Toteutuuko sotessa miljardien eurojen kiinteistökaappaus

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakia koskevan lausuntoluonnoksen vuotaminen julkisuuteen sähköisti tunnelmia sekä eduskunnassa että mediassa. Hallituspuolueiden edustajista Sinisten Simon Elo ja Keskustan Antti Kaikkonen riensivät nopeasti ilmoittamaan, että perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset on mahdollista tehdä eduskunnassa. Kokoomuksen Petteri Orpo sen sijaan ilmoitti Ylen Ykkösaamussa 26.5.2018, että puolue arvioi, toteutuvatko puolueen uudistukselle asettamat tavoitteet vai ei. Itse arvioisin puolueen johtopäätösten tämän suhteen tulevan viimeistään puolueen kesäkuun puoluekokouksessa. Kokoomukselle lienee haastavaa perustella äänestäjille, miksi se tukisi uudistusta, joka nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja, joka kattaa kulut progressiivisella tuloverotuksella ja joka todennäköisesti heikentää sote-palveluja Kokoomuksen kannatuksen ydinalueilla.

Puolustusministeri Jussi Niinistön 18.5.2018 blogissaan esittämä Senaatti-kiinteistöjen vuokratasoa koskeva huoli ja ehdotus yhtiön pilkkomisesta jäi sen sijaan hänen naisten asepalvelusta koskeva avauksensa saaman kritiikin alle. Niinistö toi esiin, että nykyisessä vuokrajärjestelmässä puolustusvoimien tilahallinnan kustannukset ylittävät lähivuosina 11 % sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. Niinistö piti kiinteistövuokrien kustannusvaikutuksia kestämättömänä ja katsoi niiden vaarantavan puolustusvoimien toiminnan ja materiaalisen kehittämisen.

Sote-uudistusta koskevan moninaisen kritiikin keskellä kuntien ja kuntayhtymien sote-kiinteistöjen omistus ja hoito ei ole vielä päässyt julkisen keskustelun kohteeksi. On tietysti mielenkiintoista, että yhden hallituspuolueen (Siniset) edustajat samalla kannattavat sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen siirtämistä valtakunnallisen yhtiön omistukseen ja toisaalta kritisoivat samankaltaisen valtakunnallisen kiinteistöyhtiön vuokratasoa toisella kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisellä toimialueella.

Osana sote-uudistusta sairaalakiinteistöt on todellakin tarkoitus siirtää valtakunnallisen kiinteistöyhtiön omistukseen. Ehdotuksen perustelut ovat tältä osin herättäneet monessa asiantuntijassa huvittuneisuutta. Hallitus perusteli kuntayhtymien omaisuuden siirtämistä valtion hallinnoimaan yhtiöön mm. sillä, että ne on maksettu verovaroilla (so. kunnallisverolla). Tuo perustelu on kutakuinkin yhtä hyvä kuin se, että asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön omistus voitaisiin antaa naapuriyhtiölle sillä perusteella, että yhtiön lainat on maksettu yhtiövastikkeella.

Valtakunnallisen kiinteistöyhtiön (Maakuntien tilakeskus Oy) perustaminen on osa valtiovarainministeriön agendaa, jossa vahvasti uskotaan keskusjohdon kykyyn hallinnoida paikallisia asioita. Vastaavasti kunnat ja kuntayhtymät ovat reagoineet valtion aikeisiin reaalisoimalla kiinteistöomaisuuttaan, ennen kuin se siirretään valtakunnalliselle yhtiölle. Kiinteistökaupoista ovat esimerkkinä parin viime viikon ajalta Imatran kaupungin sote-kiinteistöjen myynti Attendolle sekä HUS:iin kuuluvan Töölön sairaalan myyntisuunnitelma Veritas-vakuutusyhtiölle.

Sote-kustannusten kannalta Maakuntien tilakeskuksen vuokrilla on varsin suuri merkitys. Yhtiö julkisti alustavat tilavuokransa 16.5.2018 (http://www.maakuntientilakeskus.fi/maakuntien-alustavat-tilavuokrat-julki-tilakustannukset-noin-10-kaikista-menoista/). Monen sairaalan vuokratasoon on laskelmien perusteella odotettavissa suuria korotuksia. HUS:n hallussa olevien kiinteistöjen vuokrien arvioidaan nousevan n. 20 %. Maakuntien tilakeskuksen vuokrien osuus sairaanhoidon kokonaiskustannuksista olisi jatkossa n. 10 %, kun se HUS:ssa nyt on ollut 8 %. Seuraavan 10 vuoden aikana tämä merkitsee 350-400 milj. euron rahansiirtoa Uudenmaan sairaanhoidon palvelutoiminnoilta valtakunnalliselle kiinteistöyhtiölle. Vuokrakustannusten kannalta merkittävää on lisäksi, että yhtiön taseen määrän arvioidaan nousevan 4,3 miljardista eurosta jopa 5,6 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä. Yhtiön on katettava eri maakunnissa tehdyt investoinnit maksukykyisiltä asiakkailta perityillä vuokrilla.

Kustannuksia nostavana tekijänä on myös se, että kiinteistöinvestointien vaatima lainarahoitus joudutaan yhtiössä toteuttamaan merkittävästi suuremmalla korkotasolla kuin nyt. Kuntayhtymät ja kunnat saavat verotusoikeuden omaavina yhteisöinä lainaa n. 1 % korolla, kun Maakuntien tilakeskus joutuisi maksamaan n. 4 % korkoa. Tästä seuraisi valtakunnallisesti n. 150 milj. euron ylimääräinen vuosittainen kustannus eli 10 vuodessa lainanantajat saisivat tällä järjestelyllä 1,5 mrd euron ylimääräisen tuoton.

Kohoavien kustannusten ohella sairaalatilojen hallintamalli herättää huolta niiden käyttäjissä. Investointien toteuttaminen on Sipilän hallituksen esityksessä hyvin monimutkaista. Maakunnan liikelaitos, joka sairaaloita pyörittää, neuvottelee ensin maakunnan kanssa tarpeellisista investoinneista. Maakunta neuvottelee sitten sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tarpeistaan. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelee hallinnonalan budjeteista vuosittain valtiovarainministeriön kanssa. Valtioneuvosto päättää lopulta merkittävistä investoinneista. Jos investointi hyväksytään, saa maakunta rahoitusta, minkä jälkeen se voi aloittaa neuvottelut Maakuntien tilakeskuksen kanssa investoinnin toteuttamisesta. Maakuntien tilakeskus kilpailuttaa sitten investoinnin toteuttajat.

Investointien toteuttamismalli on hidas ja tilojen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet investoinnin sisältöön voivat jäädä nykyistä vähäisemmäksi. Sairaalatilat ovat vaativia rakennuskohteita ja niihin kohdistuu paljon erityisvaatimuksia. On vaikea nähdä, miten tässä mallissa voidaan reagoida äkillisiin ongelmatilanteisiin, kuten esim. Kätilöopiston sairaalan äkillisen sulkemisen aiheuttamaan synnytysyksikköjen tarpeeseen. Sote-uudistuksen mukaisessa kiinteistöhallinnan mallissa uuden synnytysyksikön järjestäminen olisi varmasti kestänyt vuosia, mutta voihan toki kotonakin synnyttää.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu