Sote ja yrittäjyys
Aluehallintovirasto lähestyi minua 8.1.2018 päivätyllä kirjeellä muistuttaen terveydenhuollon itsenäistä ammatinharjoittajaa vuoden 2017 toimintakertomuksen antamisesta 28.2.2018 mennessä. Olen pitänyt lääkärin vastaanottoa vuodesta 1988 alkaen ja joudun joka vuosi raportoimaan hoitamani potilaat ja vielä ryhmiteltynä valvovan viranomaisen haluamalla tavalla. Ihan selvää minulle ei ole, mihin noita tietoja käytetään, mutta jos haluan ammattiani harjoittaa, on minun tehtävä viraston vaatimat vuosittaiset ilmoitukset. Ammatinharjoittamisen aloittaminen ja toimipaikan vaihtaminen on kuitenkin ollut suhteellisen helppoa – teet vain ilmoituksen ja maksat vaaditut maksut valtion kassaan.
Sipilän hallitus on markkinoinut sote-uudistustaan paitsi palvelujen asiakaslähtöisyyden ja saatavuuden parantumisella, myös yrittäjyyden edistämisellä. Siirtämällä julkista verorahoitusta aiempaa enemmän yksityisen sektorin palveluntuottajille, on haluttu edistää yksityistä elinkeinotoimintaa ja synnyttää uusia yrityksiä. Yrittäjäjärjestöt ovat olleet tästä ajatuksesta innoissaan. Valinnanvapautta onkin järjestöjen toimesta lobattu enemmän kuin ammatinharjoittajien toimintaedellytysten turvaamista uudessa toimintaympäristössä.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 18 549 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Näistä 6 326 tuotti lääkäri- tai hammaslääkäripalveluja. Terveyspalveluissa eniten toimipaikkoja on kuitenkin luokassa muut terveydenhuoltopalvelut (8 930 toimipaikkaa vuonna 2015), johon kuuluvat sellaiset palvelut, joita ei anneta esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tai joita eivät anna lääkärit ja hammaslääkärit. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi fysioterapia sekä suuhygienistien tuottamat palvelut. Lääkäreillä ja hammaslääkäreillä toimipaikkoja oli 7166 eli moni yrittäjänä toimiva lääkäri (hammaslääkärit harvemmin) on pitänyt vastaanottoa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Huomionarvoista on, että vuosina 2013-2015 näiden toimipaikkojen määrä kuitenkin väheni 4,5 %.
Lääkärit ja hammaslääkärit tarvitsevat toimintaansa varten paitsi tiloja ja laitteita, myös erilaisia palveluja. Toiminnan kannalta välttämättömiä ovat potilastietojärjestelmät sekä erilaiset diagnostiset palvelut (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), joiden pystyttäminen omalle vastaanotolle on kallista. Sipilän hallituksen toimesta uusittu hankintalainsäädäntö on tehnyt käytännössä mahdottomaksi terveydenhuollon tukipalvelujen myymisen julkiselta sektorilta yksityisyrittäjille, vaikka se olisi terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan kannalta järkevää.
Kuten kaikkien yrittäjien myös ammatinharjoittajan toimivan lääkärin tai hammaslääkärin toimeentulon kannalta on keskeistä, että asiakkaat maksavat laskunsa ja että palvelun tuottaja saa rahansa. Merkittävä osa lääkärin tuloista muodostuu erilaisista vakuutuskorvauksista, joita maksaa joko Kansaneläkelaitos sairausvakuutuksesta taikka yksityiset vakuutusyhtiöt eri vakuutusmuodoistaan.
Jotta yrittäjyys sosiaali- ja terveydenhuollossa toimisi, tulisi markkinoille pääsyn (so. toiminnan aloittamisen) olla helppoa. On kuitenkin aivan selvää, että sote-uudistus ei ammatinharjoittajana toimivan lääkärin asemaa helpota. Tälle on useita toiminnallisia syitä: Sote-keskukselle, jossa lääkärit toimivat, on asetettu valinnanvapauslaissa uusia vaatimuksia. Palvelun tuottajan on mm. täytettävä vaatimukset palveluvalikoiman laajuudesta eli hänen on toimittava yksikössä, jossa tuotetaan myös joidenkin erikoisalojen erikoislääkäripalveluita ja jossa sosiaalihuollon ammattihenkilö antaa ohjausta ja neuvontaa. Maakunta voi lisäksi päättää mm. palvelujen laatua ja saatavuutta koskevista lisävaatimuksista. Käytännössä vastaanottoa pitävien lääkärien tulee vastaanottotulollaan jatkossa maksaa nuo uudet kustannukset.
Toiseksi sote-keskuksessa toimivan lääkärin on liityttävä useisiin suunnitteilla oleviin tietojärjestelmiin sekä raportoitava erilaisia toiminnallisia tietoja sekä maakunnalle että valtakunnallisille viranomaisille. Tämä tulee merkitsemään uusia investointeja, raportointiin irrotettavaa työaikaa sekä vuosittaisia maksuja tietojärjestelmien käytöstä.
Kolmanneksi Kela-korvaukset poistuvat. Sote-keskuksessa työskentelevän lääkärin tulee saada toimeentulonsa maakunnan maksamasta kapitaatiokorvauksesta, joka pyritään sitten painamaan mahdollisimman alhaiseksi maakunnan kustannusten säästämiseksi.
Edellä mainittujen vaatimusten toteuttaminen onnistuu suurille terveysyrityksille, mutta on yksityiselle ammatinharjoittajalle vaikeaa. Kapitaatiokorvaus sote-palveluista perustasolla voi myös riittää isolle terveysyritykselle, jos se voi lisäksi ohjata potilaita käyttämään muita palvelujaan. Yksittäinen ammatinharjoittaja sen sijaan tulee kapitaatiokorvauksella todennäköisesti hyvin huonosti toimeen ja kantaa ison taloudellisen riskin hoidon kustannuksista. Sote-uudistus ajaakin nyt yrittäjänä toimivia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia terveysyritysten palvelukseen taikka rengeiksi eli terveydenhuoltoala keskittyy näillä näkymin yhä harvempien yksityisten toimijoiden käsiin. Itselleni ei olekaan vielä täysin selvinnyt, miten sote-uudistus edistää pyrkimystä lisätä yrittäjyyttä taikka parantaa terveydenhuoltoalan yrittäjän toimintaedellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mieltä mieltä blogisti on viikolla julkituodusta arviosta valinnanvapauslain seurauksena käykin päinvastoin, että
julkisen hallinon palvelun tuottajien osuus kasvaakin ja yksityisen sektorin osuus laskee.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että kukaan pysty varmuudella arvioimaan asiakkaiden ja potilaiden siirtymisiä eri tuottajien välillä. Koko sote-paketin yksi suuri ongelma onkin vaikutusarvointien heikkous ja toisaalta järjestelmän huono ohjattavuus. On huonoa, jos on arpapeliä, miten keskeinen osa sosiaaliturvajärjestelmää toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa käydä niin, että raha ostaa ensin potilasvirrat. Kun potilasvirta on vakiintunut, aletaan vetää ”ostorahoja” takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Yksityinen lääkäri saati niiden suuremmat terveyspalveluyritykset eivät pärjää mitenkään julkisen puolen palveluille- eivät mitenkään, elleivät ne ole sopimussuhteessa ostopalveluina julkisen kanssa.
Esimerkiksi TAYS on eurooppalaisellakin tasolla huippuyksikköjä kuten myös HUS ja TYKS.
Miten yksityinen voi pärjätä investointeineen, koulutuksineen jne. näiden kanssa ?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen, elleivät lekurit oivalla yritysmuodoksi osuustoiminnallista yhteisöä. Jokainen hoitaa omat potilaansa ja yhteisyys muut asiat. Toimii varmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtonen paljastaa, kenen ehdoilla valinnanvapausehdotus on tehty, suurten terveysyritysten. Ammatinharjoittaja tai kolmas sektori ei millään pärjää siinä mallissa, mitä hallitus tarjoilee.
Ammatinharjoittajamalli on toiminut hyvin Tanskassa ja Norjassa, mutta Suomessa siihen ei enää ole mahdollisuuksia, sillä isot yritykset ovat jo vieneet markkinat, eikä hallituksen ”suoran valinnan” ehdotus myöskään sovi pienelle toimijalle, kuten Lehtonen kirjoittaa. Olisi ollut parasta kuulla asiantuntijoita, ennen kuin antoi lobbareille tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joka tapauksessa SOTE tullee rajoittamaan terveyspuolen ammatinharjoittajien toimintaedellyyksiä monin määrittein, mikä onkin sekä valinnanmahdollisuuksien että vapaan yrittäjyyden kannalta suorastaan lainvastaista.
Sehän on selvä asia.että tässä toiminnassa tulee täyttää aina kelpoisuusehdot.
Toinen merkillinen asia on sana valinnanvapaus, jota on markkinoitu enemmän ideoligisistä näkökulmista kuin itse vapauden määrittelyn mukaan. Todellista vapaata valintaa ei ole. Mutta toinen osa valinnasta myös puuttuu eli nyt termi sisältää vain tuottajalähtöisen valinnanvapauden mutta ei tarvelähtöistä. Periaatteessa kansalaisilla tulisi olla myös mahdollisuus itse muodostaa omat sote-keskukset, jos sellaisen haluaisivat esim. osuuskunnan, yhdistyksen tai muun yritysmuodon kautta. Siis 1000 kansalaista perustavat oman yrityksen, jonka kautta saavat lainmääräämät palvelut.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen että GDPR tulee aiheuttamaan julkiselle sektorille melkoisesti harmaita hiuksia : )
Ilmoita asiaton viesti
Käytännöstä minulla on pari kokemusta TAYS:in käsikirurgian ja plastiikkakirurgian osastolta.
… jonne joku tuo sirkkelissä leikatun kätensä muovipussissa, toinen kävellee kuin Napoleon, koska verenkierto on ohjattu vatsanahan alta, kolmas poltti itsensä etupuolen munineen kaatuessaan saunassa kiukaan päälle. Kaikki toipuivat.
… mutta olo osastolla kestää pitkäänkin. Miten sen yksityinen pystyy järjestämään jatkuvassa valvonnassa ja toimintavalmiudessa ja, kuka sen maksaa ja millä hinnalla ?
Ainoa ongelma oli osaltani se, että käsi piti leikata tapaturman johdosta. Hengenvaaraa ei ollut, jolloin vakavasti tapaturmaiset kulkivat kirurgiaan ohi parikin päivää. Ole siinä sitten syömättä ja juomatta.
Kun olen kuunnellut hyvinkin lähipiiristäni olevia Töölön kirurgia, Tyksin neurokirurgia ja urologia ja myös lastenlääkäriä, ei kovinkaan vakuuta se, että näissä palveluissa mentäisiin heti ja nopeasti yksityisten potilaaksi- ei mennä, koska jalansijat kulkevat aina julkisen puolen kautta.
Eiköhän tämä riitä johtopäätökseksi, missä järjestyksessä asiat pitää hoitaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän on helppo ratkaisu. Kaikki lääkärit, joilla ei investoida työvälineisiinsä, takaisin kuntien palvelukseen. Ei voi olla niin, että on yrittäjä niiltä osin kuin itselle edullista ja duunari muulloin työpaikan eduin.
Minun vaikea nähdä mitään järkeä tällaisessa hybridimallissa terveydenhoidossa. Yksityisen ja julkisen toiminnan yhteennaittaminen ei toimi koskaan hyvin jommankumman osapuolen kannalta ja jättää aina potilaan välikäteen. Mutta voinhan olla väärässäkin, aika näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Ammatinharjoittajamalli on maailman yleisin ja toimivin. Siihen pohjaa mm. hyvin kehuttu Brittien NHS. Samoin Saksa, samoin koko lähi-ja Kaukoitä.
Malleja pitäisi vähemmän hakea Ruotsista tai Norjasta. Olisi eduksi loikata suoraan Keski Eurooppaan hyviä, edullisia ja toimivia malleja hakemaan.
Kaikissa hyvin hoidetuissa maissa missä kuka tahansa pääsee samana päivänä luottamalleen lääkärille kohtuu hinnalla julkista ja myös rahastus eli pörssiterveydenhoitoa tukevat edulliset ammatinharjoittajat.
Tämä on yksiselitteisen selvää ja täysin verifioitavissa jos joku haluaa. Meillä ei hallitus eikä lääkärit ilmeisesti halua.
Ilmoita asiaton viesti
Oliskohan sittenkin mennyt paremmin kaikin osin, jos valtio olisi antanut kunnille väkilukua vastaavan määrän korvamerkittyä rahaa. Sillä rahalla kukin kunta olisi hoitanut sosiaaloi- ja terveysasiansa parhaimpansa mukaan.
Ne kunnat olisivat liittyneet, joilla olisi tarvetta ollut ja muut menisivät muilla keinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä asia on tärkeä, se tuli ensimmäisenä mieleeni kun kuulin puhuttavan sotekeskuksista, että se karsii yksittäiset palveluntuottajat, ja/tai pakottaa heidät isompien syliin mm. francine-yrittäjiksi.
sitten kun palvelut ovat parin ison hallussa, on myös hinnoittelu parin ison kartellin hallussa, anteeksi keskinäisen ”kilpailun” varassa.
sori siitä
Ilmoita asiaton viesti