LasseLehtonen Syteen tai soteen

Sote ja sukupuolten tasa-arvo

Suomessa vietetään 19.3. Minna Canthin päivää eli tasa-arvon päivää. Tasa-arvon päivään liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon 160 000 työntekijää edustava Tehy ry esitti huolensa naisten työmarkkina-aseman heikkenemisestä sote-uudistuksen yhteydessä. Tehy totesi tiedotteessaan mm, että sote-uudistuksen yhteydessä epävarmuus työsuhteista lisääntyy, määräaikaisten työsuhteiden ja nollasopimusten käyttö tulee lisääntymään. Koska sosiaali- ja terveysalan työvoimasta 90 % on naisia, heikennykset ja epävarmuus kohdistuvat nimenomaan naisten työmarkkina-asemaan, joka on jo entuudestaan huonompi esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden ja palkkauksen osalta.

Vain muutama päivää Tehyn tiedotteen jälkeen Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti käynnistäneensä hankkeen, joka tutkii maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksia henkilöstöön. Ajankohta voi olla sattumaa, mutta toisaalta sekä Kokoomuksen että Sinisten sote-valmistelijoina on ollut hoitoalan ammattilaisia, joita oman viiteryhmän heikentyvä työmarkkina-asema saattaisi kiinnostaa. Ministeriö totesi tiedotteessaan 23.3.2018, että uudistuksessa tehtävillä linjauksilla voi olla tasa-arvon kannalta merkittäviä vaikutuksia. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaali- ja terveysalan työsuhteiden ehdot, kuten sukupuolten väliset palkkaerot ja työpaikan pysyvyys, sekä naisten urakehitys. Linjaukset voivat vaikuttaa koko alan vetovoimaan. STM:n tutkimushanke jatkuu vuoden 2019 loppuun. Tosin Sipilän hallituksen haluna on saada sote-lainsäädäntö hyväksytyksi jo ennen tutkimuksen valmistumista eli kesäkuussa 2018.

Lainvalmistelun ohjeet edellyttävät lakien vaikutusarvioinnissa huomioitavaksi lakiesityksen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. Sipilän hallituksen yli 400 sivun esityksessä valinnanvapauslaiksi lakiesityksen sukupuolivaikutuksia on tarkasteltu lähes yhden sivun verran (HE 16/2018 vp, s. 166). Esitys toteaa, että uudistuksesta syntyvät henkilöstövaikutukset kohdistuisivat erityisesti naisiin. Merkittävin muutos olisi työnantajan vaihtuminen ja etenkin siirtyminen julkiselta työnantajalta yksityisen yrityksen palvelukseen. Myös työtehtävät saattaisivat muuttua.

Sipilän sote-paketin yksi keskeinen tavoite on painaa sote-menojen kasvu 0,9 % kasvu-uralle eli alle ennakoidun kansantalouden kasvun, jotta kestävyysvajetta saadaan pienennettyä. Vuodelle 2019 VM ennakoi 1,4 % BKT:n kasvua, vaikka kasvu esim. viime vuonna oli kaksikertaa suurempaaa. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista n. 70 % on palkkakuluja, merkitsee VM:n pyrkimys sote-menojen karsintaan heikkoa palkkakehitystä hoitoaloille. Kulujen kasvun hillintä voi tapahtua vain pitämällä hoitoalan palkkojen kehitys alempana kuin kansantalouden kasvu muuten, eli heikentämällä näiden alojen työntekijöiden ostovoimaa, taikka vähentämällä henkilöstön määrää. Peukalosääntö sairaanhoidossa on, että 1 miljoona euroa vastaa 20 sairaanhoitajan vuotuista henkilöstökulua. Niinpä Uudenmaan maakunnalle vuodelle 2020 ennakoitu 300 milj. euron rahoitusvaje tarkoittaa 6000 sairaanhoitajan vähentämistarvetta maakunnan n. 44 000 hengen henkilöstöstä. Hallinnosta ei maakunnan monimutkaisessa käynnistysvaiheessa ole mitään mahdollisuuksia henkilöstöä vähentää.

Sote-uudistuksella on muitakin sukupuolten tasa-arvoon kohdentuvia vaikutuksia. Eräs lääketieteen opiskelijoille – joista enemmistö on naisia – usein kertomani anekdootti liittyy siihen tosiasiaan, että miesten elinikäennuste Suomessa on n. 6 vuotta lyhempi kuin naisten. Suomalaiset naisten elinikäennuste on n. 84 vuotta ja miesten n. 78 vuotta. Kun laitoksiin joutuvien vanhusten ikä on keskimäärin 82 vuotta, merkitsee sukupuolten elinikäennusteen ero, että suomalaiset miehet viettävät viimeisen elinvuotensa useimmiten kotonaan (usein vielä vaimonsa hoitamana), naiset taas laitoksissa. Ilmiön havaitsee jokainen vanhainkodeissa taikka terveyskeskusten vuodeosastoilla vieraillut, sillä tyypillisesti laitoksen asiakkaista vain ehkä joka kymmenes on miespuolinen. Vanhusten palveluihin kohdistuvat menoleikkaukset kohdistuvatkin todellisuudessa paljon enemmän naisiin kuin miehiin.

Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Omaishoitajaliitto arvioi, että Suomessa on noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Valtaosa omaishoitajista (n. 69 %) on naisia eli äiti hoitaa vammaista lastaan, tytär sairaita vanhempiaan taikka puoliso sairasta aviomiestään. Omaishoitajat joutuvat usein näkemään melkoisesti vaivaa, jotta pystyvät järjestämään hoitamalleen omaiselle tarvittavia sairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluja. Sote-uudistuksessa lisääntyvä byrokratia kohdentuukin käytännössä omaisiaan hoitaviin naisiin, jotka pitäisi kouluttaa uuteen palvelujärjestelmään

Eräs sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tärkeä merkitys Suomessa on ollut, että se on toisaalta avannut naisille uramahdollisuuksia ja toisaalta vapauttanut naisten lahjakkuusresursseja esimerkiksi elinkeinoelämän käyttöön. Sote-menojen kasvun tai vähenemisen ”dynaamisia vaikutuksia” ei ole juurikaan selvitetty. Onkin mielenkiintoista aikanaan nähdä, millaisia vaikutuksia nyt käynnistyvä STM:n tutkimus havaitsee sote-uudistuksella olevan. Tosin niihin vaikuttaminen saattaa tutkimuksen valmistuessa olla jo myöhäistä. Joka tapauksessa sote-uudistuksen yhtenä sukupuolivaikutuksena näyttäisi olevan hoito- ja hoivatyön rahavirtojen suurempi ohjautuminen jollekin muulle taholle, kuin alan palkkatöitä tekeville naisille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

SOTE- menothan ovat suurin osin palkka- ja eläkemenoja. Jos nyt haetaan säästöjä, niin sehän tarkoittaa menojen pienentämistä ja toimintojen tehostamista. Samalla rahalla pitäisi siis saada tulevaisuudessa aikaan enemmän.

Suomen julkinen sektori on varsin suuri muihin EU-maihin verraten. Käytännössä kaikista maassa maksetuista palkoista joka kolmas palkkaeuro maksetaan julkisella sektorilla, kun vastaavasti EU- maissa vain joka viides. Toisin sanoen julkiset palkat ovat Suomessa yli 30 % kaikista maassa maksetuista palkoista, kun niiden osuus muissa EU-maissa on keskimäärin n. 23 %. Saksassa vain 17 % tuntummassa.

Euromääräisesti Suomessa maksetaan n. 7 miljardin euron verran enemmän palkkoja julkisella sektorilla kuin muualla EU:n alueella keskimäärin. Julkisen sektorin palkansaajista suurin osa n. 72 % on naisia.

Lähde: EKP

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Tasa-arvo = naisten asioista huolehtiminen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jopa naisten pidempi elinikä on nyt onnistuttu kääntämään miesten syyksi ja naisten kärsimykseksi. Mikä ihmeen kafkamaa tästä on tullut?

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Tullut? Kyllä Suomi on ollut jo kauan sellainen byrokratiahelvetti, että Franz Kafka voisi ottaa siitä aiheita seuraaviin romaaneihinsa jos eläisi.

Ehkä olet elänyt niin edullisessa ympäristössä, ettet tätä aiemmin ole huomannut.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Pelkkä markkinakokeilu, missä sivuutetaan henkilöstö täysin,Vähän samaa tapahtuu tällä hetkellä Tukholman läänissä.Netistä löytyy metritolkulla NSK=Nya Karolinska Sjukhuset.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Aika moni perhe on riippuvainen hoitaja-äidin palkasta. Mikäli moni hoitaja saa potkut, tulee kortistoon lisää työttömiä.

Helsingin vanhushuolto tarvitsisi lisää resursseja (hoitajia) kotihoitoon, koska vanhukset tällä hetkellä liian usein heitteillä. Nyt Uusimaalle on tulossa 300 miljoonan rahoitusvaje, joten tilanne muuttuu maakunnassamme katastrofaaliseksi. Samaan aikaan kun lääkärin vastaanottoihin kuluu tulevaisuudessa nykyistä enemmän julkista rahaa (päällekkäisyyksien johdosta), ollaan pienentämässä budjettia miljoonilla. Jotkut ihmisryhmät joutuvat tästä kärsimään. Veikkaan että vanhukset ja erikoissairaanhoidon vakavasti sairaat ihmiset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset