LasseLehtonen Syteen tai soteen

Hyödyttääkö lääketeollisuus yhteiskuntaa vai yhteiskunta lääketeollisuutta

Sveitsiläinen lääkeyritys Novartis sai 30.8.2017 myyntiluvan uudelle Kymriah®-tuotteelleen Yhdysvalloissa. Kyse on geenimuunneltujen valkosolujen käytöstä syöpäsoluja vastaan. Olen itse tehnyt lääketieteen väitöskirjani valkosolujen toiminnasta ja työskennellyt pitkään lääketeollisuudessa, joten tämä uusi hoitomuoto herättää monenlaisia ajatuksia. Sveitsiläiset lääkeyritykset tukivat aikanaan avokätisesti immunologian ja geeniteknologian perustutkimusta. Novartiksen kotikaupungissa Baselissa toimi tuolloin kaksi tutkimuslaitosta näitä aihealueita tutkimassa. On siis tavallaan oikein, että yritykset nyt korjaavat pitkäjännitteisen tuotekehityksensä hedelmiä.

Uuden lääkkeen kehittäminen vaatii satojen miljoonien eurojen panostusta. Toisaalta uuden lääkkeen markkinointiin käytetään vielä paljon suurempia summia. Lääkekehitys on kallista, koska lääkevalvontaviranomaiset vaativat paljon näyttöä uuden lääkkeen tehosta ja turvallisuudesta. Nämä vaatimukset ovat laadittu yhdessä lääketeollisuuden kanssa ja suojaavat osaltaan isojen yritysten intressejä vaikeuttamalla pienten yritysten markkinoillepääsyä. Teollisuuden ja viranomaisten välillä onkin epäpyhä allianssi, jossa tiukentuvat vaatimukset suosivat suuria yrityksiä ja toisaalta luovat lisääntyvää tarvetta valvonnalle eli tuovat työtä viranomaisille.

Uusien lääkkeiden markkinoille pääsyn helpottaminen ja sitä kautta lääkkeiden hintojen laskeminen on ollut osa sitä presidentti Trumpin vaalikampanijaa, joka on saanut Suomessa vähän huomiota. Trump kun on vaalipuheissaan jopa esittänyt harvinaistautien lääkkeiden myyntilupavaatimusten poistamista kokonaan ja Yhdysvaltain lääkevalvontaviranomaisen alasajoa. Uusien lääkkeiden korkea hinta rasittaa yhtä lailla Yhdysvaltain kuin Euroopan Unionin jäsenmaiden budjetteja.

Yhden Kymriah®-hoidon hinnaksi on ennakoitu n. 475 000 USD. Hoidon tuotantokustannukset on arvioitu n. 200 000 USD:n tasolle. Korkeaa hintaa perustellaan paitsi tuotekehityskustannuksilla, myös hoitoa todennäköisesti saavien potilaiden pienellä määrällä. Hinta on varmasti laskettu niin, että vielä tuolla hinnalla pystytään osoittamaan terveystaloudellista hyötyä nykytilanteeseen verrattuna.

Todellisuus lääkkeen käytön ja hyödyn suhteen voi kuitenkin olla toisenlainen kuin sen hinnan perusteeksi esitetyissä terveystaloudellisissa laskelmissa. Uusia syöpähoitoja pyritään usein ottamaan käyttöön myös muilla potilasryhmillä. Lääkettä käyttävien potilaiden määrät siis kasvavat. Näillä potilailla hoidosta saatava hyöty ei kuitenkaan välttämättä ole samaa luokkaa kuin niillä rajatuilla potilasryhmillä, joille hoito on alun perin kehitetty. Kun hoitoa käytetään enemmän, hoidon tuotantokustannukset laskevat. Lääkkeen hinta ei sen patenttiaikana kuitenkaan laske.

Uusien lääkkeiden hinnoittelu on aiheuttanut vakavaa huolta kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Olen itse mukana komission työryhmässä, joka etsii uusia hinnoitteluperusteita innovatiivisille lääkehoidoille. Ratkaisuna voivat olla esimerkiksi patenttiaikojen lyhentäminen ja sitominen tuotekehitysinvestoinnin tuottoon (kuten Maailman Terveysjärjestö WHO on esittänyt), terveystaloudellisten arviointien vahvistaminen sekä nykyistä oikeudenmukaisempi hyötyjen jako potilaan, yhteiskunnan ja lääkeyrityksen välillä. Myös Euroopan maiden yhteisiä lääkehankintoja on ehdotettu. Nyt uuden lääkkeen hinta määräytyy korkean hintatason maiden mukaan tehden monille maille mahdottomaksi uuden lääkkeen käyttöönoton.

Suomen hallituksen toimet lääkkeiden hintakehityksen hillitsemisen osalta ovat viime vuosina poikenneet suosituksista. Sipilän hallitus on omaksunut lääkeyritysten osalta kaivosteollisuuden kaltaisen tukilinjan, jossa lääkeyrityksille halutaan antaa käyttöön suomalaiset potilastiedot ja terveydenhuollon infrastruktuuri ja oletetaan että ne sitten investoivat Suomeen. Kaivosteollisuus sentään perustaa malmioonsa kaivoksen, vaikkei se korvausta malmista maksakaan. Lääkeyritykset sen sijaan vievät tiedot mukanaan, ilman sitoutumista toimimaan Suomessa. Minkäänlaisia riskinjako- tai hinnoittelusopimuksia yritysten kanssa ei ole kansallisesti tehty, saati edellytetty lääkeyritysten investoivan vastineeksi Suomeen.

Terveystaloudellisten arviointien resursseja on Suomesta vähennetty kovalla kädellä mm. THL:stä. Lääkehankintojen osalta sote-uudistus uhkaa pilkkoa nykyisten sairaanhoitopiirien yhteiset hankintarenkaat ja heikentää lääkealan hankintaosaamista.

Uusien lääkkeiden kehittäminen hyödyttää varmasti kansanterveyttä. Hyötyjen jakamisessa pitäisi kuitenkin valvoa kansallisia etuja eikä sinisilmäisesti luottaa erään maailman kannattavimman teollisuudenalan haluun hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Herättävä kirjoitus. Jokainen voi ainakin toistaiseksi itse päättää antaako geenitietonsa biopankkiin vai ei. Itse luovutin ne ja ymmärsin, että geneettinen koodini on myös USA:ssa, mutta miten ja mihin sitä käytetään? Tuo tieto olisi saatava ja itsekin haluaisin jopa sukututkimuksia varten tietoja. Niitä ei ole minulle luvutettu, enkä ole saanut tutkimuksista tietoja, vaikka minulle niitäkin luvattiin jo vuosia sitten, kun luovutin tietoni. Tein uuden tietojen luovutuksen noin vuosi sitten. Minulla ei ole tietoa siitäkään pyydetäänkö lupa joka kerta erikseen, jokaisen erillisen tutkittavan aiheen osalta?

Minua pyydettiin mukaan lääketutkimukseen, jossa olisin saanut sekä hoidot että joko placebo tai oikeaa lääkettä. Kyse oli AML:n hoidosta. Se on kuitenkin ollut remissiossa ilman ilman minkäänlaista lääkitystä viime vuoden joulukuun alusta. Silloin asiaa harkittuani en lähtenyt mukaan hankkeeseen, jossa oli mukana suomalaisten lisäksi myös yhdysvaltalainen lääkefirma. Suomalaiset olisivat ehkä hyötyneet muutaman tohtorinväitöskirjan verran kun taas amerikkalaiset olisivat hyötyneet pistoksina annetun lääkkeet vaikutusten arvioinnista ja seurannasta ja mahdollisesti lääkkeen kehittämisestä niin, että se tulee myyntiin.

Koenkin, että näissä asioissa on oltava tarkkana ja poliitikkojen on syytä hankkia tietoa osatakseen tehdä oikeita ja suomalaisia hyödyttäviä päätöksiä. Emme voi olla vain antava osapuoli, vaan pitää myös saada ja voida hyötyä taloudellisesti arvokkaasta aineistosta.

Käyttäjän JuhaniKorte kuva
Juhani Korte

Siis $675 000, noin 600 000€. Suomessa arvioidaan nuoren ihmisen arvoksi (tieturvallisuustilastot, tapaturmatilastot etc.) yhteiskunnalle miljoona euroa. Syövät tuppaavat iskemään tuossa 60 ikävuoden jälkeen jolloin ihminen on muuttunut käytännössä kulueräksi.

Kyllä talousväki parkaisisi pahasti tuollaisesta "investoinnista". Mikäli hoito ei ole spesifisesti kohdistettu nuorilla esiintyviin syöpiin kuten Hodginsin tautiin, tuskin tulee käyttöön muualla kuin yksityisillä syöpäklinikoilla missä kansakunnan Nallet voivat hoitaa vaivansa eri tasolla.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Pandermix skandaali osoitti sen että viranomaiset syövät lääketeollisuuden kädestä ja ihmisiin voi piikittää melkein mitä tahansa myrkkyä jota ei ole testattu kunnolla, vastuuvapaudella siunattuna. Mitään bandemiaahan ei ikinä tullut. Sen sijaan tuli ikuinen suru myrkytettyjen lasten vanhemmille. Nyt THL yrittää propagoida mustan valkoiseksi. Hesarikin, kapitalistisen suomen pää-äänen kannattaja on valjastettu mukaan jutuillaan joissa yritetään saada rokotuskriittiset epäilyttäviksi.

Ongelma on oikeastaan myös se että lääkikseen pyrkijöiden motiivi taitaa olla nykyään vaan tehdä hilloa eikä auttaa ihmisiä. Siksi heidät saa niin helposti lääkeyhtiöiden koukkuun. Miksiköhän yhteiskunta ylipäätään vielä kouluttaa ilmaiseksi noita yksityiselle puolelle valuvia reseptiautomaatteja?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lääkärin vastaanotolla käyminen on täysin vapaaehtoista.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Lainaus "Lääkärin vastaanotolla käyminen on täysin vapaaehtoista."

Useimmissa tapauksissa mutta ei aina. Skitsofreniaan sairastuvuus lienee n. 1% luokkaa ja muita psykoositasoisia sairauksia lienee toinen mokoma. Tietyissä tilanteissa näillä henkilöillä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä lääkärin vastaanotolla käymisestä tai joissakin tapauksissa jopa lääkärin määräämistä lääkkeistä. Tiedät kyllä M1 ja M3 asiakirjat ja potilaan tahdon vastaisen lääkitsemisen aivan hyvin.

Vaikka Suomessa avohoito on vapaaehtoista niin silti se sisältää joillekin potilaille "puolipakollisena" (lastensuojelu vaatii, ota lääkkeitä tai saat M1:n) elementtinä lääkityksen vaikkei potilas oikeasti sitä haluaisi (tarve ja tarvitseeko sitä oikeasti on hieman eri asia).

Psyykelääkkeet ovat hyvin usein näille "vakaville" mielenterveyspotilailla 100% korvattavuudella. Siellä kyllä laitetaan rahaa palamaan yhteiskunnan varoilla ja paljon. Lääkeyhtiöt osaavat ainakin tämän markkinaraon ja mahdollisuuden hyödyntää hyvin. Yhtenä esimerkkinä on neuroleptilääkityksien injektiovaihtoehdot. Injektiomuoto maksaa yleensä vuositasolla moninkertaisesti tablettilääkitystä enemmän. Ehkä säännöllinen injektiolääkitys vähentää lääkityksen lopettamisesta aiheutuneita uusia sairaalajaksoja ja säästää yhteiskunnan rahaa mutta kyllä ainakin lääketehtaat osaavat markkinoida ja keksiä uusia tuotteita vanhoistakin.

Valitettavasti myös psyykepotilaat joutuvat joskus koekaniineiksi kuten kävi aikoinaan Deprakine-lääkkeen kanssa. Deprakine oli 2000-luvun psykiatrian ihmelääke "tasaamaan mielialoja" ja sitä syötettiin todella monelle potilaalle, isossa mitassa myös naisille jotka olivat synnytysikäisiä. Osa näistä tietysti tuli raskaaksi ollessaan Deprakine-lääkityksellä ja Deprakinen vaikuttava aine natriumvalproaatti (muistaakseni) sattui vain aiheuttamaan tiettyjä vaurioita ja sairauksia odotusaikana altistuneille lapsille. ADHD on näistä eräs. Tosin ADHD-lääkkeet ovat nekin yleistyvä psyykelääkemuoto ja hyvä rahasampo lääkeyhtiöille. Onhan tosiasia että ADHD-lääkitys rauhoittaa ja edesauttaa ADHD-lasten elämää (ymmärrä ensisijaisesti vanhempien, opettajien ja muiden lasten kanssa työskentelevien) mutta kuinka turvallista on oikeasti syöttää lapsille lähes amfetamiininkaltaista ainetta.

Lääketeollisuuden, lääkärien ja erityisesti käypähoito-suosituksia kirjoittavien lääkäreiden väliset sidonnaisuudet saattavat jollain tasolla vaikuttaa jopa parhaimpaan mahdolliseen hoitosuositukseen ja suosia tiettyjä lääkkeitä ja lääkeyhtiöitä. Lääkeyhtiöt ovat jääneet kiinni ja maksaneet jopa miljardikorvauksia "virheistään" erityisesti Yhdysvalloissa. Uskomalla että kaikki hoitosuosituksissa ja lääkkeissä on hyvää, totta ja parasta mahdollista tietoa ilman korruptiota on yhtä sinisilmäistä kuin uskoa 100%:sta rokotekriitikkoa jonka mielestä polio- tai jäykkäkouristusrokote on pahasti.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Vaikka Henri Järven kritiikki antoi turhankin paljon periksi rokotekriitikoille, on siinä silti myös ihan oikeaa asiaa. Pandemrixin tapaus toi näkyviin sen kuinka viranomaisvastuu on Suomessa pelkkä vitsi. Kukaan ei joutunut esimerkiksi THL:ssä eroamaan, vaikka Pandemrixin väitettiin olevan vaaraton rokote. Saksan viranomaiset olivat tuosta eri mieltä eivätkä suositelleet Pandemrixiä koska sitä ei oltu vielä testattu tarpeeksi. Vetoaminen valinnan vapauteen (ketään ei tosiaan pakotettu ottamaan rokotetta) on aika ikävää, koska siihen vetoaminen on tässä kohtaa ihan selvästi vain keino välttyä vastuulta. Vaan onko ihme jos Pandemrix-episodin jälkeen suomalaisten luottamus viranomaisiin heikkenee? Rokotekriittisyyden kasvusta on turha syyttää ainoastaan noita kriittisiä vaan viranomaisten on oikeasti katsottava peiliin. Luottamus on ansaittava. Suomen valtion toiminta Pandemrix-tapauksessa osoittaa monelle suomalaiselle, ettei valtion viranomaiset selvästikään tuota luottamusta ansaitse.

Vertailun vuoksi: pitäisin rehellisempänä järjestelmää jossa ihmiset oikeasti pakotettaisiin ottamaan rokote, mutta samalla yhteiskunta kantaa täyden vastuun tuon rokotteen mahdollisista sivuvaikutuksista. Nythän perheet joissa lapsi on sairastunut narkolepsiaan suorastaan ajetaan rokotekriitikoiden syliin. Miksi heille pitää antaa tuollainen propagandavoitto? No tietysti siksi, että viranomaiset ja asiantuntijat, nuo jumalasta seuraavat, pääsisivät kuin koira veräjästä. Jossain ihanteellisessa todellisuudessa oikein toimineet perheet (ovat ottaneet rokotteen kuten viranomaiset ovat suositelleet) joille tuleekin ikäviä sivuvaikutuksia juhlittaisiin jonkinlaisina sankareina jotka maksavat kovan hinnan siitä, että koko yhteisö saa suojan tautia vastaan. Vaan taitaa olla Suomen kaltaisessa maassa turha toivo. Heille käännetään vain tylysti selkä ja jatketaan sitä samaa syyllistämistä, että vika on vain ja ainoastaan yksilön omassa valinnassa. Mitäs otit rokotteen. Ja sitten kun ei enää ota, on sekin edesvastuutonta typeryyttä. Valinnan vapauden tärkeein funktio on toimia välineenä jolla päättävät tahot vapautetaan vastuusta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ei kai nyt kukaan lääkäri väitä, että rokotteet ovat vaarattomia? Joka ikinen lääketeiteellinen hoito- tai ehkäisymenetelmä sisältää riskejä; hypnoosi ja placebo ovat vaarattomimmat. Kysymys on vain siitä, että riskit ovat kovin pienet.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #6

Jos THL ilmoittaa rokotteen olevan turvallinen, kaipa silloin lääkärikin sanoo samaa. Enkä siitä lääkäriä syytä vaan THL:ää. Lääkäreistä puhuminen tässä yhteydessä vie mielestäni vähän sivuraiteille, sillä rokotuksiin ei tietääkseni tarvita lääkäriä vaan terveydenhoitaja yms. riittää. Ainakaan itse en muista saaneeni rokotusta lääkäriltä vaan muulta terveydenhuollon ammattilaiselta.

Siitähän olen samaa mieltä, että rokotteiden riskit ovat pienet suhteessa hyötyyn. Arvostelen sitä kuinka toimitaan kun riski kuitenkin joskus aktualisoituu ja silloin joku sairastuu. Silloin viranomaisten on kannettava vastuunsa eikä jättää julkista keskustelua roikkumaan siihen käsitykseen, että vika onkin yksilöissä jotka ovat itse rokotteen valinneet. Tuolla tavoin varmistetaan, että jatkossa entistä useampi ei tosiaankaan valitse – ei silloinkaan kun olisi syytäkin.

Käyttäjän PekkaSuomela kuva
Pekka Suomela

Asia varmasti tärkeä ja vaatii keskustelua. Kirjoittajan asiantuntematon heitto kaivosteollisuudesta ei kuitenkaan paranna kirjoituksen arvoa - ainakaan lääkkeiden kuluttajan näkökulmasta.
Terveisin Kaivosteollisuus ry/ Pekka Suomela

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Viranomaisten ja poliitikkojen talousosaaminen on niin ja näin, siksi ulkomaiset suuryhtiöt käyttävätkin suomalaisia/Suomen valtiota härskisti hyväkseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset