LasseLehtonen Syteen tai soteen

Tuhoaako sote-uudistus mahdollisuudet lääketieteen Nobeliin

Nobelin palkinto on maailman arvostetuin tiedepalkinto. Vaikka palkinnot jaetaan joka vuosi, on tuon palkinnon voittajia paljon vähemmän kuin olympiavoittajia. Suomalaisia tiedenobelisteja on 100-vuotisen itsenäisyytemme aikana tullut tasan kaksi: A.I Virtanen sai kemian Nobelin vuonna 1945 ja Bengt Holmström taloustieteen palkinnon vuonna 2016.

Nobelin palkinto on tunnustus paitsi saajalleen, myös sille tutkimuslaitokselle, jossa palkintoon johtaneet tutkimukset on tehty. Olen vieraillut yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ympäri maailmaa ja varsin tyypillistä on, että niiden tuloauloissa tai vastaanottotiloissa ovat esillä paitsi nobelistien kunniakirja (tai sen kopio), myös palkinnon saajan muotokuva tai patsas, jota isännät ylpeänä esittelevät. Viimeksi käydessäni Italiassa paikallisessa kansanterveyslaitoksessa, oli koko kokous sijoitettu erityiseen Nobel-huoneeseen, jonka seinillä esiteltiin kaikki italialaiset nobelistit. Suomalaisissa yliopistoissa ei tällaisia näyttelyitä ole sattuneesta syystä – niissä kun ei ole virallisesti tehty Nobelin palkintoon johtanutta tutkimusta. Nobelin-palkinnon brändiarvo on tiedemaailmassa kuitenkin valtava. Maailman huiput, sekä opiskelijat että tutkijat, suuntaavat juuri niihin yliopistoihin, joissa opettajina ja tutkijoina on Nobel-palkittuja tiedemiehiä.

Itselleni on viime vuosina tullut Nobel-komitealta kirje, jossa pyydetään nimeämään ehdokkaita lääketieteen ja fysiologian palkintoa varten. Jotta ehdokkaalla olisi realistiset mahdollisuudet tulla valituksi, tulee tutkijan pääsääntöisesti olla lääketieteen eniten referoitujen tutkijoiden joukossa. Tällaisia tutkijoiden ranking-listoja julkaistaan vuosittain, ja ne ovat luonteeltaan vähän kuin urheilun tulostilastot. Vain maailman kärkeen kuuluvat urheilijat pääsevät yleisurheilun kultaiseen liigaan taikka golfin PGA-tourille jne. Marraskuussa 2017 julkaistulla eniten siteerattujen tutkijoiden listalla (https://clarivate.com/blog/news/clarivate-analytics-names-worlds-impactful-scientific-researchers-release-2017-highly-cited-researchers-list/) suomalaisten osuus oli noussut, mutta aivan maailman kärkeen emme yllä.

Kuten huippu-urheilussa, myös lääketieteen tutkimuksessa huipulle pääseminen edellyttää riittävää rahoitusta. Erityisesti molekyyligeneettinen tutkimus edellyttää sekä taloudellisia resursseja että laboratoriokapasiteettia. Tyypillisen kansainvälisen huippulaboratorion rahoitus on moninkertainen suomalaisen tutkimusyksikön rahoitukseen nähden. Suomessa hyvin harva tutkimusryhmä käyttää tutkimukseensa edes miljoonaa euroa vuodessa ja pienellä rahoituksella on vaikea pysyä kansainvälisessä kilpailussa mukana. Kilpailu tieteessä kovenee, kun kiinalaiset ovat viime vuosina lisänneet panostustaan tutkimukseen ja ovat nopeasti nousseet Yhdysvaltain ja Iso-Britannian rinnalle johtavaksi tiedemaaksi.

Sen sijaan että Suomessa olisi panostettu tutkimuksen rahoitukseen, on yliopistojen rahoitusta karsittu kahden edellisen hallituksen aikana voimakkaasti. Sekä tiedepolitiikan asiantuntijat että myös elinkeinoelämä ovat pitäneet tutkimusrahoituksen leikkaamista isona strategisena virheenä. Rahoitusleikkausten ohella toinen suomalaisen tiedepolitiikan piirre on ollut rahoituksen pirstaloituminen. Suomessa on väkilukuun nähden suuri määrä yliopistoja. Tyypillistä myös on, että valtiovalta mieluusti perustaa erilaisia keskuksia jonkun tutkimusalueen ympärille. Viimeksi keskustelun alla ovat olleet erillisen lääkekehityskeskuksen ja geenikeskuksen perustaminen. Tällaisille erillisille keskuksille on kovin tyypillistä, että rahoitus riittää kuta kuinkin niiden hallintokulujen pyörittämiseen, mutta itse tutkimuksen rahoittamiseen ei rahaa juuri riitä. Ilmiö on hyvin samanlainen kuin mitä on nähty suomalaisen huippu-urheilun kehittämisessä – urheilun kehittämisrahat kuluvat konsulttiselvitykseen ja hallinto-organisaatioiden rakenteisiin, mutta varsinaiseen valmennukseen rahaa jää liian vähän. Erilaisten keskusten perustamisen sijaan parempi strategia jonkun alueen tutkimuksen kehittämiseen olisi mielestäni ohjata keskuksen perustamiseen varatut rahat suoraan alan johtavalle suomalaiselle yliopistotutkijalle tämän tutkimusryhmän käyttöön muutamaksi vuodeksi.

Suomalaista lääketieteellistä tutkimusta on yliopistojen valtionrahoituksen lisäksi tuettu epäsuorasti kuntien toimesta. Yliopistosairaaloiden kuluista arviolta n. 4 % on kulunut tutkimustoimintaan. Summa on esimerkiksi HYKS:ssä yli 60 milj. euroa vuodessa eli se vastaisi puolta Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan budjetista. Vaikka Sipilän hallitus on vakuuttanut, että tutkimustoiminnan rahoitusta ei enää leikata, poistuisi tämä lääketieteellisen tutkimuksen kuntarahoitus sote-uudistuksen myötä. Valtiovarainministeriö nimittäin katsoo, että aikaisempi kuntien tutkimustoimintaan sisältyvä rahoitus sisältyisi maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen. Kun maakuntien rahoitus on jo lähtötilanteessa alijäämäinen (esim. Uudellamaalla alijäämä olisi n. 300 milj. euroa), häviäisi sote-uudistuksen yhteydessä kolmasosa HYKS:n lääketieteen tutkimuksen rahoituksesta. Rahoituksen vähennys olisi samaa luokkaa muissakin yliopistosairaaloissa. Samalla voinemme sanoa hyvästit mahdollisuuksille joskus saada Nobelin lääketieteen palkinto Suomeen.

Tai ei ehkä sitten sentään: Suomessa Sipilän hallitus on ilmoittanut voivansa leikata sote-rahoitusta 3 mrd euroa kymmenessä vuodessa, vaikka esim. syöpäpotilaiden määrä lisääntyy kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei liene mahdollista, jollei Sipilän hallitus ole salassa keksinyt halpaa parannuskeinoa syöpään. Se olisi lääketieteen Nobel-palkinnon arvoinen keksintö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Hyviä pointteja sinulta taas Lasse, mutta käännät kaiken energiasi tuohon hallituksen soteuudistukseen tavalla tai toisella, vaikka monessa kohtaa olet ollutkin oikeassa tai väittämiäsi on vaikea perustella vääräksi. Sote- ja maakuntauudistuksen kohdalla tilanne on kyllä nyt kieltämättä hyvin haastava. Epäilen kyllä, että aika ei riitä, liian paljon on keskeneräisiä asioita ja asetettuja tavoitteita on mahdoton saavuttaa, jos uudistusta viedään nyt väkisin ja liian kiireellä läpi. Joka tapauksessa eduskunnan käsissähän se on ja eiköhän tässä muutaman viikon sisällä jo selviä miten tässä lopulta käy. Jos pitäisi lyödä vetoa, niin löisin sen hevosen puolesta, ettei tätä uudistusta tule vielä tämänkään eduskunnan aikana valmiiksi.

Olen itsekin huolissani tuosta tutkimukseen käytettävien rahojen vähyydestä. Varmasti olisi hyvä saada nobelisteja Suomeenkin, mutta kunhan nyt saataisiin riittävät rahat ja resurssit taattua asiantuntevalle ja kehitystä eteenpäin vievälle koulutukselle ja tutkimukselle. Kiinalaiset tuntuu menevän kaikessa muiden edelle, mutta on siellä potentiaalia ja resurssejakin mitä meillä pienenä maana ei ole. Silti olemme vielä pärjänneet eri vertailuissa muihin maihin verrattuna varsin mukavasti. Koulutus -ja tutkimusmäärärahoja ei pitäisi missään nimessä vähentää ja ikäväähän tuo on kuulla, että rahat menee hallinnon pyörittämiseen ja itse varsinaiseen työhön jää vain "roposia".

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Totta puhut - sote-uudistus on tämän blogini aihealue, joten ihan tietoisesti koetan avata tämän uudistusmallin vaikutuksia eri yhteiskuntasektoreilla. Noita vaikutuksia on paljon ja hallituksen esityksen vaikutusarvioinnit puutteellisia.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Arvostan asiantuntemustasi ja sitä, kun rehellisesti vastaat niin kuin asia on.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ehdotan samaa kuin eräälle toiselle lääketieteen tutkijalle joka täällä aiemmin kirjoitti. Tuokaa tutkijoita ja tutkimusta esiin ihmisille ja hankkikaa lahjoituksia. Itsekin siirryin syöpätutkimuksen kuukausilahjoittajaksi vain siitä syystä että joku keksi kirjoittaa mitä merkitystä tutkimuksella on. Jos asia koetaan tärkeäksi, rahaa varmasti löytyy. Samalla siitä tulee lahjoittajalle hyvä mieli ja aidat akateemisen maailman ja muun yhteiskunnan välillä madaltuvat.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

HUS ja Helsingin yliopisto järjestävät mm. suosittua Studia Medicina -yleisöluentosarjaa, jossa lääketieteen saavutuksia ja ongelmia esitellään. Yliopisto saa toki merkittävästi lahjoituksia ja yliopiston rahastojen tuotot muodostavatkin n. viidenneksen Helsingin yliopiston rahoituksesta (150 milj euroa vuodessa). Noita rahastoja on kerätty jo 200 vuotta. Sipilän hallitus leikkasi kuitenkin muuta Helsingin yliopiston rahoitusta 100 milj. eurolla ja tuon rahan keräämiseen lahjoituksilla menee suomalaisessa ympäristössä aikaa ainakin seuraavat 100 vuotta :)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, sanot, että "Tämä ei liene mahdollista, jollei Sipilän hallitus ole salassa keksinyt halpaa parannuskeinoa syöpään. Se olisi lääketieteen Nobel-palkinnon arvoinen keksintö."

Älä unohda sitä, että Sipilähän on insinöörismies ;-)

Sote-makusta tulee ikiliikkuja, joka ei miljardeja syö... :)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Lehtosen kuvailema suonenisku tutkimusrahoitukseen on paljon vakavampi asia kuin mitä kyseessä olevat sinällään jo suuret rahasummat antavat ymmärtää. Jos lääketieteellisen tutkimuksen yhteys käytännön hoitotyöhön katkeaa, "turhia" kysymyksenasetteluja ei enää esitettäisi vaan tyydyttäisiin rutiininomaiseen palvelujen sarjatuotantoon. Tämä on kuitenkin väärää tehokkuusajattelua. Lyhyellä tähtäimellä se voi olla edullista, mutta pidemmällä jänteellä se katkaisee kehitykseltä siivet.

Sote-uudistuksessa olisi toinenkin mahdollisuus. Jos sote-hallinto organisoitaisiin Terveyshallituksen alaiseksi (siis ilman maakuntahallintoporrasta), tutkimukselle voitaisiin antaa entistä selvästi suurempi painoarvo ja kytkentä käytännön terveydenhuoltoon. Suomen Akatemian lääketieteelliseen tutkimukseen osoitetut varat tulisivat paljon nykyistä tehokkaammin käytetyiksi, jos ne ohjattaisiin Terveyshallituksen tutkimusyksikön kautta. Silloin esimerkiksi terveystietovarantojen hallinta ja hyödyntäminen saataisiin asiantuntijaorganisaation hallintaan. Jo yksin Akatemian raskaan hallinnon pelkistyminen ja kokonaisrahoitusmallin ohittaminen toisivat nykyiseen nähden käytettäväksi karkeasti kaksinkertaisen rahasumman. Samalla rahoituksen pirstaloituminen voitaisiin saada hallintaan. Demokraattisella tasajaolla vaikkapa eri yliopistoille ei saada yleensä aikaan riittäviä resursseja. Myös tutkimuksen fokus muuttuu aivan liian lyhyellä aikajänteellä, jotta mistään Nobelin palkinnoista voisi edes uneksia. Kaiken kukkuraksi lyhytjänteinen projektitutkimus nojaa aivan liikaa tohtoriopiskelijoihin, jotka oikeasti ovat vielä harjoittelijoita. Suhteellisen pienillä muutoksilla voitaisiin siis olemassa olevien resurssien käyttöä oleellisesti tehostaa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Suomalaisia tiedenobelisteja on 100-vuotisen itsenäisyytemme aikana tullut tasan kolme:

Se kolmas on lääketieteen Nobel Ragnar Granitille. Saadessaan Sen hän oli tosin Ruotsin kansalainen, mutta teki siihen johtaneen työnsä Helsingin yliopistossa suomalaisena 1930-luvulla.

Tampereen teknillisen yliopiston bio- elektroniikan laitos on nimetty Ragnar Granitin mukaan.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Jätin Granitin tarkoituksella pois, kun hiukan lyhensin blogiani ja asia olisi vaatinut selittelyä (=tulkinnanvarainen). Granit oli tosiaan 1967 Nobelin saadessaan jo Ruotsin kansalainen. Toki historiankirjat kertovat, että Granit teki osan Nobeliin johtavista tutkimuksista jo 30-luvulla Suomessa. Helsingin yliopisto ei häntä kuitenkaan virallisesti omakseen laske, vaan hän sai Nobelinsa Karoliinisen Instituutin professorina.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Granit toimi Nobel-komitean jäsenenä, joten ei voinut saada palkintoa ennen kuin jäi eläkkeelle siitä.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Yksi erimielinenkin kommentointi kehujen lisäksi. Lehtonen näköjään löyti vielä käyttämättömän kortin sote-uudistuksen loppumattomaan kritisointiin, mahdollisuudet LÄÄKETIETEEN NOBEL-palkintoon on tuhottu, mikäli sote-uudistus toteutuu. Tämä oli kyllä järisyttävä uutinen meille sote-uudistuksen kannattajille ja varmasti myöskin Sipilän hallituksen jäsenille. Kuulemme ehkä jo huomenna, että hallitus eroaa ja uudet eduskuntavaalit järjestetään ensi tilassa.
Se tietenkin johtaa siihen, että kaikki Sipilän hallituksen tekemät päätökset ja uudistukset tullaan kumoamaan. Vaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus aloittaa täysin puhtaalta pöydältä mm. sote-uudistuksen valmistelun nykyisistä "asiantuntijoista" koostuvalla toveriporukalla. Aikansa toimittuaan se yksimielisesti toteaa, mitään uudistuksia ei tarvita, nykyinen kaikkia kansalaisia tasapuolisesti kohteleva julkinen terveydenhoitomeno jatkukoon hamaan ikuisuuteen.

Ehdotan, Suomi käyttää kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot Nobel-komitean jäseniin, että Lehtoselle myönnetään Nobelin lääketieteen palkinto. Ainoaksi ansioksi riittää, hän sai estettyä reilun vuosikymmenen kestäneen ja satoja miljoonia maksaneen sote--uudistuksen voimaantulon erittäin painavin perustein.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kiitos taas Arvo kommentistasi. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli viime perjantaina (4.5.) soten vaikutuksia tutkimukseen. Ongelmat tutkimusrahoituksen osalta ovat olleet tiedossa jo parin vuoden ajan, mutta muutoksia lakiesityksiin ei ole tullut. HUS:n hallitus teki muutama vuosi sitten Suomen johtavalle yliopistosairaalalle tutkimusstrategiaa. Silloin tosiaan tavoitteeksi asetettiin lääketieteen Nobelin saaminen Helsinkiin. Palkinnolla olisi tavaton brändi-vaikutus sekä lääketieteen tutkimukseen että sairaanhoidon kehittämiseen. Se innostaisi monia suomalaisia lääkärisukupolvia hyvän hoidon kehittämiseen suomalaisille potilaille. Loppukevennyksenä todettakoon, että vastaväittäjänäni 80-luvulla oli silloinen Nobel-komitean jäsen prof. Erna Möller. Hänen ensimmäinen kysymyksensä oli, montako Nobelia on myönnetty immunologian alan tutkijoille. En osannut silloin vastata :)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Arvo vähän provosoi sinua Lasse, vaikka on tuossa Arvonkin provosoinnissa hiukka totuuden siementäkin. Kyllä tämä "sotesotku" selviää tässä muutaman viikon sisällä voiko se edetä maaliinsa vai ei. Kyllä sieltä eduskunnasta kohta kuullaan, kun jaksetaan vielä vähän odottaa.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Lehtonen, kiitos kohteliaisuudesta. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä ettei Nobelin lääketieteen palkintoa saada Suomeen pelkällä HUS:n hallituksen tekemällä tutkimusstrategialla. Se ei tule koskaan pärjäämään amerikkalaisten lääketieteen edistämiseksi tekemälle kehittämis- ja tutkimustyölle.

Pieni kevennys minultakin, uskon huomattavasti enemmän edellisessä kommentissani ehdottamaani mahdollisuuteen!!!

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #14

Olet Arvo nyt väärillä jäljillä. Suuriin saavutuksiin tarvitaan älyä ja pitkäjänteistä työskentelyä. Kumpikaan niistä ei yksinään riitä.

Ennen muuta nykyisen tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyden puute tekee Nobelin saamisen Suomeen epätodennäköiseksi. Suomen tutkimus on enimmäkseen sirpaloitunutta projektitutkimusta, jossa resurssit eivät tule tehokkaasti käytetyiksi. Vaikka suuri raha lisää todennäköisyyttä suuriin saavutuksiin, on perusteetonta väittää, ettei suomalainen tutkimus tule koskaan pärjäämään amerikkalaisten kehittämis- ja tutkimustyölle. Aivan varmasti pärjää, mutta tietenkin jonkinmoisessa suhteessa väkilukuun.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Yhden pyynnön kommentointiisi ehdottaisin. Kun jotkut sote-uudistusta vastustavat esittävät perusteltua kritiikkiä, niin vastaat aina sitä vastustamalla esittämättä perusteltuja asia-argumentteja. Siis sen sijaan, että vastustat hallituksen esityksen vastustamista, odottaisin itse asiaan liittyvää keskustelua. Olen itsekin pyytänyt sinua jo moneen kertaan kertomaan edes yhden terveydenhuoltoon liittyvän asian, jossa hallituksen sote-uudistus tulisi parantamaan tilannetta ja niin, ettei samaa voitaisi toteuttaa yhtä hyvin nykyjärjestelmässä. Tähän mennessä vastausta en ole saanut. Pelkkä eipäs-juupas inttäminen ei vie mihinkään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset