*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Miksi muualla Euroopassa ei käytetä asiakasseteliä terveydenhuollossa

Sote-uudistus pyrkii lisäämään potilaan valinnanvapautta antamalla mahdollisuuden hakeutua julkisesti rahoitettuun, mutta yksityisesti tuotettuun hoitoon. Hoidon julkisen järjestäjän (maakunnan) taikka julkisen tuottajan (maakunnan liikelaitoksen) on annettava potilaalle asiakasseteli niiden palvelujen osalta, jotka maakunta on päättänyt saattaa suoran valinnanvapauden piiriin. Asiakassetelin piiriin voivat kuulua esim. erilaiset tutkimukset, toimenpiteet taikka kuntoutuspalvelut. Maakunnan liikelaitos ei itse voi tuottaa niitä palveluja, joiden hankkimiseksi asiakasseteli annetaan, mutta se voi omistaa yhtiön, jossa asiakassetelipalveluja tuotetaan.

Moni asiantuntija epäilee, että tällainen tapa järjestää palveluja tekee mahdottomaksi luoda sote-uudistuksen tavoitteena olleita integroituja palveluketjuja. Jos esimerkiksi päivystykseen hakeutunut potilas tarvitsee sellaisia tähystystutkimuksia, jotka maakunta on päättänyt tuottaa asiakassetelillä, tulee potilaalle antaa jatkotutkimuksia varten asiakasseteli. Potilas voi sitten hakeutua sellaisen yhtiön asiakkaaksi, jossa tähystysutkimuksia suoritetaan, mutta vain tätä tähystystutkimusta varten. Jos potilas tähystystutkimusten jälkeen tarvitsee kuntoutustoimenpiteitä, voi hän tarvita uuden asiakassetelin hakeutuakseen toiseen yritykseen, jossa nämä kuntoutustoimenpiteet sitten tuotetaan. Tiedon hoitosuunnitelmasta ja potilaan tilanteesta pitäisi samalla liikkua eri toimijoiden välillä. Lisäksi asiakassetelin käytön hallinnointia varten pitäisi olla olemassa setelin myöntäjän ja eri tuottajat kokoava tietojärjestelmä kaikissa 18.ssa asiakassetelejä myöntävässä maakunnassa.

Palveluseteli, joka on sote-uudistuksen asiakasseteliajattelun perustana, tuotiin Suomeen 2000-luvun alkupuolella yhtenä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapana. Kuten monen muunkin ”uutuuden” osalta on asia, ei palvelusetelikään ole suomalainen keksintö. Palveluseteliä (service voucher) oli muualla kokeiltu sosiaalisten rahansiirtojen korvikkeena mm. kotityön palvelujen maksuvälineenä, mutta se ei ole Suomen lisäksi missään Euroopan maassa saanut suosiota terveydenhuollon palvelujen maksutapana. Vakuutusperusteisissa terveydenhuoltojärjestelmissä vakuutusyhtiöt pyrkivät päinvastoin minimoimaan hallintokulujaan ja kehittävät erilaisia suorakorvausjärjestelmiä, joihin ei kuulu asiakassetelin kaltaisia ylimääräisiä välineitä. Vastaavasti yhteiseurooppalaisessa terveydenhuollossa sairaanhoitokorvauksen maksun perustana on eurooppalainen sairausvakuutuskortti. Jäsenmaan antamaa maksusitoumusta (mikä on sekin eräänlainen asiakasseteli) voi käyttää vain poikkeustapauksissa.

Asiakassetelin keskeisenä ongelmana ovat siihen liittyvät korkeat hallinnointikustannukset. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kaihileikkaukseen antaman palvelusetelin yksikkökustannus on n. 50 euroa per seteli, vaikka setelin myöntämisen prosessia on vuosia hiottu ja yksinkertaistettu. Asiakassetelin antamisen osalta välttämättömiä vaiheita ovat asiakassetelittuottajien hallinnointi (tuottajien valinta ja tuotetun palvelun laadun varmistaminen), asiakassetelin myöntäminen (jossa ammattilainen arvioi potilaan asiakassetelin tarpeen), asiakassetelituottajan laskutuksen hallinnointi sekä asiakassetelipalvelun asianmukaisen toteutumisen varmentaminen (mikä jälleen edellyttää ammattilaisen osallistumista). N. 800 euron kaihileikkauksessa palvelusetelin kustannukset ovat vain n. 6 % kokonaiskustannuksista. Jos suoritteen (esim. kuvantamistutkimuksen) arvo olisi vain 200 euroa, on asiakassetelin hallintokustannus sitten jo 25 % koko palvelun kustannuksesta.

Vahinkovakuutusta harrastavat yksityiset vakuutusyhtiöt ovat Suomessakin jo vuosia sitten siirtyneet suorakorvausjärjestelmiin pienten vahinkojen osalta. Sote-uudistus kuitenkin käytännössä poistaa Kelan sairaanhoitokulujen suorakorvausjärjestelmän ja tuo tilalle hallinnollisesti varsin raskaan maakuntien asiakassetelijärjestelmän. Tämä ei alenna terveydenhuollon kustannuksia, vaan sitoo melkoisen joukon nyt potilaita hoitavia lääkäreitä asiakasseteleitä hallinnoimaan. Pahimmassa tapauksessa potilaat jonottavat jatkossa hoitoon pääsyn sijasta asiakassetelin myöntämistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Toteutetaanko 18 maakunnassa maakuntien yhteinen tietojärjestelmä asiakassetelien hallinnointiin, vai 18 tietojärjestelmää, eli kukin tekee omansa?

Kuinka moneen tietojärjestelmään kyseinen tietojärjestelmä pitää liittää? (rajapinnat)

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ei taida 18 ihan riittää, tokkopa kaikilla yksityisillä firmoilla on maakuntien järjestelmiin yhteensopivat järjestelmät. Siinä menee aika monta ohjelmistoa päivitykseen. Valmistumisaika? Sitä ei osaa arvata kukaan.

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Itseäni myös hiukkasen ihmetyttää seikka että - asiakasseteli - olisi kivuton vastaus "kaikkeen" mutta mitäs sitten jos asiakkaat odottavatkin seteliä ? kauanko,jotta hoitoon pääsisi helposti että vaivattomasti että vast.otolle pääsy-kin vaatii pientä akrobatiaa "ettei sinne vaan mennä pelkällä soitolla/-ilmoittautumisella" ?

Kilpailutus että yhtiöittämiset askarrutta hyvinkin monia kansalaisia - toimiakseen asiakasystävällisesti + maksuista puhumattakaan !

Käyttäjän kalevisaas kuva
Eero Saastamoinen

Jonoja on nyt jo obduktioonkin asti - oikein ruuhkien kanssa!

Kansa maksaa aivan liikaa huonosta hoidosta!

Kuka meitä oikein johtaa? Ei oikein kukaan!

Osaavat ihmiset laitetaan tekemään huonoa jälkeä oikein maakuntaohjauksen käskyin.

Käskyin, joita edes johtajat itse eivät tule ymmärtämään!

Pitää saada kansanparannus takaisin!

Käyttäjän AnneliKoivunen kuva
Anneli Koivunen

Jutussa lukee; " Asiakassetelin keskeisenä ongelmana ovat siihen liittyvät korkeat hallinnointikustannukset. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kaihileikkaukseen antaman palvelusetelin yksikkökustannus on n. 50 euroa per seteli, vaikka setelin myöntämisen prosessia on vuosia hiottu ja yksinkertaistettu. Asiakassetelin antamisen osalta välttämättömiä vaiheita ovat asiakassetelittuottajien hallinnointi (tuottajien valinta ja tuotetun palvelun laadun varmistaminen), asiakassetelin myöntäminen (jossa ammattilainen arvioi potilaan asiakassetelin tarpeen), asiakassetelituottajan laskutuksen hallinnointi sekä asiakassetelipalvelun asianmukaisen toteutumisen varmentaminen (mikä jälleen edellyttää ammattilaisen osallistumista). N. 800 euron kaihileikkauksessa palvelusetelin kustannukset ovat vain n. 6 % kokonaiskustannuksista. Jos suoritteen (esim. kuvantamistutkimuksen) arvo olisi vain 200 euroa, on asiakassetelin hallintokustannus sitten jo 25 % koko palvelun kustannuksesta."
Vammaiset ja vanhukset saavat henkilökohtaisen budjetin. Siinä on ISO ONGELMA.... Henkilökohtainen budjetti pitää hakea edellisenä vuonna eli kertokaapa kuka tietää mitä seuraavana vuonna tulee tarvitsemaan. Siinä vuoden aikana kerkiää kyllä jo vammainen ja vanhus kuolla pois, mutta sehän onkin jo yhteiskunnalle suuri säästö...
HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on ottanut kantaa siihen; Hallitus 3.3.2017
Ote pöytäkirjasta 1 (23) Asianro HUS/594/2017 LUKEKAAPA ;
http://www.hus.fi/…/HUS%20Lausunto%20valinnanvapauslainsaad…
Nyt niitä allekirjoituksia, että päästään pikaisesti aloittamaan se arvokeskustelu hallituksen ja eduskunnan kanssa siitä miten se vaikuttaa huonokuntoisiin ikäihmisiin. SOTEa on tekemässä meidän hallitus ja eduskunta omilla päätöksillään. Poliitikot väittävät tietävänsä, että koti on jokaiselle vanhukselle paras paikka.
Käy lukemassa mitä me ajamme adressillamme Arvokas Vanhuus kaikille.
Et tarvitse kuin sähköpostiosoitteen, jonka kautta vahvistetaan allekirjoitus TAI allekirjoita Facebookin tunnuksilla. HELPPOA KUIN HEINÄN TEKO.
https://www.adressit.com/arvokas_vanhuus_kaikille

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset