*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Pitääkö julkisen terveydenhuollon vastata yksityislääkärien hoitovirheistä

Amerikkalaisten tv-sarjojen luoma kuva vahingonkorvausoikeudenkäynneistä, joissa tyylikäs ja sanavalmis asianajaja voittaa sympaattiselle potilaalle kymmenien miljoonien vahingonkorvaukset, on osin totta. Yhdysvalloissa potilasvahinkojen korvausjärjestelmän kustannukset ovat 2,4 % koko terveydenhuollon budjetista eli lähes 60 miljardia USD vuodessa. Sairaalat joutuvat Yhdysvalloissa toimintaansa suunnitellessaan huomioimaan oikeudenkäyntiriskit aivan eri tavalla kuin Suomessa. Kalliista oikeudenkäynneistä hyötyvät varmuudella ainoastaan niitä hoitavat asianajajat, jotka aina saavat palkkionsa. Oikeudenkäyntien kustannukset maksavat lopulta terveyspalvelujen käyttäjät palvelujen hinnoissa.

Suomessa julkinen terveydenhuolto maksaa potilasvakuutusmaksuja n. 60 miljoonaa euroa vuodessa. Kun Suomessa julkisen erikoisairaanhoidon menot vuonna 2015 olivat 6,9 mrd euroa ja perusterveydenhuollon menot 3,7 mrd euroa, on potilasvakuutuksen osuus julkisen terveydenhuollon menoista n. 0,6 %. Suomalaisessa potilasvakuutusjärjestelmässä vahinkojen selvittelykustannukset ovat alhaisia, mutta henkilövahinkojen korvaukset silti varsin pieniä.

Sote-uudistuksen rinnalla Sipilän hallitus on valmistellut potilasvahinkolain uudistamista. Monet julkisen terveydenhuollon edustajat, ja myös yksityisen terveydenhuollon järjestöt, ovat pitäneet tärkeänä, että potilasvahinkojen korvausjärjestelmä kohtelisi julkisia ja yksityisiä terveydenhuollon tuottajia tasapuolisesti. Nykyisessä järjestelmässä potilasvakuutus korvaa potilaan henkilövahingon vain siltä osin, kun vahinkoa ei korvata muusta lakisääteisestä sosiaaliturvasta. Yksityisessä terveydenhuollossa aiheutuneen hoitovirheen hoito toteutetaan tämän vuoksi julkisessa terveydenhuollossa ja maksu hoidon kustannuksista menee veronmaksajille. Hoitovirheen tekijän potilasvakuutus korvaa hoitokustannuksia vain siltä osin, kun tarvittavaa hoitoa ei saa julkiselta sektorilta. Julkinen terveydenhuolto ylläpitää päivystystä ja 24/7 tehohoitopalveluja. Yksityinen terveydenhuolto voi rakentaa omia palvelujaan ja riskinottoaan näiden julkisen sektorin rakenteiden varaan, muttei ollenkaan vastaa päivystyksen kustannuksista.

Ns. täyskorvausperiaate tarkoittaisi potilasvahinkojen osalta sitä, että jokainen terveydenhuollon toimintayksikkö joutuisi kokonaan vastaamaan omien hoitovirheidensä kustannuksista. Käytännössä julkisen terveydenhuollon yksikkö, joka on hoitanut yksityisen terveydenhuollon hoitovirheen seurauksia, voisi tällöin vaatia hoidon kustannusten korvausta vahingon aiheuttajan potilasvakuutuksesta. Vaikka Sipilän hallitus on sote-uudistuksen yhteydessä korostanut yksityisen ja julkisen tasa-arvoista kilpailuasetelmaa, ei tasa-arvoisen asetelman luominen ole ulottunut STM:ssä valmisteltuun esitysluonnokseen potilasvahinkolain uudistamisesta. Sote-uudistuksen tavoitteista huolimatta potilasvahinkolain uudistusehdotuksessa esitetään, että julkinen terveydenhuolto vastaisi edelleen yksityisen terveydenhuollon hoitovirheiden hoidon kustannuksista. Tämän järjestelmän jatkumisesta hyötyisivät ennen kaikkea ne vakuutusyhtiöt, jotka paitsi vakuuttavat yksityistä terveydenhuoltoa, myös enenevässä määrin omistavat yksityisen terveydenhuollon yrityksiä. Vakuutusyhtiöiden edustajat ovat myös olleet potilasvahinkolain uudistamista valmistelleessa työryhmässä hyvin vahvasti edustettuna.

Potilaan kannalta potilasvahinkojen korvaamisessa on tärkeää, että korvauksen hakeminen on helppoa ja että korvaukset vastaavat aiheutunutta vahinkoa. Suomessa potilasvakuutuskeskukseen keskitetty järjestelmä takaa korvauksen hakemisen helppouden ja asiantuntijat vahinkotapahtuman arviontiin hankitaan järjestelmän kautta. Toisaalta monopolistisessa järjestelmässä hallintokulut voivat kohota, eikä vahinkojen käsittelyjärjestelmän digitalisaatio ole potilasvakuutusasioissa juurikaan edennyt. Monelle potilaalle tulee myös yllätyksenä henkilövahinkojen korvausten pienuus suomalaisessa järjestelmässä. Kivun ja säryn korvaukset ovat mitättömiä eikä elinikäisestä pysyvästä toiminnallisesta haitasta makseta korvauksia kuin joitain tuhansia euroja.

Henkilövahinkojen pienten korvausten taustat ovat 1960-luvulla. Pakollinen liikennevakuutus joutui silloin arvottamaan eri tyyppisistä vakuutuksista maksettavat korvaukset. Liikennevahinkojen korvausta varten luodut haittaluokat ovat sitten jostain syystä olleet perustana kaikkien henkilövahinkojen korvauksille. Huomaamatta kuitenkin jäi, että liikennevahinkojen korvauksessa henkilövahinkojen korvaamiseen vakuutusmatemaattisesti laskettu summa perustui siihen rahamäärään, joka oli korvauksiin käytettävissä ajoneuvovahinkojen korvaamisen jälkeen. Kun Suomessa on kalliit autot, jäivät muihin korvaukseen varatut summat pieniksi. Siksi myös potilasvahingoista Suomessa maksetaan muita Euroopan maita pienempiä korvauksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Pitääkö minun maksaa yksityiselle, koska terveyskeskus antaa väärää hoitoa tai ei hoida olkenkaan.
Pitää.
Kokemusta on ja toinen jerta johti muksun 3 päiväksi vuodehoitoon.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

14.8.2017
ESS
Veronmaksaja kustantaa yksityisen terveydenhuollon puolella sattuvat mokat - "Tuottajien pitää olla tasapuolisessa asemassa"
Yksityinen terveydenhuolto ei ole perinteisesti joutunut osallistumaan komplikaatioiden hoidon eikä lääkärinkoulutuksen kustannuksiin.

Voi SOTE "säästöt" yllättää veronmaksajia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset