Rohkeaa vai uhkarohkeaa riskinottoa sote-hankkeessa
Sipilän hallitus on tuonut valtionhallintoon yritysmäistä johtamistapaa. Yrittäjyyteen kuuluu riskinotto, koska ilman riskinottoa ei synnyt taloudellista voittoa. Joskus voitontavoittelu sumentaa yrittäjän todellisuudentajun taikka esteitä yrittäjän onnistumiselle on vain yksinkertaisesti liikaa. Suomessa perustettavien uusien yritysten elinikäennuste on tämän vuoksi alle 5 vuotta. Suomen valtion ikä on onneksi tätä pitempi.
Suomen yhteiskuntahistoriassa on esimerkkejä ideologiaan perustuvasta riskinotosta, joka on ajanut kansakunnan kriiseihin. 1990-luvun suuri lama perustui pitkälti rahamarkkinoiden hallitsemattomaan vapauttamiseen ja sitä seuranneeseen vahvan markan politiikkaan. Tuo politiikka tuhosi monta merkittävää pankkia ja ajoi sadat tuhannet suomalaiset taloudelliseen kurjuuteen. Sote-uudistuksen ideologiassa on joitain samoja piirteitä. Usko kilpailumekanismin vankkumattomaan kykyyn tuottaa parempaa terveydenhuoltoa ajaa sote-uudistusta riskinottoon, jossa panoksena on sekä suomalaisten hyvä terveys että terveydenhuoltojärjestelmämme tulevaisuus.
Sosiaali- ja terveysministeriö on sote-uudistuksen vaikutusarviossaan listannut useita uudistuksen toteutumiseen liittyviä riskejä, joista merkittävä osa liittyy uudistuksen liian nopeaan läpivientiin. Lähes kaikki asiantuntijat ovat omissa arvioinneissaan korostaneet sitä, että uudistus tulisi tehdä vaiheittain ja hankkia kokemusta uuden järjestelmän toiminnasta ennen sen täysimittaista käyttöönottoa. ”Parempi katsoa kuin katua” toteaa vanha suomalainen sananlasku. Sote-uudistukseen ei kuitenkaan ole rakennettu riskinhallintamekanismeja, jotka mahdollistaisivat perääntymisen, jos uudistuksen jokin osa-alue ei toimi taikka koko järjestelmä osoittautuu epäonnistuneeksi.
Kaikkien uudistushankkeiden onnistumisen edellytyksenä on, että uudistusta toteuttava henkilöstö sitoutuu uudistuksen tavoiteisiin ja pyrkii niitä aktiivisesti edistämään. Sote-uudistus koskee suoraan yli 200 000 sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöä. Yleensä kaikissa uudistuksissa henkilöstön ensimmäinen huoli liittyy siihen, miten minun itseni käy. Vasta sen jälkeen alkaa huoli oman organisaation tulevaisuudesta. Henkilöstön huoli kohdistuu tyypillisesti palkkaan, työpisteeseen ja tehtäväkuvaan. Jos palkka nousee ja tehtävät säilyvät ennallaan, ollaan yleensä tyytyväisiä. Jos työtehtävät muuttuvat, mutta palkka ei muutu, ollaan jo uudistusta haastamassa. Kaikissa tilanteissa pitäisi hankkeessa olla varattuna aikaa henkilöstön kouluttamiseen ja sitouttamiseen ennen uudistuksen läpiviemistä.
Hallinnon uudistaminen vaatii resursointia ja merkittävät hallinnon uudistukset merkittävää resursointia. Käytännössä sote-valmistelua pitäisi vuonna 2017 tehdä jo useiden tuhansien ihmisten, jotta monimutkaisen rakennelman yksityiskohdat olisivat siinä kunnossa, että rakennelmaan voisi muuttaa jo puolentoista vuoden kuluttua. Haasteena rakennelman kokoamiselle on piirustusten sekavuus ja muuntelu rakentamisen aikana. On myös ilmeistä, että hallinnon eri tahoilla on varsin erilaiset käsitykset sen suhteen, miltä rakennelman tulisi näyttää.
Uuden sote-järjestelmän hallintamekanismi perustuu syvään uskoon tietotekniikan kaikkivoipaisuudesta. Ministeriöiden ja maakuntien sekä yhtä lailla ammattihenkilöiden ja potilaiden pitäisi uusien ja entistä parempien tietojärjestelmien avulla pystyä hallitsemaan niin järjestelmäkokonaisuutta kuin yksittäisen potilaan hoitoa. Maassa on toki saatu jo aikaan keskitetty potilastiedon arkisto – sen kehittämiseen on vain mennyt yli 10 vuotta aikaa. Tuntuu ylioptimistiselta, että seuraavan kahden vuoden aikana saataisiin aikaan uutta sote-maailmaa tukeva tietojärjestelmärakenne, kun sote-rakenteenkaan yksityiskohdatkaan eivät vielä ole selvillä.
Sipilän hallitus on rohkea etsiessään mahdollisuuksia uudistaa suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita. Sote-uudistuksen osalta se on kuitenkin uhkarohkea, kun uudistusta ei kunnolla vaiheisteta ja uudistuksen aikataulut tehdään epärealistisen tiukoiksi.
Tärkeitä huomiota, joita Sipilän yritysjohtajan otteita valtionhallintoon soveltavien henkilöiden, olisi tarkennetuin aistein tutkittava.
Äärimmäisiin säästötoimenpiteiden seuraamuksiin törmäsin, kun kävin katsomassa erästä etenevään muistisairauteen sairastunutta ja uuteen paikkaan sijoitettua tuttavaani. Paikalla ollut henkilökunta kolmen käyntikertani aikana, on ollut kokonaan eri kulttuurista tulevaa, pääasiassa huonoa suomen kieltä puhuvaa henkilökuntaa.
Paikka on pienehkö suljettu laitos ja on potilaan mukaan ylivoimaísen ahdistava. Sen lisäksi muistisairasta ahdistaa, kun hän ei saa selvää, mitä hoitaja tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suljettu laitos?? Tuskin nyt mielisairaalassa henkilökunta on maahan muuttanutta?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä suljetulla laitoksella sitten ymmäretään? Tilasta jonka mainitsin, ei potilas pääse ulos muuta kuin aidatulle alueelle henkilökunnan seurassa. Jos muita ulkoilumahdollisuuksia on, niistä minulla ei ole tietoa. Kerro lisää, oletan, että tunnet asiaa paremmin.
P.S. Lisään vielä, että vastaavaan tarpeeseen tarkoitetun tilan ja sen toimivuuden, voisi ratkaista ihmislähtöisesti inhimillisemmin samaan hintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kyse on hoitokodista, ei se ole mikään suljettu laitos, eikä siellä pidetä ketään väkisin. Asumispalveluyksikkö ei ole edes terveydenhoitolaitos.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos kyse on hoitokodista, ei se ole mikään suljettu laitos, eikä siellä pidetä ketään väkisin.”
Mihin etenevää muistisairautta poteva yksinäinen henkilö joutuu, ellei asianmukaiseen asumispalveluyksikköön? (Joka siis ei ole terveydenhoitolaitos.)
Asukas siirrettiin edunvalvojan suostumuksella Espoon kolmannen sektorin ylläpitämästä palvelutalosta nykyiseen Attendoon ostopalveluna, jonka epäinhimillisiksi koetut piirteet tekevät asukkaan elämän sietämättömäksi, asukkaan kokemuksen mukaan, aiemmin kuvailemallani tavalla.
Kysymys on lähinnä elämisen arvoisista, inhimillisistä olosuhteista samaan, korkeaan hintaan.
(edit)
Ilmoita asiaton viesti
Kun WHO hehkutti -70 luvulla Suomen terveydenhuoltoa maailman parhaaksi.
Korkeatasoinen henkilökunta ,lääkäreistä sairaanhoitajista lähtien. Hoidettiin kansan verovaroilla tasapuolisesti kaikille ja oli kaikkien saatavilla.
Niin miksi se romutettiin ? Heti EU ja Kepu,kok hallituksen toimesta-90 luvulla?
Kunnilta leikattiin rajusti valtionosuuksia.Pistettiin terveyskeskusmaksut .Leikkauksia jatkettiin niin kauan että syntyi jonot,kun ei ollut mahdollista palkata henkilökuntaa.
Ihmiset siirtyi yksityiselle puolelle.
Kilpailun vapauttaminen ulkomaalaisille terveys ja hoivapalveluiden tuottajille/EU.
Nyt kuulun valinnanvapauden piiriin.
Mutta pysyn julkisenpuolen palveluissa.Ja miksi? Olen 70v aikana saanut erittäin hyvän hoidon ,hyvän palvelun ja pätevien hoitohenkilöiden antamat hoidot.
Annan täydet 10+ Tampereen julkisenpuolen terveyspalveluille. Hammaslääkäri palveluista lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Maakuntahallinto,SOTE ja vielä Kelakin Kepun näppeihin ,niin siltarumpu Pekkarointi voi hyvin.
TE Saarikko haluaa Kelan näppeihinsä Stvm alaisuuteen .
(Kansaneläkelaitos/kansan verovarat ja eläkkeet)
http://www.talouselama.fi/kommentit/soteuudistus-o…
Ilmoita asiaton viesti
Karrikoituna asian voisi ilmaista, että suomalaiset maksavat terveytensä kustannuksella kepun ikiaikaisen unelman, maakuntahallinnon.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin noin.
Katsos kuntien ja Kelan ”vähät” rahat ei riittänyt julkisenpuolen terveyspalveluihin
Stvm kirstusta. Vakka veroja,palvelumaksuja ja ALV on nostettu jatkuvasti.
Nyt niistä samoista vähistä rahoista kilpailee ”Attendoot”.
Miten ne saa tehtyä tuottoa osakkeenomistajilleen ? Ei nuo tullut tänne harjoittamaan ilmaista vapaaehtoistyötä kansalaisten hyväksi.
http://www.talouselama.fi/uutiset/hoivayhtiot-jaht…
Ilmoita asiaton viesti
” Maassa on toki saatu jo aikaan keskitetty potilastiedon arkisto – sen kehittämiseen on vain mennyt yli 10 vuotta aikaa.”. Jos tarkoitat tällä Kanta-järjestelmää, niin siinä on tietoja vain muutaman viime vuoden ajalta ja nekin kovin ylimalkaisesti. Omatkin nykyiseen terveyteeni vaikuttavat monen vuoden joka kymmenien vuosien takaiset tiedot puuttuvat kokonaan samoin kaikki yksityisellä puolella tehdyt tutkimukset ja operaatiot. Kyllä tästä on pitkä matka toimivaan ja kattavaan järjestelmään!
Ilmoita asiaton viesti
Siinä saa vielä moni duunari painaa pitkääpäivää ja työttömiltä evätä monet tuet ennenkuin nämä on maksettu:
http://www.is.fi/digitoday/art-2000000538362.html
http://www.is.fi/digitoday/art-2000001738442.html
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015061419805670_u…
Ilmoita asiaton viesti
Isokallio kirjoitti vaiheistusta puolustan hyvän blogin:
”Tällaiselle amatöörillekin on selvää, että Sote-projekti pitää pysäyttää heti ja suunnitella uusiksi niin, että se tapahtuu vaiheittain. Luulisi sen yhden insinöörin sen verran ymmärtävän, kun on niin innostunut prosessikaavoistaan, että kävi häpäisemistä Suomen kansan näyttämällä sellaisia Angela Merkelillekin.
Kertaheitolla jos huitaistaan, kansalaisille ei ole kuin yksi neuvo. Yrittäkää pysyä omin avuin terveinä ainakin seuraavat viisi vuotta.”
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2017/03…
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittelin tuosta tietojärjestelmäoasiosta oman blogin, kun niistä kertynyt kokemusta.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23…
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tämä todella järkyttävää seurata hallituksen sote-sekoilua.
Oletan Suomen terveydenhuollon kriisiytyvän lähivuosina.
Ilmoita asiaton viesti
Traagisinta tässä kaikessa on se, että todnäk. terveydenhuollon suurimmat perusongelmat olisi voitu ratkaista yksinkertaisin ja edullisin prosessi-, organisaatio- ja toimintatapamuutoksin.
Nyt sotesta tuli pelkkä iso edunjakokakku, joka jaettiin sulle-mulle-periaattella kokoomuksen ja kepun välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Paras ehkä laitella patjan väliin hiljalleen omia palveluseteleitä eurojen muodossa varmuuden vuoksi. 😉
Ilmoita asiaton viesti