Palkkaharmonisaation ongelmat sote-uudistuksessa

Kuntatyönantajat (KT) julkaisi 6.4.2018 tiedotteen, jossa se vaati julkisen puolen palkkojen harmonisointia sote-uudistuksen yhteydessä kunkin tehtävänimikkeen mediaanin tasolle. Harmonisaatio pitäisi KT:n mukaan tehdä sote- ja maakuntauudistuksen voimaanpanolakiin lisättävällä erillissäännöksellä. Syynä KT:n vaatimukseen on, että sen arvion mukaan sote- ja maakuntauudistukseen sisältyvä henkilöstön siirtyminen kunta-alalta maakuntiin sekä niiden liikelaitoksiin ja yhtiöihin kasvattaa julkisen sektorin palkkakustannuksia ennakoitua enemmän. KT oli aiemmin arvioinut, että sote-uudistuksessa siirtyvän henkilöstön yhteen lasketut palkkakustannukset nousevat enimmillään 700 miljoonaa euroa nykytasoon nähden. KT:n uuden arvion mukaan uudistuksen yhteydessä syntyvien maakuntakonsernien maksettavaksi tuleva palkkojen harmonisoinnin kokonaissumma voi kuitenkin olla huomattavasti ennakoitua suurempi. Mediaanin ylittävä palkanosa maksettaisiin KT:n ehdotuksen mukaan työntekijälle siirtymäkauden lisänä, mutta vain niin kauan kuin tehtävä pysyisi samana.

Suomen Lääkäriliitto reagoi heti KT:n ehdotukseen. Liiton neuvottelujohtaja ilmoitti Lääkärilehden uutisartikkelissa vielä samana päivänä, ettei liitto halua, että kenenkään lääkärin palkka laskee uudistuksen yhteydessä. Hän toi myös esiin, että organisaatioiden yhdistyessä palkat on aina harmonisoitu korkeimman palkan tasolle. Hoitoalan ammattijärjestö Tehy taas on jo aiemmin epäillyt, että sote-kustannusten leikkaaminen tapahtuisi juuri hoitohenkilöstön kustannuksella.  

Suomessa on runsaasti työtuomioistuimen ratkaisuja, joissa velvoitetaan työnantaja maksamaan samasta työstä samaa palkkaa. Tuomioistuinkäytännössä palkan taso on yleensä määräytynyt saman työnantajan maksaman korkeimman tehtäväkohtaisen palkan mukaan. Tämän tason toteuttaminen sote-uudistuksessa on ymmärrettävästi kallista, kun erilaisten kuntien ja organisaatioiden työntekijät kootaan yhden työnantajan alle maakuntaan. KT:n ehdotus palkkojen mediaanitason käyttämisestä harmonisaation perusteena merkitsisi käytännössä palkkatason laskua ainakin 2-3 %:lla eli vain hiukan vähemmän kuin, mitä edellinen TUPO-kierros toi korotuksia koko sopimuskaudelle 2018-19. Kuntatyöntekijöiden tilastojen mukaan esimerkiksi erikoistuvan lääkärin kokonaispalkan keskiarvo vuonna 2016 oli 6060 euroa ja mediaani 5820 euroa. Sairaanhoitajan kokonaispalkan keskiarvo oli vastaavasti 3119 euroa ja mediaani 3058 euroa.

Palkkaharmonisaation aiheuttamien sote-kustannusten nousun lisäksi sote-uudistukseen liittyy toinenkin merkittävä palkkauksellinen haaste. Se liittyy alueellisten erojen huomioonottamiseen palkkauksessa. Esimerkiksi asumiskustannukset ovat Helsingissä merkittävästi korkeammat kuin vaikka samaan Uudenmaan maakuntaan kuuluvassa Loviisassa. Jos palkat harmonisoidaan Loviisan tasolle (tai lähelle sitä), on Helsingissä asuvan vaikea tulla palkallaan toimeen. Ongelma koskee varsinkin yksinasuvia taikka eronneita ja lasten kanssa asuvia hoitoalan työntekijöitä, jotka usein joutuvat sopeutumaan hyvin tarkkaan taloudenpitoon. Tätä tilannetta kuvaa, että hoitohenkilöstön edustajat muodostavat noin viidesosan velkaneuvontaa antavan Takuu-säätiön asiakaskunnasta. Suuri osa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista on lähi- tai perushoitajia, mutta taloudellista tukea säätiöltä hakevien joukossa on myös velkaantuneita sairaanhoitajia. Velkaantumiseen liittyviä taloudellisia riskejä lisää myös odotettavissa oleva korkotason nousu.

Sote-henkilöstön palkkaukselliseen asemaan vaikuttaa lisäksi se, kuinka suuri osa henkilöstöstä siirtyisi uudistuksen toteutuessa yksityisen sektorin työehtosopimuksen piiriin. KT:n arvion mukaan maakuntiin 1.1.2020 siirtyvästä henkilöstöstä siirtyisi yhtiöihin noin 60 000 henkilöä, joista maakuntien omistamiin yhtiöihin siirtyisi noin 40 000 ja yksityisen omistajan yhtiöihin noin 20 000 henkilöä. Nämä henkilöt kuuluisivat yksityissektorin työehtosopimusten piiriin. Vaikka esimerkiksi yksityislääkäreiden ansiot ovat usein korkeammat, kuin julkisen työnantajan palveluksessa olevien lääkäreiden, ovat hoitoalan palkat yksityissektorilla julkista sektoria alhaisemmat. Yksityissektorilla työskenteleville hoitajille ovat tyypillisiä myös ns. tuntisopimukset, joilla työantajat hillitsevät palkkakustannuksia.

Sote-uudistuksssa palvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, joka haluaa sekä siirtää maakunnan hoidettavaksi lisää potilasryhmiä että samaan aikaan leikata sote-kulujen kasvua. Joidenkin maakuntien rahoitusvaje toteutuu heti uudistuksen alussa. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnalle vuodeksi 2020 on ennakoitu 300 milj. euron rahoitusvaje. Henkilöstökulut muodostavat n. 60 % sote-palveluiden kustannuksista. Maakunnan rahoitusvaje tarkoittaa n. 6000 henkilötyövuoden vähentämistarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ovat lohduttaneet henkilöstön vähentämistarpeesta huolissaan olleita maakuntavalmistelijoita sillä, että luontainen poistuma sote-alalta eläköityvien työntekijöiden kautta korjaisi ongelman ilman merkittäviä henkilöstön irtisanomistarpeita. Saman ministeriön tehtäväkuvaan tosin kuuluu myös pyrkimys työurien pidentämiseen ja ennenaikaisen eläköitymisen estäminen.

Sote-uudistuksen kustannusarviot ovat talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen arvion mukaan hyvin epävarmalla pohjalla. Henkilöstön palkkaharmonisaation kustannukset ovat yksi sellainen sote-uudistuksen muutoskustannus, jota VM:n vaikutusarvioinneissa ei ole otettu riittävästi huomioon.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu