*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Kuka valvoo terveydenhuoltoa sotessa

Sote-uudistuksen vähän huomiota saanut osa ovat uudistuksen yhteydessä toteuttavat muutokset terveydenhuollon valvonnassa. Muutoksen suunta tässäkin on varsin erilainen siihen nähden, mitä terveydenhuollon asiantuntijat ovat toivoneet. Erityisesti lääkärit ovat vuosien mittaan toivoneet terveydenhuoltoon keskittyvän keskusviraston vahvistamista mm. hoidon indikaatioihin ja priorisointiin liittyvien kysymysten vaikeuden takia. Hoitoon pääsyn kriteerien, jotka luotiin osana ns. hoitotakuuta 2000-luvun alussa, pitäminen ajan tasalla ja uusien hoitomuotojen käyttöalan arviointi ei nykyjärjestelmässä ole onnistunut kovinkaan hyvin. Myöskään STM:n yhteyteen luotu palveluvalikoimaneuvosto ei ole pystynyt kattavasti arvioimaan julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Terveydenhuollon menetelmäarviointi on sekin toteutunut Suomessa melko heikosti ja arviointia ollaan säästösyistä nyt hajauttamassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta eri yliopistosairaaloille. Jos tavoitteena on tarjota riittävää hoitoa yhdenvertaisesti jokaiselle, pitäisi kuitenkin ensin pystyä kansallisesti päättämään tarjotun hoidon laajuus ja sitten luoda mekanismit sen valvomiseksi, että kyseiset hoidot ovat myös tarjolla niitä tarvitseville.

Terveydenhuoltoa valvovalla keskusvirastolla on takanaan yli 300 vuoden historia. Tämä aiemmin Lääkintöhallituksena sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksena ja viimeksi Valvirana tunnettu virasto lakkaa sote-uudistuksen yhteydessä ja sen toiminnat yhdistetään valtioneuvoston alle perustettavaan lupa- ja valvontavirastoon. Jatkossa sama viranomainen valvoo niin kalastus- ja vesiasioita, työsuojelua, varautumissuunnittelua kuin terveydenhuoltoakin. On vielä epäselvää, minkälainen osaaminen ja minkälaiset resurssit valtioneuvoston alaiseen virastoon terveydenhuollon valvomiseksi sijoitetaan. Lähtökohtana toki on, että nykyiset aluehallintovirastojen ja Valviran resurssit siirtyvät tarkoituksenmukaiselta osin uuteen virastoon. Valitettavasti samanaikaisesti iso joukko Valviran seniorivirkamiehiä on eläköitymässä, eivätkä tehtävät valtionhallinnon taulukkopalkoilla välttämättä houkuttele ainakaan kokeneita erikoislääkäreitä terveydenhuollon valvontatehtäviin.

Samanaikaisesti kuin terveydenhuollon valvontaan keskittyvää virastoa ollaan ajamassa alas, ollaan joitain terveydenhuollon valvontatehtäviä siirtämässä Kuluttaja- ja kilpailuviraston tehtäväksi. Sen tulee valvoa mm. terveydenhuollon markkinoiden toimintaa, yrityskauppoja sekä sitä, etteivät julkiset toimijat yhtiöittämisvelvollisuuden vastaisesti tarjoa sellaisia terveydenhuollon palveluja potilaille, jotka sote-lainsäädännön mukaan kuuluvat yhtiöittämisen piiriin. Tämä kehitys soveltuu hyvin ajattelumalliin, jossa markkinat huolehtivat terveyspalvelujen saatavuudesta. Yksittäisen potilaan kannalta tilanne voi kuitenkin olla hankala, sillä markkinoiden toimivuutta odotellessa valvovan viranomaisen tulisi myös varmistaa hoidon saatavuus sitä tarvitsevalle potilaalle.

Samalla kun Valviran toimintoja siirretään uuteen virastoon, ollaan myös aluehallintovirastoja valvontatoimintoja lakkauttamassa. Tämän uskotaan tuovan lisää resursseja terveydenhuollon valvontaan, kun kaikki toimijat ovat samassa organisaatiossa, sekä yhdenmukaistavan valvontaa. Kyse tältä osin on kuitenkin silmänkääntötempusta, sillä aluehallintovirastojen (eli entisten lääninhallituksien) lakkauttamisen rinnalla uudessa lainsäädännössä edellytetään, että perustettaviin 18 maakuntaan luodaan toiminnot terveydenhuollon omavalvonnan toteuttamiseksi. Tosiasiassa siis valtion aluehallintoviranomaisten tekemä paikallinen valvonta lakkaa ja paikallinen valvonta siirretään itsehallinnollisten maakuntien tekemäksi omavalvonnaksi. On epäselvää, tuottaako tämä järjestely tehokkuutta taikka parempaa laatua terveydenhuollon valvontaan. Kunnolliset vaikutusarvioinnit valvonnan muutosten vaikutuksista puuttuvat hallituksen esityksistä melko lailla kokonaan, kun muutosta on lähinnä arvioitu vain valtionhallinnon henkilöstömuutosten kustannusten osalta.

Sote-uudistuksen yhteydessä muutetaan julkisen terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista ja rahoitusta. Suurten muutosten yhteydessä tulisi toimintakykyisen valvontaviranomaisen avulla varmistaa, että muutokset eivät johda sekasortoon valvottavalla toimialalla. Käytännön tasolla valvovan viranomaisen tulisi olla toimintakykyinen ennen toteutettavia muutoksia ja hyvin perehtynyt muutosten sisältöön. Sote-uudistuksen yhteydessä toteutettavien muutosten valvonnan osalta tilanne on tässäkin suhteessa erikoinen, sillä myös valvova viranomainen alistetaan täydelliselle rakennemuutokselle osana uudistettavaa hallinnonalaa, jota sen pitäisi valvoa. Tähän liittyy melkoinen riski sen suhteen, että sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuvat muutokset suomalaisessa terveydenhuollossa eivät ole kenenkään valvonnassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Parempi olisi laittaa jäähylle ja ottaa käyttöön vähitellen ilman yksityistämisen laajennusta.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Voi vain toivoa, että sote-uudistus hallituksen esittämässä muodossa kaatuu perustuslaillisiin ongelmiin. Vielä parempi olisi, että kansalaisia halveksiviin poliittisiin lehmänkauppoihin keskittynyt Sipilä-Orpo-Uuva hallitus kaatuisi pikimmiten.

Sipilän harkintakyky näyttää kokonaan pettäneen. Seurauksena on todellinen uhka siitä, että terveyden- ja sosiaalihuollon rakenteet ja niiden myötä myös kansalaisten palvelut saavat kohtalokkaan kolauksen.

Hallitus viimeistelee tietoisesti ja kovalla kiireellä jättimäistä sote-katastrofia, jossa voittajiksi nostetaan vain kansainvälisten terveyskonsernien omistajat - sekä keskustan maakuntahimmelit.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Niin kuka sanoo että soten katuminen ei sataisi attendon laariin. Pienet kunnat kun joutuvat siirtymään yhä enemmän ostopalveluun koska pienen kunnan omat voimavarat eivät enää riitä palveluiden tuottamiseen.
No ainahan on ihmisiä jotka pitävät sitä mallia hyvänä jossa kunnan rooli sotessa on vain maksajan rooli ja miettiä mistä voi leikata jotta saa soten menot katettua

Perustuslaki taasen vaatii maakuntahallinon tai aluekuntahallinon, tuon puutumiseen kaatui viimeksi sote uudistus.

Minuakin harmittaa tuo yleveron poisto pienituloisilta ja sen nostaminen isompituloisilta ja puhumattakaan niistä alennuksista mitä tuli päivähoitoon, suoranaisia kansalaisia halveksivia toimia.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Alla pieni poiminta asiantuntijoista, joiden neuvoille Juha Salmi ei sote-asiassa ilmeisesti anna arvoa. Toki me siviilit voimme olla mitä mieltä tahansa, mutta maan hallituksen pitäisi kaiken järjen mukaan kuunnella herkällä korvalla asiantuntijoiden varoituksia.

emeritusprofessori Martti Kekomäki
professori Mikael Hidén
professori Juha Lavapuro
professori Kaarlo Tuori
professori Tuomas Ojanen
professori Raija Huhtanen
professori Lasse Lehtonen.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Parempi, että porukka jonottaa jopa kuukausikaupalla aikaa terveyskeskuksen lääkärille?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Sote-hankkeen keskeinen tavoite oli alun perin vahvistaa perusterveydenhuollon asemaa. Ongelma on tunnetusti jo pitkään ollut se, että erikoissairaanhoito ja varsinkin sen yhtiömuotoinen yksityissiipi on kuorinut kermat terveyssektorin rahoituksesta.

Jos siis hallitus olisi pysynyt tavoitteissaan, se olisi vahvistanut kunnallisen perusterveydenhuollon (terveyskeskusten) rahoitusta ja samalla sen arvostusta esim. työpaikkana lääkäreille. Fokus hallituksen sote-pelissä tulikin yllättäen yksityistämiselle ja erikoistason mammuttiorganisaatioille.

Esko Riikosen kannattaa pohtia jonotusaikojen pituutta tältä pohjalta ja toivoa, että hallitus palaisi sote-innossaan oikeille raiteille.

Pappa Ep

Tällaisen vanhemman henkilön on todella vaikea ottaa kovin laajasti kantaa tähän sote suunnitelmaan, koska siitä julkaistut tiedot esim sanomalehdissä on esitetty todella pintapuolisesti ja joistakin tiedoista vain suunnitelman nimi, kuten esim "henkilökohtainen hoitobudjetti". Kun tietää vain nimen niin sen tarkoitus ja merkitys ei paljonkaan selviä.
Väärä valinta mielestäni on ainakin se, että hoitopalvelut ainakin näiltä seuduilta on jo lopetettu vaikka soteen on vielä puolitoista vuotta aikaa.
Myöskin edessä on sitten huomattava rakennus tarve koska määrättyihin keskus- ja yliopistosairaaloihin pitää rakentaa uutta tilaa saman verran lisää kun niillä nyt on. Taitaa siis niiden miljardien säästäminen olla pöty puhetta.

Käyttäjän KarriHelin kuva
Karri Helin

Jaan Lasse Lehtosen huolen. Ei ole hyvä, että terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa sama viranomainen on vastuussa sekä toiminnan järjestämisestä että sen valvonnasta. Hi tech -tasoisen toiminnan valvonnan tulisi olla riittävän asiantuntevaa ja riippumatonta, siis vähintään valtakunnallista. Vaikka mennään ihan toiselle sektorille, mielestäni Talvivaaran kaivosfarssi on hyvä osoitus siitä, miten hyvin maakuntatasoinen "valvonta" toimii. Kainuussa samat henkilöt risteilivät töissä ELYsta Talvivaaraan ja takaisin. Talvivaaran tapauksessa valvova viranomainen ei edes ollut vastuussa toiminnan järjestämisestä, mutta silti harkinta petti. Vielä pahempi intressiristiriidan uhka on olemassa, kun terveydenhoito- ja sosiaalitoimen johtajat risteilevät töissä maakunnan hallinnon, liikelaitoksen ja alueen sote-yhtiöiden välillä.

Pekka Rahkala

Alottaisivat edes antamalla hammashoitoon maksusitoumuksen että ihmiset saisivat hoidattaa hampaansa kunnallisella hinnalla heti kun on tarvis.Nyt joutuu odottelemaan puoli vuotta tai pitempään.Yksityinen on ainoa joka vetää mutta on selkeästi kalliimpaa.

Peter Strandberg

Valinnanvapaus, siis mahdollisuus valita oma perusterveydenhuollon lääkäri, on tavanomaisin malli Europpassa. Miksei se voisi Tiomilaskogen Suomessa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset