*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Sote ja hankintalainsäädäntö

Ihmiskauppa on Suomessa virallisesti kiellettyä. Urheilussa pelaajien hankinnat ovat sen sijaan täysin sallittuja. Jalkapalloseurat kauppaavat pelaajiaan paitsi maan sisällä myös ympäri Eurooppaa. Vastaavia työntekijöiden siirtoja koskevia sopimuksia tehdään joskus myös yrityselämässä ja julkishallinnossa. Olen itse ollut ”pelaajasopimuksen” kohteena useampaan kertaan urallani. 1990-luvulla työpanokseni myytiin amerikkalaiselle suuryritykselle osana suomalaisen alkuperäislääkkeen kehityshankkeen loppuunsaattamista. Vuonna 2007 tiedekuntien sopimus vei minut hankintalainsäädännön vastuuopettajaksi Turun yliopistoon. Tänä vuonna puolestaan Uudenmaan maakuntahallinto on hankkinut sopimusosaamistani tilaaja-tuottajamallin ja sote-hankintojen ohjaamisen valmisteluun.

Yliopistojen 10 vuotta vanhan ”pelaajavaihdon” seurauksena opetan edelleen juristiopiskelijoille ja yrittäjille hankintalainsäädäntöä. Tässä ominaisuudessa kävin myös vuonna 2016 kolmessa eduskunnan eri valiokunnassa antamassa asiantuntijalausuntoni uuden hankintalain vaikutuksista Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toin silloin toistuvasti esiin huoltani mm. palveluhankintojen alhaisten kynnysarvojen aiheuttamista ongelmista.

Suomen vuoden 2017 alusta voimaan tullut hankintalaki saattaa maansisäisesti voimaan Euroopan unionin hankintadirektiivin (2014/24/EU). Kuten muutkin Sipilän hallituksen lainsäädäntöhankkeet, myös uusi hankintalaki edustaa kaiken kaikkiaan hyvin liberalistista ja yrityselämän näkökulmaa painottavaa mallia julkisen talouden hoitoon. Euroopan unioni edellyttää pääsääntöisesti ns. erityisiin hankintajärjestelmiin kuuluvien palvelujen (so. sosiaalipalvelut) kilpailuttamista vasta, kun hankinnan arvo ylittää 750 000 euroa. Suomen hankintalakiin tuli kuitenkin palveluhankintojen kynnysarvoksi vain 60 000 euroa (paitsi joidenkin sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen osalta 400 000 euroa). EU:n hankintadirektiivi antaisi myös mahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa antaa kansallisesti erityisasema kolmannen sektorin yleishyödyllisille ja voittoa tavoittelemattomille tuottajille. Sipilän hallitus jätti kuitenkin tämän mahdollisuuden käyttämättä ja asetti yleishyödylliset yhteisöt samaan asemaan kaupallisten yritysten kanssa. Kun julkiseen hankintaan osallistuminen on usein työlästä ja monimutkaista, merkitsee laaja kilpailuttamisvelvollisuus automaattisesti sellaisten yritysten suosimista, joilla on mahdollisuus rekrytoida palvelukseensa hankinta-ammattilaisia tarjouksia tekemään.

Hankintalain vaikutukset ovat näkyneet jo sen ensimmäisenä voimassaolovuonna. Erityisesti vammaisjärjestöt ovat tuoneet julki tyytymättömyyttään sen suhteen, että mm. vammaisten henkilökohtaisen avustajan palveluja kilpailutetaan lyhyin väliajoin. Hallituksen taholta vastaukseksi tähän itse aiheutettuun ongelmaan on tarjottu sote-uudistuksen osana monimutkaista ja kallista henkilökohtaista budjettia, vaikka yksinkertaisinta olisi ollut vain nostaa avustajapalveluja koskevien hankintojen kynnysarvoa ja näin mahdollistaa järkevä suorahankinta. Tosiasiassa eräiden vammaispalvelujen kilpailuttamisessa ollaan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena palattu lähelle huutolaiskulttuuria, jossa apua tarvitsevan huolenpitoa huutokaupataan edullisimman tarjouksen antavan tehtäväksi.

Vielä suurempi merkitys hankintalainsäädännöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistuksissa. Siikalatvan kunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kokonaisulkoistuksia on kritisoitu julkisuudessa ankarasti. Kovin paljon keskustelua ei kuitenkaan ole käyty siitä, miten Euroopan unionin lainsäädäntö tällaisiin hankintoihin vaikuttaa. Euroopan unionin perusperiaatteisiin kuuluu palveluiden vapaa liikkuvuus. Vaikka terveyspalvelujen järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, on vuoden 2014 hankintadirektiivi merkinnyt terveyspalvelujen hankinnan siirtymistä unionilainsäädännön sääntelyn piiriin. Keskeisiä hankintalainsäädännön periaatteita ovat avoimuus ja syrjimättömyys. Komission tehtävänä on nyt varmistaa, että eri jäsenvaltioiden yrityksillä on vapaa pääsy toisen jäsenmaan terveyspalvelujen markkinoille. EU-oikeuden kannalta yksittäisen jäsenvaltion kansalliset toimenpiteet, joilla rajoitetaan hankintoja tai jopa asetetaan pakottavia purkavia ehtoja unionin lainsäädännön mukaan toteutetulle julkiselle hankinnalle, ovat hyvin haastavia. Lopullisesti tällaisten toimenpiteiden hyväksyttävyyteen ottaa kantaa Euroopan unionin tuomioistuin, jos asia esimerkiksi rajoituksista kärsineen yrityksen toimesta sinne viedään.

Sipilän hallituksen hanke sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinaehtoistamiseksi on hyvin ongelmallinen sote-asioiden kansallisen päätösvallan kannalta. Asiaan kiinnitti huomiota myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kesäkuisessa lausunnossaan sote-lainsäädännöstä. Kysyin itse hiljattain eräässä STM:n asiantuntijakokouksessa arvostamaltani työ- ja elinkeinoministeriön johtavalta virkamieheltä sitä, uskooko hän EU:n jatkossa pitävän Suomen terveydenhuoltojärjestelmää solidaarisuuteen perustuvana vaiko terveysmarkkinana, jossa markkinoille pääsyn valvonta kuuluu EU komission toimivaltaan. Hän totesi, että hallituksen virallisena linjana on, että Suomessa on solidaarisuuteen (eikä markkinamekanismiin) perustuva terveydenhuoltojärjestelmä. Aivan toinen asia sitten on, ovatko EU:n komissio ja Suomen sote-markkinoille pyrkivät yritykset tästä samaa mieltä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miten muuten toi julkisuudessa ollut tapaus Mehiläinen hoidettiin, josta Mehiläinen vetäytyi kohun saattelemana?

Ei kunta voi tehdä kovin kevyin perustein suorahankintaa ja Mehiläisen tapauksessa kilpailutuksen kynnysarvo on ylittynyt. Eli onko ollut julkinen tarjouskilpailutus, jossa useat terveysalan yritykset ovat jättäneet tarjouksensa?

Suorahankinnan perusteita ei yleensä voida todentaa kuin tarjouskilpailulla, jossa tulee yksi tarjous. Harvoin hankintojen kohteena on oikeasti uniikkiratkaisu, jollaista muut eivät kykene tarjoamaan.

Tosta kirjoittajan mainitsemasta 60 000€:n kynnysarvosta, niin se on 4:lle vuodelle. Eli se tarkoittaa, että on arvioitava 4 vuoden ajalta ylittääkö hankinta kynnysarvon. Jos se ylittää niin silloin täytyy kilpailuttaa. Kyseessä on siis hyvin pieni hankinta.

Tämä 60 000€:n kynnysarvo esimerkiksi IT-hankinnoissa lisää julkishallinnossa SAAS-palvelujen kysyntää.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Sekä Siikalatvan että Länsi-Pohjan sote-ulkoistukset ovat olleet hankintalain mukaan tehtyjä julkisia hankintoja. Länsi-Pohjaa avusti hankinnan ja hankintasopimuksen valmistelussa suuri kansainvälinen konsultti/tilintarkastusyhtiö.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eli kilpailutettiin asianmukaisesti.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Tämän vuoden alussa voimaan tulleen hankintalain kynnysarvot pudotettiin tietoisesti erittäin matalalle. Haluttiin saada julkiset toimijat ahtaalle ja yksityisille markkinat. Yritin osaltani saada niitä järkevälle tasolle, mutta en onnistunut.

Miten blogisti arvelee, kestääkö maakunnan "pakko"liikelaitos nyt esitetyssä muodossa EU:n kilpailulainsäädännön/perustuslain/hankintalain läpivalaisun? Se on nimittäin käytännössä likipitäen sama kuin perustuslakivaliokunnan kesäkuussa tyrmäämä pakkoyhtiömalli. Liikelaitos on mm. verovelvollinen. Ero yhtiöön lienee vain nimike.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kymmenen pisteen kysymys, johon ei voi vastata, ennen kuin näkee, missä muodossa hallitus valinnanvapauslain eduskuntaan lähettää. Maakunnan liikelaitos olisi kuitenkin viranomainen, joten se voisi julkista valtaa käyttää. Toki sote/maakuntalakipaketissa oli perustuslakivaliokunnan viime kesän lausunnon perusteella paljon muitakin korjattavia asioita.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Tosiasiassa eräiden vammaispalvelujen kilpailuttamisessa ollaan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena palattu lähelle huutolaiskulttuuria, jossa apua tarvitsevan huolenpitoa huutokaupataan edullisimman tarjouksen antavan tehtäväksi."

Yllä olevan huomautuksen tekeminen Lasse Lehtosen tasoiselta asiantuntijalta edustaa kiitettävää siviilirohkeutta ja osoittaa, että myös inhimillisyyden ja terveen järjen ääni on kuulunut sote-uudistuksen valmistelussa.

Sen pahempi Sipilän sote-koalitiolle. He tietävät, mitä järjettömyyksiä he ovat tekemässä ja jo tehneetkin - vastoin parempaa tietoa. Terveysmarkkinaa ajetaan sote-Suomeen hallituksen toimesta kuin käärmettä pyssyyn. Helppoa se ei ole, mutta onhan markkinamiehille kelpo palkinto luvassa: julkisen palvelujärjestelmän metsästäminen ja kaataminen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Jos kaadetaan koko sote- ja maakuntauudistus, mitkä ovat blogistin mielestä kolme tärkeintä asiaa nykyisessä terveyden- ja sosiaalihuollon hallinnossa korjattavia/paranettavia asioita. Kv-vertailussa Suomi pärjää
hyvin nykyisinkin.

------

Minusta on järjen köyhyyttä perustaa lailla 18 maakuntaa hallinnoimaan/johtamaan asioita, joihin kaikilla esitetyillä maakunnilla ei ole alun alkaenkaan tasaveroisia edellytyksiä mahdollisuuksia.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Tärkeää olisi saada sellainen rahoitusjärjestelmä, jossa olisi aidosti kannusteita terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseen. Terveydenhuollossahan näitä ns. arvoperusteisen terveydenhuollon malleja on muualla viime vuosina luotu ja Suomi on kehityksestä jäljelssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tulee edelleen vahvistaa, jotta pystymme tehokkaasti puuttumaan esim. nuorten syrjäytymiseen, joka on nyt suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava kansanterveysongelma. Perustason resursseja tulee myös aidosti lisätä. Nämä kolme asiaa tulivat ensinnä mieleen :)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jos olen oikein uutisointia ymmärtänyt, niin Siikalatvan kunnan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kokonaisulkoistus on peruttu. Mehiläisen kannalta se merkitsee vain sitä, että se voi edelleen ja varmaan perustaakin toimintapisteen Ouluun. Siltä vain puuttuu Siikalatvan kunnan lupaus sopimukseen sisältyneestä asiakasmäärästä.

Merkinneekä tuo Mehiläiselle paljoakaan. Sillehän tärkeää on saada asiakkaita. Sillä ole niin väliä, tuleeko niitä Oulusta, Iistä, Kempeleeltä vai Siikalatvan kunnasta. Mehiläisen Oulun toimipiste toimii oman alansa paikallisena merkettina. Siellä vain myydään elin- ja rakennustarvikkeiden ja muiden tuotteiden sijasta terveyspalveluja ja yhteiskunta tukee toimintaa osallistumalla sen kustannuksiin.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Siikalatvan kunnan sote-ulkoistusta ei ole peruttu. Siikalatvan kunta ja Mehiläinen ovat kuitenkin ilmoittaneet, etteivät ne toistaiseksi perusta erillistä terveysasemaa Oulun kaupungin keskustaan.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Ymmärtääkseni Siikalatvan hanke on peruttu, Meri-Lapin ei.

Nyt olisi viisasta koota nopeasti koko terveydenhuolto 12-15 alueen pohjalle kuntayhtyminä. Myös joitakin laajoja sosiaalipuolen tehtäviä mahdollisesti mukaan. Näin saataisiin kohtuullisesti "markkinat" haltuun.

Toisessa vaiheessa suoran demokratian aluehallinto, johon muita tehtäviä mukaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Vammaispalvelujen kilpailuttaminen johtaa vertaistuen ja vapaaehtoistyön kieltämiseen.

Autismi- ja Aspergerliitto ry:n lehden tuoreimmassa numerossa kerrotaan seuraavaa:

”Suomen ensimmäinen Ystävyyden suurlähettiläs Petri V. on autistinen. 42-vuotiaan miehen omat kokemukset kouluajoilta ovat raskaat. [--]

V. on sittemmin vieraillut sadassa vammaisten asumis- ja päivätoimintayksikössä. Enimmäkseen Petri on otettu hyvin vastaan ja henkilökunta odottaa jo seuraavaa käyntiä. [--]

Joskus Petriä on kieltäydytty ottamasta vastaan.

V. :n mukaan yksikkö on voinut sulkea ovensa omistuspohjan muuttuessa kilpailutusten myötä.
- Muutamassa paikassa on käynyt niin, että heti siirryttyään ylikansalliseen omistukseen on tultu ovelle sanomaan, että ”tämä on suljettu laitos – ei täällä saa vierailla”, ja uhkailtu poliisilla.

Petristä kolme merkittävintä epäkohtaa autismikirjolaisten elämässä ovat välttämättömien palvelujen kilpailutukset, lukittujen ovien politiikka ja YK:n Vammaissopimuksen täytäntöönpano.”

Autismi 4/2017. ”Petri V. on Ystävyyden suurlähettiläs. Takana jo 100 yksikköä ja yli 80 000 km polkupyöräilyä”, 30-31.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Saamieni epävirallisten tietojen mukaan noin 40 kunnassa harkitaan jonkinasteista ulkoistusta. Firmojen tarjouksia lienee lähes kaikkien kunnanjohtajien pöydillä.

Markkinatalous pyörii siellä missä miljarditkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset