LasseLehtonen Syteen tai soteen

Soten vakuutuslääkärijärjestelmä

Vakuutuslääkärien asema on saanut paljon julkisuutta viime viikkoina. Monissa kannanotoissa heidän katsotaan liian helposti ehdottavan oikeutetunkin vakuutuskorvauksen eväämistä. Kenen leipää syöt - sen lauluja laulat, sanoo vanha sananlasku. Ammattipiireissä vakuutuslääkärit nähdään toisaalta vakuutuskorvausasioiden asiantuntijoina, jotka tuovat objektiivisuutta potilasta hoitavan lääkärin arvioihin työkyvystä ja vamman haitta-asteesta. Vakuutusyhtiön korvauslinjan määrittelyssä vakuutusyhtiön työntekijät hakevat toki vakuutusyhtiön kannalta optimaalista (parhaat tuotot suhteessa korvausvastuisiin merkitsevää) tasoa, jossa toki huomioidaan sekä tuomioistuinten ratkaisukäytäntö että lääketieteelliset hoitosuositukset.

Vakuutusyhtiöiden kielteisistä korvauspäätöksistä valittaminen on varsin työlästä ja vakuutetun on usein vaikea löytää asiantuntijoita kiistämään vakuutuslääkärin näkemystä. Siksi vakuutuslääkärijärjestelmään tympääntyneet henkilöt ovat kansalaisaloitteen muodossa vaatimassa korvausmenettelyn muuttamissa. Tarvittavat 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite esittää, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä olisi poistettava oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.

Samaan aikaan, kun vakuutuslääkäreitä koskeva kansalaisaloite on etenemässä eduskunnan käsittelyyn, pohtivat kansanedustajat Sipilän hallitutuksen valinnanvapauslain sisältöä. Kansalaiskeskustelussa on jäänyt täysin huomaamatta, että sote-uudistus ulottaa vakuutuslääkärijärjestelmän kaltaisen palvelutarpeen arviointimenettelyn suureen osaan terveydenhuoltoa.

Sipilän hallituksen alkuperäisen prosessikaavion mukaan sote-uudistuksen ensivaiheessa piti integroida sosiaali- ja terveydenhuolto. Tämä on monissa kunnissa ja kuntayhtymissä (Eksote, Siunsote) kokeiltu ja hyväksi havaittu toimintamalli, joka vähentää paitsi kustannuksia myös asiakkaan pallottelua palvelujärjestelmässä luukulta toiselle. Vuonna 2016 Sipilän ja Stubbin välisessä ”maakuntakriisissä” alkuperäinen prosessi meni kuitenkin virhetilaan, kun markkinoiden avaamista (eli valinnanvapautta) päätettiin nopeuttaa. Näin siitä huolimatta, että prosessin alkuvaihe eli sote-palvelujen integrointi oli ja on edelleen pahasti kesken.

Sotea valmistelevien virkamiesten ongelmana onkin viimeiset kaksi vuotta ollut, miten luoda sote-malliin edes jonkinlainen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation mekanismi. Palvelujen kustannuksia vähentävä integraatio ja palvelujen tarjontaa lisäävä valinnanvapaus kun ovat monelta osin toisilleen vastakkaisia toimintamalleja. Ongelmaa korostaa vielä se, että hallituksen esittämässä sote-mallissa perustason sote-keskukset toimivat erillään erikoissairaanhoidosta, jolloin ns. vertikaalinen integraatio (eli hoitoketju) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ei toteudu edes nykyisessä laajuudessaan.

Ratkaisuksi puutteelliselle palvelujen integraatiolle Sipilän hallitus ehdottaa valinnanvapauslakiesityksessään erillistä asiakassuunnitelmaa, joka pitäisi laatia terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttäjälle. Valinnanvapauslakiesityksen 5 §:n mukaan sote-palveluja tarvitsevalle laaditaan tällainen suunnitelma palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sen on katettava kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotantovastuusta riippumatta. Maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus (sote-keskus) ja suun hoidon yksikkö ovat kukin omalta osaltaan vastuussa suunnitelman laatimisesta. Jos potilas asioi sote-keskuksessa, on (sote-keskuksesta vastaavan suoran valinnan) palveluntuottajan laadittava suoran valinnan palveluja koskeva asiakassuunnitelman osuus. Jos palveluntuottaja arvioi, että asiakkaalla on tarve muuhun kuin suoran valinnan palveluun, sen on ohjattava asiakas palvelutarpeen arvioinnista vastaavaan maakunnan liikelaitokseen.

Valinnanvapauslakiesityksen 34 § mukaan maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta muissa kuin suoran valinnan palveluissa. Lisäksi maakunnan liikelaitos on kokonaisvastuussa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta, kun asiakas saa suoran valinnan palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia palveluja. Maakunnan liikelaitoksen on oltava palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmaa laatiessaan yhteistyössä suoran valinnan palveluntuottajan ja muiden asiakkaan palveluja toteuttavien palveluntuottajien kanssa.

Jos maakunnan liikelaitos arvioi, että asiakkaalla on tarve suoran valinnan palveluntuottajan tuotantovastuulla olevaan palveluun, sen on ohjattava asiakas tämän valitsemaan sosiaali- ja terveyskeskukseen tai suunhoidon yksikköön. Maakunnan liikelaitos voi arvioida asiakkaan palvelutarpeen ja laatia asiakassuunnitelman myös suoran valinnan palvelujen osalta, jos se on asiakkaan palvelutarve huomioon ottaen perusteltua. Suoran valinnan palveluntuottajan on toteutettava asiakkaan palvelut tuottamiensa palvelujen osalta asiakassuunnitelman mukaisesti.

Valinnanvapauslakiesityksen koukeroinen lakiteksti tarkoittaa käytännössä, että joku toinen asiantuntija kuin potilaan tavannut lääkäri, päättää monissa tapauksissa annettavan hoidon laajuudesta. Menettely muistuttaa vakuutusyhtiöiden järjestelmää, jossa vakuutusyhtiön virkailijat ja vakuutuslääkärit arvioivat itse potilasta näkemättä sen, mikä sairaus potilaalla on ja millaista hoitoa hän tarvitsee

Valtiovarainministeriö pyrkii sote-uudistuksen yhteydessä leikkaamaan sote-menojen kasvun alle niiden tällä hetkellä ennakoidun kasvutarpeen. Yksittäisen potilaan tasolla kulukarsinta tulisi tapahtumaan asiakassuunnitelmaa laativien virkailijoiden ja maakuntien ”vakuutuslääkärien” toimesta. Tuskinpa nämäkään tahot - vakuutusyhtiöiden lääkärien tapaan - säästyisivät turhaantuneiden kansalaisten hoidon rajaamiseen kohdistuvalta kritiikiltä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Jospa uudessa sotessa vakuutuslääkärit vähentävät sairaita
ja se on säästöä joka penni.

Käyttäjän AnneHuotari kuva
Anne Huotari

Kysyin Tulevaisuuden sairaala päivillä asiantuntijoilta, ketä nämä liikelaitoksen suunnitelman arvioijat ovat. Ovatko he esim. erikoissairaanhoidon erikoislääkäreitä oman työnsä ohella, vai muodostuuko tähän oma 'arviointilääkäreiden' virkamieskunta, joille liikelaitoksen johtokunta (eivät saa olla politiikkoja) antaa talousraamit? Vastaajan arvio oli, että erikoislääkäreitä. Nyt mietin, onko heitä riittävästi esim. Kainuussa tai Lapissa?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"sote-uudistus ulottaa vakuutuslääkärijärjestelmän kaltaisen palvelutarpeen arviointimenettelyn suureen osaan terveydenhuoltoa" - -

Näin mennään ojasta allikkoon! :(

Hilkka Keränen

Ai, tuleeko sote-uudistuksen jälkeen niin hyviä lääkäreitä, jotka pelkällä päätöksellä saavat sairaat parantumaan? Pennejä on melko vaikeaa näin säästää, koska niitä ei enää ole. Piirongin laatikon takanurkasta saattaa jokunen vielä löytyä. Aika pelottava ajatus on nuo ihmelääkäkärit. Missäköhän laboratoriossa niitä koulutetaan ja kerkeävätköhän valmistua ennen h-hetkeä?

Käyttäjän MarjattaTeirila kuva
Marjatta Teirilä

Taivas varjelkoon meitä (ainakin) maakuntauudistukselta ja lyhyen matikan laskelmiin perustuvilta sote-suunnitelmilta!

Käyttäjän MarttiKorpiranta1 kuva
Martti Korpiranta

Sipilä voisi esitellä Sotea koskevan, Keskustan ja Kokoomuksen kehittämän pyöritettävän "kakkaran". Siinä kaikille selviäisi mitä tämä uudistus tarkoittaa käytännössä. Katsoja saisi ainakin päänsä kipeäksi jos ei muuta. Hässäkkä mikä hässäkkä. Ja "isänmaallinen" Esko Aho voisi Juha Sipilän neuvonantajana kertoa TV:ssä katsojille ja epäilijöille, miten Suomalainen veronmaksaja tästä kaikesta hyötyy! PS. Tähän Viisasten Kerhoon ei nyt parempia Suomesta ole näköjään löytynyt. Valitettavasti.

Käyttäjän PetriTurtiainen kuva
Petri Turtiainen

Tuntuu aika kaukaa haetulta esimerkiltä - ehkä jopa tarkoitushakuiselta.

Niin nyt kuin tulevaisuudessakin asiakassuunnitelma/kuntoutussuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan/potilaan kanssa. Eli maakunnan lääkärin on tavattava potilas ja tehtävä suunnitelma hänen kanssaan yhteistyössä.

Koska tulevaisuudessa SOTE:ssa siirrytään ns. yksikanavaiseen rahoitukseen olisi aiheellista, että kun maakunta on tehnyt asiakassuunnitelman/kuntoutussuunnitelman potilas pääsee kuntoutukseen heti, kun suunnitelma on tehty. Jos sitten kustannusvastuu on vakuutusyhtiöllä olisi asiallista, että maakunta veloittaa kustannukset vakuutusyhtiöiltä ilman että asiakkaan/potilaan/vammautuneen/kuntotujan tarvitsee asiaan puuttua tai sitä miettiä.

Sanoisin että parempaan päin ollaan menossa kun edetään siihen että ensin hoidetaan asiat kuntoon ja sitten vasta mietitään kuka vastaa kustannuksista - maakunta vai vakuutusyhtiö.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aistin tässä populismia. Tietämättömille kansalaisille on onnistuttu maalaamaan negatiivinen kuva vakuutuslääkäreistä jolla nyt sitten ratsastetaan leimatessa toista systeemiä.

Itse asiaan kantaa ottamatta, retorinen keino oli ikävä.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Aiheet blogeihini tulevat usein julkisesta keskustelusta. Tässä tapauksessa myös siitä, että olen menossa perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemiseen asiantuntijaksi pääsiäisen jälkeen. Asiakassuunnitelman oikeudellinen luonne ja sen sisältöön liittyvä potilaan oikeusturva on mielestäni ongelmallinen. Blogissani mainittujen pykälien avaaminen maalikolle on niiden vaikeatajuisuudesta johtuen hankalaa. Siksi käytin vertailukohtana vakuutusyhtiöiden toimintatapoja, jotka ovat ehkä paremmin ymmärrettäviä. Pahoitteluni, jos koit sen leimaavana.

Käyttäjän PetriTurtiainen kuva
Petri Turtiainen

Kun menet kuultavaksi niin voisitko varmistaa että jatkossakin kuntoutussuunnitelmat/asiakassuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa. Käsittääkseni tämä on tarkoitus, mutta olisi hienoa jos varmistaisit asian. Oikea-aikainen kuntoutus edistää ja jopa mahdollistaa toipumisen - liian myöhään toteutettu voi olla turhaan. Yksikanavainen rahoitusmalli ja nopeasti tehdyt asiakassuunnitelmat (ehdoton max odotusaika 1 kk) vähentää tehokkaasti kustannuksia. Samalla potilaan/vammautumisen ei tarvitse miettiä mistä kuntoutus ja kuka maksaa. Maakunta hoitaa kustannukset ja eikös niin että Vakuutusyhtiöille kuuluvat maksut perii vakuutusyhtiöiltä maakunta - se olisi maakuntien etu. Kiitos kun edistät tätä asiaa

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen Vastaus kommenttiin #9

Yritän parhaani :) Olen tähän potilaan asemaan suunnitelman laatimisessa itsekin kiinnittänyt huomiota.

Käyttäjän PetriTurtiainen kuva
Petri Turtiainen Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olet varmasti yksi keskeisimpiä toimijoita alalla joita eduskunnan soisi kuulevan todella tarkalla korvalla asiantuntemuksesi vuoksi. Minun on kuitenkin vaikea ymmärtää miksi - tai ainakin tälläinen vaikutelma eräistä teksteistäsi on muodostunut - haet näkemyksillesi kyseenalaista kansansuosiota. Valtaosa kykenee luultavasti lukemaan asiaan painottuvampaakin tekstiä ja jos näin ei olisikaan, ainakin me/he totumme niihin ja siitä lienee apua pitkällä tähtäimellä.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen Vastaus kommenttiin #13

Valitettavasti monen vuoden kokemukseni suomalaisesta lainvalmistelutyöstä on osoittanut, että asiantuntijakirjoituksilla ei yleensä ole kovin suurta vaikutusta (toki poikkeuksiakin on). Tämän kokemuksen jakaa moni muukin professori. Enemmän vaikutusta on äänestäjien mielipiteellä. Siksi on tärkeää välillä yrittää popularisoida vaikeita asioita ja antaa äänestäjille tietoa mm. sote-uudistuksen eri vaikutuksista.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #16

Minusta tätä popularisointia pitäisi tehdä nykyistä paljon enemmän. Päätöksiä tehdään liian usein kansalaisten päänmenoksi, koska päätösten taustat ja piiloagendat jää pimentoon. Eikä mediatkaan ole toimineet vallan vahtikoirina ja avanneet tarpeeksi päätösten seurauksia meille kansalaisille. Täytyy seurata todella tarkasti politiikkaa, että pysyy jyvällä asioiden oikeasta laidasta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"käytin vertailukohtana vakuutusyhtiöiden toimintatapoja, jotka ovat ehkä paremmin ymmärrettäviä"- -

Lasse, juuri näin minä ymmärsin tarkoituksesi.

Kysyn mielipidettäsi alla olevaan:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253222-ol...

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Huomasin blogisi ja olet epäilyissäsi minusta ihan oikeassa. Kun asiakasmaksulaki tulee erillisenä asiana vasta syksyllä eduskuntaan, on melkoinen riski, että soten rahoitusta paikataan joko asiakasmaksuilla taikka jollain muilla veroluonteisilla maksuilla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos, Lasse, mielipiteestäsi. Kuinka sote- ja maakuntamallista voidaan edes juhannukseen mennessä päättää, jos asiakasmaksut ja -verot ovat vielä täysin auki? Onko tässä yhteydessä parempi käyttää "koira haudattuna" vai "sika säkissä" lausahdusta... ;-)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lasse, mitäpä sanoisit sote- ja maakuntamallista, jossa olisi vain viisi maakuntaa? Olisiko meillä silloin "helpompaa" ja miten hallinto sote- ja maakuntamallissa voitaisiin järjestää? Uskallatko visioida?

Keskisuomalainen pyöritteli asiaa näin vuonna 2016:

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/J%C3%A4ll...

- -"Viiden sote-alueen malli kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, koska sote-alueet olisivat jyränneet kuntien ja kuntayhtymien päätösvallan. Kunnilta olisi saatu vain rahat ja sote-alueet olisivat määränneet, miten niitä käytetään.

Kuten tiedetään, hanke kaatui epädemokraattisuuteensa.

Siksi mallin kaivaminen uudelleen esille herättää lukuisia kysymyksiä. Miten viiden sote-alueen – anteeksi löysän yhteistyöalueen – malli olisi nyt muuttunut kansanvaltaisemmaksi?

Kun edellisen viiden sote-alueen malli olisi toiminut kuntien ja kuntayhtymien yläpuolella, toimisivat yhteistyöalueet nyt vastaavasti maakuntien eli itsehallintoalueiden yläpuolella.

Mikä ero tässä on aikaisempaan? Eikö käsillä ole edelleen aivan sama perustuslaillinen ongelma, jossa kunnilta – tässä tapauksessa itsehallintoalueilta eli maakunnilta – viedään päätäntävalta ja rahat?

Nyt varmasti kannattaisi kiireesti kaivaa esille se edellinen perustuslakivaliokunnan lausunto. Ei kai sen viesti ole voinut unohtua näin pian?"- -

Ja tämä oli siis jo kaksi vuotta sitten. Sulkeutuuko ympyrä, ja palataan alkuun? Siis siihen, että NUTS-suuraluerajat olisivatkin viiden maakunnan rajat ja niillä olisi yksi C21:stä oleva keskuskaupunki, jolla olisi kunkin maakunnan "pääkaupungin" rooli?... Tälläkö syntyisi EU:nkin toivoma malli, joka johtaa syvenevään EU-integraatioon ja EU-liittovaltioon?

Uskaltaako kukaan päättäjä näin ajatella tai sanoa ääneen?...

PS. Tässä NUTS-alueet:

https://www.stat.fi/meta/luokitukset/nuts/002-2018...

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Jos maakuntamalli ei toteudu, olisi yksinkertaisinta edetä kuntayhtymien pohjalta. Suomessa sotea hoitaa jo nyt 10 hyvinvointikuntayhtymää (esim. Hyks-erva-alueen neljästä sairaanhoitopiiristä kolme on muuttunut hyvinvointikuntayhtymiksi). Ei olisi suuri muutos kuntalakiin valita hyvinvointikuntayhtymien valtuustot suoralla vaalilla kuntavaalien yhteydessä ja näin korjata demokratiavaje. Toisaalta nykyisten erva-alueiden yhteistoimintaa voisi tiivistää ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen alle ottaa tiukemmin muutamia asioita (esim. tietojärjestelmäyhteistyön osalta). Olen kuitenkin vankka evoluutiomallin kannattaja eli äkkimuutoksen sijasta pitää tukea sitä mikä nyt jo toimii ja korjata
vain sitä, mikä ei toimi. Erittäin tärkeää on myös lähidemokratian säilyttäminen, minkä emeritusprofessori Aimo Ryynänen viimeisimmän Kuntalehden kirjoituksessaan tuo hienosti esiin.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

"Tarvittavat 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite esittää, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä olisi poistettava oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja."
12 tunnissa vain 12 kommenttia tänne asiasta, joka on kuitenkin on kerännyt 50.000 allekirjoitusta! Lisäksi vahva olettamukseni on, ettei lie nämä 12 kommentoijaa ole edes addressin allekirjoittajia. Silti!
Asiahan on tärkeä, mutta kun täälläkin pitäisi puhua jostakin asiallisesta asiasta; tulos on tämä - rapiat 10 lausahdusta.
Ai niin tässä yhteydessähän ei nyt päässytkään ilkkumaan EU:lle eikä Natolle - niitä vastaanhan on masinoitu mahtava joukko häiriköitä eri foorumeille. Asiallisilla aiheilla "ei ehkä tienaa mitään"?

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kiitos kommentistasi. Vakuutuslääkärit ja vakuutusyhtiöiden päätöksenteko ansaitsisi todellakin oman kirjoituksena.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos kommentoinnistasi jälleen, Lasse. Myös minä "Olen kuitenkin vankka evoluutiomallin kannattaja eli äkkimuutoksen sijasta pitää tukea sitä mikä nyt jo toimii ja korjata vain sitä, mikä ei toimi."

Mutta, jotta ei maakuntamalli olisi uusvanha ja kelvoton jo syntyessään, tulisi myös edelleen muita malleja pyöritellä. Mitään ei ole vielä kiveen hakattu. Ja aikataulutus on edelleen liian tiukka: mahdoton suorastaan tälla aikataulutuksella tehdä muuta kuin sutta ja sekundaa. Eikö jo aktiivimallista opittu se, mitä huonosti valmisteltu laki saa aikaan?

Tosin sote- ja maakuntauudistus on kokoluokaltaan härkänen aktiivimallikärpäseen verrattuna... :)

Käyttäjän JanSchugk kuva
Jan Schugk

Asiakassuunnitelmankin voi nähdä negatiivisena asiana, jos niin haluaa.

Valinnanvapauslain ja sen perustelujen mukaisesti asiakassuunnitelma on nimenomaan tuon paljon peräänkuulutetun integraation työkalu, jonka on tarkoitus palvella asiakkaan palvelutarpeen arviointia, palvelujen suunnittelua ja niiden yhteensovittamista.

Potilaslain mukaan terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on nykyäänkin (tarvittaessa) laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Tämä suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa. Tämä potilaslain mukainen vaatimus suunnitelman laatimisesta yhteistyössä potilaan/asiakkaan jne. kanssa koskee myös valinnanvapauslain mukaista asiakassuunnitelmaa. Sosiaalihuollon puolella palvelu-, hoito-, kuntoutussuunnitelman laatiminen kuvataan vastaavasti sosiaalihuollon asiakaslaissa.

Valinnanvapauslakiluonnoksen ja sen perusteluiden mukaan tarkoitus on vastaisuudessa laatia yksi yhteinen asiakassuunnitelma, jossa kuvataan kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut riippumatta siitä, kuka palvelut tuottaa. Eri palveluja koskevat osuudet tulee yhteensovittaa asiakkaan tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi. Jos asiakkaan palvelutarve muuttuu, on asiakassuunnitelmaa tarkistettava asiakkaan muuttunutta palvelutarvetta vastaavaksi. Maakunnan liikelaitoksen ja muiden palveluntuottajien yhteistyövelvoitteella varmistetaan, että asiakassuunnitelma ottaa huomioon kaikki asiakkaan palvelut. Kaikkien valinnanvapauslain mukaisten palveluntuottajien on toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti.

Asiakassuunnitelma laaditaan palvelujen integroimiseksi ja tarpeenmukaisten palvelujen saamisen varmistamiseksi, ei niiden eväämiseksi. Kiinnostavaa olisi tietää, kuinka monella potilaalla/asiakkaalla varsinkaan terveydenhuollon puolella on nykyisin olemassa huolella laadittu ja perusteltu suunnitelma hänen tutkimuksestaan, hoidostaan, kuntoutuksestaan ja muista tarvittavista palveluista - tässä järjestelmässä, jota moni tuntuu pitävän absoluuttisen fantastisen kukoistavana?

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Merkittävä ero nykytilanteeseen on toki se, että valinnanvapauslaissa asiakassuunnitelmasta halutaan tehdä kaikkia toimijoita velvoittava dokumentti. Auki on myös se, miten yhteisymmärryksen hankkiminen potilaan/asiakkaan kanssa tapahtuu, jos asiakassuunitelmaa tekee joku muu kuin vaikka hoitava lääkäri.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Annika Saarikon ensimmäinen nettikolumni: Tärkein asiakasmaksu on veronmaksu (Mielipiteet Julkaistu 03.04.2018 14:31)

https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraa...

"Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ottaa soten asiakasmaksut esiin ensimmäisessä kolumnissaan MTV Uutisten nettivieraana.

Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslakivaliokunta onkin useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota siihen, että sote-palveluista perittävät asiakasmaksut eivät saa olla niin suuret, että palvelut tosiasiallisesti siirtyisivät niitä tarvitsevilta ulottumattomiin.

Nykyinen lainsäädäntömme asiakasmaksuista on monilta osin vanhentunut. Se myös aiheuttaa tulkintaongelmia. Aloittaessani ministerinä viime kesänä pyysin saada selvitystä siitä, miten esimerkiksi ikäihmisten laitos- ja asumispalvelujen maksut määräytyvät ja millaisia ne ovat. Vastausta ei helposti löytynyt - niin kirjava on kuntien nykyisten käytäntöjen viidakko.

Nykyiset asiakasmaksut eivät tue soten tavoitteita

Ongelmana on, että asiakasmaksut eivät nykyisellään välttämättä tue laajempia sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Maksulainsäädännöstä puuttuvat selkeät säännökset esimerkiksi palveluasumisen maksuista, eikä se tunne uusia palvelumuotoja tai digitaalisia ratkaisuja. Samaan aikaan myös sote- ja maakuntauudistus ja muu lainsäädäntö edellyttävät muutoksia asiakasmaksuja koskevaan sääntelyyn.

Asiakasmaksujen kokonaisuudistus onkin parhaillaan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Kinkkinen ja muutoksia tuova uudistus on ollut jo useamman vaalikauden ajan työlistalla ja nyt on aika tuoda esitys eduskuntaan. Laki on tarkoitus lähettää ennen kesää lausunnoille ja antaa syyskaudella eduskunnalle. Sen on tarkoitus astua voimaan samaan aikaan maakuntien aloittaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä.
Mainos (uutinen jatkuu alla)

Nykyisellään keräämme asiakasmaksuilla noin 7 prosenttia kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaissummasta. Suurin ja tärkein asiakasmaksu julkisin varoin toteutetussa järjestelmässämme on nyt ja jatkossakin veronmaksu.

Uusia sote-palveluita ei maksateta käyttäjillä

Sote-palveluiden sisällä painopistemuutoksia maksu-uudistuksessa tulee toki väistämättä. Tavoitteenamme ei kuitenkaan ole kasvattaa asiakasmaksuilla kerättävää kokonaispottia nykyisestä.

Olen tämän useaan kertaan linjannut esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla, mutta oppositio pyrkii levittämään päinvastaista mielikuvaa. Uudelleen rakentuvia sote-palveluita ei maksateta niiden käyttäjillä, koska suomalaiset maksavat jo tällä hetkellä kansainvälisesti verraten kohtuullisen korkeita asiakasmaksuja. Linjaus on periaatteellisesti erittäin tärkeä ja toivon, että oppositio voisi sitä tukea.

Nykyisin periaatteena on, että palvelusta voidaan periä maksu, jollei lailla toisin säädetä. Uuden asiakasmaksulain valmistelussa on versio, jonka mukaan palvelusta voitaisiin periä maksu vain, jos siitä on säädetty laissa. Kaikille maksuille tulisi siis selkeästi lakisääteinen pohja.
Oikeus maksujen kohtuullistamiseen

Tulen lisäksi esittämään hallitukselle, että lakiin kirjattaisiin nykyistä painokkaammin palvelujen järjestäjälle velvoite kertoa asiakkaan oikeudesta saada perustellusta syystä maksuihin kohtuullistamista. Pienituloiselle ihmiselle maksujen alentamisen, perimättä jättämisen tai jo määrätyn maksun perimättä jättämisen tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto toimeentulotukeen turvautumisen sijaan.

Ulosottoon päätyneistä asiakasmaksuista suuri osa on viime vuosina kertynyt sairaala- ja laitoshoitomaksuista. Se osoittaa, että nykyisin palveluista vastaavat kunnat eivät ole laajasti käyttäneet mahdollisuutta alentaa tai jättää perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Tämän on muututtava.

Tärkeää on myös muistuttaa siitä, että jatkossa asiakasmaksujen keräämisestä vastaa maakunta. Ei siis yksittäinen palveluntuottaja, yksityinen tai julkinen. Samasta palvelusta maksetaan maakunnan keräämänä sama maksu, oli sote-keskuksen tai palvelutalon katolla sitten yksityisen tai julkisen tuottajan kyltti. Kaikista tärkeintä on, että maksukatto suojaa palvelujen käyttäjiä jatkossakin kohtuuttomilta kustannuksilta.
Asiakasmaksu – ei vain palvelujen rahoittamiseksi

Asiakasmaksujen ainut tehtävä ei ole palvelujen rahoituksen kokoaminen. Maksuilla on myös ohjausvaikutuksia. Parhaimmillaan asiakasmaksuilla voitaisiin tukea mahdollisimman laajasti ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen terveyspalveluiden käyttöä osana terveyden edistämistä.

Asiakasmaksut on siis laadukkaalla uudistuksella mahdollista saada tukemaan koko laajan sote-uudistuksen tavoitetta painopisteen siirtämisestä ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen."

---

Lasse, tarkoittaako Saarikon em. "Samasta palvelusta maksetaan maakunnan keräämänä sama maksu, oli sote-keskuksen tai palvelutalon katolla sitten yksityisen tai julkisen tuottajan kyltti. Kaikista tärkeintä on, että maksukatto suojaa palvelujen käyttäjiä jatkossakin kohtuuttomilta kustannuksilta" sitä, että esimerkiksi naapurimaakuntien välillä toteutuu perustuslain mukainen kansalaisten yhdenvertaisuus eli asiakasmaksut ovat samat samasta palvelusta? Vai maksut ovat eri suuruiset saman maksukaton alla? Alkavatko maakunnat näin kilpailla asukkaista keskenään? Alkaako tästä maakuntien pudotuspeli - ja jäljelle jää vain ne 5 maakuntaa... ;-)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ihan vaan muistin virkistämiseksi:

"Perustuslaki 6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään."

Kari Rahja

Hyvä prof Lehtonen,

Kiitän kun mainitsitte tuon tärkeän seikan; meillä on jo, ei ainoastaan toimiva, vaan maailman huippua oleva sote- järjestelmä. Siihen tarvitaan vain kaksi muutosta; valtion suora ja kiemurtelematon vastuu kansalaisten terveydenhuollosta ja toinen; poliitikkojen siivoaminen operatiivisesta toiminnasta kokonaan. Hehän saavat minkä tahansa organisaation konttaamaan.

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

Yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä asiakokonaisuus.

Jos vakuutusyhtiöiden käytäntöjä otetaan sote-uudistuksessa tarkasteluun, niin vakuutuslääkärien rinnalle päivänvaloon tulee saada myös heidän takanaan toimivat vakuutuslakimiehet.

Näin samaan tarkastelupakettiin mukaan pienen ihmisen oikeuksia vahvistavia pointteja. Tässä ensin vakuutuslääkäreihin liittyen.

Nimittäin. Nyt näyttää vahvasti siltä, että tätä seuraavaa potilaan/vakuutetun eli asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta tärkeää asiaa ei olla ottamassa soten valinnanvapaudessa mitenkään huomioon! Olen saanut vain ympäripyöreitä vastauksia siitä, että katsotaan sitten, kun nähdään mitä valinnanvapauslakipaketti sisältää.

Sote - asioiden maallikkona en osaa sanoa, että kuuluuko asiakokonaisuus perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan vai sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomioitavaksi? Vai ensin Suomen ja EU:n laillisuusvalvojien arvioitavaksi?

Aihekokonaisuus kuuluu osaltaan; vakuutuslääkäreihin sekä heidän rooliinsa erittäin merkittävinä julkisen vallan käyttäjinä liittyvään, vilkkaaseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Kuten kuinka monessa eri roolissa ja kuinka nopeasti vaihtaen, kukin lääkäri voi jatkossa työssään toimia? Sekä kuinka avoimesti erilaiset sidonnaisuudet pitää olla potilaan/vakuutetun arvioitavissa? Jo ennen, kun hän tilaa vastaanottoaikaa.

NELJÄ HUOM! – KOHTAA SOTEN VALINNANVAPAUDESTA

Tämä seuraava; soten valinnanvapauteen liittyvä, asiakokonaisuus on jostain syystä pysynyt pimennossa HUOM! kaikkien eduskuntapuolueiden suunnasta, vaikka on erittäin tärkeä asia potilaille/vakuutetuille, jotta perustuslain takaamat perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteet; toteutuisivat tosielämässä. Ihan oikeasti.

Nimittäin. Sote – uudistuksen myötä markkinoilla tulee olemaan entistä enemmän vakuutusyhtiöiden kokonaan tai osittain omistamia työterveysasemia, terveyskeskuksia, sairaaloita ja kuntoutuslaitoksia. Joten yksi sote – uudistuksen valinnanvapauden tärkeimmistä asioista lienee se, että potilas/vakuutettu voi olla menemättä omassa sairaus-/vahinkoasiassaan HUOM! halutessaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle? Ilman, että tuosta valinnanvapaudesta vakuutus- tai eläkeyhtiön taholta mitenkään rangaistaan.

Joten toivotaan, että ennen soten valinnanvapauslakien loppuun saattamista eduskunnassa, kaikkien HUOM! erittäin merkittävää julkista valtaa käyttävien ja vakuutuslääkäreinä sekä oikeusprosesseissa vakiotodistajina - ja – lausunnonantajina toimivien lääkäreiden tiedot ovat; KHO:2014:83 vuosikirjapäätöksen mukaisesti kaikkien potilaiden/vakuutettujen helposti saatavilla.

Muuten jatkossakin moni potilas/vakuutettu menee HUOM! tietämättään omassa sairaus- ja vahinkoasiassaan myös vakuutuslääkärinä toimivan vastaanotolle.

Uhaten näin vakuutusalan julkisuudessa ajamaa asetelmaa, jonka mukaan potilaiden/vakuutettujen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata vain sillä, että vakuutuslääkäri ei tapaa kasvokkain potilaita/vakuutettuja.

Aiheesta internetissä:
KAA 4/2018 vp vakuutuslääkärit

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset