Soten aikatauluahdistus

Helatorstaita ja äitienpäiväviikonloppua on vuonna 2018 vietetty kesäisissä tunnelmissa. Kesä ja kesäloma on varmasti paitsi kansalaisten, myös kansanedustajien mielessä. Loman houkutuksen tietävät myös Sipilän hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ryhmyrit, jotka ilmojen lämmittyä kiiruhtivat ilmoittamaan kansanedustajille, ettei lomia ole luvassa, ennen kuin sote- ja maakuntauudistus on eduskunnassa hyväksytty.

Ministerien ja ryhmyrien aikatauluahdistuksen ymmärtää hyvin, sillä vaalikausi on pikkuhiljaa kulumassa loppuun. Jotta Sipilän hallituksen suuret suunnitelmat toteutuisivat, pitäisi uudistusten aikatauluista pitää kiinni. Kiinni siitä huolimatta, että tiukkoihin aikatauluihin liittyy monia ongelmia.

Sipilän hallituksen tavoitteena on pitää ensimmäiset maakuntavaalit 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta. Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä.

Sipilän hallituksen kannalta ajatus siitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallituksen vaaliaikataulun suhteen noudattamaan Euroopan neuvoston suosittamia aikarajoja on pelottava vaihtoehto. Vaalit eivät vain siirtyisi seuraavien eduskuntavaalien ajankohtaan vaan vielä niitä myöhemmäksi. Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi Keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.

Sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa. Sipilän hallitus on sote-esityksissään edustanut linjaa, jonka mukaan ei ole niin väliä, vaikka esitykset ovat epäjohdonmukaisia eivätkä uudistuksen tavoitteet  toteudu. Ministerit ilmoittavat osaltaan avoimesti julkisuuteen, että sote-lakeja on tarkoitus korjata myöhemmin. Tosin silloin unohtuu se, että nykyhallituksen mandaatti päättyy eduskuntavaaleihin eivätkä korjauksia välttämättä ole tekemässä nykyiset ministerit. Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Erityisesti Kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.

Jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen, ovat hallituspuolueet pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä. Suomessa oli aikanaan käytäntö, jossa tsaari ja sittemmin tasavallan presidentti ohjasi hallintoa ilman eduskuntalakien tuomaa demokraattista perustaa. Ilmiöstä pyrittiin eroon 1990-luvun valtiosääntöuudistuksilla, mutta Sipilän hallituksen aikana toimeenpanovalta on jälleen pyrkinyt ohittamaan kansanedustuslaitoksen. On mielenkiintoista nähdä, jääkö ilmiö pysyväksi samaan tapaan kuin monissa Itä-Euroopan maissa, vain palaammeko takaisin demokraattisen oikeusvaltion ideologiaan, jossa toimeenpanovallan toiminnan edellytyksenä on kansanedustuslaitoksen hyväksymä laki. Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi, kuin se aikataulu, mitä Kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.

Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet paljon keskustelua juristipiireissä. Huolta on kannettu paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin. Kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui ke 9.5. iltapäivällä useita asiantuntijoita ma 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Ennen valiokunnan kokousta olisi ollut yksi kokonainen työpäivä, jonka aikana asiantuntijat kai sitten olisivat lausuntonsa valmistelleet. Kovin moni asiantuntija tuskin tuolla aikataululla saa kunnon lausuntoa aikaiseksi. Liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn. Tilanne on varmasti monelle kansanedustajallekin ahdistava, kun valtiosääntömme ei ainakaan vielä edellytä eduskunnan nauttivan hallituksen luottamusta.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu