LasseLehtonen Syteen tai soteen

Soten tukipalveluongelmat

Sote-uudistuksen IT-palvelujen organisoinnin haasteet pompahtivat julkisuuteen, kun eduskunnan hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa oli 13.4. keskusteltu pääkaupunkiseudun Apotti-tietojärjestelmähankkeen tulevaisuudesta. Perusterveydenhuollon yksityistäminen sote-uudistuksessa vie näet pohjaa toimintamallilta, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimisivat yhteisessä tietojärjestelmässä. Apotti-hankkeessa on ollut tarkoituksena tuoda vielä sosiaalitoimen asiakastiedot samaan tietojärjestelemään.

Samoin kuin viikkoa aikaisemmin nousseessa potilaiden pisteytyskohussa, valmistelun vastuuministeri riensi nopeasti kommentoimaan asiaa julkisuudessa. Tässä tapauksessa ministeri Vehviläinen hämmästeli asiaa todeten mm. tietojärjestelmien käyttömahdollisuuksien rajallisuuden ”olevan hänelle uutinen”. Itse hämmästelen kuntaministerin hämmästelyä, sillä kuntien tukipalvelujen järjestämisen ongelmat olivat eduskunnassa vilkkaan keskustelun kohteena vuonna 2016 hankintalakia säädettäessä. Itse asiassa eduskunnan vastauksessa valtioneuvostolle 22.12.2016 (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskunnanVastaus/Sivut/EV_239+2016.aspx) eduskunta nimenomaan edellytti, että valtioneuvosto varmistaa julkisyhteisöjen omistuksessa tai määräysvallassa olevien sidosyksiköiden mahdollisuudet täyttää velvoitteensa hankintalainsäädännön tavoitteiden mukaisella tavalla. Lisäksi eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin, pitäen erityisesti silmällä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä.

Mitä sitten ovat soten tukipalvelut: Tyypillisesti ne jaetaan sairaanhoidossa kahteen osaan eli sairaanhoidollisiin tukipalveluihin ja muihin tukipalveluihin. Sairaanhoidollisiin tukipalveluihin kuuluvat laboratorio-, röntgen- ja apteekkitoiminnat. Muihin tukipalveluihin kuluvat mm. toimistopalvelut, ruokahuolto, siivous, vartiointi ja IT-toiminnot.

Aloitin urani sairaalahallinnossa juuri siinä vaiheessa, kun Lipposen toisen hallituksen kansallisen terveysprojektin ideana oli koota sairaanhoidon tukipalveluja suurempiin yksiköihin. Tavoitteena olivat silloinkin paitsi kustannussäästöt, myös haja-asutusalueiden lähipalveluiden toimintaedellytysten turvaaminen. Yksittäisen terveyskeskuksen kun on vaikea saada palvelukseensa vaikkapa radiologian erikoislääkäriä, tuottaa kustannustehokkaasti laboratoriotutkimuksia taikka hankkia sairaanhoitoon tarvittavia IT-järjestelmiä. Kansallinen terveysprojekti arvioi tuolloin (vuonna 2002), että kokoamalla tukipalvelut sairaanhoitopiirit kattaviin kokonaisuuksiin saataisiin aikaan n. 200 milj. euron kustannussäästö.

Alun perin sairaanhoitopiirien liikelaitoksilla oli tarkoitus myydä palveluja myös yksityissektorille. Esimerkiksi HUS:n laboratorioliikelaitoksen laboratoriopalvelujen käyttäjänä oli satoja yksityishammaslääkäreitä ympäri Suomen. Mikään suuri business ei tuo toiminta koskaan ollut, koska hammaslääkärit eivät kovin paljon laboratoriopalveluja osta. Järjestely oli kuitenkin helppo ja halpa sekä hammaslääkärille että potilaalle.

Julkisten toimijoiden palvelumyynti ärsytti yrittäjäjärjestöjä, jotka kantelivat liikelaitoksista toistuvasti Euroopan komissiolle. Kun kunta ei voi mennä konkurssiin, katsottiin liikelaitosten konkurssisuojan vääristävän kilpailua. Niinpä kuntalakiin tuli säännös, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä ”kaupallinen” toimintansa. Lisäksi julkisyhteisöjen mahdollisuuksia hankkia palveluja itse omistamiltaan yhtiöiltä haluttiin rajata markkinoiden suuremmaksi avaamiseksi. Ns. sidosyksikköhankintaa koskevat säännökset tulivat osaksi vuonna 2014 hyväksyttyä EU:n hankintadirektiiviä. Sen mukaan julkisyhteisö voi hankkia omistamaltaan yhtiöltä kilpailuttamatta palveluja vain, jos ko. yhtiön myynti ulkopuolisille tahoille on enintään 20 % liikevaihdosta. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Sipilän hallitukselle. Uudistettaessa Suomen hankintalakia raja pudotettiin 5 %:iin yhtiön liikevaihdosta taikka korkeintaan 500 000 euroon vuodessa.

Hankintalainkin käsittelyn yhteydessä olin asiantuntijana useissa eduskunnan valiokunnissa. Lausunnoissani totesin mm. seuraavaa: "Viime vuosikymmenen aikana terveydenhuollon tarvitsemia tukipalveluja on keskitetty alueellisiin liikelaitoksiin. Sote-uudistuksen mukanaan tuoma markkinaehtoistuminen yhdistettynä hankintalain sidosyksikköjä koskeviin tiukentuviin säädöksiin uhkaavat nyt näitä saavutuksia. Sidosyksikkönä toimivien yhtiöiden tulisi sosiaali- ja terveydenhuollossa voida myydä tukipalveluja yhtä lailla sekä markkinoilla toimiville toimijoille että maakuntien palvelulaitoksille. Suomen kaltaisessa maassa sidosyksiköille asetetun rajan myyntiin markkinoilla toimiville tahoille pitäisi olla niin korkea, kuin hankintadirektiivit mahdollistavat eli 20 prosenttia. On huomattava, että kilpailun toimivuus sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää, että myös pienet ja keskisuuret toimijat (esim. yksityislääkärit ja hammaslääkärit) saavat välttämättä tarvitsemansa tukipalvelut ja mielellään siltä taholta, joka pystyy ne volyymihyödyn avulla edullisimmin tuottamaan." Keskustapuolueen edustajat olisivat eduskunnassa olleet halukkaita liikevaihtorajan nostamiseen yleiseurooppalaiselle tasolle, mutta muut hallituspuolueet halusivat alhaista raja-arvoa. Eräs oppositioon siirtynyt perussuomalainen kansanedustaja totesikin minulle jälkeenpäin, että hallitus yrittäjäjärjestöjen asiaa lobatessa halusi viedä eteenpäin ”yltiöliberalistista” linjaansa.

Käytännössä hallituksen hankintalain osalta aikaisemmin valitsema linja merkitsee, että yksityiset sote-keskukset eivät voi juurikaan hyödyntää maakuntien sidosyksiköiden tuottamia tukipalveluja. Kyse ei ole vain IT-palveluista, vaan esim. laboratorio- ja kuvantamispalveluista. Isoilla yksityisillä terveysyrityksillä on omat järjestelmänsä, mutta pienten toimijoiden markkinoille tulo on entistä vaikeampaa. Uusia sote-keskuksia varten pitäisi rakentaa uusi erillinen tukipalvelujärjestelmä, mikä tulee varmasti paljon kalliimmaksi, kuin kansallisessa terveysprojektissa 15 vuotta sitten tavoiteltu 200 milj. euron säästö. Todennäköisempää kuitenkin on, että tukipalvelujen järjestämisen kalleus nopeuttaa nyt haja-asutusalueiden lähipalvelujen alasajoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

"Mitä sitten ovat soten tukipalvelut:" - kohdasta puuttuu sosiaalihuolto! Sen tukipalvelut! Muuten taas kerran ihan hyvä juttu!

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Soten tukipalvelut näyttävät toivottomalta ja hallituksen suunnitteleman uudistuksen jälkeen suorastaan kaoottiselta sekamelskalta. Olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että ainoa järkevä ja taloudellinen sote-uudistus on löydettävissä koko terveydenhuoltojärjestelmän yksinkertaistamisesta (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...). Silloin kaikki hallituksen uudistukselle asettamat tavoitteet voidaan ylittää, kun taas hallituksen omassa esityksessä ei saavutettaisi niistä ainuttakaan. Jo yksin lääke-, toimisto- ja IT-palveluissa voidaan toimintoja yksinkertaistamalla saavuttaa vuodessa noin 3 mrd € säästöt - ja ihan oikeasti. Siis hallituksen esitys tulisi maksamaan vähintään 6 mrd €/v enemmän. En mitenkään ymmärrä, että meillä olisi moiseen varaa. Siksi on ollut vaikea käsittää, ettei pelkistetty terveydenhuoltomalli ole saanut keskusteluissa käytännössä minkäänlaista jalansijaa.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Humoristina haluan kysyä, kuinka monta sote-uudistusta kritisoivaa mielipidekirjoitusta HUS:n hallintoyliläkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on kirjoittanut Puheenvuoroon huhtikuun 2017 ja huhtikuun 2018 välisenä aikana. Sen verran annan apua, että niitä on paljon. Vielä kysyn, onko niillä ollut mitään vaikutusta sote-uudistusta tekevien asiantuntijoiden ja virkamiesten ratkaisuihin. Lausun kuitenkin Lehtoselle kiitokset siitä ahkeruudesta, mitä hän on kirjoituksillaan osoittanut.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Montako on viikkoa vuodessa ja vähän yli :) Sote-uudistuksessa on paljon valuvikoja, joista kaikki eivät vielä edes ole olleet esillä julkisessa keskustelussa. Samoista asioista keskustellaan myös eduskunnassa ja valiokuntien asiantuntijakuulemisissa. On kuitenkin hyvä, että tavalliset kansalaisetkin tietävät, millaisia ongelmia uudistus aiheuttaisi ja kenen maksettavaksi ne lopulta tulisivat.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Onhan se totta, että Lehtonen on aina vain kriittinen hallituksen sote-uudistukselle. Eikö kuitenkin kyseessä ole niin iso mullistus, ettei sitä kannata nielaista luineen ja nahkoineen vain uskoen hallitusta, että hyvällä toimeenpanolla ja ajan kanssa siitä tulee hyvä. On positiivista nähdä asiat parhain päin, mutta se ei ole realismia eikä oikea tapa edetä. Helppo-Heikkejä kyllä löytyy joka asiaan. Sen sijaan tarvitaan ihmisiä, jotka näkevät asioiden ytimeen ja osaavat kertoa missä mahdollisesti on ongelmia. Heitä ei pidä siitä moittia vaan kiittää, sillä ilman heidän huomioitaan saatettaisiin tehdä huonoja päätöksiä.

Sote-uudistusasiassa ymmärrän hyvin poliitikkojen innon vakuuttaa, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Sehän toteuttaisi kaksi suurta puoluepoliittista tavoitetta, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa. Sen sijaan en ymmärrä miten jotkut voivat olla puolueuskossaan niin sokeita, että jos hallituksen sote-uudistus ei toteuttaisi ainuttakaan sille asetettua tavoitetta ja vieläpä rasittaisi ankarasti valtion taloutta, he silti näkevät uudistuksen hyvänä. Jo tähän mennessä uudistukseen käytetyillä rahoilla olisi saatu terveydenhuollon keskeisin ongelma -jonot - hoidettua.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Kiitos vastauksesta. Kysyn kuitekin vielä uudestaan, onko kirjoituksillanne ollut mitään vaikutusta uudistuksen valmistelussa? Pidätte ilmeisesti meitä tavallisia kansalaisia niin tyhminä, että professorin pitää toistaa samaa mantraa viikosta toiseen saadakseen oppinsa perille.
Oletteko tullut ajatelleeksi sitä mahdollisuutta, että me tavikset saatamme kyllästyä kirjoituksiinne ja jätämme lukematta ne. Tietenkin jotkut uskolliset jaksavat lukea ne sanasta sanaan ja antavat sitten hyvää palautetta. Mielestäni he eivät kuitenkaan ole tarkoittamianne tavallisia kansalaisia.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Minusta on hauska kuulla kriittisiä kommenttejasi, koska niitä on muuten kovin vähän tullut. Olen yrittänyt välttää asioiden toistamista, vaan tuoda yksi kerrallaan esiin uudistuksen ongelmia, joita kyllä on tosi paljon. Varmasti iso joukko ihmisiä on kyllästynyt koko sote-uudistukseen, mutta niin kauan kuin asia on vireillä, kannattaa keskustelua sisällöistä käydä. Kommentteja kirjoituksistani tulee myös poliitikoilta - edustamaasi Keskustapuoluetta myöten - ja ne eivät ole kriittisiä, vaan ennemminkin kiitetään uudistuksen ongelmien esiin tuomisesta. Ymmärrettävästi kansanedustajallekin voi olla vaikeaa havaita kaikkea tärkeää massiivisesta tuhansien sivujen lakipaketista. Uusi ilmiö on myös ollut. että blogin lukijat toivovat tiettyjen aiheiden esiin nostamista. Esimerkiksi eilen Suomen Sosiaalifoorumissa vammaisjärjestöjen edustajat toivoivat minun nostavan enemmän esiin heidän palvelujensa järjestämiseen liittyviä ongelmia - iso pelko vammaisjärjestöissä kun on, että sote-uudistuksen säästöt kohdistuvat juuri vammaisiin.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Minustakin on hauska lukea kommenttejasi, joten kiitos. Lopuksi huomautan, että jos kriittisiä kommentteja on tullut kovin vähän niin eipä niitä myönteisiäkään hirveän paljon ole näkynyt. Nekin ovat tulleet enimmäkseen samoilta henkilöiltä, kuten tähän viimeisimpäänkin.
Niin ja niitä kirjoituksiasi laskujeni mukaan on ollut 55.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Juu, onhan se kamalaa, että itseään jumalina pitävät ylimieliset lääkärit uskaltavat sanoa mielipiteensä sotesta, aivan sietämätöntä, että lääkäreillä saisi olla jotakin sanomista asian suhteen!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, sinulta on kuultu hyvin suoraselkäisiä ja maalaisjärkisiä - tai kaupunkilaisjärkisiä, miten vaan - vastauksia näissä sote- ja maakuntauudistuskysymyksissä, joten uskallan esittää kysymykseni myös sinulle:

Onko tämä Suomen sote- ja maakuntahallintouudistus rakenteeltaan jo alunperin suunniteltu sellaiseksi, että sillä voidaan pilotoida Suomen avulla tulevaa EU:n syventyvän integraation mallia? Ja näin se on sovittu tehtäväksi vielä ilman EU-notifikaatiota?

Ollaanko nyt pilotoimassa EU-integraatioon syventyvien maiden yhteinen hallintojärjestelmämalli, jossa on yhtä aikaa ja päällekkäin kunkin yksittäisen EU-valtion ns. "oma" budjetti ja kirjanpito; ja uutena maakuntahallinnon eli EU:n budjetti- ja kirjanpitotaso?

Onko hintana EU:n omista nopean toiminnan sotajoukoista se, että kaikki niihin mukaan lähtevät EU-maat suostuvat EU:n yhteiseen valtiovarainministeriin, EU:n yhteiseen talousbudjettiin ja päällekkäisiin kirjanpitojärjestelmiin?

(vrt. Sampo Terhon viimeinen blogi, nyt karusellissa)

Menee nyt vähän ohi aiheestasi, mutta sote- ja maakuntamallissa kaikki liittyvät kaikkeen...

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

En usko, että tällaisia asioita on uudistuksen rakenteita valmisteltaessa mietitty, vaan nuo rakenteet ovat syntyneet osin sattumanvaraisen poliittisen ohjauksen tuloksena. Käsitykseni mukaan Suomi on ollut aika lailla sivussa EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen liittyvistä keskusteluista, jotka ovat mm. Macronin asialistalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itse kiitän näistä kirjoituksista, jotka ovat avanneet monia minulle tuntemattomia näkökulmia terveydenhoidon ollessa monilla tavoin erilainen toimiala kuin mihin olen tottunut. Tosin yhtenä ongelmana erityisesti pidän prosessien osalta, että sen ratkaisuissa ei usein oteta oppia muilta alueilta.

Itse laajoja ICT-ratkaisuja rakentaneena ja hankkeita sekä johtaneena että arvioineena katson epätoivoisena tehtyjä suunnitelmia ja suoranaista lapsenuskoa aikatauluissa toteutuksen osalta. Kun katsotaan tehtyjä toteutuksia, niin mikään ei viittaa siihen, että todennäköisyys onnistumiselle olisi kovin suuri aikataulun eikä kustannusten osalta.

Kritiikki siitä, miksi näistä edelleen kirjoitetaan on erikoista, sillä onko muita vaihtoehtoja kuin yrittää saada muutosta aikaan tai lyödä hanskat tiskiin. Jälkimmäinen on se selkärangaton vaihtoehto Suomen edun kannalta.

Toimeenpanohan menee hallituskauden yli ja verrattuna yrityselämään tämä on erikoista - johto ei ole enää vastuussa päätöksistään ja seuraavat vaalitkin käydään ennen niiden realisoitumista.

Riskitasot näillä aikatauluilla ja olettamilla ovat sellaiset, että yksikään yritys ei lähtisi vastaavan mittakaavan hanketta tekemään. Kenties poliittisessa mallissa ei aidosti ole edes väliä sillä toteutuvatko suunnitelmat, sillä vastuu hukkuu myöhemmin? Sillin on jo maakunnat ja sotet - peruuttaminen on äärimmäisen vaikeaa vaikka kaikki uhkakuvat toteutuisivatkin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Esimakua saatiin Lahdessa jos siitä, että uusi potilastietojärjestelmä ei koskaan toimi kunnolla - tänään ei tuo ominaisuus toimi, huomenna toinen, korjataan yksi, hajoaa toinen. Koko ajan pitää olla varuillaan josko se vaihtaa lääkkeet toisiin tai tekee jotain muuta hauskaa, tätä on jatkunut tämä vuosi.

Kun Sote tulee, niin pääsen onneksi julkiselta sektorilta kokonaan pois, nostan puolet eläkkeestä ja siirryn kokonaan yksityispuolelle, jossa sentään tietokonejärjestelmät toimivat. Oikeastaan olisin jo lähtenyt, mutta kuulemma minua tarvitaan välttämättä.

Venäjällä sanotaan, jotta kala mätänee ensiksi päästään.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Niin ja nykyiset IT-ongelmat ovat lastenleikkiä siihen nähden mitä on tulossa. Hallituksen sote-uudistus monimutkaistaa järjestelmää niin paljon, että ongelmat varmuudella moninkertaistuvat. Voi olla 95% varma, että ajaudutaan suorastaan kaaokseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Niko, peruuttaa voi myös palaamatta lähtöruutuun asti.

Ja Lasselle kiitos arvioinneistasi EU-tason suunnitelmista:

Itse ajattelen edelleen, että jos EU:hun tulee ns. sisäkehällä ja ulkokehällä olevat maat, niin kyllä sisäkehä/sisäpiiri on jo käynyt neuvotteluita EU:n tulevaisuudesta, ts. niistä asioista, joista Macronikin on jo puoli vuotta sitten puhunut.

Nyt ollaan juuri siinä vaiheessa, että jakoa piirien välillä tehdään. Ja, jotta em. jako voisi perustua johonkin konkreettiseen, niin EU:n sisäpiiriläisillä tulee olla jo tieto, mihin he silloin sitoutuvat, kun he haluavat kuulua sisäpiiriin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

EU:n ns. Valkoisen kirjan viisi skenaariota täältä:

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-385_fi.htm

Lasse, mikä näistä viidestä EU-skenaariosta Suomen tulee valita? Vai ei mitään niistä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset