Sote, syöpähoidot ja banaanien hinta

Terveystaloustieteen päivät kokoavat vuosittain helmikuun alussa yhteen suomalaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Sote-uudistus on ollut päivien kestoaihe jo usean vuoden ajan. Eniten julkisuutta vuoden 2018 tapahtuman esityksistä sai professori Markku Pekurisen katsaus terveydenhuollon rahoitukseen sote-uudistuksessa. Hän toi esiin, että maakuntien rahoitus ottaisi jatkossa huomioon sote-kulujen kasvun vain osittain. Prof. Pekurisen mukaan ehdotettu sote-malli ei pysty toteuttamaan kustannusten kasvun hillitsemistavoitetta, mutta valiovarainministeriö toteuttaisi siitä riippumatta kehysbudjetoinnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen rajoituksia. Maakuntien kustannuskehitystä kuvaamaan rakennettaisiin uusi indeksi, joka seuraa yleistä hintakehitystä terveydenhuollon kustannuskehityksen sijasta. Julkisuuteen antamassaan kommentissa prof. Pekurinen toikin esiin, että jatkossa soten rahoitukseen vaikuttaa enemmän banaanien hinta, kuin terveydenhuollon todelliset kulut.

Hiukan Terveystaloustieteen päivien jälkeen Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva ja Kuntatyönantajat julkaisivat 5.2.2018 maakuntien rahoitusmalleja koskevan tutkimuksen ”Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan”, jonka Tampereen yliopiston tutkijaryhmä oli ao. tahojen toimeksiannosta laatinut. Vaikka sote- ja maakuntauudistusta on Suomessa valmisteltu kauan ja hartaasti, toteavat tutkimuksen tekijät, että laajempi keskustelu maakuntien rahoituksesta on käymättä ja valmistelu eri vaihtoehtojen osalta tekemättä. Tutkimuksen toimeksiantajat toteavatkin tiedotteessaan, että Sipilän hallituksen ehdottama maakuntien rahoitusmalli on väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana. Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi olisi maakuntien investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla esimerkiksi maakuntien verotusoikeudella valtionapujen lisänä.

Kolmas terveydenhuollon rahoituksen kestävyyteen vaikuttava selvitys julkaistiin Brysselissä 9.2.2018. Olin itse mukana komission asiantuntijaryhmässä, joka selvitti uusien innovatiivisten lääkkeiden hinnoittelua. Erityisesti uudet syöpälääkkeet ovat hyvin kalliita ja yhden potilaan lääkehoito voi maksaa satoja tuhansia euroja. Sipilän hallitus on omalta osaltaan pyrkinyt avaamaan esimerkiksi suomalaisten potilastietoja yritysten kehitystoimintaa varten. Suomeen ei kuitenkaan ole edes yritetty luoda mekanismia, millä julkiselle rahalla rakennettujen tietovarastojen kautta kehitetyt uudet innovatiiviset hoidot eivät maksaisi kohtuuttomasti. Innovatiivisten hoitojen kehittämisen taloudelliset hyödyt menevät nyt kansainväliselle teollisuudelle, kun taas hoidon kustannukset jäävät rasittamaan tulevien maakuntien jo lähtötilanteessa alimitoitettuja budjetteja.

Jotta terveydenhuollon rahoituksen haasteet tulisivat ymmärrettäväksi, on hyvä korostaa sitä, mistä terveydenhuollon kustannukset muodostuvat. Valtaosa kustannuksista on henkilökustannuksia eli lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoja. Esimerkiksi vanhusten hoito on tavattoman työvoimavaltaista. Robotit voivat korvata henkilöstöä joidenkin tehtävien osalta tulevaisuudessa, mutta mitään näyttöä siitä, että hoitorobotit olisivat ihmistyövoimaa halvempia, ei ole. Uuden teknologian käyttöönotto on joka tapauksessa aluksi merkittävä investointi, jonka tuottavuushyödyt tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. En usko, että Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa voidaan oleellisesti vähentää esimerkiksi vanhuspalvelujen henkilökuntaa, vaan vanhusväestön määrän kasvu päinvastoin tulee lisäämään henkilöstön tarvetta ja henkilöstökuluja.

Toinen merkittävä kustannuserä muodostuu uudesta teknologiasta. Yritykset eivät uuden teknologian kehittämisellä pyri oman myyntinsä vähentämiseen, vaan yleensä ne pyrkivät liikevaihtonsa ja voittojensa kasvattamiseen. Suomen valtiolla ja valtiovarainministeriön kehysbudjeteilla on kovin vähän vaikutusta siihen, miten esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden hinnat kansainvälisillä markkinoilla muodostuvat. Kun tulevaisuudessa joka toinen suomalainen tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään, lisääntyvät hoitokustannukset vääjäämättä, jos haluamme pysyä länsimaisen lääketieteen kehityksessä mukana. Jos uudet hoidot taas rajataan Suomessa palveluvalikoiman ulkopuolelle, lähtevät varakkaat potilaat näitä hoitoja hakemaan muista Euroopan unionin jäsenmaista.

Kolmas iso kustannuserä muodostuu rakennusinvestoinneista. Suomessa on sairaalakapasiteettia yli tarpeen ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii keskittämisasetuksella sulkemaan pieniä yksiköitä. STM:n asetuksilla on kuitenkin vähän vaikutusta megatrendeihin kuten väestön muuttamiseen kaupunkikeskuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana n. 250 000 henkilöä eli yhden maakunnan verran uusia asukkaita. Jotta palvelujen tarve tulisi tyydytetyksi, tulisi alueelle 2020-luvulla rakentaa uusi laajan päivystyksen keskussairaala ja useita sote-keskuksia. Prof. Pekurinen toikin Terveystaloustieteen päivien esityksessä esiin, että jostain syystä sote-uudistuksen vaikutusarvioinneissa on ajateltu, että parempi palvelujen saatavuus tulisi tapahtumaan ilman uusien investointien kustannuksia.

Toin jo keväällä 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassani lausunnossa esiin huoleni sen osalta, miten soteen ehdotettu terveydenhuollon rahoitusmalli vastaa perustuslakimme vaatimusta riittävistä terveyspalveluista. Sipilän hallituksen sote-uudistus alkaa näyttää yhä enemmän rahoituksen leikkaushankkeelle, jossa julkisen terveydenhuollon tarveperusteisesta rahoituksesta on tarkoitus vähentää n. 10 %. Jos suomalaisten syöpäpotilaiden hyvä hoito riippuu jatkossa banaanien korkeasta hinnasta, ei voi muuta kuin toivoa banaaninviljelijöille huonoja satovuosia 2020-luvulla.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu