LasseLehtonen Syteen tai soteen

Ollako markkinoilla, vaiko eikö olla

Kuntaliitto julkaisi 16.1.2018 professori Petri Kuoppamäen selvityksen sote- ja maakuntauudistuksen osaksi ajatelluista valtakunnallisista palvelukeskuksista. Hän oli selvittänyt ehdotetun toimintamallin yhteensopivuutta kilpailulainsäädännön, EU:n valtiontukisäännösten ja hankintalainsäädännön kanssa. Ainakaan allekirjoittaneelle ei tullut mitenkään yllätyksenä, että palvelukeskusyhtiöihin liittyy merkittäviä kilpailuoikeudellisia ongelmia. Niiden käyttövelvoite toimii kilpailunrajoitteena ja häiritsee olemassa olevia taloushallinnon palvelujen ja IT-palvelujen markkinoita. Mitään kansalliseen turvallisuuteen taikka kansanterveyteen liittyvää pakottavaa syytä ei valmistelussa ole esitetty valtiollisten palvelukeskusten perustamiselle. Idean takana on puhdas virastologiikka, jonka mukaan valtiovarainministeriön ohjauksessa olevat valtionyhtiöt toimisivat paremmin kuin nykyiset useat tuottajat. Huvittavaa on, että sote-palveluihin Sipilän hallitus ajaa monituottajamallia kilpailun ja valinnanvapauden nimissä. Soten tukipalveluissa kilpailua ja valinnanvapautta taas halutaan rajoittaa valtionohjauksen vahvistamiseksi.

Myös Korkein hallinto-oikeus (KHO) kiinnitti valinnanvapauslaista antamassaan lausunnossa huomiota niihin kilpailuoikeudellisiin ongelmiin, joita ehdotettuun sote-malliin liittyy. Haasteena on yksityisen ja julkisen tuotannon toimiminen rinnakkain samalla markkinalla. KHO näkee ongelmaksi erityisesti sen, onko perustettavien sote-keskusten toiminta sellaista taloudellista toimintaa, jonka sääntely kuuluu yhteisöoikeuden alaan, vai Suomen kansalliseen päätösvaltaan kuluvaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Oikeuskysymykseksi muodostuu silloin se, mitä lainsäädäntöä toimintaan tulee soveltaa. KHO suositti komission kannan hakemista asiaan ennen lakipaketin hyväksymistä. Samalla kannalla oli Ylen haastattelema Helsingin yliopiston kilpailuoikeuden professori Juha Raitio. Olin itse kutsuttuna STM:n asiantuntijakokoukseen, jossa soten EU-oikeudellisia kysymyksiä oli tarkoitus käsitellä. Sipilän hallituksen puheenjohtajatripla oli kuitenkin linjannut jo ennen asiantuntijakokousta, että lakipaketti on hallituksen käsityksen mukaan EU-oikeuden mukainen ja että komission kantaa asialle ei tarvita. Niinpä joimme kokouksessa kahvit ja söimme voileivät. Virkamiesten hallitukselle asiasta valmistelemaa taustamateriaalia ei sote-asiantuntijoille annettu.

Riippumatta hallituksen ministerien kannasta on voittoon tähtäävä yksityisten terveyspalveluiden tuotanto varmasti yhteisöoikeuden tarkoittamaa taloudellista toimintaa. Solidaarisuuteen perustavat verorahoitteiset julkiset terveyspalvelut eivät sen sijaan ole taloudellista toimintaa, jollei niille aseteta velvoitetta toimia kannattavasti. Tuottaessaan aivan samaa asiaa kuin yksityiset sote-keskukset, julkiset sote-keskukset myös vaikuttavat palvelumarkkinaan. Julkisella tuottajalla on tällaisessa tilanteessa helposti kielletyksi valtiontueksi katsottavia kilpailuetuja.

Erityisesti julkisen tuottajan konkurssisuoja voi olla markkinoiden toimintaa häiritsevä kilpailuetu – ainakin näin elinkeinoelämän etujärjestöt ovat vuosikausia väittäneet vaatiessaan erilaisten julkisten toimintojen yhtiöittämistä. Tämän vuoksi Sipilän hallitus esitti valinnanvapauslain ensimmäisessä versiossa sote-palvelujen pakkoyhtiöittämistä. Perustuslakivaliokunta kuitenkin totesi, että julkisen vallan tulee kaikissa tilanteissa voida turvata riittävien sote-palvelujen tuottaminen. Julkinen tuotanto tulee tämän vuoksi suojata konkurssilta. Riittävät sote-palvelut ovat tässä suhteessa samassa asemassa kuin vaikka poliisi taikka puolustusvoimat, joita ei voi korvata yksityisillä yhtiöillä.

Hallituksen viimevuotisen sote-esityksen perustelut kilpailuneutraliteettivaatimukselle yhtäällä ja oman perustuslakimme julkiselle vallalle asettama vaatimus tuottaa riittävät sote-palvelut toisaalla, johtavat loogisesti ajatellen johtopäätökseen, että markkinaehtoinen kilpailuasetelma yksityisen yrityksen ja julkisen viranomaisen välillä ei suomalaisessa sote-tuotannossa ole juridisesti mahdollinen. Jos tätä yritetään, rikotaan joko EU-oikeuden säännöksiä kilpailuneutraliteetista tai oman perustuslakimme vaatimusta riittävien palvelujen turvaamisesta kaikissa tilanteissa. EU-oikeuden näkemys hyväksyttävästä toimintamallista julkisen järjestäjän ja yksityisen tuottajan välillä on mielestäni selvä. EU:n hankintadirektiivi edellyttää julkisen hankintayksikön (ml. maakunta) kilpailuttavan yksityiseltä sektorilta hankkimansa sosiaali- ja terveyspalvelut ja määrää kynnysarvot EU-laajuiselle kilpailutusvelvollisuudelle.

Ministerit vannovat tai vakuuttavat ennen tehtävään astumista noudattavansa perustuslakeja ja muita lakeja. Sipilän hallitus nyt näyttää valinneen tien, jossa mieluummin uhmataan EU-lainsäädännön vaatimuksia kuin Suomen perustuslain säännöksiä. Etenemismallin ajatuksena on, että viedään sote-paketti mahdollisuuksien mukaan nykyisen hallituksen aikana sellaiseen vaiheeseen, jossa maakuntien perustamista ei enää voida perua. Käytännössä näin käy, jos perustuslakivaliokunta hyväksyy hallituksen esitykset ja maakuntavaalit ehditään pitää ennen soten EU-oikeudellisten ongelmien kärjistymistä. Sote-lainsäädäntö voidaan sitten vaalien jälkeen muuttaa EU-oikeutta vastaavaksi. Käytännössä ainoana juridisesti hyväksyttävänä vaihtoehtona on tällöin ”kansallistaa” perustetut yksityiset sote-keskukset (eli maksaa korvauksia toiminnan lopettamisesta) ja tuottaa kaikki perustason palvelut julkisena toimintana. Perustuslakihan ei salli näiden palvelujen jättämistä yksityisten yhtiöiden varaan. Lopputuloksena voi lopulta olla tilanne, jossa maakuntamalli toteutuu, mutta yksityinen terveydenhuolto on menettänyt nykyisenkin julkisen tukensa, kun Kela-korvaukset on poistettu. En itse näe, että tällainen uhkapeli voi mitenkään hyödyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjää, palvelujen tuottajaa saati veronmaksajaa, joka lopulta maksaa seikkailupolitiikan kulut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Todella mielenkiintoinen kirjoitus.

Julkisten palveluiden yhtiöittäminen nähdään usein
globaalisille markkinoille valmisteluna.

Haluaisin hiukan verrata tätä englantilaiseen systeemiin.

Englannin NHS on tavallaan oma maakuntansa. NHS on jakautunut
8 eri maakuntaan, joiden sisällä kaikki paikalliset yksiköt toimivat
kuten yhtiöt. Näiden nimiksi tuli Trusts.

Jokainen yksikkö on velvoitettu toimimaan raha edellä. Budjetti
luodaan suoraan toivelistan perusteella.
Kontrolli on näin laajaa, vaikka systeemiä mainostettiin kilpailun
ja valinnan vapautena. Valinta on kullakin terveysasemalla, ei asiakkaalla.

Jos asiakas ei todennäköisesti ole sopiva, eli täytä ehtoja, joista
terveyskeskus saa valtiolta palkkionsa, ei asiakas pääse lähiasemansa
asiakkaaksi.
Tätä epäkohtaa nyt puolestaan käytetään, kaiken muun,ja edelleen yksityistämis tarkoitukseen. Tyytytymättömyys systeemiin siis luotiin
taloudellisillä porkkanoilla, joten keskukset usein laittavat oman
edun ensin, eivät suinkaan 5-10 tuhannen ihmisen palvelua. Sitä palvelua
voidaan tarjota keskustarkastusviraston valitsemalta asemalta mistä
vaan suuremmalta alueelta. Asiakas ei täten pääse valitsemaan.
Moni ajautuukin sitten sairaalan akuuttijonoon. Kumpi tulee kalliimmaksi
loppujen lopuksi. Entinen hyvä GP järjestelmä siis purettiin.

Nyt sitten esitetään vielä lisää kilpailutusta näihin keskuksiin, ja niiden kauppaaminen ehkä alkaa. Mutta vastaako tämäkään EU lainsäädäntöä.
Vai onko EU ollut este. Nyt ne toimivat kuten yksityiset yritykset, valtion suurella tuella, karsimalla huonot asikkaat. Näin sitä suurta
valinnanvapautta mainostettiin, ja kävikin juuri toisten päin. Alkaa
kuulostamaan tosi tutulta, mitä muutakaan tästä voi ajatella meidänkin
oman farssin tienoilta. Onkohan siellä samat konsulttifirmat ohjeistamassa suomalaisiakin.
Mainos on aina, sinun terveytesi, sinun valintasi. Psykologiaa siis.
Jotkut onnekkaat saavat tosi hienon hoidon!

https://www.nhs.uk/nhsengland/thenhs/about/pages/n...

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Jäi mainitsematta, että suuret Primary care trusts saivat uuden nimen 2013.
CCG eli Clinical Commissioning Group, on tietysti jokin erityisillä
perusteilla valittu ryhmä, en tiedä miten. Eli jatkuvaa muutosta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Virkamiesten hallitukselle asiasta valmistelemaa taustamateriaalia ei sote-asiantuntijoille annettu."

Uskokaa ja luottakaa vaan hallitukseen, hyvä siitä tulee vaikka vähän noita valmistelun materiaaleja piilotellaankin. :-D

Siinä sitä avointa kansalaisyhteiskuntaa.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Sote - sotkua ja uusi normaali?

Asiointi lääkärin kanssa, joka ei puhu ymmärrettävää suomen kieltä, on hankalaa. Terveyskeskuksen laboratoriovastaukset saattavat kestää jopa kuukaudenpäivät, ennenkun potilas voi ne itse löytää kanta.fi - valikosta.

Entä jos koetulos on vaikkapa suspekti, niin kuka on vastuussa potilaalle tiedon antamisesta ja jatkotutkimukseen ohjaamisesta?

Keskustelu ongelmasta keskuksen virkailijan kanssa oli ohiviestintää, joka keskittyi lähinnä asiakkaaan omaan vastuuseen tiedon hankinnassa ja lääkärin kielitaitoon, joka virkailijan mukaan paranee ajan myötä. Informaatiokatkokset selitettiin pois erilaisilla uuskielisillä sanoilla. Itse ongelma ei ratkennut.

Mielestäni tämä käy yhtenä esimerkkinä, miten asiakas pakotetaan hakeutumaan yksityisen sektorin lääkäripalveluun. Myös tässä tapauksessa, järjestelmä sisään ja ulossulkee potilaita sekä (esim) varallisuuden että internetin käytön osaamattomuuden vuoksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset