Valinnanvapauden virtuaalisairaala
Virtuaalisairaala kuuluu Sipilän hallituksen digistrategian kärkihankkeisiin. Olen itse STM:n nimeämässä ohjausryhmässä, jossa hankkeen etenemistä seurataan. Tavoitteena on tuottaa digitaalisia palveluja sairauksien tunnistamiseen ja seurantaan. Erityisesti HUS:ssa kehitetty Mielenterveystalo on jo onnistuneesti tuottanut nettiterapiaa lievien psykiatristen sairauksien hoitoon.
Sipilän hallituksen ministerien reformiryhmä on valinnanvapauslakia koskevassa ehdotuksessaan kuitenkin nostamassa virtuaalisairaalan käsitteen aivan uudelle ulottuvuudelle. Olen itse tähän asti ajatellut, että digipalvelujen rinnalla julkiset sairaalat jatkaisivat toimintaansa ja niissä työskentelisi potilasta hoitavia lääkäreitä. Kauppalehden 12.10.2017 julkistamien tietojen mukaan reformiministerien valinnanvapausmallissa julkisessa sairaalassa kuitenkin annettaisiin jatkossa ensisijaisesti (digitaalisia) asiakassetelejä niin lääkärissä käyntiin, laboratorio- ja röntgentutkimuksiin, leikkaustoimenpiteisiin kuin kuntoutuspalveluihinkin. Nykylainsäädännön mukaan (ja näin myös sote-lakiehdotuksissa) asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia ei saa käyttää maakunnan liikelaitoksen tuottamiin sote-palveluihin. Maakuntien sote-liikelaitokseen kuuluva sairaala toimisi siis käytännössä vain asiakassetelien jakopaikkana. Potilaiden varsinainen tutkimus ja hoito toteutettaisiin yksityisen sektorin toimijoiden toimesta. Julkisista sairaaloista tulisi tässä mallissa ”virtuaalisairaaloita”, joissa ylläpidettäisiin valmiutta ja hoidettaisiin päivystyksellisiä potilaita sekä niitä potilaita, jotka eivät asiakasseteliä huoli.
Reformiministerien valinnanvapausmalli on liukunut kauas juhlapuheiden julkiseen terveydenhuoltoon tukeutuvasta mallista. Vaikka ministerien puheissa toista väitetään, merkitsisi ehdotettu malli sitä, että yksityisestä terveydenhuollosta tulisi ensisijainen palveluntuottaja, jonka palveluja julkinen terveydenhuolto täydentäisi päivystyspalveluiden ja valmiuden ylläpidon osalta. Vielä kauemmas on tultu niistä sote-uudistuksen tavoitteista, joissa sote-palveluja pyritään integroimaan sekä kustannustehokkailla toimintamalleilla hillitsemään kustannusten kasvua. Surullista on, että STM:n sote-asiantuntijaryhmä kiinnitti sekä pakollisten asiakassetelien että puutteellisen integraation haasteisiin huomiota vain vähän ennen reformiministerien neuvotteluja (https://www.thl.fi/fi/-/stm-n-asettama-asiantuntijaryhma-on-antanut-lausunnon-sote-uudistuksesta) ja että suosituksia ei nytkään huomioitu.
Velvoite asiakassetelin antamiseen lähes jokaiselle sote-palvelulle erikseen hajottaa pahasti palvelukokonaisuuden. Sen sijaan että potilas pystyisi asioimaan yhdellä luukulla, joutuisi hän itse juoksemaan kasaan useista asiakassetelipalveluista muodostetun kokonaisuuden. Ilmeisesti ajatuksena on ollut, että jokaiselle potilaalle laadittava asiakassuunnitelma määrittäisi sen, mitä palveluja asiakasseteleillä annetaan. Asiakassuunnitelmien laatiminen on kuitenkin työläs ja byrokraattinen prosessi, joka sitoisi ison osan sote-ammattilaisten työpanoksesta. Terveydenhuollossa potilaan tilanne voi muuttua nopeasti, joten asiakassuunnitelman pitäminen ajan tasalla on käytännössä mahdotonta.
Kustannusten kannalta ehdotettu asiakassetelimalli olisi erittäin kallis. Se ensinnä velvoittaisi maakunnat sekä ylläpitämään päivystyksen ja valmiuden varalta sairaalajärjestelmää henkilöstöineen (mutta ilman asiakasetelille siirtyviä potilaita). Toisaalta se rikkoisi sote-rahoituksen pohjaksi ehdotetun kapitaatiomallin, koska asiakassetelien kautta alettaisiinkin maksaa tuotetuista suoritteista. Laajaan asiakassetelien käyttöön perustuva ehdotus merkitsisi oman arvioni mukaan n. 30 % nousua erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin eli 1,5 mrd euron vuotuista lisäkustannusta. Sipilän hallituksen sote-hinnalla-millä-hyvänsä -malli ei veronmaksajan kannalta enää näytä ollenkaan hyvälle.
Kaikkien kansakunnan sisäisestä turvallisuudesta vastuullisten tahojen yhteisenä huolenaiheena on lisäksi, millä voidaan varmistaa se, että tilanteessa, joissa yksityinen ja julkinen taho alkavat voimakkaasti kilpailla osaavasta työvoimasta (esim. kirurgeista ja anestesialääkäreistä), pystytään ylläpitämään julkisten sairaaloiden päivystysvalmiutta. Käytännössä se voidaan tehdä ainoastaan nostamalla merkittävästi näiden erityisammattilaisten palkkoja.
Joku minua viisaampi on sanonut, että politiikassa asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät: Sipilän hallitus on nyt lopettamassa aluesairaaloiden kiireetöntä leikkaustoimintaa ja keskittämässä niiden palveluja keskussairaaloihin. Kun aluesairaaloiden henkilöstö tämän jälkeen lähtee muualle töihin, heikkenevät lähipalvelut. Keskussairaaloiden osalta reformiministerien julkisuuteen vuotanut valinnanvapauslakiluonnos rajoittaisi oikeutta hoitaa kiireettömiä potilaita taikka tuottaa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Näiden osalta potilaalle tulisi antaa asiakasseteli, joka kelpaisi vain yksityisellä sektorilla tuotettuihin palveluihin. Käytännössä ehdotus siirtäisi valtaosan julkisen terveydenhuollon nyt tuottamista kiireettömistä palveluista yksityisen sektorin toiminnaksi ja lisäisi samalla merkittävästi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
Keskustapuolue hajoaa atomeiksi mikäli asiat etenevät tuolla tavoin.Pitäisikö huolestua?
Ilmoita asiaton viesti
”Maakuntien sote-liikelaitokseen kuuluva sairaala toimisi siis käytännössä vain asiakassetelien jakopaikkana.”
Kiitokset Lasse Lehtoselle Soten nykytinnetta valaisevasta kirjoituksesta. Saarikko vastuuministerinä puhuu toista ja tekee toista. Julkisen sektorilla on Saarikon mukaan päävastuu kansalaisten terveyshuolosta. Yksityisellä sekä kolmannen sektorin toimijoilla on täydentävä rooli.
Lehtosen Blogin mukaan käy juuri päinvastoin. Siitä vasta ruljanssi tulee, kun valtaosa terveyshuollon henkilöstöstä pakkosiirretään yksityisen sektorin palvelukseen. Miten käy työehtojen, vaikka itse siirtymä toteutettaisiinkin niin, että työntekijät siirtyvät uudelle työantajalle ns. vanhoina työntekijöinä.
Lainaan vielä toisen kohdan. ”Asiakassuunnitelmien laatiminen on kuitenkin työläs ja byrokraattinen prosessi, joka sitoisi ison osan sote-ammattilaisten työpanoksesta. Terveydenhuollossa potilaan tilanne voi muuttua nopeasti, joten asiakassuunnitelman pitäminen ajan tasalla on käytännössä mahdotonta.”
Miten tässä ruljanssissa käy potilasturvallisuuden. Mikä taho vastaa, että setelillä saa palvelun riittävän nopeasti ja asintuntevasti, vaivaan jota varten seteli on myönnetty. Miksi tältä osin ei voi toimia, kuten nyt eli potilas saa lähetteen jatkotoimiin sinne, missä hänet voidaan nopeimmin ottaa vastaan ja parhaiten hoitaa. Harvasssa ovat ne potilaat, jotka pystyvät itse arvioimaan, mihin hoitopaikkaan heidän kannattaa setelinsä viedä.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksesta voi rivien välistä lukea paniikkia – se, että johtuuko paniikki kustannuksista vai omasta leivästä ja/tai vallasta on epäselvää.
Kallistun jälkimmäisen puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Vain veronmaksajalla on aihetta paniikkiin. Lääkärien palkathan kilpailutilanteessa nousevat 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tähänkin ongelmaan minulla olisi ratkaisu:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203823-a…
Ilmoita asiaton viesti
Minullakin on radikaali ratkaisu tähänkin ongelmaan: lopetetaan raha niin kaikki yksinkertaistuu. Meillä on jo IT jonka avulla kaikki informaatio siirtyy suoraan ilman rahavälinettä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asiallisesta ja rohkeasta kirjoituksestasi. Politiikkaan en mielelläni ota kantaa, mutta tuo asiallinen – ja toki täysin ammatillinen tekstisi oli selkeä referaatti siitä mitä on odotettavissa ns. terveyspalveluiden yms. suhteen.
Kirjoitit, että lääkäreiden ja palveluiden kysyntä — ja tietysti myös hinnoittelu, palkat yms. — noussevat jatkossa. Niinpä; ja kansa (siis me verotettavat) maksaa. Kukapa muukaan?
Siis ns. maakuntatasoinen uusi organisaatio ei todellakaan ole ”kustannuksia alentava”, kuten on luvattu, vaan kuvio lisäämään — ei suinkaan vähentämään tätä nykybyrokratiaa ja sen kustannuksia yhteiskunnalle, eli meille kansalaisille. Mistä ne virkaihmiset, puhumattakoon poliitikoista otetaan tuhon ns. ”maakuntahallintoon”—- ei ainakaan ilmaiseksi. Ja taas, kuka maksaa?
OK. erilaisia ”palveluseteleitä” on kait tarjolla (ehkä). Kuka niitä jakaa ja millä jonotusajoilla — kuka tietää. Ei kyllä näin maallikkoa oikein lohduta lupaukset, että nyt homma hoituu —- kun on yksi maakuntakohtainen byrokratiakuvio vielä lisänä. Ei tämä hallintokuvio ainakaan yksinkertaistu.
Niin, siis ei politikkaa. Mutta, kun vertaa esim. USA:n terveysmenojen/Ref BKT, suhdetta esim. Suomeen, niin jossain pitäsi kellon kilistä — siis emme kai me tällaiseen ole menossa.
Kirjoitan tämän täysin maallikkona, tosin varsin hyvän DR-tason omaavana ja runsaat 20-vuotta yhdessä lääkärin kanssa eläneenä — silti omana mielipiteenäni.
Toivotukseni Sinulle: Pidä mielipiteesi ja tuo ne julki. Ei tähän suuntaan, vaikka se nyt tuntuu olevan nykypoliitikkojen ns. Agendalla.
Pekka Saikkonen
Ilmoita asiaton viesti
Kaikilla meillä ei ole yhdenvertainen kirjoittamisen ymmärtäminen.
Ilmoita asiaton viesti
SOTE-uudistuksen kantava ajatuksena vaikuttaa olevan luoda terveysjäteille merkittävä määrä uutta liiketoimintaa hinnalla millä hyvänsä. Edellisen ehdotuksen mentyä reisille on keksitty taas uusia keinoja, joilla tämä saadaan aikaan. Kustannussäästöt ja palvelun paraneminen vaikuttavat olevan toissijaisia tavotteita.
Tässä esille tuomasi hoidot ja esim leikkaukset ovat sellaisia, joita käytännössä vain isot pystyvät tekemään. En myös tiedä kuinka suuri homma pienille on tehdä tarvittavat tietojärjestelmäintegraatiot, joilla päästää hyväksytyksi palveluntarjoajaksi.
Jotenkin tuntuu, että koko ajan kainalosta pilkottaa ketunhäntä, jossa on suurten toimijoiden etu ensisijaisena syynä. Huolestuttavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen edullinen terveydenhuolto perustuu heikkoon saatavuuteen.
Aika hoitaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, mutta ei menossa olevan soten konsteilla.
Ilmoita asiaton viesti
Sote lisää palveluja ja se luonnollisesti maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Varmaa on, että asiakas/potilas sen maksaa, mikäli hallitus pitää kiinni 3 miljardin säästöaikeestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hallintohimmelit varsinkin maksavat.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta on jotenkin erikoista että Lehtonen ei ole lukuisissa blogeissaan löytänyt yksityisestä puolesta mitään positiivista sanottavaa. Ei edes silloin kun yksityinen päihittää selkeästi julkisen sekä hinnan että laadun osalta, kuten pääkaupunkiseudun terveyskeskuspalveluissa.
Teksti olisi uskottavampi jos siinä edes näön vuoksi tuotaisiin esiin myös yksityisen vahvuuksia ja julkisen heikkouksia. Nyt vaikutelmaksi jää että maksamme verovaroista aivan turhaan selvityksiin osallistumisista henkilölle jonka näkemykset on jo kiveen hakattu ennen työn käynnistymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos palautteesta. Koetan olla objektiivinen, vaikka olen itse pitänyt yksityisvastaanottoa n. 30 vuotta. Perustan tekstini mahdollisimman paljon tutkimustietoon. Kilpailun vaikutuksia terveydenhuollossa (sekä laatuun että hintaan) selvitimme perusteellisesti EU-komissiolle oheisessa raportissa: https://ec.europa.eu/health/expert_panel/sites/exp…
Ilmoita asiaton viesti
Luen kyllä mielenkiinnolla blogejasi aiheesta. On mahtavaa että joku viitsii avata tavan tallaajalle näin massiivisen uudistuksen avainasioita. Eikä se nyt hirveän hienolta vaikuta toistaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan voisimme poimia kummankin rusinat pullistaan, niin hyvää tulisi. Pakottamalla ja kusetuksella joutuu koko kansa liriin. Onneton alku seurauksineen vei soten syteen. Toivottavasti kuolee pois ennen syntymäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin juuri. Meillä olisi mahdollisuus yhdistellä sektoreiden parhaita puolia. Samoin kuin markkina- ja suunnitelmatalouden hyötyjä. Suunnitelmataloudestahan tässä myös väistämättä on kyse sillä julkisen rahoituksen osuus on niin massiivinen.
Vielä kerran harjoitus alusta, kiitos. Ja pienin testein eteenpäin. Koko järjestelmää ei pidä uusia ilman empiiristä näyttöä sen suorituskyvystä.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta nykyään tuodaan vain niitä yksityisen vahvuuksia ja vaijetaan kuoliaaksi asti niistä heikkouksista. Olet tässä esimerkkinä hyvä..
Ilmoita asiaton viesti
Jos yksityistämiskehitys näyttäytyy uhkana, niin eihän sitä silloin aleta puolustelemaan. Kuten Lehtosen kirjoituksestakin ilmenee kustannukset karkaisivat taivaisiin. Kenttä olisi myös pitkään aivan sekaisin eikä mitään täydellisen kilpailun markkinataloudellisia hyötyjä ilmenisi. Yksityistämiskehitystä mainostettaessa unohdetaan, että vaikka yksittäinen terveysyritys voi olla erittäin kustannustehokas, se ei suinkaan tarkoita, että samalla myös terveydenhuollon kansantaloudellinen kokonaisuus olisi tehokas.
Pikemminkin julkisessa keskustelussa on jäänyt huomiotta, että julkista terveydenhuoltoa voisi kehittää hyvin riskittömästi. Esimerkiksi potilas- ja lääkehuollon integroiminen säästäisi kansantaloudessa miljardin verran vuodessa. Laskutusbyrokratian siirtäminen verotukseen säästäisi kaikkine sivuvaikutuksineen saman verran. Jo yksin näistä ja Lehtosen mainitsemista 1,5 miljardin erikoissairaanhoidon ”yksityistämiskustannuksista” syntyisi julkiselle terveydenhuollolle hallituksen malliin verrattuna kymmenessä vuodessa yli 30 miljardin kustannusetu! Nämä esimerkit jo yksinään osoittavat, että julkisella terveydenhuollolla on yleisesti ottaen murskaava kustannustehokkuusetu.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmana on poliittiset puolueet,niiden vallanhalu ja pyrkimys verorahojen siirtoon omille joukoille. Potilaiden etu tulee viimeiseksi. Miksi hallitus haluaa yhdistää soten ja maakuntahallinnon? Kaksi suurta projektia yhtäaikaa on tuomittu epäonnistumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuleekohan nykyiset yritysten terveyspalvelut myös soten kustannuksiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Eiku sun ja mun fickaa kaivetaan joko välillisesti, tai röyhkeästi karhun käpälä käy hunajapurkillasi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tutustunut palvelusetelikäytäntöön, sellaisia jaetaan Helsingissä kaihileikkauspotilaille, ja minä sain sellaisen. Yritin tilata aikaa, mutta huomasin, että monet yksityiset ei ottaneet olenkaan palvelusetelipotilaita, niille oli erillinen varauspalvelu, josta aikoja sai nihkeästi; tavalliset yksityispotilaat hoidettiin ensin. Palvelusetelin lisäksi olisi pitänyt maksaa lisää, mutta edes jonoon ei päässyt, vaikka olisi maksanut sen ilmoitetun lisämaksun. Lopulta sain ajan, mutta jäi leikkaus tekemättä, koska osoittauduin tavallista hankalammaksi potilaaksi, siirrettiin julkisen puolen jonoon. Siellä leikkaus tehtiin ja onnistui hyvin, mutta odotus kesti.
Nyt mietin, mitä se ’valinnanvapaus’ tarkoittaa: Onko se potilaan oikeus valita lääkärinsä vai lääkärin oikeus valita potilaansa?
Lääkäri valitsee sen potilaan, joka on helppo ja maksaa hyvin. Tarvitseeko lääkärin hoitaa ollenkaan niitä, jotka tulevat palveluseteillä tai ovat hankalia, siis muun kuin julkisen puolen lääkärin?
Mistä saadaan ne lääkärit, jotka hoitaa vähemmän maksukykyisiä? Tuleeko jostain paljon lisää lääkäreitä?
Ilmoita asiaton viesti
Enteileeköhän Etelä-Karjalan tilanne sitä, mikä kautta Suomen käydään läpi, kun soten täytäntöönpano etenee. Hoitoja keskitetään. Silloin siinä väistämättä käy myös niin, että hoitomatkat pitenevät ja saatavuuskin ainakin ajoittain heikkenee. Miksi toimivaa järjestelmää pitää muuttaa, muka paremman palvelun varmistamiseksi, kun usein jkäy juuri päinvastoin?
Kouvolassa on noussut kova huoli kiireellistä sairaanhoitoa vaativien potilaiden hoidosta. Pohjois-Kymenlaaksoon kaavailtu akuuttilääketieteen päivystys ei ala vuodenvaihteessa, koska lääkäreitä ei ole.
Sairaanhoitajat ovat esittäneet huolensa potilasturvallisuudesta yleisönosastoilla ja sosiaalisessa mediassa. Myös hoitajien oma tilanne on tällä hetkellä sekava.
https://yle.fi/uutiset/3-9885029
Ilmoita asiaton viesti
Aivan järkyttävää.
En tiedä kumpi on pahempaa; sote (neljä kirjainta) vai se että ihmiset eivät käsitä mitä tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Amos Ahola, varmaan paniikki omasta vallasta. Kerron oman tarinan nykyisen hoidon tasosta. Ystäväni sai verenvuotokohtauksn peräsuolesta ke 11.10 klo 21.09. Vein hänet Lapin Keskussairaalan päivystykseen. Vastaanotto oli heti. Hän oli tutkimuksissa lauantaihin 14.10. asti. Nyt maanantaina tiedämme, että monet CT-, magneetti- ym.- tutkimukset alkavat maanantaina 23.10. Jos olisi pitänyt hakea seteliä aamulla torstaina jne. En tiedä, miten olisi käynyt ihmis
elle, joka on ollut sairas viimeksi 1972, jolloin leikattiin umpisuoli. Miettikää, mihin ollaan menossa. ASIAKASSETELI ON PERSEESTÄ.
Ilmoita asiaton viesti