Valheet, emävalheet ja sote-uudistuksen taustatilastot
”There are lies, damned lies and statistics” on kirjailijan ja lehtimiehen Mark Twainin kuolemattomaksi tekemä lausahdus. Twain itse antaa kunnian lausahduksesta aikalaiselleen, brittiläisen imperiumin pääministerille Benjamin Disraelille, jonka väitetään käyttäneen lausahdusta parlamentin alahuoneen eläkeasioita koskevassa väittelyssä. Aikansa sote-asioista on siis silloinkin ollut kyse.
Valheiden ja totuuksien esittämistavoista eduskunnan valiokunnille kertoi Ylen ykkösaamussa 5.3.2018 työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Hän totesi neuvoneensa virkamiehiään, että ”valehdella ei saa, mutta totuuden kanssa pitää olla taloudellinen”. Tämän Virtasen periaatteen tuntuvat hyvin sisäistäneen myös valtiovarainministeriön virkamiehet perustellessaan sote-uudistuksen välttämättömyyttä. Virkamiesten lausunnot kun tuntuvat asiantuntijanäkökulmasta varsin usein puolitotuuksilta, joista on joko tarkoituksella taikka puutteellisen tiedon takia jätetty pois keskeisiä asioita.
Useissa VM:n kannanotoissa on tuotu esiin, että Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusnousu olisi ollut poikkeuksellisen suurta. THL:n tilaston mukaan terveydenhuoltomenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2015 oli 9,4 prosenttia. Tämä oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2014. EU-maiden keskiarvo vuonna 2015 oli 9,9 %. Terveydenhuoltomenojen kasvu Suomessa on ollut hyvin samanlaista kuin kaikissa OECD-maissa. Kun VM kertoo, että sote-uudistus leikkaa kustannusten kasvun 0,9 %:iin, saa se uudistuksen kuulostamaan tavoiteltavalta. Terveysmenojen kasvun leikkaaminen pienemmäksi kuin kansantalouden kasvu johtaa toisaalta niiden BKT-osuuden pienenemiseen. Kun sote-ehdotus käytännössä merkitsee tarveperusteisten terveysmenojen leikkausta n. 10 %:lla 10 vuoden aikajaksolla, olisi lopputuloksena, että Suomen terveysmenojen osuus BKT:sta olisi vain n. 8,5 %, jos kansantalous kasvaisi esim. 1,5 %:n vauhtia (vuonna 2017 kasvu oli 3 %). Silloin terveyteen käyttämämme rahamäärä olisi BKT-osuudella mitaten samaa tasoa, kuin Slovenian, Bulgarian ja Kreikan terveysmenot. Ruotsissa ja Tanskassa terveysmenojen BKT-osuus on n. 11 %. Suomi siis muuttaisi valtiovarainministeriön kehysbudjetoinnin kautta terveysmenojensa tason viiteryhmään Pohjoismaista eteläisen Itä-Euroopan maihin. Onko tämä toivottavaa, onkin sitten ihan toinen juttu.
Valtiovarainministeriö on tuonut myös voimakkaasti esiin suomalaisen terveydenhuollon huonon tuottavuuskehityksen viitaten tältä osin tilastokeskuksen tuottavuusraportteihin. Ne ovat mittausmenetelmiltään samankaltaisia kaikille toimialoille. VM tukee tuottavuusongelman ratkaisuna palvelujen yksityistämistä, vaikka tuottavuuskehitys on ollut huono myös yksityisessä terveydenhuollossa. Kaiken lisäksi EU:n tilastoissa terveydenhuollon tuottavuuskehitys on ollut huonoa kaikissa jäsenmaissa järjestelmästä riippumatta. Ongelmana tuottavuuskehityksen osalta ei itse asiassa olekaan terveydenhuoltojärjestelmä, vaan se tapa, jolla yleistilastot mittaavat terveydenhuollon tuotosta. Ns. EUKLEMS-menetelmällä kootut tuottavuustilastot mittaavat kyllä terveydenhuollon resurssien käyttöä, mutta ne eivät valitettavasti mittaa resurssinkäytön tuomaa terveyshyötyä.
Terveydenhuollon tuotoksen mittaamisen haasteellisuudesta voi käyttää esimerkkinä vaikkapa influenssarokotusta. Rokotuksella pyritään estämään ensinnäkin influenssaa, mutta ennen kaikkea influenssan komplikaatioita esim. tautikuolleisuudella mitaten. Jos rokotetaan vähäisen riskin potilaita, estetään kyllä influenssaan sairastumisia, mutta vaikutus rokotettujen kuolleisuuteen on varsin vähäinen. Jos rokotukset keskitetään korkean riskin potilaisiin, estetään sekä tautia että kuolemia. Itse rokottaminen voidaan tehdä tehokkaasti tai tehottomasti. Rokottamisen tehokkuutta voidaan mitata vaikkapa sillä, kuinka monta potilasta yksi hoitaja rokottaa päivässä. Jos kuitenkin itse rokote on tehoton liikkeellä olevaa influenssavirusta vastaan, ei tehokkaasti toimivakaan rokottaja saa aikaa mitään terveyshyötyä. Näinhän Suomessa juuri tänä talvena kävi, kun sairaaloiden osastot täyttyivät influenssapotilaista. Rokottamisen kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi oleellisesti rokotteen hinta. Jos rokotteen hinta on korkea, tulee myös rokotesuojalla säästetty sairaspäivä hinnaltaan kalliiksi. Jos taas hinta on halpa, on rokottaminen edullinen tapa estää sairastumisen aiheuttamia työpanoksen menetyksiä työikäisessä väestössä eli toiminta on kustannusvaikuttavaa. Rokottamisen tuomaa arvonlisäystä, jota tuottavuudella halutaan kuvata, onkin hyvin vaikea tilastoilla mitata. Sama pätee lähes kaikkeen terveydenhuollon toimintaan.
Terveydenhuoltojärjestelmien tuottavuutta on tilastoimisen ohella tutkittu myös tieteellisesti. Arvostettu lääketieteellinen aikakausilehti Lancet -julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa oli selvitetty eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien vaikuttavuutta eli sitä, kuinka hyvin eri maissa terveydenhuoltoon sijoitettu raha oli tuottanut toivottuja terveysvaikutuksia väestölle (http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)30818-8/abstract). Tuossa kansainvälisessä mediassa paljon julkisuutta saaneessa tutkimuksessa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä oli maailman seitsemänneksi tehokkain– tosin hävisimme Ruotsille, joka oli vertailun neljäs.
Sote-uudistuksen vaikutuksia virkamiesten esitysten perusteella arvioivien kansanedustajien onkin hyvä muistaa em. Virtasen periaate. Sote-uudistuksen taustaksi esitetyt tilastotiedot eivät ole suorastaan valheellisia, mutta tietoja sote-esityksen kannalta hankalista luvuista varmasti annetaan ministeriöistä ”taloudellisesti”.
Olenkin kovasti ihmetellyt mistä hallitus on terveysmenojen valtavan kasvun keksinyt. Itsekin katsoin THL:n tilastoja vuodelta 2015. THL ei voi olla tilastoinut väärin ja jossain muualla olisi oikeammat tilastot. Niitähän ei meille ole ainakaan näytetty, mutta puheissas sellaista on tuotu esille.
Tilastoilla voidaan osoittaa kaikenlaista kuten tuo rokote-esimerkki osoittaa. Tänään luin karmeita lukuja säästöistä ja säästäkohteista, joita meille ei ole myöskään aiemmin paljastettu. Tuntuu kuin tässä sote-maakuntahuumassa hallitukselta katoaisi loppujärkikin.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei…
Ilmoita asiaton viesti
Haaste on myös asiantuntijoilla olla jääviä/puolueettomia sote -lausunoissaan ja tulkinnoissaan, kun omasta työpaikasta on kysymys.
Siksi en enää ihmettele, että esim.proff . Hiilamo ja moni on nyt toista mieltä, mitä aiemmin.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803122200805…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä linkki olisi sopinut paremmin.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803162200816…
Ilmoita asiaton viesti
Janne,juuri näin, muutama viikko Hillamon nimityksen jälkeen hän oli muuttanut mielipiteensä.
Ilmoita asiaton viesti
Pöyrisstyttävää luettavaa! Ellei hallitus itse kaada tätä uudistusta,on seuraavan hallituksen se tehtävä. On liian paljon epäselvyyksiä ja eturistiriitoja. Pidän myös maakuntahallintoa epäilyttävänä koska valtio toimii maksajana ja maakunta järjestäjänä. Järjestäjällä on mielestäni oltava rahat toimintaan. Norjassa valtio maksaa soten ja kalliiksi on tullut Soininvaaran mukaan.
Meillä on hyvä systeemi, pientä hienosääntöä toki tarvitaan:
Suomen on järjestettävä sotensa Ruotsia ja Norjaa paremmin koska olemme köyhempiä kuin nämä maat. Suomeen noin 150 – 200 kuntaa. Virkamiehille ei mitään seitsemän vuoden irtisanoutumissuojaa, suoja puoleksi vuodeksi, maksimissaan vuodeksi riittää.
Kunnat hoitavat sosiaalihuollon (vanhushuollon ja päiväkodit). Kunnat muodostavat alueellisesti 12 sairaanhoitopiiriä (kuntayhtymää), jotka huolehtivat terveydenhoitopalveluista. Tällöin kunnat olisivat vastuussa edelleen koko hommasta.
Muutos entiseen: Tällä hetkellä kunnat hoitavat myös perusterveydenhoidon ja se terveydenhoitopuoli siis uudessa systeemissä siirtyisi sairaanhoitopiireille. Uskon että tämä olisi nykyistä paljon selkeämpi malli.
Ilmoita asiaton viesti
Aika huikea mielipide Seppo-Juhalta! Siis että kaikki terveydenhuollon asiantuntijat olisivat jäävejä sote-asiassa? Samalla periaatteella kaikki muutkin oman alansa asiantuntijat olisivat jäävejä, jolloin jäljelle jäävät asiantuntemattomat poliitikot. Sote-uudistusesityksellään ja sen monesti aivan naurettavan epä-älyllisillä perusteluilla poliitikot ovat kyvyttömyytensä vahvistaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Puhuin yleisellä tasolla. Julkisuudessa paljon esillä olleista asiantuntijoista on alansa experttejä myös kv-mittapuun mukaan.
Viime vaalikaudella, kun hallitusohjelmassa oli kuntauudistus, ei voinut välttyä myös jääviys -näkökohdasta, kun moni kunnanjohtaja esitti
näkemyksensä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin kunnalliselämässä jääviys rajoittuu vain päätöksentekijöihin.
Jos vaikka virkamies kutsutaan antamaan lausunto päätettävästä asiasta, hän voi sen tehdä, vaikka lausuisi mielipiteensä asiassa, joka vaikuttaa omaan palkkaukseensa. Kas kun hän poistuu kokouksesta ennen päätöksen tekoa oltuaan läsnä vain asiantuntijana.
Ilmoita asiaton viesti
”Ns. EUKLEMS-menetelmällä kootut tuottavuustilastot mittaavat kyllä terveydenhuollon resurssien käyttöä, mutta ne eivät valitettavasti mittaa resurssinkäytön tuomaa terveyshyötyä.”
Tämä sama vika on kaikissa julkisten palvelujen tuottavuuslaskelmissa. Miten voidaan arvioida vaikkapa koulutuksen, oikeuslaitoksen, puolustusvoimien jne. tuottavuutta, kun ekonomistit eivät kykene mittaamaan mitenkään niiden tuotoksen arvoa? Käytännössä joudutaan käyttämään arvon sijasta tuotoksen tekemisen kustannuksia, jolloin lisäarvo jää kokonaan huomioimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä blogi antaa vankkaa tukea näkemykselle, että poliitikot ajavat sote-hanketta poliittis-ideologisin perustein – eivät niinkään sosiaalis-terveydellisin näkökohdin, joita tosin käytetään vääristellyssä muodossa perusteluina.
Keskustan keskeisenä tavoitteena on pönkittää hiipuvaa asemaansa maakuntamallilla, ja kokoomus ajaa yksityisten terveysyritysten ja niiden omistajien etua. Potilas ja hoito on paljolti unohdettu.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittämätöntä, että yksityiset terveysjätit ovat pystyneet haalimaan joukkoonsa nämä tunnetut ”asiantuntijat”, ja nyt pitäisi vielä uskoa heidän takinkääntöihinsä. Moniko kansanedustaja tekee nyt oman poliittisen itsemurhansa?
Koko sote-uudistus tuntuu olevan vain valheen, omavoitonpyynnin, ja hyväuskoisuuden synnyttämä rakennelma, joka sortuu omaan suuruuteensa ennen pitkään. Lopussa lienee sotku, jonka uudet, tulevat hallitukset yrittävät sitten jälkikäteen korjata?
Ilmoita asiaton viesti
Toivotaan, että sortuu – jo lähtökuoppiin. Muuten sotku jää veronmaksajien hoidettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hesarissa näitä kriittisiä puheenvuoroja ei juuri näy etusivulla, digiversiossa ne pidetään mahdollisimman piilossa. HS yrittää häivyttää kritiikin, ilmeisesti koska mediatalo jostain syystä kannattaa mallia – Valinnanvapaus – Maakunta. Uusi-Suomi on tältä osin toiminut totuudellisemmin. Sanoman tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Hesarin toimituspolitiikassa on tuon tuostakin huomautettavaa. Lehdellä on monessa asiassa selvä oma agenda. Se puolueettomasta tiedonvälityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Omasta kokemuksestani tiedän, ettei Hesariin ole mahdollista saada sote-asioista yhtään syvemmälle menevää kirjoitusta, joka tukisi hallituksen sote-uudistuksen kuoppaamista. Siellä on myös poistettu jopa ihan täysin korrekteja kommentteja, jotka ovat liian selkeästi tyrmänneet joitain sote-väitteitä. Se on sääli, sillä kysymys ei ole hallituksen vastustamisesta tai puolustamisesta vaan itse asian käsittelystä ja yrityksestä saada se menemään kansantaloudellisesti oikeaan suuntaan. Veikkaan, että tässä ei ole edes kyse vain politiikasta vaan yksinkertaisesti rahasta.
Ainakin Uuden Suomen Huusko on Hesarin kanssa samoilla linjoilla, mutta US:n kunniaksi ja kiitokseksi on sanottava, että ainakin minun tietääkseni se on sallinut kaikki asialliset mielipiteet.
Ilmoita asiaton viesti
”…kysymys ei ole hallituksen vastustamisesta tai puolustamisesta vaan itse asian käsittelystä ja yrityksestä saada se menemään kansantaloudellisesti oikeaan suuntaan. Veikkaan, että tässä ei ole edes kyse vain politiikasta vaan yksinkertaisesti rahasta.”
Tässä on kyse nimenomaan rahasta, jonka veronmaksaja maksaa, ja osakkeenomistaja käärii taskuihinsa. Hallituksen etu ja Suomen etu eivät ole sama asia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä pitää ensisijassa ohjata rahaa lääkärille, sosiaalihoitajalle jne.
Kuka tahansa lääkäri lähtee Suomessa kauniin järven-/merenrantaan asutuskeskukseen mihin päin Suomea tahansa, kunhan korvaus on kunnollinen, harrastusmahdollisuuksineen jne.
Risk-adjusted capitation based on the Care Need Index increases the supply of private primary care centers in areas with unfavorable socioeconomic characteristics. More generally, this result indicates that risk-adjusted capitation can significantly affect private providers’ location decisions. Further research is needed to analyse if these results can be generalised to other contexts, and to understand better how payment designs can best alleviate inequitable access to health care.
https://link.springer.com/article/10.1186/s12913-0…
Ilmoita asiaton viesti
Olis kiva tietää myös se, kuinka on muutos tapahtunut suoraan asiakkaan kukkarossa, kuten lääkärikäyntin omavastuun osalta ja muine lääke- ja kuljetus kustannuksineen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä maksaa soten jälkeen hoitovuorokausi sairaalassa, hoitolaitoksessa, vammaisen talossa jne?
Ilmoita asiaton viesti
Tuotahan ei vielä kukaan tiedä. Hintaperusteet päätetään vasta yksityistämisen jälkeen kansainvälisten investorien ja Suomen paikallisjohdon välisissä tulos-tavoite -keskusteluissa, joissa sovitaan myös paikallisjohdon bonukset. Jos nyt Suomessa toimivien pörssiyritysten toimitusjohtajien keskiansio on yli milj. euroa vuodessa onnistuneesta työstä siirtää rahaa investoreille, niin tuskin tällä sektorilla tyydytään ainakaan pienempiin palkkiotasoihin. Kun nämä on hoidettu, niin sitten katsotaan millä hinnalla palvelua tarjotaan niille, jotka voivat siitä maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
#5
Olen laillinen äänestäjä. Siis päätöksentekijä. Käytän päätöksenteossani vaaliuurnilla sitä yhteiskunnallista asiantuntemusta, jonka olen koulutuksella, työelämässä hankittulla, lukemalla ja kuulemalla eri medioiden infoja. Siis jonkinlainen asiantuntija? Herää kysymys olenko jäävi ”asiantuntijana” käyttämään äänioikeuttani?
Ilmoita asiaton viesti
Virkamiehet ovat valittu tehtäviinsä poliittisin perustein. Lääkärit taasen ammatillisin. Tästä johtuvat erot myös Sote-asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lehtonen on näköjään ”vakkansa” valinnut. Laskujeni mukaan jo yhdeksäs (9) mielipidekirjoitus sote-ja maakuntauudistuksesta 14.1.2018 jälkeen. Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko Lehtosen samaa kaavaa noudattavat kirjoitukset saaneet aikaan minkäänlaisia muutoksia eduskunnan käsittelyssä jo oleviin lakeihin. Tietenkin Lehtonen on saanut suuren sulan professorin virkahattuunsa ja suuret suosionosoitukset Puheenvuoro-palstalla hänen kirjoituksiaan kommentoivilta faneilta. Mitä sitten ajattelevat valtavan työn sote-ja maakuntauudistuksen parissa työskennelleet todelliset asiantuntijat, joista Lehtoselle ei ole mitään hyvää sanottavaa. Kuten joku on jo maininnut, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat pitää varsin hyvin paikkansa Lehtosen kohdalla vaikka hän nauttii myöskin ainakin ”jonkinlaista” professorin palkkaa myöskin Helsingin yliopistosta.
Ilmoita asiaton viesti
Asiantuntijoita on kuultu ja luettu toki muitakin kuin vain tämän blogin kirjoittajaa.
Keskustalaiset toki omiaan puolustavat ja lienevät tyytyväisiä jo etukäteen soten mahdolliseen läpimenoon. Minulla on kuva siitä, että suurin osa lääkärikunnasta…ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, suhtautuvat suurella epäilyksellä koko uudistukseen ja jos ne paljon hehkutetut säästötkin syntyvät vain supistamalla heikompiosaisten terveys- ja hoitopalveluita, niin eipä hyvältä tunnu.
On vielä pelättävissä, että veronmaksajillekin vain taakat lisääntyvät ja terveyspalvelujen hinnat nousevat, niin mikä ilo siitä kenellekään on? – – Siis muille kuin yksityisille terveysjäteille ja heidän ympärillään pyörivien hyväpalkkaisten häärääjien armeijalle.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtosta on syytä kiittää aktiivisuudesta sote-uudistuksen suhteen. Ei voi olla epäilystäkään, etteivätkö hänen bloginsa ole tuoneet uusia aineksia sote-uudistuksen käsittelyyn. Jos ne eivät tunnu asiallisilta, silloin pitäisi perustella miksi niin, eikä mennä henkilön mollaamiseen. Tällainenhan on varma merkki siitä, ettei asiaperusteluja ole.
Ilmoita asiaton viesti
Harva käsite on täällä Härmässä, jossa ei ole pätevää liike- ja kansantaloudenn opetusta peruskoulu-lukiossa, jäänyt vaille vähemmän ymmärrystä kuin „tuottavuus“.
Simppelein esimerkki: suomalainen kumisaapasfirma myy kolmenkympin saappaitaan. Työntekijöitä on kolmesataa. Saappaita myydään 10000 paria. Tuottavuus on 1000€/työntekijä.
Sitten firman markkinointiosasto ymmärtää liimata muumi-tarrat kumisaappaiden kylkeen. Suosio kasvaa ja samaa suosittua saapasta voidaankin myydä nyt kuudellakympillä. Työntekijät tekevät saman työn ja yhtä monta saapasta. Tuottavuus onkin nyt 2000€/työntekijä !!!!!
Tämä sama toistuu autoteollisuudessa ja läpi saksalaisen (ja sveitsiläisen) keskisuuren teollisuuden (Mittelstand). Saksalainen asentaja on ylivoimaisen tuottava italialaiseen tai ranskalaiseen kolleegansa nähden. Ja ainoastaan, koska paikallinen yritysjohto osaa luoda järkeviä, hyviä ja kalliita tuotteita, joilla on kova arvostus, laatu ja kysyntä. Ja kova hinta. Ja niillä on kattava maailmanlaajuinen markkinointi, jakelu ja markkina-asema.
Kaikki tämä on yritysjohdosta kiinni. Ei työntekijän „tuottavuudesta“.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö kuitenkin tämä viimeisin influenssarokotus kattanut vain pienen osan niistä tai kahdesta influenssapöpöstä, mikä aiheutti tämän talven sairastavuuden?
Ruotsissa asuu sukulaisiani ja yli 8 kymppinen ystävätär. Hän on ollut työssä terveyskeskuksessa ja kertoi heillä olleen meneillään juuri silloin – vuosia sitten terveyden hoidon uudistus. En ole kuullut hänen moittivan heidän terveyden hoitoaan, mutta hän käykin päivittäin tunnin lenkillä ja osallistuu kuntopiirin ohjelmaan viikoittain.
Kyse on myös elintavoista. Eikö sote perustu pitkälti suurten ikäluokkien hoidettavuuteen?
Tuolla Jyväskylän ja Oulunkin yläpuolella on ongelmana pitkät matkat. Pohjoisesta Keski-Suomesta on 200 km Jyväskylään yhden lehtikirjoituksen mukaan.
Pohjoisimmasta Suomesta menevät Kirkniemeen hoidettaviksi, koska Ouluun on pitkä matka.
En ymmärrä, mikä ongelma maakunnissa on, kun meillä oli Lääninhallinnotkin. Kunta-asioissa tuli sieltä selkeä apu.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka hallitsee markkinoinnin? Suuret pörssiyritykset vai julkiset tahot? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Nita Hillner:
”Jos tämä hallitus ei sotea kaada, on seuraavan hallituksen se tehtävä” kirjoitit muistaakseni!
Seuraava hallitus lienee samanlainen, kuin edellinen Kataisen hallitus oli. Oppositiossa olivat silloin vain Ps. ja Keskusta.
Kerropa, mihin silloin yhdessä kaikkien kesken sovittu sote kaatui! Muistaakseni eduskunta viimeisenä työpäivänään
äänesti sitä vastaan. Ainoa edustaja oli Kimmo Sasi kok. joka äänesti puolesta
Ilmoita asiaton viesti