Sote ja konsulttidemokratia

Tietokirjailijat Hanna Kuusela ja Matti Ylönen julkaisivat muutama vuosi sitten kirjan ”Konsulttidemokratia – kuinka valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton”. Kirja löytyy omasta kirjahyllystäni liikkeenjohtoa ja johtamisoppeja käsittelevien kirjojen keskeltä. Tutustuin itse ensi kertaa konsultoinnin maailmaan 1990-luvun alkupuolella, kun kiersin Yhdysvaltoja ja Japania SRI Internationalin ”senior advisorin” kanssa kokoamassa markkina-arviota kehitteillä olleelle uudelle lääkkeelle. Olen sitten viimeisen 15 vuoden aikana tutustunut useimpien suurten kansainvälisiin konsulttifirmojen toimintatapoihin. Pidän konsultteja hyödyllisinä erityisesti silloin, kun on omin keinoin vaikea koota tarvittavaa tietopohjaa. Isoilla kansainvälisillä konsulttifirmoilla on usein pääsy tietokantoihin, joihin tavallisella viranhaltijalla ei ole käyttöoikeuksia. Toki Google on tässä suhteessa helpottanut jokaisen tiedonhaluisen asemaa. Joskus konsulttia voi käyttää myös tilapäisenä lisätyövoimana. Kovin tavallista kuitenkin on, että konsulttifirman myyntikalvoilla luvataan tuoda erityisosaamista, mutta konsultin työn tuotos onkin yleistä konsulttilatinaa powerpointeille sijoiteltuna.

Suuret uudistukset, kuten sote, ovat konsulttifirmoille oikea kultakaivos. Sipilän hallitus on kaatanut sote- ja maakuntavalmisteluun lyhyessä ajassa satoja miljoonia euroja. Osa tuosta rahoituksesta menee suoraan konsulttifirmojen taskuihin. Konsultit suunnittelevat niin tietojärjestelmäratkaisuja kuin palvelutuotannon tehostamismalleja taikka ratkovat virkamiesten puolesta juridisia taikka hallinnollisia ongelmia. Asiakkaina ovat yhtä lailla ministeriöt, maakuntien valmistelukoneistot kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.

Sosiaali- ja terveysministeriössä sote-konsultoinnin ykkönen on viime vuosina ollut Nordic Healthcare Group eli NHG. Se on mm. laatinut ministeriölle soten vaikutusarviointeja. Tosin nuo vaikutusarvioinnit ovat saaneet kritiikkiä eduskunnan valiokunnilta taikka viimeksi valinnanvapauslakiluonnoksen osalta lainvalmistelun arviointineuvostolta kokonaisarvioinnin puuttumisesta. NHG luokittelee itsensä terveys- ja sosiaalipalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen erikoistuneeksi toimijaksi. Kieltämättä sote-alan osaamista tuossa yrityksessä onkin. NHG omistaa Kuntamaiseman, joka on kuntapalveluiden talouden suunnittelun ja seurannan, tuotteistamisen sekä raportoinnin työkalu. Kuntamaiseman kautta NHG:lle kertyy tietoa kuntien sote-toimintojen tuotoksista ja kustannuksista. Kuntamaisema on ollut esikuvana Sitran kehittämille sote-tietopaketeille, joita Valtiovarainministeriössä halutaan käyttää eri maakuntien toiminnan vertailuun. Näillä tahoilla on ymmärrettävästi intressejä sen suhteen, millaisiin toiminta- ja raportointimalleihin sote-uudistuksessa päädytään.

Maakuntien sisäistä valmistelua avittaa vielä laajempi konsulttifirmojen joukko. Usein referenssinä yhden maakunnan hankinnalle käytetään toiselle maakunnalle asiassa jo tehtyä valmistelua. Toki maakuntavalmistelijat vaihtavat tietoja keskenään, mutta konsulttifirmoille on lähtökohtaisesti edullista se, että tieto on hajallaan ja mieluummin konsulttiyritysten kuin virkamiesten käsissä. Välillä tulee jopa sellainen olo, että konsulttifirmat vaikuttavat soten valmisteluun enemmän kuin poliitikot, joilla ei ole aikaa, osaamista eikä usein haluakaan perehtyä monimutkaisten ongelmien yksityiskohtiin. Huolestuttavaa on, että sote-valmistelua avustavien konsulttifirmojen asiakkaina on myös yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksiä, joille konsultit voivat ehdottaa aiemmin rakentamaansa julkiseen toimintamalliin sopivan liiketoimintasuunnitelman. En muista nähneeni konsulttisopimusta, jossa tämäntapainen toiminta olisi tehokkaasti kielletty.

Juridista konsultointia ministeriöille antavat asianajotoimistot. Esimerkiksi Valtiovarainministeriö (tai oikeammin sen alainen yhtiö) hyödynsi IT-toiminnan palvelukeskukseksi suunnitellun Vimana Oy:n kilpailuoikeudellisen aseman arvioinnissa tunnettua helsinkiläistä asianajotoimistoa. Kuntaliitto oli hiukan aikaisemmin julkaissut prof. Petri Kuoppamäen kriittisen asiantuntijaraportin toisen palvelukeskusyhtiön asemasta. En yhtään epäile asianajotoimiston osaamista asiassa, mutta juridiselle keskustelulle on kovin tyypillistä, että siinä pyritään lähtökohtaisesti kiistämään toisen osapuolen väitteet ja vaatimukset. Murhamieskin saa oikeudenkäynnissä avukseen asiamiehen, joka pyrkii osoittamaan, ettei tuomiolle ole perustetta. Asianajotoimistojen lausunnoissa ei siis aina ole kyse objektiivisen totuuden etsimisessä, vaan väitteiden esittämisestä asiakkaan eduksi. Eräs juristikollega kommentoikin somessa ministeriöiden tapaa käyttää asianajotoimistoja ”virkamiesten älyvajeena” tarkoittaen, että virkakelpoisuusvaatimuksiin on aiemmin kuulunut sekä alan substanssin että lakien osaaminen. Viime vuosina tätä osaamista on alettu ministeriöistä ulkoistaa juristikonsulteille.

Yliopistot ja niiden tutkimusyksiköt tekevät nykyään suhteellisen harvoin ministeriöiden toimeksiannosta tutkimuksia, jossa selvitettäisiin jonkun hallinnonalan ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Vapaa tiede kun ei helpolla alistu ohjailtavaksi, eivätkä riippumattoman tutkimuksen tulokset välttämättä tue haluttua poliittista päämäärää. Professorikollega Harri Veivo Ranskanmaalta muistutti runsaan viikon takaisessa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että tutkijoiden passiivisuus kotimaiseen asiantuntijakirjoitusten laatimisessa avaa markkinarakoa ajatuspajoille ja konsulteille, jotka voivat esiintyä osaajina todellisten asiantuntijoiden poissa ollessa. Tuloksena syntyy selontekoja, jotka näyttävät tieteeltä, mutta jotka palvelevat ensisijaisesti kulloistenkin vallankäyttäjien tarkoitusperiä. Lopputuloksena konsulttien käytölle voi lopulta olla Konsulttidemokratia-kirjan kuvaama päättäjä, joka ei enää erota tietoa ja valeuutista toisistaan.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu