*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Sote ja perustuslaki

Seurasin perustuslakivaliokunnan sote-paketista antaman lausunnon julkaisemista Brysselistä käsin. Yksittäisen valiokunnan hallituksen esityksestä antama lausunto on tuskin koskaan saanut niin paljon julkisuutta, kuin mitä 29.6.2017 tapahtui. Silti Brysselin lounaskeskusteluissa ulkomaisten terveydenhuollon asiantuntijoiden pääaiheena oli Brexitin vaikutus Englannin terveydenhuoltoon. Brittiasiantuntija totesi tältä osin, että ideologian laineet murtuvat todellisuuden muureihin. Samaa varmaan voisi sanoa Suomen hallituksen sote-esityksen kohtalosta.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoa on kiitelty ja kritisoitu. Kritiikkiä on tullut erityisesti elinkeinoelämän järjestöiltä, joissa perustuslakivaliokunnan asiantuntijoita on arvioitu puolueellisiksi ja vanhanaikaisesti ajatteleviksi. Perustuslakivaliokunnan sote-paketin arvioinnissa käyttämien asiantuntijoiden lista oli kuitenkin poikkeuksellisen laaja ja se edusti käsitykseni mukaan eri yhteiskunnallisia näkemyksiä. Olin itsekin yhtenä valiokunnan asiantuntijana. Eri asiantuntijat taustoistaan riippumatta näkivät sote-esityksessä hyvin samanlaisia ongelmia. Juridisesta näkökulmasta tarkastellen valiokunnan lausunto on korkeatasoinen ja hyvin perusteltu.

Jotta perustuslakivaliokunnan lausunnon merkitys aukeaisi muillekin kuin juristeille, on hyvä muistaa mikä on lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan merkitys. Perustuslaki määrittää eri valtioelinten toimivaltasuhteet ja perusoikeudet suojaavat yksittäistä henkilöä lainsäätäjän toimenpiteitä vastaan. Suomessa perusoikeussäännökset uudistettiin 1990-luvulla ja niille haluttiin suuren laman keskellä antaa oikeudellista sitovuutta. Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ei siis ole vain yhteiskunnallinen tavoite vaan julkista valtaa velvoittava säännös. Tämä oli kaikkien poliittisten puolueiden hyväksymä tietoinen yhteiskunnallinen ratkaisu, jolla haluttiin varmistaa, että yhteiskunnan vauraus ja toisaalta ongelmat jakaantuvat tasapuolisesti. Perusoikeussääntelyä täydentää perustuslain 22 §:n säännös julkisen vallan velvollisuudesta turvata perusoikeuksien toteutuminen. Perusoikeuksia toteutetaan Suomessa pitkälti julkisen hallinnon toimin. Suomen perustuslain 124 § rajoittaa julkisen hallintotehtävän antamista muille kuin viranomaiselle. Perustuslaki rajaa käytännössä enemmistöhallituksenkin toimivaltuuksia – se ei voi tilapäisen poliittisen enemmistön avulla viedä läpi muutoksia, jotka muuttaisivat valtioelinten voimasuhteita, rajaisivat oleellisesti perusoikeuksia taikka murtaisivat perustuslaissa turvattua kunnallista itsehallintoa. Tuntuukin sille, että Sipilän hallitus on reformeja markkinoidessaan välillä unohtanut nämä toimintansa reunaehdot. Vaikka uudistusta valmistelemassa on ollut erittäin osaava virkamiesjoukko, on poliittisen ohjauksen toiveajattelu mennyt hallituksen esityksissä oikeudellisen realismin edelle.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon uutisoinnissa päähuomio on kiinnittynyt lausunnon valinnanvapauslakiin ja pakkoyhtiöittämiseen kohdistuvaan kritiikkiin. Tältä osin vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että perustuslakivaliokunta ottaa lausunnossaan kantaa siihen, voidaanko kokonainen julkishallinnon toimiala Suomessa yksityistää. Edellytyksenä toiminnan yksityistämiselle on, ettei yksityistäminen saa vaarantaa perusoikeuksien toteutumista.

Keskeistä sote-uudistuksen toteuttamisen perustuslainmukaisuuden kannalta on, että julkinen valta voi kaikissa tilanteissa taata sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän toteutumisen yhdenvertaisesti. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan tältä osin, että vaatimus ei toteudu, jollei maakunta voi itse tuottaa myös valinnanvapauden piiriin kuuluvaksi ehdotettuja palveluja. Sipilän hallituksen sote-esitykseen sisältyvät velvoitteet yhtiöittää sote-palveluja taikka antaa asiakasseteli palvelua tarvitsevalle eivät riittävästi turvaa palvelujen saatavuutta. Ne ovat toki mahdollisia tuotantotapoja, mutta ne eivät saa rajata maakunnan mahdollisuutta tuottaa itse näitä palveluja. Perustuslakivaliokunta toteaa edelleen, että sote-uudistus ei esitetyssä toteutusaikataulussa riittävällä varmuudella toteuta eri väestöryhmien yhdenvertaista kohtelua ja heidän tosiasiallisia mahdollisuuksiaan saada perusoikeuksien toteuttamisen kannalta välttämättömiä palveluja. Uudistuksen aikataulua on perustuslakivaliokunnan mukaan muutettava siten, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus vaarannu.

Tarkastelleessaan sote-uudistusta kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta perustuslakivaliokunta toteaa mm., että säännös, jonka mukaan kunta, kuntayhtymä tai niiden tytäryhteisö ei saa tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tulee arvioida uudelleen. Tätä kunnallista itsehallintoa rajoittavaa säännöstä oli hallituksen esityksessä perusteltu mm. kuntien kilpailuasemalla.

Perustuslakivaliokunnan lausunto edellyttää merkittäviä korjauksia sote-lainsäädäntöä koskeviin lakiehdotuksiin. Perustuslakivaliokunta myös käytännössä edellytti uudistuksen vaiheistamista niin, että kaikissa vaiheissa voidaan varmistaa yhdenvertaiset ja riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Oma arvioni on, että sote uudistus, jossa maakunnat toimivat terveydenhuollon järjestäjinä ja jossa potilaan valinnanvapautta on hallitusti laajennettu, on mahdollista toiminnallistaa maanlaajuiseksi vuoteen 2025 mennessä eli tapahtuvaksi esim. 4 vaiheessa 2 vuoden välein. Uudistuksen toteuttaminen vie siis todennäköisesti myös kaksi seuraavaa hallituskautta. Tämän vuoksi uudistuksen parlamentaarinen jatkovalmistelu olisi kovin tärkeää. Muuten sote-uudistuksesta tulee helposti ”kummitus” joka ei ole elävä eikä kuollut – yksi hallitus saa lait voimaan, mutta seuraava hallitus joko muuttaa niitä tai laiminlyö niiden toimeenpanon. Sote-uudistuksen osalta monesta asiasta vallitsee yhteisymmärrys. Uudistus pitäisi rakentaa niiden varaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Hyvä kirjoitus.

Soten "valinnanvapaus" tarkoittaa lähinnä yritysten vapautta rahastaa.

Hankkeessa on monia muitakin ongelmia, kuten tietojärjestelmien rakentamisen vaatima aika, joka on asiantuntijoiden arvion mukaan 3-10 vuotta. Sitä ennen järjestelmä ei toimi kunnolla.

Myös syntyvät säästöt ovat toiveajattelua.

Valitettavasti perustuslaki ei kiellä hallituksia tekemästä epärealistisia ja järjettömiä päätöksiä.

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239491-hall...

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Järvenpäässäkin on valtuusto tehnyt päätöksiä kaupungin yksinomistaman ateria- ja siivouspalvelun sekä sote-kuntayhtymän perustamisesta. Jos kokonaistilanne muuttuukin vielä, näissä päätöksissä voi olla tarkistamistarvetta? Vai eteneekö yhtiöittäminen kaikesta huolimatta?

Käyttäjän MarkusHuotari kuva
Markus Huotari

Sanot, että sote-uudistuksen suurimmat perustuslailliset ongelmakohdat ovat mm se, ettei: "julkinen valta voi kaikissa tilanteissa taata sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän toteutumisen yhdenvertaisesti" ja "vaatimus ei toteudu, jollei maakunta voi itse tuottaa myös valinnanvapauden piiriin kuuluvaksi ehdotettuja palveluja" sekä "sote-uudistus ei esitetyssä toteutusaikataulussa riittävällä varmuudella toteuta eri väestöryhmien yhdenvertaista kohtelua ja heidän tosiasiallisia mahdollisuuksiaan saada perusoikeuksien toteuttamisen kannalta välttämättömiä palveluja".

Kysynkin miten nykyisessä sote-järjestelmässä nämä mainitsemasi asiat toteutuvat? Emmekö nykyäänkin ole tilanteessa, jossa kunnat ovat kokonaisulkoistaneet sote-palveluitaan ja julkinen valta ei voi tällöin taata esimerkiksi konkurssitilanteessa sosiaali- ja terveuspalvelujen riittävää toteutumista, kunta on luopunut mahdollisuudestaan toteuttaa jatkossakin sote-palveluja ja palvelua ei ole nopeasti uudelleen käynnistettävissä, eikä sote-palveluita ole nykyiselläänkään kritiikin mukaisesti toteutettavissa erityisesti ongelmatilanteissa.

Miten siis nykyinen tilanne on perustuslain mukainen, jos ehdotettu ei ole?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kiitokset Lasse Lehtoselle soten tilannetta selventävästä kirjoituksesta. Nostan tässä kommentissa esille yhden keskeisin kohdan:
" Perusoikeuksia toteutetaan Suomessa pitkälti julkisen hallinnon toimin. Suomen perustuslain 124 § rajoittaa julkisen hallintotehtävän antamista muille kuin viranomaiselle. Perustuslaki rajaa käytännössä enemmistöhallituksenkin toimivaltuuksia – se ei voi tilapäisen poliittisen enemmistön avulla viedä läpi muutoksia, jotka muuttaisivat valtioelinten voimasuhteita, rajaisivat oleellisesti perusoikeuksia taikka murtaisivat perustuslaissa turvattua kunnallista itsehallintoa. Tuntuukin sille, että Sipilän hallitus on reformeja markkinoidessaan välillä unohtanut nämä toimintansa reunaehdot."

Se ainakin tuli Sipilälle yllätyksenä, että perustuslakivaliokunnan lausunto muuttaa valmistelussa olevaa sote-lakia niin olennaisesti, että sen voimantulo siirtyy. Onhan se nolo tilanne, kun Sipilä on ajanut oikeastaan kaikkea aikataulu edellä. Nyt etusijalla onkin toteutuskelpoisuus ja vielä niin, ettei kunnallinmen itsehallinto ja kansalaisten yhdenvertaisuus vaarannu.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Sipilän toiminnalle on ollut tyypillistä, että ensin tehdään ja sitten vasta ajatellaan. Tämä upposi aluksi kansaan ja ihasteltiin sitä, että nyt meillä on hallitus, joka panee toimeksi. Kun monet hallituksen hankkeet ovat kuitenkin lopulta törmänneet järkevyyden seinään, niin on suosiokin vähitellen haihtunut. Toivottavasti hallitus ei nyt epätoivossaan tee mitään aivan älyttömiä päätöksiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset