Valheet, emävalheet ja sote-uudistuksen taustatilastot

”There are lies, damned lies and statistics” on kirjailijan ja lehtimiehen Mark Twainin kuolemattomaksi tekemä lausahdus. Twain itse antaa kunnian lausahduksesta aikalaiselleen, brittiläisen imperiumin pääministerille Benjamin Disraelille, jonka väitetään käyttäneen lausahdusta parlamentin alahuoneen eläkeasioita koskevassa väittelyssä. Aikansa sote-asioista on siis silloinkin ollut kyse.

Valheiden ja totuuksien esittämistavoista eduskunnan valiokunnille kertoi Ylen ykkösaamussa 5.3.2018 työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Hän totesi neuvoneensa virkamiehiään, että ”valehdella ei saa, mutta totuuden kanssa pitää olla taloudellinen”. Tämän Virtasen periaatteen tuntuvat hyvin sisäistäneen myös valtiovarainministeriön virkamiehet perustellessaan sote-uudistuksen välttämättömyyttä. Virkamiesten lausunnot kun tuntuvat asiantuntijanäkökulmasta varsin usein puolitotuuksilta, joista on joko tarkoituksella taikka puutteellisen tiedon takia jätetty pois keskeisiä asioita.

Useissa VM:n kannanotoissa on tuotu esiin, että Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusnousu olisi ollut poikkeuksellisen suurta. THL:n tilaston mukaan terveydenhuoltomenojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2015 oli 9,4 prosenttia. Tämä oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2014. EU-maiden keskiarvo vuonna 2015 oli 9,9 %. Terveydenhuoltomenojen kasvu Suomessa on ollut hyvin samanlaista kuin kaikissa OECD-maissa. Kun VM kertoo, että sote-uudistus leikkaa kustannusten kasvun 0,9 %:iin, saa se uudistuksen kuulostamaan tavoiteltavalta. Terveysmenojen kasvun leikkaaminen pienemmäksi kuin kansantalouden kasvu johtaa toisaalta niiden BKT-osuuden pienenemiseen. Kun sote-ehdotus käytännössä merkitsee tarveperusteisten terveysmenojen leikkausta n. 10 %:lla 10 vuoden aikajaksolla, olisi lopputuloksena, että Suomen terveysmenojen osuus BKT:sta olisi vain n. 8,5 %, jos kansantalous kasvaisi esim. 1,5 %:n vauhtia (vuonna 2017 kasvu oli 3 %). Silloin terveyteen käyttämämme rahamäärä olisi BKT-osuudella mitaten samaa tasoa, kuin Slovenian, Bulgarian ja Kreikan terveysmenot. Ruotsissa ja Tanskassa terveysmenojen BKT-osuus on n. 11 %. Suomi siis muuttaisi valtiovarainministeriön kehysbudjetoinnin kautta terveysmenojensa tason viiteryhmään Pohjoismaista eteläisen Itä-Euroopan maihin. Onko tämä toivottavaa, onkin sitten ihan toinen juttu.

Valtiovarainministeriö on tuonut myös voimakkaasti esiin suomalaisen terveydenhuollon huonon tuottavuuskehityksen viitaten tältä osin tilastokeskuksen tuottavuusraportteihin. Ne ovat mittausmenetelmiltään samankaltaisia kaikille toimialoille. VM tukee tuottavuusongelman ratkaisuna palvelujen yksityistämistä, vaikka tuottavuuskehitys on ollut huono myös yksityisessä terveydenhuollossa. Kaiken lisäksi EU:n tilastoissa terveydenhuollon tuottavuuskehitys on ollut huonoa kaikissa jäsenmaissa järjestelmästä riippumatta. Ongelmana tuottavuuskehityksen osalta ei itse asiassa olekaan terveydenhuoltojärjestelmä, vaan se tapa, jolla yleistilastot mittaavat terveydenhuollon tuotosta. Ns. EUKLEMS-menetelmällä kootut tuottavuustilastot mittaavat kyllä terveydenhuollon resurssien käyttöä, mutta ne eivät valitettavasti mittaa resurssinkäytön tuomaa terveyshyötyä.

Terveydenhuollon tuotoksen mittaamisen haasteellisuudesta voi käyttää esimerkkinä vaikkapa influenssarokotusta. Rokotuksella pyritään estämään ensinnäkin influenssaa, mutta ennen kaikkea influenssan komplikaatioita esim. tautikuolleisuudella mitaten. Jos rokotetaan vähäisen riskin potilaita, estetään kyllä influenssaan sairastumisia, mutta vaikutus rokotettujen kuolleisuuteen on varsin vähäinen. Jos rokotukset keskitetään korkean riskin potilaisiin, estetään sekä tautia että kuolemia. Itse rokottaminen voidaan tehdä tehokkaasti tai tehottomasti. Rokottamisen tehokkuutta voidaan mitata vaikkapa sillä, kuinka monta potilasta yksi hoitaja rokottaa päivässä. Jos kuitenkin itse rokote on tehoton liikkeellä olevaa influenssavirusta vastaan, ei tehokkaasti toimivakaan rokottaja saa aikaa mitään terveyshyötyä. Näinhän Suomessa juuri tänä talvena kävi, kun sairaaloiden osastot täyttyivät influenssapotilaista. Rokottamisen kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi oleellisesti rokotteen hinta. Jos rokotteen hinta on korkea, tulee myös rokotesuojalla säästetty sairaspäivä hinnaltaan kalliiksi. Jos taas hinta on halpa, on rokottaminen edullinen tapa estää sairastumisen aiheuttamia työpanoksen menetyksiä työikäisessä väestössä eli toiminta on kustannusvaikuttavaa. Rokottamisen tuomaa arvonlisäystä, jota tuottavuudella halutaan kuvata, onkin hyvin vaikea tilastoilla mitata. Sama pätee lähes kaikkeen terveydenhuollon toimintaan.

Terveydenhuoltojärjestelmien tuottavuutta on tilastoimisen ohella tutkittu myös tieteellisesti. Arvostettu lääketieteellinen aikakausilehti Lancet -julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa oli selvitetty eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien vaikuttavuutta eli sitä, kuinka hyvin eri maissa terveydenhuoltoon sijoitettu raha oli tuottanut toivottuja terveysvaikutuksia väestölle (http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)30818-8/abstract). Tuossa kansainvälisessä mediassa paljon julkisuutta saaneessa tutkimuksessa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä oli maailman seitsemänneksi tehokkain– tosin hävisimme Ruotsille, joka oli vertailun neljäs.

Sote-uudistuksen vaikutuksia virkamiesten esitysten perusteella arvioivien kansanedustajien onkin hyvä muistaa em. Virtasen periaate. Sote-uudistuksen taustaksi esitetyt tilastotiedot eivät ole suorastaan valheellisia, mutta tietoja sote-esityksen kannalta hankalista luvuista varmasti annetaan ministeriöistä ”taloudellisesti”.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu