*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Leikataanko mieluummin ilman anestesiaa

Olen vuosien mittaan vieraillut Bostonissa parikymmentä kertaa. Usein vierailuni on suuntautunut johonkin Harvardin yliopiston sairaaloista. Kuuluisan Massachusetts General Hospitalin yhteydessä on museoituna vuonna 1821 rakennettu leikkaussali Ether Dome, jossa opiskelijat ja yleisö saivat lehtereiltä seurata kirurgin toimintaa. Salin nimi tulee siitä, että vuonna 1846 eetterin käyttöä nukutusaineena kokeillut hammaslääkäri William Thomas Green Morton esitteli siellä yleisölle yleisanestesian avulla suoritetun leikkauksen. Yleisanestesian keksimistä pidetään yhtenä lääketieteen suurista läpimurroista. Sitä ennen potilaita sidottiin leikkauksen ajaksi ja suuhun laitettiin suukapula, jotteivat tuskanhuudot häiritsisi leikaavaa lääkäriä.

Yhtenä ristiriitaisena tavoitteena Sipilän hallituksen ohjelmassa on yhtäältä ollut keskittää sairaalatoimintaa samalla, kun hallituksen julkisissa kommenteissa on toisaalta haluttu lisätä kilpailua ja potilaan valinnanvapautta. Erikoissairaanhoidon päivystystä on terveydenhoitolakiin tehdyllä muutoksella keskitetty kahteentoista ns. laajan päivystyksen sairaalaan. Eri sairaaloiden taistellessa oikeudesta laajaan päivystykseen jäi vähemmälle huomiolle samaan lakimuutokseen sisältynyt määräys kiireettömästä leikkaustoiminnasta. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen terveydenhuoltolain 45 §:n mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa keskitetään niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Säännös tarkoittaa käytännössä leikkaustoiminnan loppumista useista pienistä julkisista sairaaloista. Yksityisen sektorin omissa sairaaloissa leikkaustoiminta voi kuitenkin jatkua, vaikkei niissä yhteispäivystystä olisikaan.

Terveydenhuoltolain 45 §:n perusteluksi on esitetty potilasturvallisuuden parantamista. Monen leikkaustoimenpiteen osalta keskittäminen ja riittävän suuret leikkausmäärät todella parantavat hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Näin ei kuitenkaan ole kaiken yleisanestesiaa edellyttävän toiminnan osalta. Käytetäänhän yleisanestesiaa nykyään monissa varsin pienissä toimenpiteissä, kuten esimerkiksi hammashoidossa taikka magneettikuvissa, joissa potilas pelkää toimenpidettä. Vaikka kirurginen toimenpide voitaisiin suorittaa paikallispuudutuksella tai esimerkiksi spinaalipuudutuksella (jossa tehdään hyvinkin laajoja toimenpiteitä), kuuluu hyvään hoitoon potilaan mahdollisuus vaikuttaa myös anestesiamuodon valintaan. Potilaan oikeuksia turvaavan lainsäädännön näkökulmasta terveydenhuoltolain 45 §:n säännöstä voi pitää varsin ongelmallisena.

Leikkaussali on kehitetty parantamaan kirurgisen toiminnan potilasturvallisuutta. Leikkaussaliympäristöllä pyritään vähentämään leikkauksiin liittyviä infektioita ja luomaan muutenkin turvalliset olosuhteet kirurgisen toimenpiteen suorittamiseen. Onkin siis hieman outoa, että potilasturvallisuuden nimissä lailla yritetään rajata leikkaussalin käyttöä kirurgiassa.

Todellisena syynä terveydenhuoltolain muutokselle olivat sillä tavoitellut säästöt. Valtiovarainministeriö on suunnitelmissaan arvioinut saavutettavan n. 50 miljoonan euron säästöt sillä, että leikkaustoimintaa ja päivystystä keskitetään. Seurauksena keskittämisestä on sitten lähipalvelujen huononeminen, vaikka sote-uudistuksen vakuutetaan turvaavan aiempaa yhdenvertaisemman hoitoon pääsyn maan eri osissa.

Erikoissairaanhoidon osalta potilaan nopea hoitoon pääsy ja tuotantokapasiteetin tehokas käyttö ovat yleensä kustannusten kannalta edullisin tapa hoidon toteuttamiseen. Näin vältetään mm. pitkät sairaslomat. Yksityiset vakuutusyhtiöt ovat rakentaneet ja rakentamassa juuri tällä ideologialla toimivia sairaaloita ympäri Suomen.

Toimin itse muutama vuosi sitten raportoijana EU-komission selvityksessä, jossa haettiin onnistuneita yksityisen ja julkisen sairaanhoidon yhteistyöhankkeita. Parhaat tulokset toiminnan tehostamisesta oli saavutettu sairaaloissa, joissa kiireetön toiminta ja päivystystoiminta oli kokonaan eriytetty toisistaan. Päivystykselliset potilaat kun helposti sotkevat sairaalaan suunniteltua leikkausaikataulua. Niinpä ns. fokussairaalat, joissa ei ole päivystystä, pystyvät parempaan tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen. Onkin oletettavissa, että kiireettömien leikkausten keskittäminen päivystäviin sairaaloihin lisää entisestään hoitojonoja ja heikentää julkisen erikoissairaanhoidon tuottavuutta Suomessa. Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ole hoidon laadun kannalta perusteltua asettaa eri leikkaustyypeille sairaalakohtaisia määrällisiä alarajoja, joiden perusteella sairaala kelpuutetaan julkiseen palvelutuotantoon. Päivystystoiminnan läsnäolon asettaminen kaiken leikkaussaleissa tehtävän ja anestesiaa vaativan leikkaustoiminnan hyväksyttävyyden kriteeriksi ei kuitenkaan ole potilasturvallisuuden, kustannustehokkuuden taikka kilpailuneutraliteetin kannalta perusteltua, kun vastaavaa velvoitetta ei yksityisen sektorin sairaaloissa ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Lähipalvelujen asteittainen lakkauttaminen on silkkaa ymmärtämättömyyttä. Poliitikot eivät älyä laskea kokonaiskustannuksia vaan kuvittelevat yksikkökustannusten ratkaisevan. Oikeasti sote-uudistuksessakin pitäisi tehdä laskelmia kansantaloudelliselta eikä yksikkökohtaiselta pohjalta. Nopean hoitoon pääsyn, tuotantokapasiteetin tehokkaan käytön ja sairauslomien minimoinnin lisäksi oikein painotettu lähihoito minimoi myös muut työaikatappiot sekä matkakulut.

Nyt hallituksen toteuttamilla "säästöillä" vahvistetaan yksityisen sektorin roolia, joten kyseessä lienee Kokoomuksen taka-ajatus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kerrotaan, että ennen vanhaan jalkansa ruhjoutuneille merimiehille laivalla suoritettiin amputaatio juottamalla heille litra rommia ennen sahaamista.

Oma kitarisaleikkaukseni viisivuotiaana suoritettiin sillä eetterikoppamenetelmällä ja se oli todella järkyttävää.

Toisen tyttäreni keisarileikkaus suoritettiin epiduraalipuudutuksella, mikä oli itseni mielestä järkyttävää, mutta ei oikeastaan vaimoni mielestä juurikaan.

60-luvulla kulttuurivallankumouksen aikana näytettiin TV:ssä kiinalaista dokumenttia, jossa nuorelle naiselle suoritettiin otsalohkon aivoleikkaus ilman puudutusta tai nukutusta - vain akupunktio oli käytössä. Kyseessä oli Maon ajatusten soveltaminen käytäntöön. Tyttö hymyili leikkauksen aikana ja vastaili kysymyksiin. 90-luvulla hän avautui kokemuksestaan ja kertoi, että kipu oli sietämätön, mutta oli pakko kärsiä, koska koko perheen elämä oli vaakakupissa. Näytös oli lavastettu propagandatarkoituksessa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Noinhan se menee.
Valitettavasti valtapuolueet rakensivat sotesta pakkokompromissin. Ongelmat alkavat, jos soten viimeinen pala, eli valinnanvapaus saadaan väkisin istutettua kuvaan.

Minun, asikaspotilaan mielestä terveyden/sairaudenhoitotoimet ovat tähän asti sujuneet mainiosti. Suurin ongelmaisuus on ollut sosiaalipuolella kokonaisvaltaisesti. Valinnanvapauskaan nykyisellä toteutuksella ei toiminut odotusten mukaisesti.

Olen Kalevi #1 kanssa samaa mieltä siitä, että juna lähti heti alkuun väärille raiteille. Olisi ensin pitänyt piirtää isolle tyhjälle arkille kaksi pistettä, alfa ja omega. Alfa on se vaihe, kun uutta ihmislasta aletaan suunnittelemaan, tai suunnittelematta tekemään.
Omega on se piste, kun maallinen vaellus päättyy kotipaikkakunnan multiin.

Sille A...O janalle sisällytetään koko ihmisen elinkaaren jaksot. Sosiaali- ja terveydenhoidon kannalta tärkeimmät jaksot ovat siellä alkupäässä. Mitä siellä jätetään tekemättä, rasittaa ihmistä ja järjestelmää kaikkein enimmin elinkaaren aikana. Joitain virheitä ei saada korjattua edes suurella rahalla. Haastava osuus on myös janan loppuosuudella.

Tavoitteena on luoda järjestelmä, jonka avulla saadaan aikaiseksi korkea kansalaisterveys Suomen kansalle. Mikäli se saavutetaan, tulee myötänsä myös järjestelmän kustannusten alenema huomattavasti suurempana, mitä nykyinen hallistus on aaningoinut.
En vedä tässä ja nyt niitä soteasioita janalle. Jätän ne toistaiseksi alojen varsinaisille asiantuntijoille.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Miksi poliitikkomme eivät kuuntele soten asiantuntijoita? Säästyisimme monelta harmilta ja myös veronmaksajien rahaa säästyisi samalla. Anestesiaa tarvitaan myös mm. rytminsiirroissa ja monessa muussa. Täytyykö todella kaikki nämä pienet toimenpiteet siirtää keskussairaaloihin? Suunnitelmahan on hyvin eriarvoistava, monet ihmiset joutuvat pientenkin toimenpiteiden takia matkustamaan kauas. Onko sotesta taas kerran tulossa fiasko?

Ja miten on mahdollista että yksityiset sairaalat saavat suorittaa leikkauksia ilman päivystysvalmiutta, mutta julkiset eivät? Onko tämä edes Suomen perustuslain mukaan mahdollista?

Lasse Lehtosen pitäisi antaa haastattelun Ilta-Sanomille, jotta kansa saisi tietää mitä hallitus puuhaa päämme menoksi. Tietääkseni suurin osa ihmisistä lukee Ilta-Sanomia

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Terveyspalveluiden laajamittaisen yksityistämisen juuret ovat ahneudessa. Yksittäiset alan ketjut tulevat kasvamaan ja ne myydään lopulta ulkomaille. Yritysten arvonnousu on mainio kultakaivos henkilöille, jotka ovat lääkäreitä ja osakkaita. Palkka-ansiot nousevat ja samalla pääomatulot, työ on sama. Mikään ei ole tämän tienaamisen esteenä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Yhdysvalloissa on Suomen kokoisia hyvin organisoituja sotealueita, mutta meillähän päähuomio on keskarin vahvuudessa ja haittavahingoissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset