*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Mitä yhteistä on Suomen ja Kiinan sote-uudistuksilla

Minut kutsuttiin puhumaan Pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmästä Kiinaan yhdessä muutaman pohjoismaisen asiantuntijan kanssa. Paikallinen Shanghai Medical Association viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan, kuten Suomikin. Kiinan kansainvälisen lääketieteen yhdistyksen International Forum of Premium Healthcare pidettiin sen takia Shanghaissa. HUS:n ja sen yksityissairaalan HYKSin Oy:n yhteydet tähän 24 miljoonan asukkaan kaupunkiin ovat viime vuosien aikana kovasti tiivistyneet ja Shanghain kaupungin terveydenhuollon johto tuntee hyvin suomalaista terveydenhuoltoa.

Kiinan terveydenhuollon ongelmat ovat monelta osin samankaltaisia kuin Euroopassa: väestö vanhenee ja vaatii kohonneen elintason myötä yhä parempia terveyspalveluja. Väestön valtavan koon takia palvelujen rahoittaminen kohonneesta elintasosta huolimatta on hyvin vaikeaa

Kiina aloitti oman terveydenhuoltojärjestelmänsä markkinaehtoistamisen talousuudistusten myötä 1980-luvulla. Sairaaloihin on 1990-luvulta lähtien investoitu valtavia summia. Tästä huolimatta, tai juuri sen takia, väestön terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus oli 2000-luvulle tultaessa keskivertokiinalaisten osalta oleellisesti heikentynyt, minkä johdosta maan hallitus on aktiivisesti laajentanut sairausvakuutusjärjestelmän kattavuutta koko väestöön. Varakkaat kiinalaiset eivät kuitenkaan tyydy viralliseen sairausvakuutukseen, vaan ottavat yksityisiä vakuutuksia ja usein ulkomaisilta vakuutusyhtiöiltä. Nämä vakuutukset mahdollistavat hoidon kiinalaisissa yksityissairaaloissa taikka ulkomaisissa hoitolaitoksissa.

Pohjoismaista järjestelmää on helppo Kiinassa kehua. YK:n onnellisuustilastossa vuodelta 2016 norjalaiset ovat ykkösiä, tanskalaiset kakkosia, suomalaiset viidensiä ja ruotsalaiset kymmenensiä. Kiina löytyy sijalta 80. Vaikka maan talous on kasvanut kohisten, ei väestö YK:n onnellisuusindeksin mukaan ole terveydentilaansa yhtään sen tyytyväisempää kuin 25 vuotta sitten, jolloin terveydenhuollon uudistus alkoi.

Markkinaehtoistamisen myötä kiinalaisilla potilailla on täysi valinnanvapaus palvelutuottajien osalta. Niinpä potilaat ohittavat alueelliset toimivat ja jonottavat isojen kaupunkien johtaviin yliopistosairaaloihin. Huashanin ylipistosairaala on vuodepaikkamäärältään hiukan HUS:ia pienempi, mutta 3,6 miljoonan potilaskäynnin määrällä kolmanneksen HUS:ia suurempi sairaala. Se on perustettu Shanghaihin vuonna 1907 ja se toimi ensimmäisen maailmansodan loppuun asti Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kiinalaisena satelliittina ja jatkaa nykyäänkin yhteistyötään Harvardin yliopiston kanssa. Potilaista ei tällä kiinalaisittain erittäin korkeatasoisella sairaalalla ole pulaa. Yhden erikoislääkärin oletetaan hoitavan päivässä vähintään 100 potilaskäyntiä. Yksilöllisempää palvelua haluavat potilaat joutuvat maksamaan huomattavasti enemmän, mitä julkinen sairausvakuutus hoidosta maksaa. Näiden potilaiden hoitoon tarkoitetuilla osastoilla on ovella vartijat estämässä muiden potilaiden sisäänpääsyä.

Kiinan terveydenhuollon markkinaehtoistaminen on suunnannut terveydenhuollon investoinnit pääosin sairaaloihin ja niissäkin hyvin kalliiseen erikoissairaanhoitoon, jossa liiketoiminnan tuotto on sijoittajille kaikkein paras. Potilaiden valinnanvapaus on taas ohjannut potilaat perusterveydenhuollosta suoraan kalliiseen erikoissairaanhoitoon, jolloin erikoislääkärit joutuvat hoitamaan väestön tavanomaisia vaivoja. Toki he saavat siitä kohtuullisen korvauksen, mutta moni vaikuttava hoito jää tämän vuoksi tosisairaiden osalta toteuttamatta.

Kiinan kokemusten valossa pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli alkaa näyttää yhä paremmalle. Kaikissa pohjoismaissa on kansainvälisesti katsoen panostettu merkittävästi perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla on monen taudin osalta saavutettu maailman parhaita hoitotuloksia. Sosiaalihuollon integraatiolla terveydenhuoltoon on taas pystytty vanhusväestön hyvinvointia merkittävästi parantamaan. Tanskassa 75-vuotiaista 75 % on edelleen nettoveronmaksajia eli tuottavat yhteiskunnalle enemmän kuin kuluttavat. Niin hullulle kuin se kuulostaakin, verot tuottavat terveyttä koko väestölle paremmin kuin mikään muu hoidon rahoitusmuoto.

Yhteiskunnan vakautta arvostavat kiinalaiset ovat nyt uudistuksissaan kiinnostuneita kopiomaan pohjoismaisen mallin parhaat puolet omaan järjestelmäänsä eli kehittämään perusterveydenhuoltoa ja integroitua hoitojärjestelmää, jottei nopeasti kasvava vanhusväestö kansoita yliopistosairaaloiden osastoja. Se onkin potilaiden kannalta paljon parempi vaihtoehto, kuin jos Suomi kopioisi Kiinan terveydenhuoltojärjestelmän. Silloin markkinat ratkaisevat, mihin terveydenhuollossa investoidaan, ja potilaat valitsevat maineikkaimman hoitopaikan todellisista terveystarpeistaan riippumatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Lasse Lehtonen: "Kaikissa pohjoismaissa on kansainvälisesti katsoen panostettu merkittävästi perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn."

Panostus perusterveydenhuoltoon ei silti ole läheskään riittävä, kun sitä verrataan suhteessa erikoissairaanhoitoon.

"Erikoissairaanhoidon (6,9 miljardia euroa) ja perusterveydenhuollon (3,7 miljardia euroa) menot muodostivat hieman yli puolet vuoden 2015 terveydenhuoltomenoista." https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain...

Perusterveydenhuollon (siis lähinnä terveyskeskusten) arvostus on Suomessa pudonnut vuosi vuodelta jo ainakin 1980-luvulta lähtien. Aikanaan syntyi halventava sanonta "kuuden markan lääkäreistä", kun tarkoitettiin tk-lääkäreitä, joiden vastaanotolla käynnistä potilas maksoi 6 markkaa.

Markkinaehtoistaminen (lue: yksityistäminen) on se kirosana, jonka voimalla maamme lääkärikunnan sitoutuminen julkiseen terveydenhuoltoon on saatu jo varsin perusteellisesti kuoletettua. Tilalle on tullut 'markkinaehtoinen' uljas uusi rahapelijärjestelmä, jossa lääkärit ja heidän perustamansa yhtiöt rahastavat kuntia ja kuntayhtymiä siekailematta ja vailla sääliä veronmaksajia kohtaan.

Pelin henki on luonnollisesti se, että nuo markkinaehtoiset "riistäjät" kuppaavat tuoton sieltä, missä se saadaan maksimaalisimman korkeaksi. Ja kunnathan maksavat. Niille ei tässä lääkärivetoisessa markkinapelissä ole jätetty muuta kuin musta pekka, maksajan rooli. Maksa - tai itke ja maksa.

Veronmaksajat ja etupäässä juuri se hiipuva keskiluokka, joka ennen takasi hyvinvointimme perustaa, ihmettelee, miksi kukaan ei pysty puolustamaan väestön todellista etua. SOTE-Sipilä hengenheimolaisineen imee "uudistushankkeellaan" terveyskeskuksista senkin vähän uskottavuuden, joka niillä enää on jäljellä markkinaehtoisten lääkärien puhdistusmanööverien jäljiltä.

Vae victis.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset