Valelääkäristä valeuudistukseen

Valelääkäri Esa Laihon rikosoikeudenkäynti sai 6.3.2018 päätöksensä, kun Korkein oikeus ei antanut valituslupaa hovioikeuden tuomioon. Laiho tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen ja miljoonan euron vahingonkorvaukseen. Valelääkärin toiminta oli ankarasti rangaistavaa, koska hän hoiti potilaitaan ilman lakiin pohjautuvaa toimintalupaa, häneltä puuttui tietämys potilaiden tarvitsemista hoidoista ja virheellisten hoitojen antaminen vahingoitti potilaita.

Oikeuden pyörät pyörivät hitaasti, sillä Laiho paljastui jo vuonna 2011. Tuona vuonna valelääkärin tapaus työllisti myös allekirjoittanutta, sillä Laiho ehti hetken toimia myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tehtävissä. Valvovia viranomaisia ja oikeudenkäyntejä varten kävimme läpi Laihon hoitamien potilaiden määrän sekä potilaille annetut hoidot.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on pyörinyt koko sen ajan, kuin Laihon oikeudenkäynti on kestänyt ja pitempäänkin. Aloitin oman urani sairaalahallinnossa vuonna 2002, kun Lipposen toinen hallitus vei läpi kansallista terveysprojektiaan. Tuosta ajasta lähtien kaikilla Suomen hallituksilla on ollut valtava tarve uudistaa terveydenhuoltojärjestelmäämme. Ilman kunkin hallituksen ehdottamaa uudistusta järjestelmä joko kohta romahtaisi, rahat loppuisivat taikka vähintäänkin vedenpaisumus hautaisi maan alleen. Aina maailma on kuitenkin jatkanut pyörimistään vielä hallitusvaihdoksen jälkeenkin.

Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on toki tunnettuja ongelmia: Vastuu palveluista on nyt kunnilla, joista monet ovat tähän tehtävään liian pieniä. Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuus on liian huono. Terveydenhuolto on myös eriarvoistunut työikäisen väestön työterveyshuollon palvelujen takia. Väitteet suomalaisen terveydenhuollon kalleudesta taikka huonosta tuottavuudesta eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Suomessa käytetään asukasta kohden terveydenhuoltoon 25 % vähemmän rahaa kuin esim. Ruotsissa ja Tanskassa. Erityisesti erikoissairaanhoito on Suomessa hyvin kustannustehokasta ja suomalaiset sairaalat ovat pohjoismaisten sairaaloiden tuottavuusvertailussa aina kärkisijoilla.

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena oli ensin integroida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, sitten uudistaa terveydenhuollon rahoitus ja lopulta avata terveydenhuollon markkinoita. Näillä keinoin toteutetun uudistuksen oli tarkoitus parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää terveyseroja, hillitä kustannusten nousua sekä parantaa potilaan vaikutusmahdollisuuksia omaan hoitoonsa. Sipilän hallituksen alkuperäiset tavoitteet eivät oleellisesti poikkea niistä pyrkimyksistä, joita Euroopan komissiolla oli eurokriisin jälkeen. Silloin eurokriisimaiden terveydenhuoltojärjestelmät olivat oikeasti romahtamassa. EU:n komissio nimesi 2013 asiantuntijaryhmän etsimään keinoja, joilla romahdus voitaisiin estää. Olen ollut tuossa asiantuntijaryhmässä sen perustamisesta lähtien. Olen myös ollut mukana STM:n sote-asiantuntijaryhmässä vuodesta 2016 lähtien hämmästelemässä Suomen soten valmistelua ja tutkimusnäytöstä poikkeavia uudistusehdotuksia.

Eurooppalaisesta perspektiivistä katsoen monet Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa ehdotetut toimet vaikuttavat oudoilta ja väitteet niiden suotuisista vaikutuksista heikosti perustelluilta. Kansainvälisissä vertailussa Suomen terveydenhuoltojärjestelemä sijoittuu varsin hyvin sekä kustannustehokkuuden että asiakaslähtöisyyden osalta. Jo ennen sotea toteutetut toimet perustason vahvistamiseen terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa integroimalla ovat olleet oikeansuuntaisia. Tätä integrointia on menestyksellä toteutettu sekä hyvinvointikuntayhtymissä (jollaisiksi enemmistö sairaanhoitopiireistä on viime vuosina muuttunut) että monissa isoissa kunnissa ja kaupungeissa. Sote-uudistuksessa ehdotettu perustason sote-keskusten eriyttäminen muusta toiminnasta on vastoin kaikkea näyttöön perustuvaa tietoa hyvistä toimintamalleista. Ehdotettu malli itse asiassa tuhoaisi nyt hyvin toimivat rakenteet ja hoitoketjut.

Suomen perusterveydenhuolto kaipaa lisää rahoitusta, jolla voitaisiin palkata lisää lääkärityövoimaa. Sipilän hallituksen sote-mallissa kustannuksia kuitenkin halutaan leikata 3 mrd eurolla. Rahoituksen perustaksi sotessa ehdotettu kapitaatiomalli kuristaisi pahasti perusterveydenhuoltoa. Onkin suuri vaara, että sote-uudistus kohdentaisi lääkäriresurssia väärin, jolloin terveyserot kasvaisivat entisestään.

Kustannuskasvun hillinnän osalta Sipilän hallituksen sote-ehdotus ei vaikuta realistiselle. Kun palvelujen käyttö lisääntyy, lisääntyvät kustannukset. Kustannuksia lisää vielä heikosti toteutuva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Maakuntamallin mukanaan tuoma tilaaja- tuottajamalli lisää kansainvälisten kokemusten mukaan järjestelmän hallintokustannukset 10-15 % tasolle kokonaiskustannuksista heikentäen samalla varsinaisen palvelutoiminnan rahoitusta. Siksi tuosta mallista on muualla luovuttu.

Sipilän hallituksen sote-mallia on jo osittain toimeenpantu, vaikka sote-lainsäädäntöä ei ole hyväksytty eduskunnassa. Kuten valelääkärillä, ei hallituksellakaan ole ollut toimenpiteisiinsä pätevää toimintalupaa. Hallituksen sote-ehdotus ei perustu näyttöön terveyshyötyä tuovista toimintatavoista, vaan poliittiseen lehmänkauppaan. Lehmänkaupan synnyttämät mallit estävät nyt potilaita saamasta sitä terveyshyötyä, jota hyvä terveydenhuoltojärjestelmä voisi tuottaa. Vaikuttaakin sille, että Sipilän hallituksen uudistuksessa ei ole kyse oikeasta terveydenhuoltojärjestelmän parannuksesta, vaan valeuudistuksesta, joka loisi vain uusia ongelmia potilaille ja koko terveydenhuollolle. Noiden ongelmien hoitaminen kaatuisi seuraavien hallitusten tehtävälistalle aivan siitä riippumatta, mitkä puolueet hallituksessa silloin olisivat.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu