*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Avoimuus, vertailtavuus ja liikesalaisuudet terveydenhuollossa

Eräs tapa parantaa potilaan mahdollisuuksia valita hoidon toteuttava terveydenhuollon yksikkö on edellyttää niiltä avoimuutta toimintansa suhteen. Soten valmistelun eri vaiheissa onkin haluttu tuoda sote-palveluja tuottavat yhtiöt julkisuuslain piiriin.

Suomen perustuslaki edellyttää viranomaistoiminnalta julkisuutta ja avoimuutta. Julkisessa hallinnossa noudatettu julkisuusperiaate on yksi syy sille, että Suomi on yksi maailma vähiten korruptoituneista yhteiskunnista. Julkisuuslakia on Suomessa jo aiemmin ulotettu myös yksityisiin yrityksiin niiden hoitaessa julkista tehtävää. Niinpä esimerkiksi työeläkeyhtiöiden eläkepäätöksiä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan julkisuuslakia.

Perustuslaki suojaa kuitenkin myös liikesalaisuuksia. Taloudellista arvokkaat tiedot kuuluvat perustuslain turvaaman omaisuuden suojan piiriin. Yksityistä yritystä ei siis voida velvoittaa luovuttamaan yleiseen käyttöön tietoja esimerkiksi sen toimintatavoista taikka toiminnan kannattavuudesta, vaikka verotustiedot ovat Suomessa julkisia. Pörssiyhtiöitä koskee vielä oma erillinen sääntelynsä. Julkisessa kauppapaikassa, pörssissä noteeratut yhtiöt ovat velvollisia kertomaan taloudelliseen tulokseensa vaikuttavat tiedot sijoittajille yhtäaikaisesti. Pörssiyhtiöitä koskevat raportointivelvoitteet ovat hyvin raskaat eikä ole ajateltavissa, että pieni sote-yhtiö pystyisi niitä noudattamaan.

Yksittäisen potilaan tietojen osalta julkisuuslaki määrää salassapitovelvoitteen. Julkisuuslain mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja mm. sosiaalihuollon asiakkaasta, sosiaalihuollon palvelusta tai tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta, on pidettävä salassa. Julkisuuslain salassapitosäännökset toteuttavat osaltaan perustuslaissa jokaiselle turvattua yksityiselämän suojaa.

Suomalaisen lainsäädännön lisäksi julkisuuteen ja avoimuuteen sote-yritystoiminnassa vaikuttavat Euroopan unionin säännökset. Suomen on ennen sote-uudistuksen toteuttamista eli vuoden 2018 loppuun mennessä saatettava kansallisesti voimaan liikesalaisuuksien suojaa koskeva direktiivi. Direktiivin täytäntöön panemiseksi Suomen on täydennettävä lainsäädäntöään niin, että se estää liikesalaisuuksien direktiivin vastaisen ilmaisemisen.

Sote-tietojen avoimuuden toteuttaminen on siis helpommin sanottu kuin tehty. Yksittäistä potilasta koskevien tietojen salassapidot turvaavat oma perustuslakimme ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Yritysten liikesalaisuuksien salassapidon turvaa perustuslain omaisuuden suoja sekä liikesalaisuuksia (ja toisaalta pörssiyhtiöiden jaksottaista raportointivelvoitetta) koskeva eurooppalainen sääntely.

Julkisen terveydenhuollon yksiköt ovat vuosien ajan toimittaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sen edeltäjille tietoja toimintavolyymeistä ja kustannuksistaan. Yksityiset terveydenhuollon toimintayksiköt on nekin velvoitettu toimittamaan viranomaisille tietoja toimintavolyymeistaan. Vertailu julkisen terveydenhuollon yksiköiden välillä on kuitenkin ollut varsin vaikeaa, eikä esitettyjä lukuja ole pidetty toimintaa kovin hyvin kuvaavina, sillä terveydenhuollon tuotteistus ei ole yhdenmukaista ja jokainen toimintayksikkö voi kohdentaa kustannukset haluamallaan tavalla. Yksityisen terveydenhuollon ja julkisen terveydenhuollon kattavia vertailuja ei Suomessa ole ollenkaan tehty, koska käytössä ei kerta kaikkiaan ole siihen tarvittavia tietoja. Myöskään yksityisten terveysyritysten välisiä kattavia vertailuja ei ole Suomessa tehty.

Jos terveydenhuollon toimintayksiköiden vertailut halutaan laittaa julkisen rahoituksen taikka potilaan hoitopaikan valinnan perustaksi, tulisi ensin jonkun määrittää, mitkä vertailtavat asiat ovat terveydenhuollon tavoitteiden kannalta merkittäviä. Näiden asioiden osalta pitäisi Suomeen saada aikaan yhtenäinen raportointikäytäntö eli standardoida tuotteistus ja kustannusten kohdentaminen. Kun terveydenhuollon toiminnan vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä, pitäisi tiedon keruun jatkua melko pitkään, ennen johtopäätösten vetämistä. Jotta vertailut olisivat luotettavia, pitäisi tehtävä määrätä objektiiviselle ja asiantuntevalle taholle, jolle annettaisiin samalla tehtävän suorittamista varten riittävät resurssit. Viime vuosina näitä vertailuja tekevien viranomaisten resursseja on kuitenkin lähinnä vähennetty. Avoimuus ja vertailtavuus terveydenhuollossa ovat hyviä ja kannatettavia tavoitteita. Käytännössä vertailtavuuden toteuttaminen on työläs ja monimutkainen prosessi, johon sote-lakipaketista löytyy enemmän hurskaita toiveita kuin käytännön toimenpiteitä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset