LasseLehtonen Syteen tai soteen

Palkkaharmonisaation ongelmat sote-uudistuksessa

Kuntatyönantajat (KT) julkaisi 6.4.2018 tiedotteen, jossa se vaati julkisen puolen palkkojen harmonisointia sote-uudistuksen yhteydessä kunkin tehtävänimikkeen mediaanin tasolle. Harmonisaatio pitäisi KT:n mukaan tehdä sote- ja maakuntauudistuksen voimaanpanolakiin lisättävällä erillissäännöksellä. Syynä KT:n vaatimukseen on, että sen arvion mukaan sote- ja maakuntauudistukseen sisältyvä henkilöstön siirtyminen kunta-alalta maakuntiin sekä niiden liikelaitoksiin ja yhtiöihin kasvattaa julkisen sektorin palkkakustannuksia ennakoitua enemmän. KT oli aiemmin arvioinut, että sote-uudistuksessa siirtyvän henkilöstön yhteen lasketut palkkakustannukset nousevat enimmillään 700 miljoonaa euroa nykytasoon nähden. KT:n uuden arvion mukaan uudistuksen yhteydessä syntyvien maakuntakonsernien maksettavaksi tuleva palkkojen harmonisoinnin kokonaissumma voi kuitenkin olla huomattavasti ennakoitua suurempi. Mediaanin ylittävä palkanosa maksettaisiin KT:n ehdotuksen mukaan työntekijälle siirtymäkauden lisänä, mutta vain niin kauan kuin tehtävä pysyisi samana.

Suomen Lääkäriliitto reagoi heti KT:n ehdotukseen. Liiton neuvottelujohtaja ilmoitti Lääkärilehden uutisartikkelissa vielä samana päivänä, ettei liitto halua, että kenenkään lääkärin palkka laskee uudistuksen yhteydessä. Hän toi myös esiin, että organisaatioiden yhdistyessä palkat on aina harmonisoitu korkeimman palkan tasolle. Hoitoalan ammattijärjestö Tehy taas on jo aiemmin epäillyt, että sote-kustannusten leikkaaminen tapahtuisi juuri hoitohenkilöstön kustannuksella.  

Suomessa on runsaasti työtuomioistuimen ratkaisuja, joissa velvoitetaan työnantaja maksamaan samasta työstä samaa palkkaa. Tuomioistuinkäytännössä palkan taso on yleensä määräytynyt saman työnantajan maksaman korkeimman tehtäväkohtaisen palkan mukaan. Tämän tason toteuttaminen sote-uudistuksessa on ymmärrettävästi kallista, kun erilaisten kuntien ja organisaatioiden työntekijät kootaan yhden työnantajan alle maakuntaan. KT:n ehdotus palkkojen mediaanitason käyttämisestä harmonisaation perusteena merkitsisi käytännössä palkkatason laskua ainakin 2-3 %:lla eli vain hiukan vähemmän kuin, mitä edellinen TUPO-kierros toi korotuksia koko sopimuskaudelle 2018-19. Kuntatyöntekijöiden tilastojen mukaan esimerkiksi erikoistuvan lääkärin kokonaispalkan keskiarvo vuonna 2016 oli 6060 euroa ja mediaani 5820 euroa. Sairaanhoitajan kokonaispalkan keskiarvo oli vastaavasti 3119 euroa ja mediaani 3058 euroa.

Palkkaharmonisaation aiheuttamien sote-kustannusten nousun lisäksi sote-uudistukseen liittyy toinenkin merkittävä palkkauksellinen haaste. Se liittyy alueellisten erojen huomioonottamiseen palkkauksessa. Esimerkiksi asumiskustannukset ovat Helsingissä merkittävästi korkeammat kuin vaikka samaan Uudenmaan maakuntaan kuuluvassa Loviisassa. Jos palkat harmonisoidaan Loviisan tasolle (tai lähelle sitä), on Helsingissä asuvan vaikea tulla palkallaan toimeen. Ongelma koskee varsinkin yksinasuvia taikka eronneita ja lasten kanssa asuvia hoitoalan työntekijöitä, jotka usein joutuvat sopeutumaan hyvin tarkkaan taloudenpitoon. Tätä tilannetta kuvaa, että hoitohenkilöstön edustajat muodostavat noin viidesosan velkaneuvontaa antavan Takuu-säätiön asiakaskunnasta. Suuri osa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista on lähi- tai perushoitajia, mutta taloudellista tukea säätiöltä hakevien joukossa on myös velkaantuneita sairaanhoitajia. Velkaantumiseen liittyviä taloudellisia riskejä lisää myös odotettavissa oleva korkotason nousu.

Sote-henkilöstön palkkaukselliseen asemaan vaikuttaa lisäksi se, kuinka suuri osa henkilöstöstä siirtyisi uudistuksen toteutuessa yksityisen sektorin työehtosopimuksen piiriin. KT:n arvion mukaan maakuntiin 1.1.2020 siirtyvästä henkilöstöstä siirtyisi yhtiöihin noin 60 000 henkilöä, joista maakuntien omistamiin yhtiöihin siirtyisi noin 40 000 ja yksityisen omistajan yhtiöihin noin 20 000 henkilöä. Nämä henkilöt kuuluisivat yksityissektorin työehtosopimusten piiriin. Vaikka esimerkiksi yksityislääkäreiden ansiot ovat usein korkeammat, kuin julkisen työnantajan palveluksessa olevien lääkäreiden, ovat hoitoalan palkat yksityissektorilla julkista sektoria alhaisemmat. Yksityissektorilla työskenteleville hoitajille ovat tyypillisiä myös ns. tuntisopimukset, joilla työantajat hillitsevät palkkakustannuksia.

Sote-uudistuksssa palvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, joka haluaa sekä siirtää maakunnan hoidettavaksi lisää potilasryhmiä että samaan aikaan leikata sote-kulujen kasvua. Joidenkin maakuntien rahoitusvaje toteutuu heti uudistuksen alussa. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnalle vuodeksi 2020 on ennakoitu 300 milj. euron rahoitusvaje. Henkilöstökulut muodostavat n. 60 % sote-palveluiden kustannuksista. Maakunnan rahoitusvaje tarkoittaa n. 6000 henkilötyövuoden vähentämistarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ovat lohduttaneet henkilöstön vähentämistarpeesta huolissaan olleita maakuntavalmistelijoita sillä, että luontainen poistuma sote-alalta eläköityvien työntekijöiden kautta korjaisi ongelman ilman merkittäviä henkilöstön irtisanomistarpeita. Saman ministeriön tehtäväkuvaan tosin kuuluu myös pyrkimys työurien pidentämiseen ja ennenaikaisen eläköitymisen estäminen.

Sote-uudistuksen kustannusarviot ovat talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen arvion mukaan hyvin epävarmalla pohjalla. Henkilöstön palkkaharmonisaation kustannukset ovat yksi sellainen sote-uudistuksen muutoskustannus, jota VM:n vaikutusarvioinneissa ei ole otettu riittävästi huomioon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Valinnanvapauskokeilupaikkakunnilla Terveystalo on jo nyt helisemässä yleislääkäripulan vuoksi - potilaat haluavat yksityissektorille. Jos vielä julkisen puolen lääkäreiden palkkoja lasketaan, terveyskeskukset tyhjenevät lääkäreistä, jotka siirtyvät yksityiselle puolelle. Sitten voidaankin terveyskeskukset ajaa alas, hoitajille kenkää, ja siirtyä yksityiseen terveydenhuoltoon.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ihmettelen, mistä löytyy se suuri taikasauva, joka tasaa soten asiakasmaksut oikeudenmukaisesti ilman laitonta kartellia ja mistä löytyy tasa-arvo ja kohtuullisuus sotehenkilöstön palkoissa. Mahdoton tehtävä!

PS. Ks. "Kartelli on kielletty kilpailunrajoitus":

Kartelli on keino, jolla keskenään kilpailevat elinkeinonharjoittajat voivat hillitä keskinäistä kilpailua ja näin lisätä markkinavoimaansa ja hallita kyseisiä markkinoita. Kartellit ovat Suomessa kiellettyjä. Kielletty horisontaalinen yhteistyö voi ilmetä joko yritysten välisinä nimenomaisina sopimuksina tai niihin rinnastettavana yhteisymmärryksenä. Kartellin seurauksena on usein markkinoiden vääristyminen, minkä takia esimerkiksi kuluttaja voi joutua maksamaan huomattavasti korkeampia hintoja kartteliyritysten tuotteista.

Kartelli voi muodostua yrityksistä, jotka esimerkiksi liittyvät yhteen voidakseen valvoa hintoja ja/tai tuotantoa tai jakaa markkinoita keskenään. Kartelliin osallistuvat yritykset luottavat siihen, että ne hallitsevat omaa osuuttaan markkinoista, eikä niiden tarvitse tarjota kuluttajille uusia tuotteita tai laadukkaita palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Käytännössä yleisimmin esiintyviä kartelleja ovatkin hinta- ja tarjouskartellit. Kartellia on yleensä sitä helpompi ylläpitää, mitä vähemmän kyseisillä markkinoilla on kilpailijoita ja mitä vaikeampaa alalle tulo on." - -

Lähde:

https://www.minilex.fi/a/kartelli-on-kielletty-kil...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Näihin sote-keskuksiin on ympätty niin paljon asioita ettei pienet lääkärikeskukset pysty kilpailemaan isojen pörssiketjujen kanssa. Tulevaisuudessa on jäljellä vain muutama suuri yritys ja jos julkinen sote-keskus on ajettu alas, on asiakkailla kovat oltavat, samoin Suomen valtiolla.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Sairaanhoitajille tulee kylmää kyytiä tulevaisuudessa. Onneksi en enää ole työelämässä. Tämä hallitus on todella ollut kova hoitohenkilökunnalle. Eikä lääkärienkään palkkaus ole hyvä, ellei tee hirveästi ylitöitä eli päivystä paljon.

Sairaalapäivystykset ovat nykyään todella raskaita työpaikkoja. Ja aina raskaammaksi tulevat kun päivystykset keskitetään aina vain lisää. Varmasti ainakin virheitä tulee jatkossa päivystyksissä enemmän. Kenen on vastuu - Lääkärin ja hoitajan vai poliitikkojen, jotka huonontavat työolosuhteita. Mielestäni virheiden sattuessa täytyy jatkossa kääntää syyttävä sormi poliitikoihin ja muihin päättäjiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset