LasseLehtonen Syteen tai soteen

Pitäisikö olla huolissaan

Henkilöiden profilointi heidän terveydentilatietojensa perusteella nousi hetkessä valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi, kun Helsingin Sanomat uutisoi 10.4. THL:n suunnitelmista jokaisen sote-asiakkaan yksilöllisen riskikertoimen laskemisesta. Sote-valmistelun vastuuministeri kiirehti pari päivää myöhemmin kiistämään henkilöiden pisteyttämisen, vaikka juuri tällaiseen kokeiluun THL oli saanut tutkimusluvan. Hän myös kertoi eduskunnalle, ettei yksittäisten henkilöiden profilointitietoja ole tarkoitus luovuttaa terveyspalvelujen tuottajille.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan myös laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki). Olin tuosta esityksestä ensin perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana sekä sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maaliskuun alussa kuultavana perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen edellyttämistä muutoksista. Toisiolaki antaisi terveyspalvelujen tuottajalle mahdollisuuden myös palvelun käyttäjien profiloimiseen. Toin ongelman esiin sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Lausuntooni sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjoitin asiasta seuraavasti: Toisiolakia koskevan hallituksen esityksen 41 § koskee tietojohtamista. Säännösehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajalla on oikeus käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti asiakastietoja, jotka ovat syntyneet sen omassa toiminnassa tai ovat sen omiin rekistereihin tallennettuja, jos se on välttämätöntä palvelunantajan vastuulla toteutettavan palvelutoiminnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suunnittelua, kehittämistä, johtamista ja valvontaa varten. EU:n tietosuoja-asetuksessa on runsaasti määräyksiä koskien henkilön profilointia häntä koskevien tietojen perusteella. Tietosuoja-asetus takaa rekisteröidylle oikeuden olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi arkaluonteisia tietoja sisältävän profiloinnin perusteella ja oikeuden vastustaa profiloinnin perusteella tehtävää suoramarkkinointia. Toisiolain tietojohtamista koskeva määrittely on hyvin laaja. Toisiolaki ei kuitenkaan toista EU:n tietosuoja-asetuksen profilointia koskevia rajoituksia, vaan tavallaan asettuu näiden rajoitusten yläpuolelle, vaikka tältä osin tietosuoja-asetus ei anna kansallista liikkumavaraa.

Oma suositukseni lainsäätäjälle oli, että jos terveyspalvelujen järjestäjälle tai tuottajalle annetaan oikeus profiloida potilaita, tulee lainsäädännössä tarkasti määritellä, mitkä ovat tällaisen profiloinnin periaatteet ja rajoitukset ja millainen oikeusturva profiloinnin kohteeksi joutuneelle henkilölle annetaan.

Toisiolaki sekä suunnitelmat henkilötason riskikertoimien laskemisesta arkaluonteisten henkilötietojen perustella ovat uusia esimerkkejä hoitosuhteen luottamuksellisuuden murenemisesta Suomessa. On varmasti syytä sanoa jo ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa.

Esimerkiksi poliisin mahdollisuus saada potilastietoja on Suomessa poikkeuksellisen laaja. Ammattihenkilöllä on velvollisuus jo esitutkinnassa kertoa potilastietoja, jos poliisi tutkii ns. ylitörkeää rikosta. Aiemmin tietojen kertomiseen tarvittiin tuomioistuimen päätös. Lakisääteisiä vakuutuksia myöntävällä vakuutusyhtiöllä on tiedonsaantioikeus potilastiedoista. Vakuutusyhtiö arvioi itse, mitkä tiedot ovat välttämättömiä vakuutusasian käsittelyn kannalta. Lastensuojeluilmoituksen ilmoituskynnys on hyvin alhainen. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ilmoitusvelvollisuus, jos hän esim. arvioi, että lapsen sairauden hoito ei vanhempien toimesta tapahdu asianmukaisesti. Kanta-arkiston käyttö on pakollista kaikille terveydenhuollon toimijoille. Vaikka potilas antaa käyttöönottovaiheessa suostumuksensa sähköisen arkiston käyttöön, hajaantuvat tiedot kuin lehdet tuulessa eri terveydenhuollon toimijoille, jos potilas ei tietojen levitystä ennakolta kiellä. Soten monituottajamalli vielä moninkertaistaa arkaluonteisten tietojen liikuttelun eri toimijoiden välillä. Sokerina pohjalla ovat hallituksen esitykset toisiolaiksi taikka biopankkilaiksi. Uuden biopankkilakiesityksen mukaan käynti laboratoriotutkimuksessa antaa oikeuden käyttää näytettä ja tietoja tutkimustarkoituksissa, jos potilas ei huomaa tätä kieltää. Vaikka yksittäiset säännökset potilastietojen luovutuksesta voivat sinänsä olla perusteltuja, ei tietojen käytön kokonaisuus enää turvaa luottamuksellisten tietojen salassapitoa.

Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen määräykset arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä ovat tiukempia, kuin nykyiset kansalliset säännöksemme. Sipilän hallitus on lainvalmistelussaan etsinyt eurooppalaisesta sääntelystä porsaanreikiä, joilla se voisi kiertää tietosuoja-asetuksessa säädettyä henkilötietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta ja arkaluonteisten henkilötietojen käsittelykieltoa. Lisäksi esityksessä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi esitetään, että julkisen sektorin toimijaan ei ollenkaan kohdistettaisi tietosuoja-asetuksen mukaisia sanktiomaksuja. Ymmärrettävästi tietosuojavaltuutettu ei ole ollut tästä ehdotuksesta samaa mieltä.

Facebookin osakekurssi on Yhdysvalloissa laskenut 18 % eli yhtiön arvosta katosi 80 mrd USD, kun tiedot käyttäjien henkilötietojen käyttämisestä poliittiseen profilointiin tulivat julki. Sijoittajat ennakoivat joukkokanteita, joilla haetaan miljardiluokan vahingonkorvauksia yksityisyyden loukkaukseen syyllistyneeltä yhtiöltä. Vaikka Facebook-käyttäjät ovat antaneet suostumuksensa tietojensa luovuttamiseen mainostajille, eivät he sentään ole antaneet suostumustaan poliittiseen profilointiin. Suomessa potilastietojen luovuttamiseen ei Sipilän hallituksen esitysten perusteella kohta ollenkaan pyydetä suostumusta, vaan henkilölle vain jätetään mahdollisuus kieltää luovutus joissain tapauksissa. Kuinka moni kielto-oikeutta osaa käyttää on sitten toinen juttu. Ehkä potilaan tietosuojan murenemisesta pitäisi jonkun jo olla huolissaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, osaatko kertoa, "mikä on tämä [nykyinen hallituksen] trendi yrittää saada lakeja voimaan vastoin perustuslakia? Nyt on jo erittäin monta ihan hilkulla perustuslain mukaista lakiehdotusta tyrkyllä voimaansaatettaviksi laeiksi - ja niistä isoimmat tottakai nyt sote- ja maakuntauudistusta koskevia, mm. sotepisteytys.

Nyt on samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä mm. biopankkia koskevat lait, joista olisi tarkoitus saada myös perustuslakiavaliokunnan lausunnot. Näistä biopankkiasioista ei olekaan meille kansalaisille kerrottu vielä mitään, vaikka nekin on kaavailtu saatettavan voimaan jo nyt kesällä?!

Ei ihme, että perustuslakivaliokunnassa tarvitaan jo korvatulppia, jos tällainen tykitys on siellä menossa!

Onko tässä taktiikkana saada perustuslakivaliokunta niin turvoksiin käsiteltävistä asioista, että kun ollaan juhannuksessa, niin kaikki käsittelyssä olevat lait hyväksytään ihan vain sitä syystä, että lopen väsyneinä päästään raahautumaan kesälomalle..."

Kirjoittelin näin omassa puheenvuorossani 13.4.:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253735-pk...

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kieltämättä nykyisen hallituksen aikana lainvalmistelun poliittinen ohjaus on ollut tiukkaa. Juristipiireissä on huolta aiheuttanut, että monen hallituksen esityksen osalta yritetään keksiä syitä, miksi perusoikeusvelvoitteita ei täysimääräisesti tarvitsisi toteuttaa tai miksi jotain EU-lainsäädännössä hyväksyttyä toimintamallia ei tarvitsisi Suomessa soveltaa. Aiemmin Suomi on ollut "mallioppilas" eli on pyrkinyt lainvalmistelussa aina varmistamaan, että kv. ihmisoikeusvelvoitteet ja EU-lainsäädännön velvoitteet toteutuvat täysimääräisesti. Sattumoisin Vesa Levonenkin kirjoittaa aiheesta tämänpäiväisessä blogissaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuntuu siltä, että kärpäsestä tehtiin härkänen.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Yksinkertaisen potilaan vaatimaton toive. Minun terveystietojeni pitää olla hoitavan lääkärin saatavilla koska tahansa ja missä tahansa sellaisessa muodossa, että lääkäri voi silmäyksellä todentaa mitä-missä-milloin potilaalla on ollut terveysongelmia. Teknisesti ei ole mitenkään ongelmaista.

Mikäli joku toinen haluaa häveliäästi peitellä jotakin sairauttaan vs. mahdollinen hoidon onnistuminen, niin sehän olkopon potilaan oikeus.

Tietoturvallisuutta voidaan lisätä tarpeen mukaan vaikkapa kolmelle eri tasolle. Minulle sopii kaiken terveysdatani saanto tarvittaessa. Toinen minä haluaa peitellä jonkin osuuden ja kolmannella tasolla annetaan avainnettuna vain ne tiedot, joilla päästään kiinni vain tiettyhin erillistietoihin.

Monesti potilas ei kykene esm. kertomaan sesam aukene salasanaa, joten ihmisen nahkapusiin pitää lisätä joku siru joko ulkopuolelle nahkapussia, tai sisäpuolelle. Tietyllä menettelyllä sieltä löytyy joko potilasdata, tai salasana sallitulle data portaalle.

Ei kait näitä asioita olla sotepiireissä pohtimassa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Monet potilaat eivät varmaankaan ollenkaan tiedä, että sosiaaliviranomaisilla on oikeus saada potilastietoja, jos asioit heidän kanssaan missä tahansa asiassa. Ja jos törttöilet liikenteessä, on poliisilla pääsy potilastietoihin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

No helkkari, jos kerran sosiaali- ja poliisiviranomaisilla on oikeus saada potilastietoja, niin kyllähän sama oikeus pitää olla yrityksilläkin. Leivotaan vielä samaan pakettiin kulutustottumukset jne, niin saadaan hieno rekisteri jolla profiloida ihmisiä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Tomi: "Leivotaan vielä samaan pakettiin kulutustottumukset jne, niin saadaan hieno rekisteri jolla profiloida ihmisiä."

Tuollainen, koko maan kattava rekisteri olisi erinomainen lääketieteen käytössä, ns. "big data"-tutkimuksessa. Mitä tarkempi, sitä parempi se olisi. Valitettavasti tietoturvaan liittyvät riskit ovat (liian) suuria. Oletettavasti THL:ssä jotakin tällaista haluttaisiin toteuttaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, ehkä Levonen sattumoisin sai aiheen puheenvuoroonsa osittain minun kommentistani Paavo Väyrysen viimeisessä puheenvuorossa, jossa totesin (13.4.) mm., että "Paavo, mahtuuko soppaan vielä sattumia?" - - "nyt olisi Suomessa tilaa puolueelle, joka ajaa vain reilusti perustuslain mukaisia asioita maaliin. Olisiko nimeksi hyvä laittaa "Paavon perustuslailliset"? ;-)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Olen seurannut Sipilän hallituksen lainvalmistelua ja se pisti heti alusta alkaen silmään, kun lain tuntemus nykyisillä ministereillä on heikkoa ja vaikka sitä tietoa olisikin niin yritetään kaiken aikaa patistaa valmisteluun osallistuvia virkamiehiä käyttämään ns. ohituskaistaa ja samalla lakeja valmistellaan kovalla kiireellä, jolloin virheitä tulee helposti. Lainvalmistelutyö ei ole mitään hehtaarikauppaa, jos halutaan saada hyviä lakeja aikaiseksi, jossa perusoikeudet otetaan myös hyvin huomioon.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, edellinen kommenttini olisi siis huumoria - pääasiassa.

Mutta kysynpä vielä mielipidettäsi tähän, ks. ensin alla olevasta linkistä sivut 50-53:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/16...

- -"Huolimatta siitä, että PK-yritysten toimintaedellytykset saataisiin valmistelussa turvattua, on alan keskittyminen suurille toimijoille entisestään pitkällä tähtäimellä kuitenkin todennäköistä. Kasvuhaluiset ja kannattavasti toimivat yritykset ovat suurten yritysten näkökulmasta paitsi kilpailijoita, myös houkuttelevia ostokohteita.

Trendi on jo vuosia koitellut sosiaali- ja terveysalaa muun muassa työterveyshuollossa, hoiva-alalla ja hammashoidossa. Sosiaali- ja terveysalan yritysten yrityskauppauutisten määrä on viime vuosina ollut valtava ja tahti tuskin tulee hiipumaan tulevina vuosina. Omistuksen vaihtuminen on kuitenkin luontainen osa toimivien markkinoiden kiertokulkua myös sosiaali- ja terveysalalla. Yrityskauppa ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että PK-yritysten innovaatiot ja paikallisuus katoaisivat yrityskaupan yhteydessä, vaan parhaassa tapauksessa PK-yrityksessä luodut innovatiiviset toimintamallit ja osaaminen päätyvät yrityskaupan myötä entistä paremmin ja laajemman asiakaskunnan hyödynnettäväksi." - -

---

Lasse, miten tämä edellä kerrottu sote- ja maakuntahallintouudistuksen "isot syövät pienet firmat" -malli eroaisi siitä, että kunnat nykyisellään saisivat itse määrittää oman kuntansa sote-palvelut ja antaa tämän "isot syövät pienet firmat" tapahtua ihan omalla painollaan?

Nythän tätä em. periaatetta ollaan lainsäädännöllä kahlittu kun varaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen. Miksi se olisi parempi järjestelmä, jossa maakuntavaltuutetut ja maakunnan virkamiehet saavat päättää/vaikuttaa kuka ja mikä sote-keskus/palveluntarjoaja saa antaa palveluja kansalaisille? Korruption mahdollisuus on ainakin suurempi tässä maakunta-sote -mallissa. Ja tuskin maakunnan päättäjillä on asiantuntemusta ja objektiivisuutta riittävästi skaaloittaa eri sote-toimijoita...

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Sattumoisin olin Kilpailuoikeudellisen yhdistyksen vuosikokouksessa 11.4. puhumassa aiheesta ja kirjoitin myös pyynnöstä artikkelin Kilpailuoikeuden vuosikirjaan. Tässä siitä kysymykseesi liittyvä kohta: "Suomessa terveyspalvelujen hankintaa ja erityisesti ns. kokonaisulkoistuksia on julkisuudessa usein arvosteltu. Kilpailuoikeuden kannalta julkinen hankinta on kuitenkin hyvä tapa edistää markkinoiden toimivuutta. Hankintayksikkö ei kuitenkaan voi kilpailuttaa sellaisia tehtäviä, jotka sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä... Julkiseen hankintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdistuva kritiikki perustuu usein siihen, että Suomessa ei näille palveluille ole aitoa markkinaa suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella. Niinpä palvelun hankinta johtaa helposti alueellisen yksityisen monopolin syntymiseen, millä voi olla palvelun hintaa nostavia vaikutuksia. Toiminnan ulkoistaminen voi myös johtaa hankintayksikössä osaamisvajeeseen ja tehdä muutamassa vuodessa mahdottomaksi toiminnan jatkamisen omana toimintana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa olisikin erittäin tärkeää, että hankintakauden kesto ei olisi niin pitkä, että markkinat sinä aikana näivettyvät. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen julkinen hankinta ei saisi johtaa siihen, että hankintayksikölle tulee mahdottomaksi tuottaa palveluja omana toimintana. Tämä voi tapahtua mm. sitä kautta, että palvelun tuottamisen kannalta välttämätön infrastruktuuri myydään ulkopuoliselle taholle osana palvelun hankintaa."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos, Lasse, ja miten edellinen olisi kansantajuisemmin esitettynä ja tiivistettynä - ja nimenomaan maakunta- ja soteuudistukseen niveltyen?

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Eli ongelmana kaikissa järjestelmissä on, jos hankintaan/ulkoistuksiin joudutaan pakkotilanteessa taikka ne tehdään niin, ettei tulevaisuudessa ole mahdollista enää muuttaa sote-palvelujen tuotantotapaa. Pienikin kunta voi hoitaa nämä asiat hyvin ja isokin maakunta huonosti...

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä

Miten manitsemaasi porsaanreikien etsiskelyyn suhtautuu oikeuskansleri, ministerinvastuulaki, virkavastuulaki jne.löytyykö ainekset kaata hankkeet sitä kautta.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Perustuslakivaliokunta tekee onneksi lakien perustuslainmukaisuuden ennakkovalvontaa. Iso sali päättää hallituksen luottamuksesta. Virkamiesten asema on vaikea - määräaikaisilla virkasuhteilla ja poliittisin perustein valituilla virkamiehillä (poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat) kontrolloidaan valmistelijoita, vaikka heidän oma asiantuntemuksensa suosittaisi toisenlaista valmistelulinjaa. Myös lobbarirekisteri puuttuu maasta edelleen.

Käyttäjän IluPilu kuva
Ilkka Ali-Melkkilä

Perustuslakivaliokunnassa on hallituspuolueiden enemmistö. Eli käytännössä toimii poliittiselta pohjalta. Vaikea uskoa viimeaikaisten kokemuksien perusteella riippumattomuuteen. Toisaalta Sipilän hallitus ei noteeraa kannanottoja, esim eu-notifikaatio.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Surullista sapuskaa tuo taloudellisten ja poliittisten interssien sotesoppa. Kun kasvusta tulee ylin hyvä, niin sitä ei näytä rajoittavan moraaliset pohdinnat.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, kirjoitit, että "Tämä voi tapahtua mm. sitä kautta, että palvelun tuottamisen kannalta välttämätön infrastruktuuri myydään ulkopuoliselle taholle osana palvelun hankintaa."

Tämäkö on se syy, miksi nyt tarvitaan maakunta- ja soteuudistuksessa pidempi siirtymäaika? Maakunnille ollaan antamassa aikaa siirtyä maakunta-soteen vapaaehtoisena vuoteen 2024 saakka? Tällä esivalmisteluajallako jaetaan sitten pelimerkit maakunnan ja sote-toimijoiden kesken ennen siirtymistä varsinaiseen maakunta-soteen?

Jos näin on, niin korruption riksi on todella suuri tässä kohtaa; ja pienet toimijat jäävät jo heti lähtökuoppiinsa tässä jaossa...

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Minä kysyisin vielä Lasselta mikä on se palvelun tuottamisen kannalta välttämätön infrastruktuuri, joka myytäisiin ulkopuoliselle taholle osana palvelun hankintaa? Me myimme Kotkassa koko kaupungin omistaman terveysyhtiön osakkeet Pihlajalinnalle eli siinä meni koko kaupungin omistama liiketoiminta henkilökuntineen. Sitä et kuitenkaan tarkoittane?

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Lähinnä ajattelin tässä toimitiloja. Jos vaikka sairaalakiinteistö ja sen leikkaussalit taikka terveysaseman tilat myydään yksityiselle toimijalle, voi julkisen tahon olla vaikeaa vaihtaa jatkossa toimittajaa taikka ryhtyä tuottamaan palvelua itse.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen Vastaus kommenttiin #18

Meidän terveystalon tilat eivät olleet kaupungin omistuksessa, vaan oltiin vuokralla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, eikö ns. sotepisteytystä voisi tehdä anonymisoidusti nimettömällä kyselytutkimuksella, jossa suunnitellun maakunnan alueelta otetaan summittainen, riittävän suuri otanta, ja kysytään, mitä lääkkeitä ja sairauksia asukkailla on?

Palautuneet nimettömät kyselylomakkeet käsiteltäisiin esim. SPSS:llä tai vastaavalla analyysimenetelmällä, josta saadaan ajettua erilaisilla määrityksillä hyvinkin monenlaisia potilas- ja kustannusryhmiä ja profiileja. Kenenkään yksityisyys ei tässä kärsisi.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Varmaan näinkin voisi toimia. Ongelmaksi kuitenkin jää, että rahoitusmalli katkeaa kesken hoitoketjun, kun sote-keskuksia rahoitetaan kapitaatiolla ja muuta hoitoa suoriteperusteisesti. Oikea tapa olisi saada aikaan integroitu malli, jossa hallitaan potilaan hoidon kokonaisuutta, eikä anneta mahdollisuutta osaoptimointeihin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tarkoitin siis viimeisessä kommentissani alla olevan kaltaista tilannetta:

- - "Tällöin rekisteröidyn yhteystietojen luovuttaminen kyselyn lähettämiseksi edellyttää julkisuuslain 16.3 §:n mukaan rekisteröidyn suostumusta, jonka tulee olla rekisteröidyn tietoinen tahdon ilmaisu (HTL 3 § 7 kohta). Timo Konstarin julkaisussa Henkilörekisterilaki käsitellään mielipidetutkimuksen käsitettä (s. 136) seuraavasti. Yleensä mielipidetutkimuksella tarkoitetaan sellaista selvitystä, jonka suorittaminen tapahtuu tutkittavaan kokonaisuuteen verrattuna suhteellisen pientä joukkoa haastattelemalla. Tällä tavalla kerätyn tiedon avulla pyritään tekemään yleistäviä havaintoja laajemmasta tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta. Mielipidetutkimuksen tulokset esitetään usein pelkkiä mielipidejakaumia kuvaavina yhteenvetoina. Varsinaisesta tieteellisestä asennetutkimuksesta ei mielipidekartoituksessa ole kysymys, vaan tarkoituksena on usein perinpohjaisuutta tavoittelematta nopeasti luoda katsaus ajankohtaisiin ja yleisöä kiinnostaviin kysymyksiin." - -

Lähde:

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/voikoy...

Tässä alla myös hyvää tietoa asiakokonaisuudesta meille kaikille:

https://opitietosuojaa.fi/index.php/fi/aloitus/tie...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, STM:n sivuilta löytyi tämä alla oleva tiedote - onko siis vielä työn alla?

"Uusi lupaviranomainen sujuvoittaa sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallista käyttöä

Sosiaali- ja terveysministeriö 26.10.2017 13.37

Tiedote 154/2017

Uusi lupaviranomainen sujuvoittaa sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallista käyttöä

Hallitus esittää uutta lakia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Tavoite on tehdä tietojen käyttö joustavaksi ja tietoturvalliseksi. Tätä varten perustettaisiin keskitetty sähköinen lupapalvelu sekä lupahakemukset ratkaiseva Sosiaali- ja terveysalan käyttölupaviranomainen.

Suomessa on poikkeuksellisen kattavat ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarannot. Tiedot ovat kuitenkin lukuisissa eri tietojärjestelmissä ja eri viranomaisten hallussa. Samaan tarkoitukseen on tarvittu käyttölupa ja erilliset tietopyynnöt usealta eri viranomaiselta. Siksi on ollut hidasta ja työlästä saada tietoja esimerkiksi tutkimukseen. Uusi laki sujuvoittaisi tietopyyntöjen käsittelyä ja nopeuttaisi tietojen saamista sekä parantaisi tietoturvaa.

Esityksen arvioidaan lisäävän tutkimusta ja innovaatiotoimintaa, joka liittyy kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, sairauksien ehkäisyyn ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen. Se parantaisi kansalaisten saamia sosiaali- ja terveyspalveluja ja hoitoa sekä toisi markkinoille tehokkaampia lääkkeitä. Lupaviranomaisen toiminnan ympärille arvioidaan syntyvän korkeatasoista yritys- ja tutkimustoimintaa, mikä toisi lisää työpaikkoja Suomeen.

Jatkossa yksi lupaviranomainen myöntäisi keskitetysti sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien tietojen käyttöluvat ja käsittelisi tietopyynnöt. Neuvontapalvelu ja tietoaineistokuvaukset auttaisivat tietojen tarvitsijaa löytämään sopivat tietoaineistot. Sähköinen tietopyyntöjen hallintajärjestelmä välittäisi lupaviranomaiselle käyttölupahakemukset ja tietopyynnöt, joissa hakija kuvaisi tarvittavat tiedot sekä niiden käyttötarkoituksen ja -suunnitelman.

Jos käyttölupa myönnetään, lupaviranomainen kokoaisi tarvittavat tiedot eri rekistereistä, muokkaisi, yhdistelisi ja esikäsittelisi ne. Sen jälkeen lupaviranomainen siirtäisi tiedot luvansaajan käsiteltäväksi ylläpitämäänsä tietoturvalliseen, laissa asetetut vaatimukset täyttävään käyttöympäristöön, mikä vähentäisi tietoturvariskejä ja estäisi tietojen päätymisen vahingossa vääriin käsiin. Lupaviranomainen voisi palvella myös ilman lupakäsittelyä tiedon tarvitsijoita, joille muokattaisiin tarvittavat tietoaineistot niin, ettei niistä voi enää tunnistaa yksilöitä.

Tietoturvallinen käyttöympäristö mahdollistaisi sen, että jatkossa tietoja voisi käyttää tutkimuksen ja tilastoinnin lisäksi myös kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, valvontaan, ohjaukseen ja viranomaisen suunnittelutehtäviin. Tietojen käyttöä ohjaisivat kuitenkin lainsäädäntö ja viranomaiset, jotka varmistaisivat, että käyttö toteutuu tietoturvallisesti.

Hallituksen esitys liittyy valtion talousarvioehdokseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Osaa säännöksistä sovellettaisiin kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen.
Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Pia-Liisa Heiliö, p. 02951 63372
neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, p. 02951 63380
hallitussihteeri Helena Raula, p. 02951 63018

Lähde:

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-lup...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, mitä olisit tästä mieltä?:

Tulipa mieleeni sellainen vaihtoehto sotepisteytykselle, että miksi ei luoda sellaista sotejärjestelmää, jossa sote-palveluntarjoajat laskisivat vain tehtyjä toimenpiteitä tietyin yksikköhinnoin ja laskuttaisivat ne sitten omalta maakunnaltaan jälkeenpäin esim. puolivuosittain?

Eli esimerkkinä näin: Tietty sote-toimija on tehnyt oman maakuntansa asukkaille (ja mökkiläisille?) puolessa vuodessa 350 lonkkaleikkausta ja saa siitä 350 x 10 000 euroa. (Huom. tässä vain esimerkinomainen).

Näin ei tarvitsisi viedä sairastavuutta ja annettuja hoitoja asiakaskohtaisesti henkilökohtaiselle tasolle profiloiden lainvastaisesti asiakkaita.

Eikö se olisi se ja sama yksittäiselle sote-toimijalle, kenelle se antaa noita leikkauspalveluja, jos se saa siitä sopivan korvauksen?

Maakunta voisi näin budjetoida ja suunnitella oman alueensa alueella tapahtuvat hoidot paremmin etukäteen, koska helposti voidaan jo nyt ajaa tilastoista esiin eri hoitotoimenpiteet kunkin maakunnan, tai yksittäisen kunnankin alueella.

Maakuntia tähän riittäisi todellakin vain ne viisi, esim. NUTS-suuralueet:

https://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/suuralue...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset