*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Mitä yhteistä on sotella ja Concordella

Concorde-lentokone oli aikansa huipputeknologiaa. Vaikka nykypäivänä ajatus pientä joukkoa ihmisiä Atlantin yli kuljettavasta epäekologisesta yliäänikoneesta lähinnä hirvittää, sai ajatus alle 4 tunnin lentoyhteydestä Pariisin ja New Yorkin välillä 1970 -luvulla paljon kiinnostusta osakseen. Concorde ei kuitenkaan ollut taloudellinen tai poliittinen menestys. Koneen suunnittelun aikana puhjennut öljykriisi ja polttoaineen hinnannousu nostivat sen käyttökustannukset hyvin korkeiksi. Kun kone oli rakennettu Ranskan ja Iso-Britannian yhteishankkeena, jatkui koneen käyttö kritiikistä huolimatta vuoteen 2003 asti.

Concorde-lentokoneen kehittäminen on antanut nimensä myös Concorde-vaikutuksena tunnetulle ilmiölle. Tällä ilmiöllä kuvataan järjestelmän ja sen toimintaympäristön yhteensopimattomuutta. Mitä huonommin toimintaympäristö ja institutionaalinen rakenne sopivat yhteen, sitä todennäköisimmin hankkeen institutionaalinen rakenne lopulta romahtaa.

Yrityksenä sote-uudistuksessa on sopeuttaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa muuttuneen ikärakenteen ja kestävyysvajeen mukaiseen toimintaympäristöön. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu palvelujen saatavuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden lisääminen, terveyserojen pienentäminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Asiantuntijoille on jo nyt varsin selvää, että Sipilän hallituksen soteen ehdottama toimintamalli ei noita tavoitteita tule saavuttamaan.

Palvelujen tarjonnan lisääntyminen tulee hallituksen sote-mallissa nostamaan veronmaksajien maksettavaksi tulevia kustannuksia. Vaikka hallitus ajaa yhtäällä julkisen tuotannon keskittämistä kustannusten säästämiseksi, ehdottaa se nyt soten osana yksityisten tuottajien määrän lisäämistä ja tuotannon hajauttamista. Tämä nostaa väistämättä palvelutuotannon kustannuksia. Kustannusten kasvun lisääjinä sote-mallissa toimii myös palvelujen ympärille syntyvä järjestämisbyrokratia. Tilaaja-tuottaja -mallissa, josta sitä kokeilleet maat (kuten Uusi Seelanti ja Iso-Britannia) ovat jo luopuneet, ovat lisäksi hallinnointikustannukset hyvin korkeat.

Terveyserojen kaventamisen kannalta hallituksen ehdottama valinnanvapausmalli on haitallinen. Se ei kohdenna palveluja niille väestöryhmille, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Malli lisää palvelujen käyttöä siinä suhteellisen terveen väestön ryhmässä, joka pystyy valinnanvapautta hyödyntämään. Palvelujen käyttö kasvavaa, mutta niiden vaikuttavuus huononee ja terveyserot lisääntyvät.

Valinnanvapaus voi lisätä asiakaslähtöisyyttä, jos oman lääkärin valinta olisi oikeasti mahdollista. Palvelujen käytön koordinaatiota joudutaan sote-mallissa kuitenkin tiukentamaan mm. edellyttämällä erillisen asiakassuunnitelman laatimista. Uudistuksessa ehdotettu valinnanvapauden malli tulee asiakkaalle näyttäytymään hankalalle ja byrokraattiselle. Sote-malliin rahoitukseen liittyvät ongelmat johtavat myös todennäköisesti asiakasmaksujen nousuun, mikä ei asiakastyytyväisyyttä paranna. Korkeat asiakasmaksut lisäävät tunnetusti myös eri väestöryhmien terveyseroja.

Perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus voi valinnanvapauden myötä lisääntyä alueellisesti kasvukeskuksissa. Haja-asutusalueiden ja sosiaalihuollon palvelujen osalta tilanne on todennäköisesti päinvastainen. Soten rahoituksen ongelmat voivat lopulta huonontaa myös erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta.

Kaiken kaikkiaan Sipilän hallituksen sote-ratkaisu ennakoi Concorde -efektiä varsin hyvin. Se luo nyt mallia, jossa uudistukselle asetetut tavoitteet eivät 2020-luvun toimintaympäristössä toteudu, mutta synnyttää mallille institutionaaliset rakenteet (maakunnat).

Sote-mallia viedään nyt eteenpäin ns. upotettujen kustannusten vaikutuksen avulla. Tuo taloustieteilijöille tuttu käsite tarkoittaa ilmiötä, jossa hankkeen lopettaminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä enemmän siihen on sidottu kustannuksia. Kukaan ei halua ottaa syytä varojen hukkaamisesta, vaan toivoo, että vielä hiukan lisää investoimalla hanke saataisiin onnistumaan. Näin myös silloin, kun objektiiviselta kannalta katsoen hanke on tuhoon tuomittu. Erityisesti moni IT-projekti on upotettujen kustannusten vaikutusten takia jatkunut pitkään yli sen, mikä olisi ollut taloudellisesti järkevää.

Sote-uudistuksen tilannetta kuvaa, että Helsingin Sanomien haastattelussa hankkeen johdosta vastaava alivaltiosihteeri toteaa 3.2.2018 ”maakuntien olevan jo tosi pitkällä”. Lähes samaan aikaan Kuntaliitto uutisoi, että maakuntien muutoskustannukset vuosina 2018–19 ovat yli 500 miljoonaa euroa. Sipilän hallitus onkin upottanut soten, maakuntien ja niihin liittyvien IT-järjestelmien valmisteluun jo satoja miljoonia euroja. Valmistelutyöhön on palkattu tai sijoitettu tuhatlukuinen virkamies- ja konsulttijoukko, joista osa jo rakentaa itselleen sopivaa ekologista lokeroa uuteen byrokratiaan. Tuolla panostuksella ja rahoituksella perusterveydenhuollon saatavuusongelmat olisi helposti korjattu ilman soteakin.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin vasta eduskunnan arvioitavana. Maakuntien valmistelun rahoitus perustuu istuvan enemmistöhallituksen (eli toimeenpanovallan) ja sen Keskustapuoluetta edustavien vastuuministerien tahtotilaan sekä eduskunnan tähän valtion tulo- ja menoarviossa osoittamiin rahoihin. Lainsäädäntövaltaa käyttävä Suomen korkein valtioelin, eduskunta ei kuitenkaan ehdotettuja institutionaalisia ratkaisuja ole vielä hyväksynyt. Se on sen sijaan valiokuntiensa kannanotoissa edellyttänyt sote-mallin perusteellista vaikutusarviointia. Tällainen asiantuntija-arvio onkin todella tärkeä osa sote-paketin eduskuntakäsittelyä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomessa terveyskeskukset on tietoisesti aliresurssoitu, koska on katsottu, että erikoissairaanhoito on tärkeämpää, eikä kattavaan julkiseen avohoitoon ole ainakaan pääkaupunkiseudulla varaa.

Nyt on näköjään varaa laittaa 2-3 miljardia rahaa lisää terveydenhuoltoon, ja lisätä valinnanvapautta monimutkaisilla järjestelmillä.

Jos kerran ylimääräistä rahaa on, niin miksi ei nosteta yksityislääkärien KELA-korvauksia, jolloin useammilla olisi varaa käydä yksityislääkärillä? Väite siitä, että SOTE vähentäsisi kustannuksia on valhetta alusta loppuun, kuten kaikki alalla työskentelevät hyvin tietävät.

Toni Tamminen

Sekoomuksen ajamana sen jäsenistö on juurruttanut jo itsensä näihin sopiviin ekologisiin lokeroihin. Ja unohtaen jälleen kerran kaikkien suomalaisten edun, on oma ja puolueen etu se ensisijainen, kustannuksista niin viis, koska nehän maksaa veronmaksajat.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Lasse Lehtosen tarkkoja sote-analyysejä on aina ilo lukea!

Tavalliselle maallikollekin on aivan selvää, että sotesta tulee katastrofi.

--

Hallitus on osoittautunut täysin epäpäteväksi joka suhteessa.

Sipilän tulisi välittömästi pyytää hallituksen eroa.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Hyvin osuva vertaus Concordeen.

Tosiaan, tuottajamalli britaniassa oli jo purku vaiheessa 2010, koska
sen todettiin vaikeuttavan asioita.

Ja tahallinen terveyskeskusten jonojen muodostus jää ainoaksi vaihtoehdoksi, koska jokainen maailmalla tuntee suomalaisen luonteen ja suomalaisen tehokkuuden.

Joten olemme antaneet toiminnan jonkin poliittisen ohjauksen piiriin,
joka ei olekaan ihan sitä mitä luvataan. Eli ensin ohjataan jonojen
pidentämiseen, ja huonoon toimintaan, sitten voidaan valittaa.
Sillä ylhäältä tulleita ohjeitahan on noudatettu, hyvässä uskossa.
Tai sanoisinko maan ulkopuolelta. Kuten kaikki muukin ohjaus, joka jää
tavallisesti huomaamatta. Mutta joku tietää, mutta ei ymmärrä tarkoitusta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Mitä eroa projekteilla oli?

- Concorden kehittäminen oli huomattavan halpaa, vaikka kustannuksia kritisoitiin ja projekti oli tappiollinen. Yhden huonosti toimivan soteohjelmistohimmelin hinnalla saatiin kuitenkin legendaarinen yliäänikone.

- Concorde toimi 30 vuotta.

- Concorden kehittämiseen osallistuivat täysin erilaiset ihmiset ja erilaisilla motiiveilla, kuin soten kehittämiseen. Minulla oli joskus kunnia tavata Aerospatialella ja British Aerospacella henkilöitä, jotka olivat osallistuneet Concorden kehittämiseen. Jos he työskentelisivät sote-projektissa, ei terveydenhuoltojärjestelmää todennäköisesti ensimmäisenä luovutettaisi sijoitusyhtiöille, vaan siitä tehtäisiin niin hyvä kuin suinkin osataan ja vielä maalattaisiin Suomen lippu kylkeen. Jos se ei muuttuneiden olosuhteiden vuoksi riitä, on ainakin yritetty.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Ylilääkäri Lehtonen, olisiko parempi vertauskohde kuitenkin ollut jo reilun kymmenen vuoden ajan palloteltu sote. Pitkän kokemuksenne perusteella teillä on varmasti faktatietoa siitä, miksi sotea ei ole saatu aikaiseksi. Se olisi varmasti huomattavasti parempi tieto meille pikaista soteratkaisua odottaville kuin yliäänilentokone Concorde tahi -ilmiö.
Oletteko muuten huomannut, että kirjoituksienne sisällöt alkavat jo toistaa samoja asioita. Concorden mukaantuomisella yrititte ilmeisesti tuoda jotain uutta!

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Mukavaa, että aiemmat blogini ovat jääneet mieleesi. Tässä lisää tietoa Concorde-vaikutuksesta, jos aihe kiinnostaa: https://www.forbes.com/sites/jimblasingame/2011/09...

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Minun pitää tunnustaa, että ihan yleisissä puitteissa vastustan sote-uudistuksen vastustamisen vastustamista. Koska vastustamisen vastustamisen vastustamisesta tuskin on kuitenkaan asiallisesti mitään hyötyä, sitä ei tarvitse tämän enempää kommentoida.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Concordeen lentokoneena voi tutustua Sinsheimin teknisen museon alueella lounaisessa Saksassa. Tolpannokkaan nostetun ilma-aluksen sisäänkin pääsee, ja siellä voi kurkistaa jopa ahtaaseen ohjaamoon.

Koska yliäänimatkustajakone edusti kilpavarustelun aikakautta, piti itäblokilla toki olla vastaava. Samalla korokkeella poseeraa myös jotakuinkin identtinen kaksoiskappale Neuvostoliitosta, Tupolev Tu-144.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

Soten valmisteluun vuosia käytetyt ja nyt myös maakuntauudistuksen valmisteluun käytetyt monet, monet, eikä riitäkään, miljardit ovat mm. suoraa yritystukea konsulttitoimistoille. Ja pois maksajilta.

Valmistelu jatkuu. Maksaminen jatkuu.

Nice. :).

Herää kysymys, miksi?

Jos ne rahat olisi annettu terveydenhoitoon ja kunnille, ei näillä olisi hätää. Ja maksaja hyötyisi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset