*

LasseLehtonen Syteen tai soteen

Mikä markkinaehtoisessa terveydenhuollossa mättää

Sipilän hallituksen sote-uudistuksen loppusuora häämöttää ja valtaisa lakipaketti on näillä näkymin hyväksytty heinäkuuhun mennessä. Kuntavaalit politisoivat uudistuksesta käytyä keskustelua entisestään. Kun vaaleissa voittajiksi julistautuneita on sekä oikealla että vasemmalla, voi vaalitulosta käyttää sekä sen osoittamiseen, että kansa kannattaa ehdotettua uudistusta tai että se vastustaa sitä. Kovin paljon eväitä uudistuksen hyvälle läpiviemiselle polarisoitunut keskustelu ei kuitenkaan anna.

Kovin moni suomalainen asiantuntija katsoo, että sote-uudistus ja erityisesti siihen liitetty potilaan suora valinnanvapaus lisää uudistuksen epäonnistumisen mahdollisuuksia ainakin, jos sote-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista pidetään kiinni. Näitä tavoitteita ovat kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset palvelut ja palvelujen saatavuus sekä hillitä kustannuksien kasvua. Tosiasiallisiksi sote-uudistuksen tavoitteiksi näiden virallisten tavoitteiden rinnalle ovat nousseet kuitenkin myös palvelujen asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä markkinoiden luominen sote-sektorille. Näistä uusista tavoitteista terveydenhuollon markkinoiden luominen ei suoraan palvele sosiaalipolitiikan päämääriä. Palvelujen asiakas- tai potilaslähtöisyyden lisääminen on sen sijaan terveydenhuollolle yleisesti hyväksytty tavoite.

Olen itse toiminut sekä Euroopan unionin komission että STM:n sote-asiantuntijaryhmässä arvioimassa kilpailun vaikutuksia terveydenhuoltojärjestelmään ja ennen kaikkea terveydenhuollon kustannuskehitykseen. Maailmalta ei juurikaan löydy esimerkkejä siitä, että kilpailumekanismi tuottaisi terveyttä. Teoreettisesti ajatelleen kapitalistisen talousjärjestelmän perustana oleva vapaa kilpailu voisi laskea terveydenhuollon kustannuksia, mutta käytännössä se ei sitä tee. Syynä tähän on pitkälti se, että terveydenhuollon markkina ei koskaan tyydyty samalla tavalla kuin esimerkiksi kulutushyödykkeiden markkina. Ihmiset kun ovat kuolevaisia ja emme voi millään rahallakaan tätä kuolevaisuuttamme poistaa. Siksi potilaat, jos heillä rahaa on, ovat lopulta valmiita käyttämään yhä kasvavia rahasummia varsin marginaalisten hyötyjen saavuttamiseen. Riski tälle lisääntyy, jos potilas ei palvelujen hankkimiseen käytä omaa rahaansa vaan yhteiskunnan varoja. Terveyttä ja sairautta koskeva tiedon epäsuhta potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä lisää vielä riskiä sille, että kuluttajana toimiva potilas ostaa itselleen tarpeettomia ja vaikuttamattomia palveluja, kun niitä ammattilainen hänelle myy.

Toinen ongelma markkinaehtoisessa terveydenhuollossa on, että yritysten perustoimintatapaan kuuluu pyrkimys kasvaa ja tehdä voittoa. Terveydenhuoltoalalla toimivat yritykset siis pyrkivät lisäämään myyntiään ja myymään tuotteensa niin kalliiseen hintaan, kuin ostaja on valmis maksamaan. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on lääketeollisuus, jonka kannattavuus on samalla tasolla aseteollisuuden kanssa. Se myisi tuotteitaan vielä enemmän, jollei kustannusten kasvun pelossa lääkkeiden markkinointia olisi rajoitettu. On kuitenkin paljon vaikeampaa rajoittaa terveydenhoitopalveluita myyvien yritysten markkinointia, koska ennalta ehkäisevä terveydenhuolto perustuu pitkälti juuri terveysvalistuksen markkinointiin. Vaikka suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on vuosien mittaan kriisiytynyt, ei sen perusajatus siitä, että terveyskasvatusta tehdään ennen kaikkea kansanterveyden edistämiseksi eikä voiton tavoittelemiseksi, ole mitenkään vanhentunut.

Kolmas keskeinen ongelma liittyy terveydenhuollon markkinoiden toimimiseen. EU:n komissiolle laaditussa raportissa (Competition among health care providers in the European Union – Investigating policy options) toimme esiin sen, että kilpailun toimiminen terveydenhuollossa edellyttää mm. sitä, että toimijoiden tulo markkinoille on helppoa ja että jonkun toimijan poistuminen markkinoilta ei saa aiheuttaa merkittävää markkinahäiriötä taikka vaarantaa potilaiden terveyttä. Mekanismeja tämän varmistamiseksi ei Suomen sote-uudistuksessa ole onnistututtu luomaan, kun markkinoille tulevat uudet yrittäjät eivät saa käyttää julkista palvelua varten luotua infrastruktuuria omaan toimintaansa ja valtakunnalliset ketjut voivat saavuttaa määräävän aseman potilaiden kannalta keskeisten peruspalvelujen tuottamisessa. Onkin paljon helpompaa purkaa vanha solidaarisuusperiaatteeseen perustuva terveydenhuoltojärjestelmä, kuin rakentaa uusi markkinaehtoisesti toimiva järjestelmä, jossa sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet toteutuisivat. Asiantuntijat kehottavatkin tältä osin varovaisuuteen terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksissa ja aina kokeilemaan uutta toimintamallia ennen sen laajaa käyttöönottoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Jos alustuksen oikein ymmärsin se on erinomainen.
Lopettakaa kuitenkin hyvät ihmiset käyttämästä termiä "sote-uudistus", koska sana "uudistus" pitää sisällään sen, että uudempi on myös parempi ja sitähän se ei ole. Käyttäkäämme termiä "sote-muutos". Muutos kun voi olla sekä parempaan että huonompaan suuntaan, kuten tässä tapauksessa. Oppositiokin on saatu varsin vaisuksi lupaamalla sillekin paikkoja uudessa maakuntahimmelissä. Miten uusi kalliisti rahastavia poliitikkoja, avustajia ja poliittisia virkamiehiä täynnä oleva organisaatio laskisi kustannuksia tai tehostaisi hoitoa ? Ei sitten mitenkään. Toinen syy muutokselle on, että sitä kautta poliitikot ja poliittiset virkamiehet saavat dumpattua verorahaa veronkiertäjäfirmoille. Ne sitten palkitsevat nuo lahjoittajat hyvin maksetuilla suojatyöpaikoilla eli suojasatamilla organisaatiossaan. Ohjaako poliittista päätöksentekoa siis mikään muu kuin korruptio ? Miksi muuten satojen miljoonien veronkierto on tehty lailliseksi verosuunnittelun nimikkeellä, mutta jo muutaman kymmenen euron kiertäminen on rikollista ?

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Markkinatalous on täynnä esimerkkejä siitä, miten kilpailu asiakkaista aina parantaa laatua ja pitää kustannukset kurissa. Sote-ala ei tee tästä mitään poikkeusta, joska järjestämisvastuu pysyy yhteiskunnalla ja palveluntuottajat hyväksytään kukin erikseen sen mukaan, niten ne täyttävät lakiin tulevat kriteerit.

Kyse on siis apteekki- tai taksiyrittäjyyden tapaisista luvanvaraisista elinkeinoista, joita yhteiskunta valvoo. Ja, kun järjestelmään lisäksi kuuluu, että keskenään asiakkaista kilpailevat palveluntuottajat saavat kiinteän ja saman suuruisen korvauksen/potilas, niin ei silloin tällaista ongelmaa synny...

"Toinen ongelma markkinaehtoisessa terveydenhuollossa on, että yritysten perustoimintatapaan kuuluu pyrkimys kasvaa ja tehdä voittoa. Terveydenhuoltoalalla toimivat yritykset siis pyrkivät lisäämään myyntiään ja myymään tuotteensa niin kalliiseen hintaan, kuin ostaja on valmis maksamaan"

...koska voiton tuottamiseen tarvitaan ensin asiakkaita, joita saa vaan muita peremmalla laadulla ja voiton tekemiseen tarvitaan muita kustannustehokkaammat prosessit.

Tämä huoli sen sijaan...

"kilpailun toimiminen terveydenhuollossa edellyttää mm. sitä, että toimijoiden tulo markkinoille on helppoa ja että jonkun toimijan poistuminen markkinoilta ei saa aiheuttaa merkittävää markkinahäiriötä taikka vaarantaa potilaiden terveyttä. Mekanismeja tämän varmistamiseksi ei Suomen sote-uudistuksessa ole onnistututtu luomaan, kun markkinoille tulevat uudet yrittäjät eivät saa käyttää julkista palvelua varten luotua infrastruktuuria omaan toimintaansa ja valtakunnalliset ketjut voivat saavuttaa määräävän aseman potilaiden kannalta keskeisten peruspalvelujen tuottamisessa."

...pitää pystyä ratkaisemaan, koska palveluntuottajien on pystyttävä toimimaan "samalta viivalta" eikä palveluntuotantoon saa missään nimessä päästää syntymään monopoleja, oligopoleja tai muitakaan täysin vapaata kilpailua estäviä rakennelmia.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Vika on siinä että tuo viimeinen huoli on ratkaisematon eli mahdoton yhtälö. Ei auta vaikka kuinka sanotaan että se pitää pystyä ratkaisemaan, kun se ei ole mahdollista.

Perusongelma on tuo markkinatalouden autuuden sokea ihannointi: ei markkinataloudessa ole tarkoitus saada aikaan mitään konkreettista, vaan haalia mahdollisimman paljon velkakirjoja (=rahaa) omistajille. Rahan haaliminen ei useinkaan edellytä laadun kohottamista toisin kuin markkinauskovaiset kuvittelevat. Vain jos eläisimme taloususkonnon ihannemaailmassa, se onnistuisi, mutta koska elämme todellisuudessa, sellainen onnistuu yhtä hyvin kun kansanvalta Neuvostoliitossa.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Markkinatalous ei ole uskonto, mutta sen vastustaminen näyttää perustuvan tunteeseen, koska vapaassa kilpailutilanteessa on yhden yrittäjän mahdoton "haalia rahaa", eli saada asiakkaita, muuta kuin muita paremmalla laadulla ja voiton tekeminen edellyttää, että on toimittava muita kustannustehokkaammin, muuten ei voittoa jää, koska hinnallakin kilpaillaan.

Tämä on fakta

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #6

Neuvostoliiton järjestelmä toimi kansanvaltaisesti. Ihan samanlainen fakta.

Vika on siinä, että te taloususkovaiset kuvittelette, että ihmiset käyttäytyvät ennakoimallanne tavalla.

Eivät käyttäydy. Eivät käyttäytyneet Neuvostoliitossakaan.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #9

Neuvostoliiton järjestelmä kaatui siihen, että kustannukset kasvoivat enemmän kuin tuottavuus, eli bkt. Nyt Kiinakin repii rahaa markkinataloudesta ja vapaasta kilpailusta, vaikka n säilyttänyt yksipuouediktatuurin hiukan tiukempana kuin Venäjä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #18

Kiina lienee maailman kapitalistisin valtio – muka-kommunismin nimellä.

Talouseliittinä siellä toimii puolue-eliitti – eipä ole valtiota hidastamassa tai estämässä liiketoimia.

Länsimaissa taas toimitaan muka-markkinatalouden nimissä, vaikka talouseliitti pitää valtiota ja veronmaksajia otteessaan – ja sote-"uudistuksen" myötä tuo ote Suomessa sen kuin kovenee ja valtiolta pumpataan tuhkatkin pesästä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #6

Suomessa jo nyt yksityislääkärit rahastavat huijauksilla, joihin viranomaiset joutuvat puuttumaan, viimeksi nk. kilpirauhaslääkärit.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #6

"...on yhden yrittäjän mahdoton "haalia rahaa"". Miten niin mahdotonta ? Sitä vartenhan satojen miljoonien eurojen veronkierrosta on tehty laillista numikkeellä "verosuunnittelu", mutta muutamien kymmenien eurojen kierto on rikollista.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #17

Sote-järjestelmässä jokainen palveluntuottaja saa kiinyteän korvauksen/potilas. Julkinen ja kolmas sektori eivät tavoittele voittoja. Yksityisen sektorin yritysten on siis ensin tuotettava parempaa laautua kuin muut ja pystyttävä siihen kustannustehokkaammin, jotta voittoa jäisi. Lisäksi hallitus on jo moneen kertaan ilmoittanut, että järjestelmään hyväksytään vain yrityksiä,jotka maksavat veronsa Suomeen, ja tätä valvoo maakunta, joka palveluntuottajat hyväksyy.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #19

Mahdoton yhtälö – ei ratkaistavissa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #19

Yhdenvertaisuuslain 1325/2014 mukaan poliittiset virkanimitykset ovat vastoin lakia. Niitä kuitenkin auliisti ja innokkaasti jaellaan. Jakajina samat poliitikot, jotka tähän mennessä ovat kailottaneet miten veronkierto nimikkeellä verosuunnittelu on täysin laillista. Laki ei ole muuttunut eikä sitä varmaan muutetakaan. "...järjestelmään hyväksytään vain yrityksiä,jotka maksavat veronsa Suomeen, ja tätä valvoo maakunta...". Saattaa valvoa eli seurata katseella, mutta tuskin puuttuu mitenkään lailliseksi tehtyyn verosuunnitteluun. Onhan se lailliseksi tehty. Eihän sellaiseen saa puuttua.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #6

Millähän tuota parempaa palvelun laatua, jolla muka kilpaillaan, voi mitata? Ihmiset voivat arvioida saamaansa hoitoa vasta jälkikäteen. Ei terveydenhuollossa ole mekanismia, jolla potilas voi ennakkoon tutustua hoitomahdollisuuksiinsa. Siispä itse kukin hakeutuu joko lähimpään terveyskeskukseen tai hänet viedään sinne sairauskohtauksen sattuessa ambulanssilla. Siellä siten arvoidaan jatkohoidon tarve. Siinä tilanteessa potilaan on itse mahdotonta arvioida, mikä hänen kohdallaan on paras ratkaisu, että se siitä kilpailuttamisesta.

Juuso Hämäläinen

Terveydenhuollossa ei kilpailua synny. Siinä toiminnassa on merkitystä vain erikoislääkäreillä. Ja heistä on pula aina. Niukan resurssin ei tarvitse hinnoilla kilpailla kovassa kysynnässä. Tämä on se fakta markkinataloudessa.

Taksit ja apteekit ovat huono esimerkki yksityistämisen eduista. Molemmat Suomessa ovat järjettömän hintaisia. Ja hinnoittelun on suojannut virkamies.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Sote-uudistuksessa potilaskorvauksen määrää julkinen sektori niin kuin se määrää lääkkeiden hinnat ja taksien taksat. Sote-palveluissa on siis kiinteät "hinnat", eli saman suuruiset potilaskorvaukset niille, jotka haluavat tulla mukaan järjestelmään. Järjestelmän ulkopuolelle jäävät edelleen työterveyshuolto ja se osa yksityisestä terveydenhoidosta, joka pärjää sen jälkeen, kun kela-korvaukset poistuvat.

Sote-uudistuksessa erikoissairaanhoidosta vastaavat nykyiset keskussairaalat ja ne yksityiset toimijat, jotka haluavat tulla mukaan sote-järjestelmään. Monisairaille ja erikoissairaanhoitoa tarvitseville nimittäin tehdään yksilölliset hoitosuunnitelmat yksilöllisine korvauksineen ja palveluseteleineen.

Olen työskennellyt markkinataloudessa erittäin kovan kilpailun yrityksissä koko työurani ajan, yhteensä 45 vuotta, joten yleisiä väittämiä käytän vain silloin, kun ne perustuvat todellisiin havaintoihin siitä, miten vapaa kilpailu markkinataloudessa toimii.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #7

Minä ole oppinut vaativassa globaalissa bisneksessä mm sen, että yksityisessä bisneksessä haetaan aina parempaa kontrollia liiketoimiin ja tuotteiden hinnoitteluun. Soten osalta se osapuoli, jolla on erikoisosaaminen määrää hinnat. Olemme nähneet miten lääkärikuntaa on tasaiseen tahtiin siirtynyt yksityiselle puolelle. Ensin työterveyshuollon avulla, nyt sitten laajemmin.

Julkisen sektorin palkat ovat onnettomia verrattuna yksityiseen. On luonnollista, että houkutus varsinkin erikoislääkäreille mennä rahan perässä on suuri. 20.-30.000€ kk-palkka ei ole mikään kummajainen yksityisklinikalla. Ansioita parantavat monilla osakkuuden kautta osingot ja myytäessä hoitoalan yritys osakkaalle rahaa voi ropista vielä paljon lisää.

Jollei valtion pakollinen sairausvakuutus kata yksityisen hoidon kuluja niin asiakkaan on hankittava täydentäviä lisävakuutuksia. Näin on käynyt muualla. Lisävakuutukset ovat kalliita ja niiden hinta nousee iän myötä eikä jo sairas edes saa näitä vakuutuksia. Asiakkaan kokonaiskustannus pakostakin nousee nykyisestä tuntuvasti, jos laitetaan julkinen ja yksityinen hoito kilpailemaan keskenään.

Viimeinen Soten onnistumisen este kustannusten hallinnassa on virkamiesten ja heidän sääntöjensä mahdottomuus neuvotella hyviä tuloksia yksityisten kauppamiesten ja juristien kanssa. Virkamiehillä pyyhitään lattiaa.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #10

Nyt en ihan ymmärrä. Sote-uudistus perustuu tilaaja/tuottaja malliin, jossa maakunnat ovat tilaajia ja auktorisoivat yritykset, jotka haluavat tulla mukaan sote-palveluja tuottamaan. Yksityinen bisnes, joka jää soten-ulkopuolelle toimii tuetenkin miten haluaa, mutta järjestelmään hyväksytyt toimivat kiinteiden potilaskorvausten varassa ja asettavat kulunsa myös sen mukaisiksi.

Yksityinen vakuutustoiminta ei liity sote-uudistukseen. Jos sellainen tulee järjestelmän ulkopuolelle, niin tulkoon, mutta ei se mitään sote-palveluihin vaikuta.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #15

Eli jatkossa löytyy ihmisiä,jotka rahoittavat verotuksen kautta julkisia palveluita, mutta haluavat maksaa koko hoitonsa yksityisesti.Vilkuilin vähän yksityisvakuutusten hintoja Euroopassa maissa missä lakisääteinen sairasvakuutus palkkoihin siirrettynä vastaa 15% bruttopalkoista.Yksityiset vakuutukset ovat kalliimpia.Suomessako joku haluaa rahoittaa molempia?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #7

"Sote-uudistuksessa potilaskorvauksen määrää julkinen sektori niin kuin se määrää lääkkeiden hinnat ja taksien taksat. Sote-palveluissa on siis kiinteät "hinnat", eli saman suuruiset potilaskorvaukset niille, jotka haluavat tulla mukaan järjestelmään."

Tuo järjestelmä palauttaa terveydenhuoltoon vanhan kunnon tukkilaisajan hankekäytännön. Työmaan johtoon valitulle ukkoherralle metsäyhtiö antoi työmaalla mukan paksun lompakon ja ohjeen hankkia kevääseen mennessä tietty määrä sopivan kokoisia tukkeja ja kuitupuuta sekä halkoja. Jos ja kun rahat riittivät ja kuljetustreitin varrella oli keväällä spovittu määrä suvittua puutavaraa, ei ylijäänmän perään kukaan kysellyt. Se oli ukkoherran palkka. Se oli sitä isompi, mitä tehokkaammin ja halvemin hän osasi ja kehtasi työt organisoida.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Entä autokatsastus ? Hinnat suorastaan romahtivat ?

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Vaikea sanoa, kun vertailua siihen, että katsastus olisi pidetty julkisena monopolina ei ole. Ilmeisesti taksien ja apteekkienkin vapauttaminen on sitten turhaa, jos tavoite hon hintakilpailun aikaansaaminen.

Toinen asia on, että kilpailuviranomainen valvoo kartelleja aika tehottomasti.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #16

Eikös sen kilpailun pitänyt olla vapaata markkinataloutta – ilman sääntelyä? Silti ollaan vaatimassa tarkkaa valvontaa ja sääntelyä??

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Mainitse yksikin maa jossa yksityistetty terveydenhuolto on halvempi, solidaarisempi ja parempi kaikille kuin Suomessa - Ruotsi??? USA???

Yksityistämisen etu ja halpuus on iso vitsi palveluissa = Ryöstö.

Sipilällä on kiire käyttää porvarietu hallituksessa jotta asiat saadaan muutettua. CETA estää sitten asioiden muuttamisen takaisin, ikuisesti.
SOTEryöstön jälkeen ainoa keinoa parantaa asioita on EUero.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Sotessa ei yksityistetä mitään.

Juuso Hämäläinen

Olen Soteen liittyvissä keskusteluissa aina viitannut siihen kehitykseen, joka on edessämme terveydenhoidossa Suomessa johtuen palveluiden siirtymisestä yksityiselle puolelle pikkuhiljaa ja vääjäämättä. Sotessa ovat oleellisia nimenomaan kalliit hoidot eli erikoislääkäreiden palvelut. Flunssapotilaiden hoito on tässä yhteydessä täysin sivuseikka.

Äskettäin uutisia katsoessa meille kerrottiin kuinka jo miljoona suomalaista on hankkinut yksityisen terveysvakuutuksen ja neljällä miljoonalla ei vakuutusta vielä ole. Vakuutusmyyjä selittää kuinka hieno on yksityinen vakuutus. Ei tarvitse jonottaa tulevaisuudessa hoitoon julkisella puolella.

Kaikki sujuu kuten arvelin jo aiemmin. Julkisen terveydenhuollon odotetaan heikkenevän, jonojen kasvavan ja parhaat osaajat valuvat yksityisiin hoitopaikkoihin tupla- ja triplapallkojen perässä. Pakollinen sairausvakuutuksemme ei tule riittämään kunnolliseen hoitoon. Yksityiset palvelut eivät tule kilpailemaankaan hinnoilla vaan paremmalla osaamisella ja nopealla hoidolla.

Hintakilpailu ei toimi, koska erikoislääkärit ovat aina niulkka resurssi. Yhden hyvän erikoislääkärin oppiajassa kouluttaa kolme diplomi-insinööriä ja neljä juristia.

Kansalaisella ei ole muita vaihtoehtoja kuin pysyä terveenä ja ostaa kallis yksityinen terveysvakuutus pakollisen rinnalle. USAssa tämä maksaa neljän hengen lapsiperheelle 1.000-1.500€ kuussa, jos vakuutus on kattava kuten sen pitää olla.

On selvää, että meille on rankasti valehdeltu Sotesta ja terveydenhoidon uudistusten tarkoituksesta. Tavoite on mennä kohti amerikkalaista systeemiä pikkuhiljaa. Meille ei kerrota muuta kuin vaiheesta yksi tässä juonessa.

Taustalla on valtion halu siirtää kasvava ja suurin verovarojen käyttökohde pois valtion harteilta yhä enemmän yksilöiden omalle vastuulle. Tämä auttaa vähentämään valtion velkaa tehokkaasti, mutta tämän seuraukset ovat ikäviä kroonikoille ja vakavasti sairaille. Lopputulos on kallis hoito kaikille. Toisille maksamaton paikka.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Sote-uudistuksella ei ole mitään tekemistä amerikkalaisen, vakuutusvetoisen järjestelmän kanssa. Siihen suuntaan ei Suomessa koskaan mennä. Pelkosi on täysin turha.

Juuso Hämäläinen

Olen mielelläni väärässä. Olen nähnyt läheltä miten muualla on käynyt. Aina huonosti kansalaisen kannalta. Siis kustannusten osalta. Kyllähän USAssakin saa erinomaista hoitoa uusimmilla menetelmillä. Mutta hoitojen hinnat ovat uskomattomia. Ja myös hyvien vakuutusten. Kaikki eivät jenkeissäkään ole töissä NASAlla, IBMllä, NSAlla tai Googlella, jotka maksavat duunarille vakuutukset.

Aiemmissa jutuissani selitin miksi voidaan päätyä yksityisten vakuutusten ottamiseen helpostikin. Muistetaan, että nämä asiat tapahtuvat vuosien mittaan. Pitää katsoa pitkälle.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #11

Meillä on jo työterveyshuolto, joka on useimmille palkansaajille ilmainen tai nimellisen sairauskassamaksun takana. Sitä ei olla purkamassa. Ei heille mitäön vakuutuksia tarvita.

Kuka siis ottaisi yksityisiä terveysvakuutuksia, kun sote-järjestelmä toteutuessaan lisää palvelujen laatua siellä, missä se nyt on heikkoa ja saatavuutta sinne, missä nyt on jonoja. Tämä ei ole oma mielipiteeni, vaan asiantuntijoiden mielipide.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #20

Varmaan jokin hallintoneuvos ministeriön kansliassa on tätä mieltä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Näihän tämä asia juuri on. Siirryin juuri itse juolkisella puolella puolen viran tekemiseen, ykistyispuolella on töitä rajattomasti. Jo nyt kokeneet erikoislääkärit lähtevät keskussairaaloista, mainitsemistasi syistä.

Mikko Toivonen

Tämä "uudistus" olisi kerran vielä vedettävä kokonaan pois ja aloitettava uudestaan asiantuntijoiden neuvojen pohjalta ja toistan vielä kerran toimivien Keskieurooppalaisten mallien tapaisesti.

Kaikissa toimivissa ja kohtuullisissa järjestelmissä maailmalla perusterveydenhuollon julkista tukee pääosin ammatinharjoittajalääkärien suuri joukko joko julkisen toimittajina tai kohtuuhintaisina yksityisasiakkaiden toimittajana samaan hintaan kuin julkiselle.

Ongelma on pääosin juuri tällä perustasolla.

Kokoomus on ajamassa puhtaasti suurten pörssilaitosten etuja. Siksi koko vapaavalinta on täysi susi. Sitä etuasemaa ei voida sallia yhtiöille joiden lakisääteinenkin tarkoitus on rahastaa maksimaalisesti omistajilleen. Tätä velvoitetta ei ole ammatinharjoittajalääkäreillä vaan he voivat toimia kohtuullisella palkkiolla ilman maksimaalisen rahastuksen "lakisääteisyyttä ja halua" Oikea auttamisen halu eli lääkärin eettisyyskin saa silloin osaroolin. Pörssirahastuksessa sille ei ole sijaa.

Esimerkiksi Brittien NHS jättää tuolle vakuutusyhtiöiden symbioosissa toimivalle bisnesluontoiselle yksityiselle terveydenhuollolle noin 20% Kun julkinen ammatinharjoittajalääkärien tukemana hoitaa nopin 80% potilaista. Jokainen potilas pääsee siellä ja muuallakin maailmassa Skandinavian ulkopuolella lääkäriin samana päivänä. Sen pitäisi meilläkin olla ehdottomana tavoitteena, mutta siihen ei päästä ilman ammatinharjoittajalääkärikunnan uudelleen aktivointi.

Suurin aikaisemmin tapahtunut uudistusvirheemme oli juuri sen lopettaminen v- 72 "uudistuksen tuloksena.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Kaikki tieävät mikä SOTE on. Kysehän on vain porvareiden häikälemättömyydestä käyttää valtaansa valtion ja ihmisten ryöstämiseen.
SOTE on se viimeinen niitti, josta alkaa ihmisten radikalisoituminen ja syntyy todellakin ihmisiä, joilla ei ole enää hävittävää. Ei edes valtion turvaa hävittävänä.
SOTE on maanpetturuutta. Rikollinen petos. Meitä johtaa moraaliiton, valheteleva, ahne, vallanhimoinen, tappava roistosakki. Niin paatuneita ei ole vankilassakaan. Tavallinen ihminen ei kykene moiseen psykopaattiseen toimintaan.
Tämän hallituksen toimet ovat radikalisoineet minuakin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Suomen nykyinen systeemi on halpa, koska ihmiset eivät pääse kohtuuajassa hoitoon / saa hoitoa. Hoidon saatavuuden parantuessa tulee tietenkin myös jonkin verran lisäkustannuksia - ihan riippumatta siitä, tuottaako palvelut yksityinen vai julkinen organisaatio.

Mikko Toivonen

Mustosen kommentissa on tietenkin selkeä logiikka mutta vastapainoksi on yhtälailla todettava, että suurin osa terveydenhoitotarpeista sujuu perusterveydenhuollossa ja nimenomaan lääkärille pääsyssä.

Sen ei tarvitse olla kallista minkä muun maailman mallit erehtymättä osoittavat. Ja kun perusasia saadaan ajoissa esimerkiksi juuri kohtalaisen edullisella ammatinharjoittajalääkärikäynnillä hoidettua niin vältetään paljon niitä oikeasti kalliimpia jatkohoitokustannuksia. Ainakin hyvin pitkään. Joskushan ne kuitenkin vastaan kävelevät kun tarpeeksi ikääntyy.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kiitokset Lasse Lehtonen. Paneudut blogissasi soten perusongelmaan selkeästi ja hyvin perustellen. Kun potilas on asiakas, muuntuu lääkäri kauppiaaksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olennainen kysymys on että kuinka sektoreiden hyvät puolet saadaan yhdistettyä ja skaalattua koko maahan. Julkinen tekee yhdenmukaisia, näyttöön perustuvia hoitopäätöksiä ja yksityinen taas on ylivertainen prosessien tehokkuudessa.

Päätökset hoidoista pitäisi tehdä julkisella ja toteutus yksityisellä?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Tuo on juuri olennainen kysymys: miten parhaiten valjastetaan n. 20000 olemassa olevan suomalaisen yksityisen sote-alan yrityksen henkilöstö ja tehdyt investoinnit tukemaan julkista terveydenhuoltoa. Päivänselvää on, ettei julkisin varoin kannata rakentaa samaa asiaa toiseen kertaan.

Ellen Granholm

Hyvä analyysi tulevasta markkinaehtoisesta terveydenhuollosta. MUTTA: Soteen kuuluu myös sosiaalihuolto. Kuka selvittää sitä yhtä kattavasti?

Pystyykö markkinavetoiset terveysalan yritykset hoitamaan sosiaalihuollon asiakkaat, esim. lastensuojelun ja huostaanottojen sekä päihdehuollon asiakkaat paremmin kuin nykyiset sosiaaliviranomaiset? Jos perhe käyttää valinnanvapautta esim. vaihtamalla vuosittain "toimittajaa", miten toteutuu asioiden hoito, kun on lähdettävä uudelleen selvittämään tilannetta alusta alkaen?

H-P Kuusela

Raha seuraa potilasta ja potilas seuraa mainontaa. Mainonnalla voidaan vaikuttaa kulutus käyttäytymiseen. Julkinen puoli ei tähän panosta, enkä näe kunnan liikelaitoksen mainos budjettia kovin järkevänä varojen käyttönä. Ellei tehdä järjestelmää, jossa kuluttaja tekee päätöksen ja raha seuraa. Jos saavutetut volyymit ovat tarpeeksi suuria niin mainontakin alkaa kannattaa. Mainontaan sijoitetut varat lienevät pois terveydenhoito toiminnasta ja mainontaa voi myös käyttää halutunlaisen asiakaskunnan saamiseen. Ehkä ratkaisu voisi olla terveydenhoitomainonnan kielto, kuten tupakka tai resepti lääkemainonnankin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset