*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Sote, EU ja kansallinen päätösvalta

Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Euroopan unionissa jäsenmaiden toimivaltaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla toteaa asian varsin yksiselitteisesti. Useimmat EU:n jäsenmaat vastustavat kiivaasti unionin toimivallan laajentamista sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alueella. EU:n Englannin terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttamat (perusteettomatkin) uhat olivat yksi monista Brexitin syistä.

EU säätelee kuitenkin vahvasti palvelumarkkinoiden toimintaa ja pyrkii varmistamaan niin tavaroiden, palvelujen kuin työvoimankin vapaan liikkumisen alueellaan. Sote-uudistuksen yhteydessä Suomi uudistaa myös sitä lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan hakeutuminen hoitoon toiseen EU-maahan. Voimassa oleva laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ei kaikilta osin vastaa EU:n rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaa direktiiviä, sillä Suomi on korvannut toisessa jäsenmaassa tapahtuvan hoidon sairausvakuutustaksan mukaisesti eli korvaustaso on ollut hyvin alhainen todellisiin hoitokustannuksiin verrattuna. Komissio onkin vaatinut, että ulkomailla annettu hoito korvataan samoin kuin potilaalle Suomessa julkisessa terveydenhuollossa annettu hoito. Jatkossa hoidon järjestämisestä vastaava maakunta joutuukin varsin laajalti korvaamaan hoitokustannuksia myös silloin, kun suomalainen potilas on hakeutunut toiseen EU-maahan hoitoon. Todennäköisin maa, jonne hoitoon hakeudutaan, on Viro. Potilaat Etelä-Suomesta ovat jo nyt hyödyntäneet erityisesti Tallinnan hammaslääkäripalveluja. Jotta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä vastaisi komission vaatimuksia potilaiden vapaan liikkuvuuden osalta, tulee maakuntien antaman hammashoidon asiakassetelin käytännössä oikeuttaa hammashoidon palveluihin myös Virossa.

Suomesta toiseen EU-maahan hoitoon hakeutuvat potilaat ovat kuitenkin varsin harvinaisia, eivätkä toiseen EU-maahan hoitoon hakeutumisen kustannukset tule todennäköisesti Suomen terveydenhuollon kustannuksia heilauttamaan suuntaan tai toiseen. Potilaiden liikkuvuuden tehokkaana hillitsijänä on matkakustannusten korvausjärjestelmä, jossa potilaalle sairausvakuutuksesta korvataan kustannukset vain lähimpään hoitopaikkaan. Toki on mahdollista, että virolaiset hammaslääkäriyrittäjät alkavat laivayhtiöiden kanssa markkinoida paketteja, joissa matkakustannukset kuuluvat asiakassetelillä tuotetun hoitopalvelun hintaan. Työkustannukset ovat Virossa niin paljon halvemmat, että halvaksikin hinnoiteltu suomalainen hammashoidon asiakasseteli voi olla virolaiselle yrittäjälle kiinnostava kohde.

Yllä oleva hammashoidon asiakasseteliin liittyvä pohdinta on vain esimerkki siitä, millaisia haasteita Euroopan unionin oikeus asettaa markkinaehtoiselle terveydenhuollolle. Vaikka terveydenhuollon järjestäminen kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, on Euroopan unionilla valta valvoa markkinoiden avoimuutta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti asian hyvin esille arvioidessaan Sipilän hallituksen sote-esityksen EU-oikeudellista osaa. Perustuslakivaliokunta totesi tältä osin, että mikäli suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa arvioidaan jatkossa EU-oikeudessa tarkoitettuna taloudellisena toimintana, merkitsee se sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan kansallisen päätösvallan olennaista kaventumista. Sipilän hallitus on pyrkiessään muuttamaan suomalaista solidaarisuuteen perustuvaa terveydenhuoltojärjestelmää yritysten väliseen kilpailuun perustuvaksi järjestelmäksi joko halunnut lisätä EU:n tosiasiallista päätösvaltaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään, taikka se ei sote-esitystä tehdessään ole tajunnut tällaista tekevänsä. Molemmat vaihtoehdot ovat kovin paljon huolta herättäviä.

Suomalaisen sote-keskustelun ulkopuolella on Euroopan unioni parhaillaan pohtimassa omia Brexitin jälkeisiä kehityssuuntiaan. Terveydenhuollon osalta komissio on esittänyt kolme linjausta, joissa yhdessä komissio luopuu kokonaan terveydenhuollon sääntelystä, toisessa jatketaan kutakuinkin nykyisellä jäsenvaltioiden ja EU:n päätösvallan jaolla ja kolmannessa vaihtoehdossa EU:n päätösvaltaa terveydenhuollon osalta lisätään merkittävästi. EU:n jäsenvaltioiden johtajien kokouksessa marraskuussa 2017 Göteborgissa on tarkoitus linjata, miten EU:n sosiaalista ulottuvuutta on tarkoitus jatkossa kehittää. Suomen hallituksen suunnitelmat – jos sellaisia on sote-kiireiden keskellä ehditty edes laatia - näiden kansallisiin uudistuksiin syvästi vaikuttavien EU-linjausten suhteen eivät ole olleet ainakaan julkisuudessa esillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset