Kuinka arvioida terveydenhuollon laatua

Luentomateriaalin visualisointi on yksi tapa kiinnittää kuulijan huomiota ja helpottaa esitetyn asian mieleen painamista. Tekijänoikeuslaki antaa mahdollisuuden käyttää opetustarkoituksissa taitelijoiden teoksia ja olen itsekin tätä mahdollisuutta joskus hyödyntänyt. Lääke- ja potilasvahinkoja koskevan luentosarjani esitysmateriaalissa oli pitkään kuvia Lucky Luke sarjakuvakirjasta ”Tohtori Doxeyn eliksiiri”. Siinä myrkyllisiä rohtoja kauppaava puoskari kiertää pitkin villin lännen kaupunkeja. Seurauksia Lucky Luke sanoo pahemmiksi kuin mitä sotapolulla oleva apassilauma saa aikaan.

Sekä terveydenhuollon ammatinharjoittamisen että lääkemarkkinoinnin tiukka sääntely on syntynyt tarpeesta suojata palvelujen käyttäjää markkinaehtoisen toiminnan ongelmilta. Terveydenhuollossa myyjän ja ostajan välillä on merkittävä tiedollinen epäsuhta. Palvelujen käyttäjän on vaikea arvioida sitä, onko lääkärin hänelle määräämä tutkimus taikka suosittelema hoito aidosti tarpeellinen. Lääkkeitä markkinoiva kauppamies puolestaan suosittelee joskus tuotettaan sellaisiinkin tilanteisiin, joissa tuotteen hyödyistä ei ole näyttöä. Onkin melkoista älyllistä epärehellisyyttä uskoa, että usein muutenkin heikossa asemassa olevat potilaat pystyisivät markkinoinnin paineessa ilman apua tekemään terveydenhuollossa sellaisia valintoja, jotka olisivat heidän kannaltaan aidosti hyödyllisiä.

Toimivan valinnanvapauden tueksi potilaan pitäisi saada runsaasti riippumatonta tietoa palvelujen laadusta ja hänen pitäisi myös osata tuota tietoa käyttää. Sitran vastikään julkaiseman tutkimusraportin perusteella esimerkiksi Ruotsissa potilaat kuitenkin nojaavat valinnoissaan useammin kuulopuheisiin, kuin malttavat perehtyä terveydenhuollon tietokantoihin. Potilaan kannalta laatutietojen tulisikin olla hyvin helposti käytettävissä hoidon valintatilanteessa.

Laatutietoa käyttävän pitää myös ymmärtää terveydenhuoltojärjestelmän rakennetta ja siinä tapahtuvaa potilasohjausta. Synnytyssairaalaa valitsevan äidin pitäisi siis tietää, että yliopistosairaalassa vastasyntyneiden kuolleisuus voi olla korkeampi kuin keskussairaalassa, koska riskisynnytykset on keskitetty sinne. Riskiraskausäidin ei kannata pienemmän lapsikuolleisuuden toivossa hakeutua synnyttämään yliopistosairaalan ulkopuolelle, koska juuri hänen oma riskinsä kasvaisi entisestään. Hyödyt laajojen hoitotuloksia koskevien tietokantojen avaamisesta potilaan katsottavaksi ovatkin olleet esim. Yhdysvalloissa ja Hollannissa vähäiset. Pahimmillaan Yhdysvalloissa laatutietojen esittäminen on johtanut sairaaloissa potilasvalintaan, jossa vaikeat potilaat on ohjattu muualle, jotteivat omat hoitotulokset näytä julkisuudessa huonolle.

Suomessa tietoja hoidon laadusta on huonosti saatavilla. Tietojen keräämisestä on valtionhallinnossa vastuussa lähinnä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, mutta sen resursseja on voimakkaasti leikattu. Valtion rahoitusta on sen sijaan kohdennettu uusien IT-yritysten perustamiseen, joiden pitäisi tarvittavia tietoja tietojärjestelmistä tulevaisuudessa tuottaa. Myöskään yliopistosairaaloiden omalla rahoituksella tehtävät hankkeet kliinisistä laaturekistereistä keskeisille tautiryhmille eivät ole saaneet STM:n tukea. Laadun määrittäminen ei ministeriön kannalta ole vain terveystiedettä vaan poliittisin perustein tehtävää asemointia. Sote-uudistuksessa laadun mittaamisen pitäisi ministeriön näkökulmasta keskittyä asiakaskokemuksen mittaamiseen hoitotulosten sijasta ja mieluiten tavalla, joka tukee ehdotettua valinnanvapausmallia.

Terveydenhuollon laatu on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus. Siihen kuuluvat hoidon potilaslähtöisyyden lisäksi hoidon lääketieteellinen asianmukaisuus, vaikuttavuus, turvallisuus, tehokkuus ja yhdenvertaisuus. Olin itse EU-komission asiantuntijaryhmässä selvittämässä, mille asioille pitäisi jäsenvaltioiden terveyspolitiikassa antaa painoa pyrittäessä parantamaan terveydenhuollon laatua Euroopassa (ks. https://ec.europa.eu/health/expert_panel/sites/expertpanel/files/006_safety_quality_of_care_en.pdf). Potilaslähtöisyyden lisääminen terveydenhuollossa on tuon suosituksemme mukaan hyvin tärkeää. Ongelmia kuitenkin aiheutuu siitä, että kukaan ei oikein tiedä, miten potilaslähtöisyyttä terveydenhuollossa pitäisi arvioida. Tutkimukset osoittavat myös, että kokemus hoidosta muuttuu ajan myötä: Esimerkiksi päivystykseen tuleva potilas on lääkäriä odottaessaan tyytymätön hoitoonsa, lääkärin tavattuaan yleensä hyvin tyytyväinen hoitoonsa, mutta pari päivää kotiutumisensa jälkeen enää kohtuullisen tyytyväinen hoitoonsa. Mittausajankohdat pitäisi validoida eri hoitotilanteisiin sekä eri potilasryhmille, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia.

Myös potilastyytyväisyyskyselyn otoksen käsittely vaikuttaa voimakkaasti kyselyjen tuloksiin. Erillisiin asiakastyytyväisyyskyselyihin vastaa yleensä vain pieni osa potilaista ja kyselyn vastaamattomat jätetään tyypillisesti kokonaan analyysien ulkopuolelle. Joissain sairauksissa osa potilaista menehtyy seuranta-aikana, eikä esim. pelkkiin henkiin jääneisiin potilaisiin kohdennettu syöpähoidon tyytyväisyyskysely anna oikeaa kuvaa hoidon laadusta tai potilastyytyväisyydestä. Kuolleet kun eivät äänestä.

Pelkkien hymynaamanappien tuloksia ei siis voi pitää hoidon laadun arvioinnin perustana. Myös hoidon lääketieteellistä asianmukaisuutta, vaikuttavuutta sekä yhdenvertaisuutta tulee ajantasaisesti seurata. Tärkeää olisi varmistaa, että kuolleiden taikka työkyvyttömäksi jäävien potilaiden osuus ei sote-uudistuksen myötä lisäänny.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu