei toimi oikein.

Ratkaisuksi sille, että suuret pääomat kasvavat, mutta enemmistön palkat eivät enää nousekaan ehdotetaan palkkakilpailun estävien kieltojen kieltämistä, mutta sehän on vain lisäsäädöksiä, jotka eivät poista kapitalismin perusidean ongelmaa.

https://www.bloomberg.com/view/articles/2018-07-25...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Jopa Bloomberg julkaiseen mielipidekirjoituksen, jossa sanotaan, että kapitalismi ei toimi oikein."

Tuollaiset juuri ovat kaikkein myrkyllisimpiä, koska ne vihjaavat, että kapitalismin pitäisi olla tai että se perimmiltään on jotain muuta kuin se oikeasti on.

Parasta olisi tunnustaa, että kapitalismi on mitä on ja että tavallisten tallaajien kannalta parasta olisi siirtyä sosialismiin sen sijaan, että haikailtaisiin "paremman" kapitalismin perään, joka olisi ihan niinkuin kapitalismia, vain sillä erolla että se ei olisi ihan niinkuin kapitalismia.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

MArkkinatalous ei toimi! Se on rikottu jo aika päivää sitten. Koko malli pysyy enää pysytyssä massiviisella velan otolla. Haetaan tulevaisuudesta rahaa aikakoneellla nimeltä 'velka'. Valtio Eu ottavat velkaa ja elvyttävät ja sijoittaja käärii ne panama tililleen. Työväestö on välissä vain rahanpesua varten.
Suomenkin malli on että ihmisillä on vastuu käydä töissä, siitä ei palkita, valtio maksaa ruokarahan ja kantaa vastuun voitot saa sijoittaja joka ei maksa mistään mitään. MEillä on talousdiktatuurinen kommunistijärjestelmä vailla kansan osuuttaa muuta kuin maksuista.
Kuvitellaan että hoidetaan diabeettikoa vähänväärin. Yksityine laitossaa lisää tuloja kun potilas sairastuu moneen muuhun sairauteen. Diabetes on oikein rahasampo sijoittajille. Ei hoidettuna vaan hoitamattomana.

MArkkinatalous terveydenhuollossa tai esim velallisten perinnässä ei voi toimia. Koska sijoittajan etu on, mitä enemmän asiakkaalla on ongelmia, se ei voi johtaa mihinkään tekopyhästi esitettyyn hienoon lopputulokseen.

KAikkihan on jo uhrattu kapitalismin alttarille, oikeudenmukaisuus, rehellisuyys rakkaus, arvot, joten voi kuvitella terveydenhuollossa aiheutuvan fyysisen ja henkisen tuskan määrää kun se on kaupallista. Vanhustenhuolto on hyvä esimerkki...nälkiintyneitä aliravittuja kuolee omilleen ja työntekijät ovat loppu.
Historia toistaa itseään ja alkaa viimeinen kierros ennen muutosta. Koko läntinen maailma on valunut kauemmas 'ihanteistaan' kuin itäinen 'vihollinen'. Edes vanha itäsaksa ei vedä monipaikoin vertoja vahdinnalle, Venäjä orjuuttamiselle palkattomissa töissä jne...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"MArkkinatalous ei toimi!"

Toimiihan se: Se kasaa rikkauksia jo ennestään rikkaille tavallisten tallaajien kustannuksella. Mitään muuta ei markkinataloudelta pidä odottaakaan.

Marx kirjoitti Pääomassa jo noin 150 vuotta sitten, miten markkinatalous (eli kapitalismi) toimii. Tavallisen kansan suurin tragedia yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisessä nykyään on se, että kansa ei tunne Marxin esittämää analyysia ja odottaa sen takia kapitalismilta (markkinataloudelta) jotain sellaista, jota se ei pysty antamaan -- koska sellainen ei kertakaikkiaan olisi kapitalismia.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Minusta monopoliterveydenhoito ei toimi. Jonot ovat pitkiä. Tarvitaan muutos. Eikä mikään ratkaisu ole, että veroja nostetaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Sinusta siis olisi hyvä, että terveydenhuollon ongelmat hoidetaan veroja pienentämällä, mutta niin että kansalaisten kokonaiskustannukset nousevat? Sitähän monimutkaisuuden lisääminen ja yksityisten yritysten voittojen sekä markkinointikulujen mukaan tuominen tarkoittaisi.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Minusta monopoliterveydenhoito ei toimi. Jonot ovat pitkiä. Tarvitaan muutos. Eikä mikään ratkaisu ole, että veroja nostetaan.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Julkinen terveydenhoito kilpailutetaan ja ulkoistetaan yksityisille...apteekit ulkoistavat asiakkaansa...vaaditaan - puolittain pakotetaan - asiakkaalta säästöjä yhteiskunnalle kokonaan korvattavien lääkkeiden osalta, vaatimalla omavastuuosuuden.

Apteekissa toistetaann, että asiakkaan tulee ottaa huomioon yhteiskunta, ottaako asiakas yhteiskunnan kannalta paremman vaihtoehdon, kuukauden määrän, vaiko kolmen kuukauden samalla kertaa, siis ostajalle edullisempi vaihtoehto. Jopa kysymys muovipussin tarpeesta perusteltiin yhteiskunnan säästöillä, ei esimerkiksi luonnon saastumiskysymyksenä.

P.S. Tarkennus. Kysymys oli kokonaan korvattavan lääkkeen omavastuuosuudesta, joka pyydettiin kohdistamaan ainoastaan yhteen kuukauteen yhteiskunnan säästöihin vedoten. Aiemmin apteekissa on ehdotettu päinvastaista käytäntöä.

Käyttäjän LasseHietanen kuva
Lasse Hietanen

Hei. Kiitos Lasse. Pidin. Tuli mieleen: Miten saisimme Lasse Lehtosen laatimaan ja toteuttamaan, näitä järkeviä, kirjoittamiasi asioita, meidän suomalaisten elämään. Siinä on sitä "laupiaan samarialaisen", hyväsydämistä viisautta ja rakkautta. Lämpimin, Siunaavin terveisin Lasse Hietanen.

Käyttäjän anttikivivalli kuva
Antti Kivivalli

Terveys on monestakin syystä hyvä bisnes:

- terveys koskettaa kaikkia ihmisiä
- terveyttä arvostetaan, joten siitä ollaan valmiita maksamaan
- terveyden- ja varsinkin sairaanhoidon menetelmät kehittyvät ja uusista, kehittyneistä lääkkeistä, tekniikoista ja laitteista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin vain ihmiselle, joka laittaa stetoskoopin kylkiluiden väliin, joten "liikevaihto" kasvaa ja silloin siitä on mahdollista saada enemmän voittoakin

Terveys on huono bisnes, koska ne, jotka tarvitsevat terveyspalveluita eivät aina pysty maksamaan siitä paljon.

Jos elämme yhteiskuntana, jonka tarkoituksena on käytännössä taata kaikille mahdollisimman hyvä elämä, pyrimme tarjoamaan perustarpeiden tyydyttymisen kaikille: vaatetus, ruoka, asunto, terveydenhoito ja opetus. Se ei tarkoita, että niiden pitää olla "ilmaisia", vaan paras tapa on se, että ihmiset voivat tehdä kykyjen niin salliessa työtä, josta toiset ihmiset voivat maksaa ja tuloilla on ostovoimaa, jolla voi tyydyttää osan noista perustarpeista.

Ehkä yhteiskuntana myöskin mietimme sitä, että onko mielekästä jättää esim. juuri opetusta ja terveydenhoitoa yksityisen pääoman vastuulle. Mielestäni ei. Minusta on mielekästä, että yhteiskunta rahoittaa ne. Meidän pienessä maassamme halutaan nyt siirtää terveyspalveluiden tuottamista kuntatasolta ylemmälle tasolle, missä on mielekkyytenstä noiden kalliiden menetelmien vuoksi, mutta oikeasti paikallisempi toimiminen on parempi kokonaisuuden kannalta ja esim. sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat ovat toimineet varsin hyvin - mutta eivät selvästikään ole antaneet tarpeeksi ansaitsemismahdollisuuksia niille, jotka haluavat kartuttaa omaisuutta myös terveysbisneksessä. Heillä on suuri sananvalta poliitikkoihin ja enemmistön ideologisen ajattelun tuki puolueissa ja eduskunnassa. Politiikka on alisteista talouselämälle ja hallitus yrittää vain korjata kurssia ja luovia tilanteissa, joita suhdanteiden vaihtelut ja kansainväliset finanssiyritykset luovat.

Nyt mennään näin, enemmistö päättää, mutta on hyvä, että tämän kaltaisia, pohtivia mielipiteitä myös esitetään.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Lehtonen: "Suomalaisten terveysyritysten kasvua rahoittaneilla ulkomaisilla pääomasijoittajilla on pitkän päälle halu saada sijoituksilleen hyvä tuotto."

Siinä on tiivistettynä se makrotason uhka, jonka Sipilän hallitus on sote-mallissaan jostain merkillisestä syystä jättänyt kokonaan vaille asianmukaista huomiota.

Pääomilla ei ole kotimaata, ne eivät tunne väestövastuuta eikä niiden taustalla ole inhimillistä omaatuntoa.

Hallintoylilääkäri Lasse Lehtoselle kuuluisi antaa suuri kiitos sen kansalaisrohkeuden johdosta, jota hän on osoittanut tuodessaan esiin soteuudistuksen taloudellisia, hallinnollisia ja toiminnallisia riskejä. Niille riskeille näyttää hallitus yhä uudestaan ummistaneen silmänsä.

Varoituksen sanoista ei Sipilä ole välittänyt, vaikka hän on kaiken informaation saanut sotesopan johtavana kokkina. Varsinaisen sote-valmistelun keskellä hallituksen olisi ehdottomasti pitänyt varoa joutumasta ahneitten lobbareiden sekä pääoma- ym. etupiirien yliajamaksi. Siihen hallituksella ei ole ollut halua tai ei ainakaan kykyä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Markkinatalous perustuu myyntiin ja kaupankäyntiin.

Kaikki ei kuitenkaan ole kaupan, kuten terveys, sivistys ja rakkaus, toisin kuin nykyhallitus kuvittelee.

Niitä ei pidä alistaa kaupankäynnille, eli markkinataloudelle.

Risto Koivula

Sijoittajaomisteinen firma on lakkautusputkessa, kun se tuottaa voittoa pysyvästi alle keskimääräisen. Sen EI tarvitse tuottaa tappiota, kun sijoittajat kuitenkin katsovat "subventoivansa toimintaa", jos jostakin muualta saisi paremman tuoton. Tästä syystä esimerkiksi useita voittoa tuottavia paperitehtaita lakkautettiin takavuosina. Tuoton varmuus ei auta, jos se ei ole riittävän korkea. Pääomamrkkina-alue on EU. Tuotemrkkina-alue ei siinä niinkään paina. Kun julkinen valta yksityistää EU:n pääomamarkkinoille, se lupaa samalla vähintään siellä keskimääräisen voiton. Jos se ei sitä pysty takaamaan, homma ei pitemmän päälle pyöri sillä pohjalla. Julkinen valta joutuu ottamaan valtiovelkaa niihin voittoihin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Toinen näistä suurista on harrastanut mittavaa veronkiertoa.

Kilpailutuksessa harmaan talouden torjunta on yksi asia, mitä julkishallinnossa huomioidaan. On mielenkiintoista nähdä miten jatkossa veronkiertäjäyritykset pärjäävät.

"Oikeus: Terveysyhtiö Mehiläinen syyllistyi veronkiertoon - asiantuntijan mukaan riita 13 miljoonasta on vasta jäävuoren huippu: Tämä on sitä samaa moskaa"

"Helsingin hallinto-oikeus katsoo yksityisen terveys- ja hoivapalveluyritys Mehiläisen kiertäneen veroja. Tämä ilmenee hallinto-oikeuden kesäkuussa antamasta päätöksestä."

https://www.iltalehti.fi/talous/201808252201

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Mitä Suomessa tapahtuisi, jos toinen duopolin terveysyrityksistä joutuisi talousvaikeuksiin."

Mehiläisen harrastama veronkierto voi aiheuttaa tämän tilanteen. Kilpailuetu saavutetaan laittomalla toiminnalla. Siitä jää kiinni ja joutuu vastuuseen, laillisin keinoin toiminta ei markkinoilla kannata, jos laittomuus lisääntyy.

Käyttäjän KariAhlstrm kuva
Kari Ahlström

Meille opetettiin jo kauppakorkeakoulun ensimmäisellä kansantalouden peruskurssilla että todella toimivat kilpailuolosuhteet saavutetaan lähinnä vihannestorilla.

Mitä vähemmän toimijoita sitä vähemmän todellista kilpailua. Alle viisi toimijaa on jo tilanne jossa varmasti tapahtuu kilpailun rajoittamista tavalla tai toisella. On yrityksen etu toimia niin. Sopia keskenään pelisäännöistä jotka tuottavat parhaan tuloksen kaikille. Niin minäkin tekisin jos olisin ison yrityksen toimitusjohtaja.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, mitä mieltä olet tästä valinnanvapauskokeilusta, ks. alla?

Kysely: Henkilökohtaista budjettia käytettäisiin avustaja-, kuljetus- ja siivouspalveluihin

Tampereen valinnanvapauskokeilussa kysyttiin pirkanmaalaisten ikäihmisten, vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden kiinnostusta käyttää henkilökohtaista budjettia. Yli puolet vastanneista oli kiinnostunut kokeilemaan henkilökohtaista budjettia avustaja-, kuljetus- ja siivouspalveluihin. Suurinta kiinnostus oli vammaispalvelujen asiakkaiden parissa." - - (jatkuu alla)

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kysely-...

Maakuntavalmistelun aikataulutuksesta:

https://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/...

Risto Koivula

Potilassuhteessa "syntyy lakiin kirjoitettua rahaa", koska tohtori saa hommasta huomattavasti enemmän kuin potilas maksaa. Tohtori päättää, onko potilas sairas vai terve, myös firma. Jos potilas sitten kuitenkin on terve - vain esimerkiksi luulosairas tai töistä pinnaava saikkupummi, niin kannattaako "rahat" jättää siihen? Huono tohtori voi myös helposti näyttää "hyvin parantu- neita potilaita" - jotka eivät ole ehkä ikinä sairastaneetkaan mitään! Kun "tohtorit" huijaavat "rotumurha(pieru)peilineurooneillakin", ja luuleevat huijaavansa koko maailmaa, - niin miksi eivät huijaisi tällä? NE PÄRJÄÄVÄT JA TEKEVÄT NETTOA JOTKA OSAAVAT NÄMÄ METKUT, ja ne jotka eivät osaa tai halua niin tehdä näin, "kuivuvat". (Siinä suhteessa sitten markkinatalous on "armoton" - mutta ei sen asian osaamisen suhteen, josta luullan maksettavan!)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset