Mitä yhteistä on sotella ja Concordella

Concorde-lentokone oli aikansa huipputeknologiaa. Vaikka nykypäivänä ajatus pientä joukkoa ihmisiä Atlantin yli kuljettavasta epäekologisesta yliäänikoneesta lähinnä hirvittää, sai ajatus alle 4 tunnin lentoyhteydestä Pariisin ja New Yorkin välillä 1970 -luvulla paljon kiinnostusta osakseen. Concorde ei kuitenkaan ollut taloudellinen tai poliittinen menestys. Koneen suunnittelun aikana puhjennut öljykriisi ja polttoaineen hinnannousu nostivat sen käyttökustannukset hyvin korkeiksi. Kun kone oli rakennettu Ranskan ja Iso-Britannian yhteishankkeena, jatkui koneen käyttö kritiikistä huolimatta vuoteen 2003 asti.

Concorde-lentokoneen kehittäminen on antanut nimensä myös Concorde-vaikutuksena tunnetulle ilmiölle. Tällä ilmiöllä kuvataan järjestelmän ja sen toimintaympäristön yhteensopimattomuutta. Mitä huonommin toimintaympäristö ja institutionaalinen rakenne sopivat yhteen, sitä todennäköisimmin hankkeen institutionaalinen rakenne lopulta romahtaa.

Yrityksenä sote-uudistuksessa on sopeuttaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa muuttuneen ikärakenteen ja kestävyysvajeen mukaiseen toimintaympäristöön. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu palvelujen saatavuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden lisääminen, terveyserojen pienentäminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Asiantuntijoille on jo nyt varsin selvää, että Sipilän hallituksen soteen ehdottama toimintamalli ei noita tavoitteita tule saavuttamaan.

Palvelujen tarjonnan lisääntyminen tulee hallituksen sote-mallissa nostamaan veronmaksajien maksettavaksi tulevia kustannuksia. Vaikka hallitus ajaa yhtäällä julkisen tuotannon keskittämistä kustannusten säästämiseksi, ehdottaa se nyt soten osana yksityisten tuottajien määrän lisäämistä ja tuotannon hajauttamista. Tämä nostaa väistämättä palvelutuotannon kustannuksia. Kustannusten kasvun lisääjinä sote-mallissa toimii myös palvelujen ympärille syntyvä järjestämisbyrokratia. Tilaaja-tuottaja -mallissa, josta sitä kokeilleet maat (kuten Uusi Seelanti ja Iso-Britannia) ovat jo luopuneet, ovat lisäksi hallinnointikustannukset hyvin korkeat.

Terveyserojen kaventamisen kannalta hallituksen ehdottama valinnanvapausmalli on haitallinen. Se ei kohdenna palveluja niille väestöryhmille, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Malli lisää palvelujen käyttöä siinä suhteellisen terveen väestön ryhmässä, joka pystyy valinnanvapautta hyödyntämään. Palvelujen käyttö kasvavaa, mutta niiden vaikuttavuus huononee ja terveyserot lisääntyvät.

Valinnanvapaus voi lisätä asiakaslähtöisyyttä, jos oman lääkärin valinta olisi oikeasti mahdollista. Palvelujen käytön koordinaatiota joudutaan sote-mallissa kuitenkin tiukentamaan mm. edellyttämällä erillisen asiakassuunnitelman laatimista. Uudistuksessa ehdotettu valinnanvapauden malli tulee asiakkaalle näyttäytymään hankalalle ja byrokraattiselle. Sote-malliin rahoitukseen liittyvät ongelmat johtavat myös todennäköisesti asiakasmaksujen nousuun, mikä ei asiakastyytyväisyyttä paranna. Korkeat asiakasmaksut lisäävät tunnetusti myös eri väestöryhmien terveyseroja.

Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus voi valinnanvapauden myötä lisääntyä alueellisesti kasvukeskuksissa. Haja-asutusalueiden ja sosiaalihuollon palvelujen osalta tilanne on todennäköisesti päinvastainen. Soten rahoituksen ongelmat voivat lopulta huonontaa myös erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta.

Kaiken kaikkiaan Sipilän hallituksen sote-ratkaisu ennakoi Concorde -efektiä varsin hyvin. Se luo nyt mallia, jossa uudistukselle asetetut tavoitteet eivät 2020-luvun toimintaympäristössä toteudu, mutta synnyttää mallille institutionaaliset rakenteet (maakunnat).

Sote-mallia viedään nyt eteenpäin ns. upotettujen kustannusten vaikutuksen avulla. Tuo taloustieteilijöille tuttu käsite tarkoittaa ilmiötä, jossa hankkeen lopettaminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä enemmän siihen on sidottu kustannuksia. Kukaan ei halua ottaa syytä varojen hukkaamisesta, vaan toivoo, että vielä hiukan lisää investoimalla hanke saataisiin onnistumaan. Näin myös silloin, kun objektiiviselta kannalta katsoen hanke on tuhoon tuomittu. Erityisesti moni IT-projekti on upotettujen kustannusten vaikutusten takia jatkunut pitkään yli sen, mikä olisi ollut taloudellisesti järkevää.

Sote-uudistuksen tilannetta kuvaa, että Helsingin Sanomien haastattelussa hankkeen johdosta vastaava alivaltiosihteeri toteaa 3.2.2018 ”maakuntien olevan jo tosi pitkällä”. Lähes samaan aikaan Kuntaliitto uutisoi, että maakuntien muutoskustannukset vuosina 2018–19 ovat yli 500 miljoonaa euroa. Sipilän hallitus onkin upottanut soten, maakuntien ja niihin liittyvien IT-järjestelmien valmisteluun jo satoja miljoonia euroja. Valmistelutyöhön on palkattu tai sijoitettu tuhatlukuinen virkamies- ja konsulttijoukko, joista osa jo rakentaa itselleen sopivaa ekologista lokeroa uuteen byrokratiaan. Tuolla panostuksella ja rahoituksella perusterveydenhuollon saatavuusongelmat olisi helposti korjattu ilman soteakin.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin vasta eduskunnan arvioitavana. Maakuntien valmistelun rahoitus perustuu istuvan enemmistöhallituksen (eli toimeenpanovallan) ja sen Keskustapuoluetta edustavien vastuuministerien tahtotilaan sekä eduskunnan tähän valtion tulo- ja menoarviossa osoittamiin rahoihin. Lainsäädäntövaltaa käyttävä Suomen korkein valtioelin, eduskunta ei kuitenkaan ehdotettuja institutionaalisia ratkaisuja ole vielä hyväksynyt. Se on sen sijaan valiokuntiensa kannanotoissa edellyttänyt sote-mallin perusteellista vaikutusarviointia. Tällainen asiantuntija-arvio onkin todella tärkeä osa sote-paketin eduskuntakäsittelyä.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu