*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Mitä sote maksaa ja mitä sote säästää

Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja tuottaa n. 10 vuoden aikajaksolla 3 mrd euron säästöt nykyiseen kehitystrendiin verrattuna. Säästöarvion perustana on integroiduista sosiaali- ja terveyspalveluista esim. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (Eksote) saadut hyvät kokemukset. Integraation tuomien kustannussäästöjen lisäksi toisena säästöjä tuovana mekanismina on pidetty kilpailun kautta saatua toimintojen tehostumista. Ongelmana vain on, että integraatio ja kilpailu ovat monelta osin vastakkaisia mekanismeja ja niiden onnistunut toteuttaminen yhtä aikaa on hyvin vaikeaa. Jos kilpailu toteutetaan yksityisten yritysten kautta, pyrkivät yksityiset yritykset yleensä myös kasvattamaan markkinaa, mikä osaltaan vaikeuttaa säästöjen aikaan saamista.

Kolmas soteen liitetty säästömahdollisuus liittyy laitosvaltaisen hoidon vähentämiseen erityisesti kuntoutuksessa. Suomessa kuntoutus-termiä käytetään tyypillisesti mielenterveyspotilaiden ja vanhusten laitoshoidossa, vaikka todellisen kuntoutuksen sijasta kyse on usein potilaiden sijoittamisesti pitkäksi aikaa hoitolaitokseen. Aalto-yliopiston tutkimus ”Sisältöä sote-uudistukseen” arvioi pari vuotta sitten, että noudattamalla parhaiden kuntien soveltamia käytäntöjä, päästäisiin maanlaajuisesti yli 3 mrd euron säästöihin. Ongelmana kuitenkin on, että sote ei rahoitusmekanismillaan suoraan tue laitosvaltaisuuden vähentämistä. Kuntoutuksen rahoitus jää sotessa edelleen monikanavaiseksi, jossa maakuntien lisäksi toimintaa rahoittavat Kela sekä yksityiset vakuutuslaitokset esimerkiksi lakisääteisten tapaturmavakuutusten korvaaminen kuntoutustoimintojen osalta. Olemassa olevat (usein yksityiset kuntoutuslaitokset) pyrkivät toisaalla varmistamaan toimintansa jatkumisen aktiivisesti markkinoimalla palvelujaan eri rahoittajille eikä niillä ole kannustimia oman laitosvaltaisen toimintamallinsa purkamiseen.

Sote-uudistuksen aiheuttamien kustannusten osalta keskustelun pääpaino on ollut valinnanvapaudessa ja IT-järjestelmien uudistamistarpeissa. On totta, että parantunut palvelujen saatavuus lisää väistämättä palvelujen käyttöä ja sitä myötä kustannuksia. Toisin kuin usein väitetään, parantuneet perusterveydenhuollon palvelut eivät yleensä vähennä erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä. Erikoislääkärin konsultaation tarve pysyy nimittäin melko lailla vakiona ja n. joka kuudes perusterveyden huollon potilas tarvitsee näitä palveluja. Myöskään terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy eivät vähennä sairaanhoidon kustannuksia, mutta siirtävät niitä myöhemmäksi ja tuottavat toki siinä välissä lisää terveitä elinvuosia väestölle.

IT-järjestelmien osalta sote-keskustelussa on tuotu esiin 1-2 mrd euron investointitarve mm. järjestelmien integraatioon ja uusien järjestelmien kehittämiseen. Valinnanvapauden toteuttamisen kannalta tarpeelliset järjestelmät puuttuvat vielä kokonaan eikä edes perusmäärittelyjä järjestelmien osalta ole tehty. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät ovat varsin kehittymättömiä terveydenhuollon järjestelmiin verrattuna, mikä vaikeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Apotti-hanke on käyttänyt useita vuosia tarvittavien määrittelyjen tekemiseen, vaikka sen pohjana on laajassa kansainvälisessä käytössä oleva tietojärjestelmä.

Sote-keskustelussa yllättävän vähälle on jäänyt se tosiasia, että kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintojen siirtämisessä maakuntiin on kyse jättimäisestä fuusiosta. Kuntaliiton sote-järjestämisseminaarissa 6.6.2017 puhunut vuorineuvos Kari Neilimo muistuttikin siitä, että yritysmaailmassa tämän laajuiset fuusiot hyvin harvoin onnistuvat ilman kustannuksia. Todellisuudessa soten suurimmat kustannukset voivatkin syntyä jättifuusioon liittyvästä yleisestä hässäkästä. Hässäkän keskellä voi olla vaikeaa myös ylläpitää sote-henkilöstön työmotivaatiota. Työmotivaatio riippuu paljon siitä, kuinka paljon kukin pystyy omiin töihinsä vaikuttamaan ja yhtenä vaarana sote-uudistuksessa on, että sote-ammattilaisen vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä vähenevät. Jos yli 200 000 maakuntien sote-ammattilaista ei joka hetki tiedä mitä heidän muuttuneessa toimintaympäristössä tulee tehdä, syntyy nopeasti valtavia tuottavuuden menetyksiä. 40 euron tuntipalkalla laskien jokainen ihmettelyyn kulutettu tunti tuolla henkilömäärällä maksaa 8 miljoona euroa. Jos tavoitteena on 3 mrd euron kustannussäästö 10 vuoden periodilla eli vuositasolla n. 300 milj. euroa, ei hukkaa sote-henkilöstön työpanokselle saisi vuodessa tulla yhtä työviikkoa (37,5 tuntia enempää) tai soten säästötavoite hukataan saman tien.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Effica kaatuu vähintään kerran päivässä, joten varovaisestikin arvioiden tietokoneohjelmien kanssa taisteluun kuluu lääkärin työpäivästä joka päivä ainkain kymmenen minuuttia. Siitä voi laskea, mikä sen merkitys on. Kaatuminen tapahtuu usein juuri silloin, kun pitäisi toisen toimijan järjestelmästä hakea tietoa. Help Desk ilmoittaa, että ohjelmassa on bugi, jolle he eivät mitään voi, odota päivitystä, josko sitten toimii. Lääkärillähän on toki aina liikaa aikaa, eikä potilaiden kanssa kannata liian monisanaisesti keskustella.

Voimme siis olettaa, että Soten myötä potilaalle käytettävissä oleva aika sen kun vähenee, joten toiminta siis tehostui?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua ja tuottaa n. 10 vuoden aikajaksolla 3 mrd euron säästöt nykyiseen kehitystrendiin verrattuna".
Todennäköisempää on, että yksityiset terveyspalvelut vievät vuosittain yhteensä miljardin verran pois Suomesta veroparatiiseihin.
10 vuodessa tuo vastaa 10 miljardin lisäkustannuksia.

Käyttäjän JuhaJordan kuva
Juha Jordan

Tutkittiinko sitä vaihtoehtoa, että oltaisiin siirretty kuntien sote vastuut sairaanhoitopiireille. Toki se olisi vaatinut sairaanhoitopiirien resurssien kasvattamista. Mutta siellä varmasti on jo nyt hyvä käsitys oman maakuntansa tarpeista.

Edelleenkään en näe tälläiselle maakuntahallinnolle mitään käyttöä. Sinne valitaan vaaleilla edustajia, joiden ydinosaamista ei ole sote palvelut.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Yritettiin viime vaalikaudella. Olisi vienyt valtaa kunnilta luoden epädemokraattisia hallintohimmeleitä, joita kansalaiset eivät valitsemiensa edustajien kautta pysty valvomaan. PERUSTUSLAKI vaatii maakunnan tai vaikka sitten aluekunnan, jossa VAALEILLA valittu edustajisto.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mitä sote maksaa..."

Aina kun joku esittää tämäntyyppisen kysymyksen, on muistettava, että se mikä on menoa yhdelle taholle, on tuloa toiselle taholle.

Pitää siis kysyä, kenelle sote maksaa ja kenelle se on tuloa.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Sotella siirretään tuloa yksityisille tahoille ja siirto maksaa ja myöhemmin yksityinen sanelee hinnat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset