Toteutuuko sotessa miljardien eurojen kiinteistökaappaus
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakia koskevan lausuntoluonnoksen vuotaminen julkisuuteen sähköisti tunnelmia sekä eduskunnassa että mediassa. Hallituspuolueiden edustajista Sinisten Simon Elo ja Keskustan Antti Kaikkonen riensivät nopeasti ilmoittamaan, että perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset on mahdollista tehdä eduskunnassa. Kokoomuksen Petteri Orpo sen sijaan ilmoitti Ylen Ykkösaamussa 26.5.2018, että puolue arvioi, toteutuvatko puolueen uudistukselle asettamat tavoitteet vai ei. Itse arvioisin puolueen johtopäätösten tämän suhteen tulevan viimeistään puolueen kesäkuun puoluekokouksessa. Kokoomukselle lienee haastavaa perustella äänestäjille, miksi se tukisi uudistusta, joka nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja, joka kattaa kulut progressiivisella tuloverotuksella ja joka todennäköisesti heikentää sote-palveluja Kokoomuksen kannatuksen ydinalueilla.
Puolustusministeri Jussi Niinistön 18.5.2018 blogissaan esittämä Senaatti-kiinteistöjen vuokratasoa koskeva huoli ja ehdotus yhtiön pilkkomisesta jäi sen sijaan hänen naisten asepalvelusta koskeva avauksensa saaman kritiikin alle. Niinistö toi esiin, että nykyisessä vuokrajärjestelmässä puolustusvoimien tilahallinnan kustannukset ylittävät lähivuosina 11 % sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. Niinistö piti kiinteistövuokrien kustannusvaikutuksia kestämättömänä ja katsoi niiden vaarantavan puolustusvoimien toiminnan ja materiaalisen kehittämisen.
Sote-uudistusta koskevan moninaisen kritiikin keskellä kuntien ja kuntayhtymien sote-kiinteistöjen omistus ja hoito ei ole vielä päässyt julkisen keskustelun kohteeksi. On tietysti mielenkiintoista, että yhden hallituspuolueen (Siniset) edustajat samalla kannattavat sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen siirtämistä valtakunnallisen yhtiön omistukseen ja toisaalta kritisoivat samankaltaisen valtakunnallisen kiinteistöyhtiön vuokratasoa toisella kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisellä toimialueella.
Osana sote-uudistusta sairaalakiinteistöt on todellakin tarkoitus siirtää valtakunnallisen kiinteistöyhtiön omistukseen. Ehdotuksen perustelut ovat tältä osin herättäneet monessa asiantuntijassa huvittuneisuutta. Hallitus perusteli kuntayhtymien omaisuuden siirtämistä valtion hallinnoimaan yhtiöön mm. sillä, että ne on maksettu verovaroilla (so. kunnallisverolla). Tuo perustelu on kutakuinkin yhtä hyvä kuin se, että asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön omistus voitaisiin antaa naapuriyhtiölle sillä perusteella, että yhtiön lainat on maksettu yhtiövastikkeella.
Valtakunnallisen kiinteistöyhtiön (Maakuntien tilakeskus Oy) perustaminen on osa valtiovarainministeriön agendaa, jossa vahvasti uskotaan keskusjohdon kykyyn hallinnoida paikallisia asioita. Vastaavasti kunnat ja kuntayhtymät ovat reagoineet valtion aikeisiin reaalisoimalla kiinteistöomaisuuttaan, ennen kuin se siirretään valtakunnalliselle yhtiölle. Kiinteistökaupoista ovat esimerkkinä parin viime viikon ajalta Imatran kaupungin sote-kiinteistöjen myynti Attendolle sekä HUS:iin kuuluvan Töölön sairaalan myyntisuunnitelma Veritas-vakuutusyhtiölle.
Sote-kustannusten kannalta Maakuntien tilakeskuksen vuokrilla on varsin suuri merkitys. Yhtiö julkisti alustavat tilavuokransa 16.5.2018 (http://www.maakuntientilakeskus.fi/maakuntien-alustavat-tilavuokrat-julki-tilakustannukset-noin-10-kaikista-menoista/). Monen sairaalan vuokratasoon on laskelmien perusteella odotettavissa suuria korotuksia. HUS:n hallussa olevien kiinteistöjen vuokrien arvioidaan nousevan n. 20 %. Maakuntien tilakeskuksen vuokrien osuus sairaanhoidon kokonaiskustannuksista olisi jatkossa n. 10 %, kun se HUS:ssa nyt on ollut 8 %. Seuraavan 10 vuoden aikana tämä merkitsee 350-400 milj. euron rahansiirtoa Uudenmaan sairaanhoidon palvelutoiminnoilta valtakunnalliselle kiinteistöyhtiölle. Vuokrakustannusten kannalta merkittävää on lisäksi, että yhtiön taseen määrän arvioidaan nousevan 4,3 miljardista eurosta jopa 5,6 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä. Yhtiön on katettava eri maakunnissa tehdyt investoinnit maksukykyisiltä asiakkailta perityillä vuokrilla.
Kustannuksia nostavana tekijänä on myös se, että kiinteistöinvestointien vaatima lainarahoitus joudutaan yhtiössä toteuttamaan merkittävästi suuremmalla korkotasolla kuin nyt. Kuntayhtymät ja kunnat saavat verotusoikeuden omaavina yhteisöinä lainaa n. 1 % korolla, kun Maakuntien tilakeskus joutuisi maksamaan n. 4 % korkoa. Tästä seuraisi valtakunnallisesti n. 150 milj. euron ylimääräinen vuosittainen kustannus eli 10 vuodessa lainanantajat saisivat tällä järjestelyllä 1,5 mrd euron ylimääräisen tuoton.
Kohoavien kustannusten ohella sairaalatilojen hallintamalli herättää huolta niiden käyttäjissä. Investointien toteuttaminen on Sipilän hallituksen esityksessä hyvin monimutkaista. Maakunnan liikelaitos, joka sairaaloita pyörittää, neuvottelee ensin maakunnan kanssa tarpeellisista investoinneista. Maakunta neuvottelee sitten sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tarpeistaan. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelee hallinnonalan budjeteista vuosittain valtiovarainministeriön kanssa. Valtioneuvosto päättää lopulta merkittävistä investoinneista. Jos investointi hyväksytään, saa maakunta rahoitusta, minkä jälkeen se voi aloittaa neuvottelut Maakuntien tilakeskuksen kanssa investoinnin toteuttamisesta. Maakuntien tilakeskus kilpailuttaa sitten investoinnin toteuttajat.
Investointien toteuttamismalli on hidas ja tilojen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet investoinnin sisältöön voivat jäädä nykyistä vähäisemmäksi. Sairaalatilat ovat vaativia rakennuskohteita ja niihin kohdistuu paljon erityisvaatimuksia. On vaikea nähdä, miten tässä mallissa voidaan reagoida äkillisiin ongelmatilanteisiin, kuten esim. Kätilöopiston sairaalan äkillisen sulkemisen aiheuttamaan synnytysyksikköjen tarpeeseen. Sote-uudistuksen mukaisessa kiinteistöhallinnan mallissa uuden synnytysyksikön järjestäminen olisi varmasti kestänyt vuosia, mutta voihan toki kotonakin synnyttää.
Näkee, että olet Lasse perillä asioista. Nämäkin tietosi vain osoittaa ja todistaa lisää sen, että tämä soteuudistus tulee yhteiskunnalle entistä kalliimmaksi ja höyrypäisemmäksi, joka kaikessa järjettömyydessään pitää haudata syvälle Mariaanien hautaan tai lennättää kauas bittiavaruuteen.
Joko luit edelliset blogini?
http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255805…
http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255863…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Vesa. Luin myös mielenkiinnolla blogisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Aikooko Juha Sipilä kaataa tänään Radio Suomen järjestämällä pääministerin haastattelutunnilla hallituksen?
Ilmoita asiaton viesti
Lehtonen, anteeksi että kommenttini alku ei liity blogikirjoituksesi varsinaiseen aiheeseen, mutta en malta olla kysymästä Keskustapuolueen uutena puheenjohtajana jo itseään pitäneeltä kommentoijalta, aikooko Juha Sipilä kaataa hallituksen. Kysymyksen esittänyt kuunteli varmasti korva tarkkana pääministerin haastattelutunnin ja kuuli näin ollen vastauksen täällä esittämäänsä kysymykseen.
Mitä sitten tulee blogikirjoituksesi varsinaiseen aiheeseen jäin miettimään, mikä ihme saa korkeasti koulutetun ja HUS:n hallinnosta vastaavan miehen jatkamaan viikosta toiseen sote-ja maakuntauudistuksen vastustamista. Sitä minä en voi ymmärtää eikä ilmeisesti moni muukaan, kun lukee kirjoituksiasi kommentoivien kirjoittajien määrää. Lähes aina kommentoijat ovat samoja, uskollisesti, sotea vastustavia henkilöitä. Harvoin uusia.
Koska itse uskon sote-uudistusta jo pitkään valmistelleiden asiantuntijoiden antamiin tietoihin, ei minun ole tarvinnut muuta kertoa ja se on minun oikeuteni.
Etkö todellakaan ole löytänyt uudistuksen laajasta sisällöstä mitään myönteistä.
Toivottavasti kuuntelit pääministeri Sipilän haastattelun ja jos näin tapahtui niin ehkä jotain myönteistäkin saattoi jäädä mieleesi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Arvo taas kiinnostuksestasi blogiani kohtaan. Pääministeri Sipilä toisti haastattelutunnilla median mukaan pitkälti sen, mitä hallituksen ao. esityksissä jo sanotaan, vaikka eduskunnan valiokunnat ovat jo lausunnoissaan esityksen sisällön arvioineet monilta osin ongelmalliseksi/keskeneräiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo sinisten toisistaan poikkeavat lausunnot nyt vaan johtuu siitä että Niinistö taitaa oikeasti olla huolissaan asioista ja niiden kehittymisestä puolustusvoimissa
Simon taitaa lähinnä olla huolissaan poliittisesta urastaan
Ilmoita asiaton viesti
Onko valtio ainoa omistaja ko yhtiössä?
Ilmoita asiaton viesti
Tällä hetkellä yhtiön omistaa valtio, mutta omistus on tarkoitus jakaa maakunnille niiden väestömäärän suhteessa. Uudenmaan osuus olisi silloin 30 %. Käytännössä kuitenkin yhtiön vuokrien avulla tasataan tilakustannuksia eli vauraat alueet joutuvat kustantamaan muiden tilainvestointeja. Toisena ongelmana on, että kun kiinteistöt poistuvat kuntien taseista (mutta velat jäävät), monen kunnan taloustilanne heikkenee merkittävästi. Kuntien omat sote-kiinteistöt tilakeskus yhtiö vuokraa 3 vuodeksi. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on varsin epävarmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on ollut tiedossa, kun tulot puolittuu ja menot puolittuu, niin isot velat jää ja paljon on muutakin mietittävää. Et vastannut kysymykseeni, mitä veikkaat, miten käy tänään hallitukselle, aikooko Sipilä kaataa sen vai etkö halua veikata vielä?
Ilmoita asiaton viesti
Kun kiinteistöt poistuvat kuntien taseista, velat jäävät? ? Onko tällainen muka oikeasti hyväksytty? Yleensä kyllä uusi yhtiö OSTAA kiinteistöt ei niitä lahjaksi anneta, vaikka olisi kuinka samaa konsernia *tässä tapauksessa samaa valtiota). Johan se verottaja iskisi heti kimppuun, jos lahjana vaan kiinteistöjä luovutetaan. Olenkohan ymmörtänyt jotain tästä väärin? T. Entinen kirjanpitäjä 30v ura takana
Ilmoita asiaton viesti
Hauska sivujuonne tässä sote- ja maakuntauudistuksessa on se, että toteutuessaan ainakaan robotit eivät voi korvata jyrkästi nousevaa tarvetta sopimusjuridiikan ammattilaisiin.
Lassen lisäämässä linkissä kerrotaan, että ”Yhteensä arvioitu vuokrasumma maakuntauudistuksen ensimmäisenä vuonna on noin 1,9 miljardia euroa, ja se koostuu noin 10 000 vuokrasopimuksesta.”
Tämän lisäksi tulevat kaikki 18 maakunnan solmimat tuhannet, kymmenet tuhannet erilaiset yhteistyösopimukset sote-toimijoiden kanssa sekä työntekijöiden työsopimukset. Juristeilla ainakin riittää töitä.
Kuka nämä sopimustentekotalkoot maksaa? Me kaikki – iloiset veronmaksajat!
Ilmoita asiaton viesti
Sinä, minä ja Hentun Liisa eli veronmaksajat tietenkin, vaikka osan sopimuksista tekisivät maakunnan palveluksessa olevat juristit.
Ilmoita asiaton viesti
Siis asiat eivät ole menossa kuin Strömsössä, ks. alla:
”Valtioneuvosto on 1 päivänä marraskuuta 2007 oikeusministeriön esittelystä antanut ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista. Ne korvaavat valtioneuvoston periaatepäätöksillä aiemmin annetut ohjeet taloudellisten vaikutusten arvioinnista (1998), ympäristövaikutusten arvioinnista (1998), yritysvaikutusten arvioinnista (1999) ja aluekehitysvaikutusten arvioinnista (2003). Uusia ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista ryhdytään soveltamaan välittömästi uusiin säädöshankkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan jo käynnistyneisiin hankkeisiin.
Ohjeet säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista täydentävät Hallituksen esityksen laatimisohjeita (2004), joissa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutusten arviointiin ja edellytetään, että hallituksen esityksissä lyhyesti selostetaan ehdotettujen säännösten vaikutukset eli säännösten soveltamisesta aiheutuvat seuraukset.
Vaikutusarviointi kattaa säädösehdotuksen taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ohjeissa korostetaan vaikutusarvioinnin merkitystä kiinteänä osana säädösvalmistelua ja sen eri vaiheita. Ohjeissa kuvataan vaikutusalueittain, mitä erilaisilla vaikutuksilla käytännössä tarkoitetaan, miten erilaisia vaikutuksia voidaan arvioida sekä millaisia menetelmiä ja tietolähteitä vaikutusten arvioimiseksi on hyödynnettävissä.
Ohjeita täydentävää vaikutusalakohtaista tietoa, vaikutusarviointiesimerkkejä ja tietoja vaikutusarvioinnissa hyödynnettävissä olevista asiantuntijatahoista on koottu oikeusministeriön verkkosivuille Paremman sääntelyn osioon.
Ohjeita säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista noudatetaan lakien valmistelun ohella soveltuvin osin lakeja alemmanasteisten säädösten eli asetusten ja perustuslain 80 §:ssä tarkoitettujen muiden oikeussääntöjen valmistelussa. Ohjeita tulee hyödyntää myös arvioitaessa vaikutuksia Suomen kannalta niin EU-asioiden valmistelussa kuin hyväksyttäessä ja saatettaessa voimaan kansainvälisiä velvoitteita.
Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista.”
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
—
Lasse, osaatko Sinä sanoa, missä mahtavat olla soten ja makun vaikutusarvioinnit?
Siis kaikkien säädösehdotusten ”taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Ohjeissa korostetaan vaikutusarvioinnin merkitystä kiinteänä osana säädösvalmistelua ja sen eri vaiheita.”
Mietin vaan, että jos ei nyt ole vielä valmiita säädösehdotuksia, miten voisi olla valmiita vaikutusarviointejakaan?…
Homma näyttäisi venyvän, jos lainsäätäjät noudattavat em. ohjeita.
PS. Katso myös:
http://oikeusministerio.fi/vaikutusten-arviointi
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kaikissa hallituksen esityksissä on jonkunlainen vaikutusarviointi mukana. Niiden taso vain on kovin vaihteleva ja juuri valinnanvapauden kustannusten osalta kovin puutteellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Liittyen edellisessä viestissäni olevaan tekstiin ”Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto seuraa vaikutusarviointiohjeiden noudattamista” kannattaa katsoa vielä alla olevat lainkohdat 42 § ja 43 § Oikeusministeriön työjärjestyksestä (670/2006):
42 § Säädösehdotusten toimittaminen tarkastettavaksi
Valtioneuvoston ohjesäännön 30 §:n mukaan* oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitettavat laki- ja asetusehdotukset tarkastaa lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto, joka antaa tarkastettavaksi toimittamisesta tarkemmat ohjeet.
43 § Laintarkastus
Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ehdotuksessa on otettu asianmukaisesti huomioon voimassa oleva oikeus ja ehdotusten laatimista koskevat ohjeet. Niin ikään on huolehdittava siitä, että ehdotus on esitystavaltaan täsmällinen ja johdonmukainen sekä sanonnaltaan virheetön ja ymmärrettävä samoin kuin että suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat asiallisesti samansisältöiset.
Jos säädösehdotus osoittautuu niin puutteelliseksi, ettei tarvittavien korjausten ja huomautusten tekeminen tarkastuksen yhteydessä käy sopivasti päinsä, on ehdotus palautettava valmistelijalle, jolle on samalla ilmoitettava todetuista puutteista ja virheistä.
Osastopäällikölle on ilmoitettava tarkastuksessa esiin tulleista oikeusministeriön toimialan kannalta merkittävistä asioista sekä tarpeen mukaan ehdotuksen palauttamisesta 2 momentin nojalla valmistelijalle.
Lähde:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060670
*= 30 § Laintarkastus
Laki- ja asetusehdotukset on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tarkastettavaksi ei kuitenkaan tarvitse toimittaa asetusehdotusta, jos asia on yleiseltä merkitykseltään vähäinen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030262
Ilmoita asiaton viesti
Olen ihmetellyt Kokoomuksen sote- ja maakuntaintoa, koska siinähän aika tasaveroisen kuntaveron osuus vähenee veropotista ja progressiivisen valtionveron osuus kasvaa, mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt kuvion. Ja progressio sattuu Kokoomuksen äänestäjiin enempi kuin moniin muihin ryhmiin. Jotain vinkkiä asioiden suhteen saa blogisstakin, että kiitos siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Pohjois-Pohjanmaalla tilavuokrat horjuttaisivat tässä muodossa koko maakunnan taloutta. Kiitos Lasse taas blogistasi. Mitä mieltä muuten olet muuten väitteistä, joiden mukaan uudistuksen nykymuotoinen kaatuminen aiheuttaisi ulkoistusaallon kunnissa?
Ilmoita asiaton viesti
Minusta kuntien valtionosuuksiin pitäisi luoda kannustin, että kunnat ”ulkoistavat” sote-palvelujaan hyvinvointikuntayhtymiin Eksoten, Siun Soten ja Soiten tapaan. Se edistäisi integraatiota ja toiminnan vaikuttavuutta. Julkinen hankinta on sinänsä mahdollinen soten tuottamistapa. Hankinta pitää vain tehdä niin, ettei oma toiminta käy pitkän päälle mahdottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos näkemyksestäsi!
Ilmoita asiaton viesti
Voin olla toki väärässä, mutta eikö edellinen sote törmännyt siihen, että tälläinen kuntayhtymämalli on perustuslainvastainen? Toki kunnat ovat itsenäisiä.
Tosin sen verran on tullut katsottua kunnanroolia näissä kuntayhtymien sote malleissa, että se on laskunmaksajan rooli. Annettu budjettisumma (kuntayhtymältä) on usein laitettu alakanttiin, vaikka hyvin tiedetään menojen olevan enemmän kuin on budjetoitu. Laskun tullessa kunta lähinnä miettii mistä voidaan leikata, että saadaan sote menot maksettua. Ja joskus on tosi vaikea saada eds selvyyttä mistä tuo laskunsumma edes koostuu, jos on virkamieheen uskominen.
Epäilen vahvasti että tuo ”ulkoistus” tapahtuu mehiläisen tai vastaavan suuntaan, kuten jo nyt kiihtyvällä tahdilla tuohon suuntaan ovat vanhuspalvelut siirtymässä.
Ilmoita asiaton viesti
Kataisen hallituksen soten ns. isäntäkuntamalli katsottiin perustuslain vastaiseksi, kun pienempien kuntien asukkailla ei ollut mahdollista vaikuttaa isäntäkunnan päätöksentekoon. Kuntayhtymiin liittyy demokratiaongelmia, jos niillä on laaja toimialue ja niiden päättävät elimet valitaan välillisesti kuntien valtuustojen toimesta. Kainuun maakuntakokokeilussa ao. kuntayhtymän (so. Kainuun maakunnan) valtuusto valittiin suoralla vaalilla kuntavaalin yhteydessä. Tämä malli täyttää kaikki perustuslain vaatimukset.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse, miten me on nyt tultu tähän mainitsemaasi tilanteeseen eli ”Valtakunnallisen kiinteistöyhtiön (Maakuntien tilakeskus Oy) perustaminen on osa valtiovarainministeriön agendaa, jossa vahvasti uskotaan keskusjohdon kykyyn hallinnoida paikallisia asioita.”
—
”Hallitus linjasi 5.4.2016, että sote-uudistuksessa kuntien omistuksessa olevat sote-kiinteistöt eivät siirry maakunnille. Maakunnat vuokraavat tarpeelliset kiinteistöt yksittäisiltä kunnilta. Olosuhteista riippuen osa kiinteistöistä jää kuitenkin vuokraamatta ja näin ollen kunnan vastuulle.
Näihin rakennuksiin kunnan on löydettävä uudenlaista toimintaa tai ne on poistettava käytöstä. Käytöstä poistuvat kiinteistöt ovat kunnasta ja kiinteistöstä riippuen joko suuri tai pieni riski. Kuntien omistamia, sote-käytössä olevia kiinteistöjä on n. 6,8 miljoonaa m2. Kiinteistöjen arvioitu luetteloarvo on n. 4,2 mrd. €.”
Katso em. tekstin lähde ”Kuntien kiinteistöriskit Sote-uudistuksessa”:
http://tietokayttoon.fi/documents/10616/1986338/58…
Katso myös ”Kunnille tukea kiinteistöriskien hallintaan sote-uudistuksessa”:
http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kunnille…
Ilmoita asiaton viesti
Lasse, onko tämä viimeisin ”Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi”?
”Tämä selvitys [alla olevassa linkissä] on tehty valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) vuoden 2016 tutkimushankkeessa Sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden muodostamisen tukemista koskevat selvitykset.
Selvitys liittyy käynnissä olevaan SOTE-uudistukseen, mutta SOTE-uudistuksen vaikutusarviointi on mahdollista vasta, kun lakimuutosten sisällöt ovat tarkentuneet.”
Lähde:
http://tietokayttoon.fi/documents/10616/1266558/So…
Katso myös muut vaikutusarvioinnit:
http://alueuudistus.fi/soteuudistus/selvitykset-ja…
Ilmoita asiaton viesti
Alkaa tulla tästä sote- ja maakuntauudistuskriisistä mieleen jo sekin vaihtoehto, tulisiko perustuslakituomioistuin perustaa kiireellisenä selvittämään tämä syntynyt sote-maku -soppa ”poikkeuksellisesti välttämättömän tarpeen” vuoksi eli maamme sisäisen yhteiskuntarauhan palauttamiseksi? Olisiko nyt välikysymyksen paikka tästä asiasta?
Ks. Jeremias Nurmelan pohdiskeleva US:n puheenvuoro tästä ”kiireellisyydestä” lakien säätämiseksi alla:
”Perusoikeuksien rajoittamisesta kiireellisesti”:
http://jeremiasnurmela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24…
—
Katso myös:
23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907…
Ilmoita asiaton viesti