*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Huomioivatko soten IT-ratkaisut käyttäjänsä

Soten IT-ratkaisujen onnistumista pidetään kriittisenä tekijänä koko sote-uudistuksen onnistumiselle. Terveydenhuollossa IT-ratkaisujen ongelmana on kovin usein ollut, että IT:tä käyttävät ammattihenkilöt ja potilaat eivät koe noiden ratkaisujen vastaavan heidän odotuksiaan ja tarpeitaan. Esimerkiksi kansallisen potilastiedon arkiston KanTan käyttöönoton toivottiin mahdollistavan ajantasaisen tiedon siirron eri hoitoyksiköiden välillä ja eReseptin parantavan lääkitysturvallisuutta. Käytännön tasolla KanTaan viedyt potilastiedot ovat potilasta hoitavalle henkilöstölle vaikeasti hahmotettavissa, eivätkä reseptiarkiston lääkitystiedot anna ajantasaista kuvaa potilaan käyttämästä lääkityksestä. Suurta intoa tilanteen korjaamiseen ei KanTa-palveluja ylläpitävällä Kelalla ole ollut, vaikka KanTa-palvelujen käyttäjät maksavat kehittämisestä ja ylläpidosta n. 40 milj. euroa vuodessa. Tietojen siirtyminen hoitoyksiköiden välillä on soten tuomassa monituottajamallissa kuitenkin täysin kriittistä hoidon integraation toteutumiselle.

Eräs sote-uudistuksen erityispiirteitä on IT-toimijoiden erottaminen sote-palvelujen tuottajista. Kehityslinja on tässäkin suhteessa mielenkiintoinen. Digitaalisia palveluja kehittävät terveydenhuollon toimijat ovat viime vuosina pyrkineet huomioimaan IT:n antamat mahdollisuudet palvelujen järjestämisessä ja ottaneet myös potilaat mukaan palvelujen kehittämiseen ja palvelumuotoiluun. Soteen ehdotettu rakenne irrottaa nyt digitaalisten palvelujen kehittäjät ja tuottajat varsinaisten terveyspalvelujen tuottajista. Esitetyssä mallissa on siksi erittäin todennäköistä, että sote-palveluiden tuottajien ja ennen kaikkea potilaiden vaikutusmahdollisuudet kehitettävien IT-palvelujen sisältöön vähenevät merkittävästi.

Soten IT-rakenteessa julkisten sote-tuottajien IT-palvelut irrotetaan maakunnallisiin IT-yhtiöihin. Nämä yhtiöt eivät kuitenkaan voi soten valmistelussa omaksutun kilpailuneutraliteetin tulkinnan mukaan tuottaa IT-palveluja perusterveydenhuollon sotekeskusyhtiöille. Nykyiset yksityiset terveyspalveluyhtiöt sen sijaan tuottavat edelleen itse omat IT-palvelunsa ja pystyvät todennäköisesti uusia sotekeskusyhtiöitä helpommin integroimaan digitaaliset palvelut tuottamiinsa terveydenhuollon palveluihin. Maakunnalliset IT-yhtiöt tuottavat sote-IT:n (esimerkiksi potilastietojärjestelmät) lisäksi myös muita IT-palveluja maakunnille (esim. yleishallinnon ja taloushallinnon järjestelmät), joiden saaminen toimintakuntoon vie sote-uudistuksen täytäntöönpanon alussa oman aikansa.

Maakunnalliset IT-yhtiöt omistavat yhtiömuodossa toimivan valtakunnallisen IT-palvelukeskuksen tai sitten valtakunnallinen IT-palvelukeskus omistaa nuo maakunnalliset yhtiöt. Tältä osin hallituksen linjaukset ovat vielä epäselvät. Aikaa siihen, että soten vaatimien tietojärjestelmien pitäisi toimia, on 18 kuukautta, joten organisaatioratkaisujen lisäksi myös sisällölliset ratkaisut pitäisi toteuttaa - se on onnellistenkin tähtien alla mahdollista lähinnä vain teoriassa.

Valtakunnallisen IT-palvelukeskusyhtiön lisäksi sote-uudistukseen sisältyy päätös perustaa erillinen valtakunnallinen sote-IT-kehitysyhtiö. Myös sen suhde tuohon valtakunnalliseen IT-palvelukeskusyhtiöön on jossain määrin epäselvä. IT-kehitysyhtiötä valmistellaan tällä hetkellä pitkälti eri ministeriöiden virkamiestyönä. Valmisteluryhmään on mahdutettu yksi terveydenhuollon toimintayksikön edustaja, mutta ei yhtään potilaiden edustajaa. Palvelujen asiakaslähtöisyys on kuitenkin sote-uudistuksen keskeinen tavoite, joten kovin suurta luottamusta tuon tavoitteen toteutumiseen IT-palveluissa ei valittu valmistelumalli tuota.

Valinnanvapauden toteuttamiseen tarvittavien tietojärjestelmien tuottaminen on sote-lainsäädännössä määrätty Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Alustana näille järjestelmille ovat ne samat KanTa-palvelut, joihin ei ainakaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta tällä hetkellä olla kovin tyytyväisiä. Potilaan tueksi tarvittavien laatutietojen tuottaja voi olla terveyden ja hyvinvoinnin laitos taikka sitten joku muu taho, jos valtion ja maakuntien tietojärjestelmäratkaisuja koordinoiva valtiovarainministeriö (jonka alle myös sote-palveluiden valvonta STM:stä siirtyy) saa tahtonsa läpi. Joka tapauksessa soten asiakastyytyväisyystietojen tuottaminen siirtyy STM:n alaisesta terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta VM:n alaiseen valtiokonttoriin, jonka suomi.fi -palvelua pitäisi potilaiden jatkossa käyttää.

Digitalisaation edistäminen julkisissa palveluissa on Juha Sipilän hallituksen kärkitavoitteita. Digitaalisilla palveluilla on tarkoitus sote-uudistuksessa korvata potilaiden nyt tarvitsemia polikliinisiä palveluja, lisätä omahoitoa ja parantaa terveydenhuollon tehokkuutta. IT-palveluiden kehittäminen on kuitenkin sote-mallissa irrotettu varsinaisten sote-palveluiden tuottamisesta. Insinöörin pitäisi jälleen tietää, mikä on asiakkaalle parasta. Samaan ajatteluun sortui vanha Nokia. Moninaista ja hajanaista soten IT järjestelmää on myös perusteltu kilpailulla ja alueellisten ekosysteemien luomisella. Samalla logiikalla verotuksen valtakunnalliset järjestelmät pitäisi sitten pilkkoa vähintään 18 osaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kanta-palevlussa tietoja ei voi edes kunnolla järjestää ajankohdan mukaan (HUS:stä tulevat tiedot sotkevat kronologisen järjestyksen täysin), eikä siitä voi hakea mitään (esim. tietoa siitä, onko potilas joskus saanut jotakin lääkettä). Ongelmat vain pahenevat, kun tiedon määrä lisääntyy.

En tiedä, ketä varten tämäkin järjestelmä on tehty, mutta ei ainkaan lääkäreitä varten.

Oletan, että koko koko Sotesta tulee täysi katastrofi, mutta poliitikothan eivät ole vastuussa mistään.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Tilaaja määrittää, ketä varten järjestelmä tehdään. Ilmeisesti tilaajaa ei juuri kiinnosta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi
Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Potilaat jatkuvasti valittavat, että lääkäri tuijottaa tietokonetta, mutta meidät on siihen pakotettu. Viime viikolla muuten Kanta kaatui pahimmillaan kaksi kertaa samana päivänä.

Uusin innovaatio on muuten se, että vanhukset hoidetaan kotona kameran ja mikrofonin välityksellä. Hoitajat tarkkailevat potilaita monitorista ja konsultoivat lääkäreitä tarvittaessa. Seuraava vaihe on varmaan se, että lääkäri on Intiassa satelliittiyhteyden päässä. Mitäpä siitä, vaikka yhteys kaatuisi viiden minuutin välein, hoidetaan aina sitä potilasta, johon yhteys saadaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset